Monien tuntema tienraivaajasisar Liisa Ihme oli maassa ja hän oli masentunut. Eräs Liisan seurakunnan vanhin oli nimittäin kaiken aikaa Liisan vaivana. Hän vähätteli Liisan töitä sanoen jatkuvasti Liisalle, että johan sinkkusiskolla on helppoa elää ja olla tienraivaajana.
Tämän sanottuaan vanhin meni kotiinsa syömään vaimonsa laittamaa iltapalaa ja jatkoi:
"Mikäs se on näillä yksineläjillä, kun heillä ei ole mitään velvoitteita." Sitten veli vanhin uinahti vaimonsa viereen tyytyväisenä.
Myös Uljas kuuli näistä asioista ja hän sanoi: "En ehdi sanoa edes kissa, mutta nyt pitää tapahtua muutos."
Seuraavana aamuna tapahtuikin hämmästyttävä asia: eräs irvokas kissa hyökkäsi raivoisasti vanhimman
kimppuun tämän mennessä ulos ja se raapi häntä rajusti ja kaatoi maahan kynsien vimmatusti.
Heti vanhin itki katkerasti ja tunnusti syntinsä ja itki kuinka hän oli vähätellyt sisar Liisan ponnisteluja.
Näin nähtiin taas kerran, että vanhinten ei kannata vähätellä, kissat ovat valppaina!
Tämän sanottuaan vanhin meni kotiinsa syömään vaimonsa laittamaa iltapalaa ja jatkoi:
"Mikäs se on näillä yksineläjillä, kun heillä ei ole mitään velvoitteita." Sitten veli vanhin uinahti vaimonsa viereen tyytyväisenä.
Myös Uljas kuuli näistä asioista ja hän sanoi: "En ehdi sanoa edes kissa, mutta nyt pitää tapahtua muutos."
Seuraavana aamuna tapahtuikin hämmästyttävä asia: eräs irvokas kissa hyökkäsi raivoisasti vanhimman
kimppuun tämän mennessä ulos ja se raapi häntä rajusti ja kaatoi maahan kynsien vimmatusti.
Heti vanhin itki katkerasti ja tunnusti syntinsä ja itki kuinka hän oli vähätellyt sisar Liisan ponnisteluja.
Näin nähtiin taas kerran, että vanhinten ei kannata vähätellä, kissat ovat valppaina!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.