http://www.maailmantalous.net/
http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/42
"Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä elämä muuttui nopeasti.
Teollisuus kehittyi, kansa vaurastui ja muutti kaupunkeihin, sosiaaliturvaa ja muita hyvinvointipalveluita laajennettiin, koulutuksesta tuli maksutonta. Useimpien elämänlaatu parani. "
Hassua, kuinka paljon sanojen paikka, muuttaa asiaa?
Sotien jälkeen, Suomi maksoi sotavelkaa venäjälle, joka johti teollistumisen kiivaaseen alkuun. Kansa muutti kaupunkeihin teollisuustyön seurauksena ja maaseutu siirtyi konetyöhön.
Kaupungeissa ei ollut asuntoja, maaseudulle niitä jäi tyhjilleen asukkaiden siirtyessä asumaan tehtaiden läheisyyteen.
Osana työntekijöiden palkkaratkaisuja, alettiin sosiaaliturvan perustaminen, palkan korotukset neuvoteltiin sosiaaliturvaksi, perhe- eläketurva ja asuminen etusijassa.
Työaika lyhennettiin 48 viikko työtunnista > 45 viikko työtuntiin ja vaurastunut kansa alkoi ostaa palveluita. Koulutuksesta tuli maksutonta, peruskoulu päättyy ylioppilaslakiin ilmaisena joka lapsen oikeutena.
Maata kehitettiin hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimusten, niin sanottujen tulopoliittisten kokonaisratkaisuiden (tupo) pohjalta. Neuvoteltiin SAK ja STK välillä hallituksen kolmikanta sopimuksia: Eläke- ja sosiaaliturva sekä 38,15 tuntien työviikko. Jokaisella lapselle oikeus kunnalliseen päivähoitopaikkaan 1972 alkaen. Vanhemmat olivat töissä tehtaissa, eikä kotona ollut ketään joka olisi työn ohessa katsonut pieniä lapsia.
Kansalaisille taattiin lailla oikeus työhön, asuntoon ja toimeentuloon, kiellettiin syrjintä uskonnon, mielipiteiden, iän tai rodun perusteella.
Alkoi kunnallinen vuokra-asunto tuotanto, helpottamaan lisääntyvää kaupunkien asunto tarvetta. Vuokrasäännöstely piti vuokria jonkin verran kustannustasolla, mutta asuntoja oli liian vähän tarpeeseen nähden. Edes jaetut asunnot, eli alivuokralla oleminen, ei helpottanut asunto painetta. Väestö oli siirtynyt rynnäkkönä työn perässä kaupunkeihin, maaseudun autioituminen alkoi. Maatalot siirtyivät erilaisilla syytinki sopimuksilla seuraavalle sukupolvelle, yhteiskunta menetti perintö- kauppa- ja lahjaveronsa ja muut perilliset mahdollisuuden periä vanhempiaan.
”Kolmas suuri muutos on ollut siirtyminen vakinaisista väliaikaisiin työsuhteisiin. Nykyään etenkin naisille ja nuorille tarjotaan usein pätkäsopimuksia.”
Lyhyempi työaika, lasten syntymään ja koulun käytiin sovitetut työajat, tulivat monille perheille yksinkertaistamaan lastenhoitoa. Kauppa hyödynsi nuorten äitien pätkätyö tarpeen täysin, lyhyt työaika ja pienipalkka poistivat työeläkemaksu velvollisuuden. Samoin kauppa kaappasi ohjehinnan, joka tuli ensin takaamaan suurinta hyväksyttävää myyntihintaa. Ilma mahdollisuutta valvontaa, ohjehinnasta muodostui alin kauppojen sopima myyntihinta.
Pankit neuvottelivat SAK ja STK kanssa tilipusseista siirtymisen jokaiselle omaksi palkkatiliksi pankkiin. Tilipäivät sovittiin, usealle päivälle kuukauden sisällä, näin pankissa pysyi rahaa tasaisesti. Nyt pankki laskuttaa ”palveluistaan” ja tilin ”hoidosta.”
Tämä on köyhyyden historiaa.
.
http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/42
"Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä elämä muuttui nopeasti.
Teollisuus kehittyi, kansa vaurastui ja muutti kaupunkeihin, sosiaaliturvaa ja muita hyvinvointipalveluita laajennettiin, koulutuksesta tuli maksutonta. Useimpien elämänlaatu parani. "
Hassua, kuinka paljon sanojen paikka, muuttaa asiaa?
Sotien jälkeen, Suomi maksoi sotavelkaa venäjälle, joka johti teollistumisen kiivaaseen alkuun. Kansa muutti kaupunkeihin teollisuustyön seurauksena ja maaseutu siirtyi konetyöhön.
Kaupungeissa ei ollut asuntoja, maaseudulle niitä jäi tyhjilleen asukkaiden siirtyessä asumaan tehtaiden läheisyyteen.
Osana työntekijöiden palkkaratkaisuja, alettiin sosiaaliturvan perustaminen, palkan korotukset neuvoteltiin sosiaaliturvaksi, perhe- eläketurva ja asuminen etusijassa.
Työaika lyhennettiin 48 viikko työtunnista > 45 viikko työtuntiin ja vaurastunut kansa alkoi ostaa palveluita. Koulutuksesta tuli maksutonta, peruskoulu päättyy ylioppilaslakiin ilmaisena joka lapsen oikeutena.
Maata kehitettiin hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimusten, niin sanottujen tulopoliittisten kokonaisratkaisuiden (tupo) pohjalta. Neuvoteltiin SAK ja STK välillä hallituksen kolmikanta sopimuksia: Eläke- ja sosiaaliturva sekä 38,15 tuntien työviikko. Jokaisella lapselle oikeus kunnalliseen päivähoitopaikkaan 1972 alkaen. Vanhemmat olivat töissä tehtaissa, eikä kotona ollut ketään joka olisi työn ohessa katsonut pieniä lapsia.
Kansalaisille taattiin lailla oikeus työhön, asuntoon ja toimeentuloon, kiellettiin syrjintä uskonnon, mielipiteiden, iän tai rodun perusteella.
Alkoi kunnallinen vuokra-asunto tuotanto, helpottamaan lisääntyvää kaupunkien asunto tarvetta. Vuokrasäännöstely piti vuokria jonkin verran kustannustasolla, mutta asuntoja oli liian vähän tarpeeseen nähden. Edes jaetut asunnot, eli alivuokralla oleminen, ei helpottanut asunto painetta. Väestö oli siirtynyt rynnäkkönä työn perässä kaupunkeihin, maaseudun autioituminen alkoi. Maatalot siirtyivät erilaisilla syytinki sopimuksilla seuraavalle sukupolvelle, yhteiskunta menetti perintö- kauppa- ja lahjaveronsa ja muut perilliset mahdollisuuden periä vanhempiaan.
”Kolmas suuri muutos on ollut siirtyminen vakinaisista väliaikaisiin työsuhteisiin. Nykyään etenkin naisille ja nuorille tarjotaan usein pätkäsopimuksia.”
Lyhyempi työaika, lasten syntymään ja koulun käytiin sovitetut työajat, tulivat monille perheille yksinkertaistamaan lastenhoitoa. Kauppa hyödynsi nuorten äitien pätkätyö tarpeen täysin, lyhyt työaika ja pienipalkka poistivat työeläkemaksu velvollisuuden. Samoin kauppa kaappasi ohjehinnan, joka tuli ensin takaamaan suurinta hyväksyttävää myyntihintaa. Ilma mahdollisuutta valvontaa, ohjehinnasta muodostui alin kauppojen sopima myyntihinta.
Pankit neuvottelivat SAK ja STK kanssa tilipusseista siirtymisen jokaiselle omaksi palkkatiliksi pankkiin. Tilipäivät sovittiin, usealle päivälle kuukauden sisällä, näin pankissa pysyi rahaa tasaisesti. Nyt pankki laskuttaa ”palveluistaan” ja tilin ”hoidosta.”
Tämä on köyhyyden historiaa.
.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näköjään poistettu Arjen historia jossa kerrotiin koska mitäkin markkinoille tuli.
Sähkövalo pulsaatoripesukone imuri televisio puhelin jne.
http://www.ango.fi/aksiomedia/artikkelit/arjen-historiaa/
oli ennen tuolla nyt on ostettava kirjoja.