Valtiovarainministeri oli isyyslomalla, kun eduskunnassa käsäiteltiin opposition välikysymystä suomalaisten köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymisestä. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan 700.000 pienituloista ja köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa köyhää lasta ja nuorta.
Jyrki Katainen ei tullut vastaamaan välikysymykseen. Hallituksen ministereistä neljä oli paikalla. Neljää ministeriä kiinnosti keskustella huono-osaisten asemasta. eriarvoisuuden kasvusta. Köyhyyden monet kasvot: asunnottomuus, leipäjonot, pätkätyöt, sairaat köyhät, syrjäytymisvaarassa olevat lapset... haluaa hallitus kieltää.
Katainen vastaa välikysymykseen netissä.
Hän väittää opposition harjoittavan "politikointia toisten köyhyydellä".
Jyrki Katainen: Politikointia toisten köyhyydellä 2.3.2010 Jaa verkossa (kokoomuksen kotisivut)
"Kaikkien tutkimusten ja tilastojen mukaan nykyhallituksen tuloveronalennukset ovat suuntautuneet voimakkaammin pienituloisille kuin kolmen edellisen hallituksen vastaavat.
Hallitus vastasi viime viikolla välikysymykseen pienituloisimpien aseman parantamisesta. Aihe on erittäin tärkeä. Hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä arvoja on välittämine jne."
Katainen on sanonut, että kaverin onnistuminen ei ole minulta pois, kun on kritisoitu kasvavia tuloeroja.
Nyt hän on keksinyt, että oppositio politikoi...
Katsotaan ketkä muut politikoivat... vai politikoivatko. Onko köyhyydestä puhuminen edelleen kiellettyä? Pääministeri Vanhanen kielsi mediaa kertomasta köyhyydestä ja tiedottamaan sen sijaan hyväosaisten asemasta.
Kaksi "politikoijaa", jotka arvostelevat valtiovallan toimenpiteitä - kuten pitääkin arvostella ovat Kelan Tutkija Markku Laatu ja Espoon piispa Mikko Heikka.
Espoon piispa, joka on kirkon diakoniatyön asiantuntija, arvioi syrjäytymiskehitystä kovin sanoin: terveyseroissa on ihmisoikeuksista kysymys.
Piispa Heikka kirjoiti HS:ssa Suomen kasvavista terveyseroista:
"Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvä yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteyhenottoja. Muutos on merkittävä. Se osoittaa, että talouden kiristyminen on synnyttänyt suuren määrän köyhiä, jotka kääntyvät kirkon puoleen tuntiessaan jäävänsä yhteiskunnan tereydenhoitopalvelujen ulkopuolelle."
Piispa Heikkan mukaan sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvnvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle
Piispa Heikkalla on kokonaisvaltainen näkemys suomalaisen yhteiskunnan köyhyydestä, syrjäytymisestä sekä myös siitä, mitä pitäisi tehdä. Toisin siis kuin mitä ministereillä Hyssälä ja Katainen.
Heikka painottaa, että ja syrjäytyneiden, köyhien ja sairaiden, siis apua tarvitsevien lähtökohdista pitää järjestelmää lähteä parantamaan.
Samaa ratkaisua esittää myös Kelan tutkija Markku Laatu: "Sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo.
- Toimeentuloturvaa ei päästettäisi rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi.
- Yksilön vastuuta, markkinaratkaisuja ja muita nykyajan taikasanoja arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimpien oikeuksien toteutumisen kannalta.
- Ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan."
Samaan aikaan 49 suurimman pörssiyhtiön osinkomiljonäärit (Kataisen kaverit) viettävät osinkokarnevaaleja, kun köyhät jonottavat leipäjonoissa ruokaa ja sairaat on jätetty heitteille.
49 suurinta pörssiyhtiötä jakaa viime vuoden tuloksen perusteella 7,5 miljardin euron osingot, mikä on miljardi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkotuotot ovat matalasti verotettuja. Pääomatulot ovat matalasti verotettuja. Työnantajien kela-maksun poisto teki miljardin euron loven sosiaalikertymään.
Kun valtion verokertymä vähenee rikkaiden verohelpotusten ja nollaverojen takia, sosiaaliturvaa puretaan ja valtion velan maksajiksi joutuvat köyhät ja pienituloiset - se on Kataisen mukaan politikointia toisten köyhyydellä.
Seitsemän hätäkeskusta lakkautetaan. Reumasäätiön reumasairaala lopetetaan. Mielenterveysongelmaiset ja syöpäsairaat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa jne.
Katainen vastaa opposition välikysymykseen netissä syyttäen oppositiota politikoinnista köyhien kustannuksella.
Köyhien ja pienituloisten asemaa on Kataisen mielestä parannettu - leipäjonoissa se ei kuitenkaan näy. Leipäjonot ovat kasvaneet, kasvaneet, kasvaneet kun surkean pientä perusturvaa paikataan hyväntekevisyysjärjestöjen jakamalla ruualla.
Jyrki Katainen ei tullut vastaamaan välikysymykseen. Hallituksen ministereistä neljä oli paikalla. Neljää ministeriä kiinnosti keskustella huono-osaisten asemasta. eriarvoisuuden kasvusta. Köyhyyden monet kasvot: asunnottomuus, leipäjonot, pätkätyöt, sairaat köyhät, syrjäytymisvaarassa olevat lapset... haluaa hallitus kieltää.
Katainen vastaa välikysymykseen netissä.
Hän väittää opposition harjoittavan "politikointia toisten köyhyydellä".
Jyrki Katainen: Politikointia toisten köyhyydellä 2.3.2010 Jaa verkossa (kokoomuksen kotisivut)
"Kaikkien tutkimusten ja tilastojen mukaan nykyhallituksen tuloveronalennukset ovat suuntautuneet voimakkaammin pienituloisille kuin kolmen edellisen hallituksen vastaavat.
Hallitus vastasi viime viikolla välikysymykseen pienituloisimpien aseman parantamisesta. Aihe on erittäin tärkeä. Hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä arvoja on välittämine jne."
Katainen on sanonut, että kaverin onnistuminen ei ole minulta pois, kun on kritisoitu kasvavia tuloeroja.
Nyt hän on keksinyt, että oppositio politikoi...
Katsotaan ketkä muut politikoivat... vai politikoivatko. Onko köyhyydestä puhuminen edelleen kiellettyä? Pääministeri Vanhanen kielsi mediaa kertomasta köyhyydestä ja tiedottamaan sen sijaan hyväosaisten asemasta.
Kaksi "politikoijaa", jotka arvostelevat valtiovallan toimenpiteitä - kuten pitääkin arvostella ovat Kelan Tutkija Markku Laatu ja Espoon piispa Mikko Heikka.
Espoon piispa, joka on kirkon diakoniatyön asiantuntija, arvioi syrjäytymiskehitystä kovin sanoin: terveyseroissa on ihmisoikeuksista kysymys.
Piispa Heikka kirjoiti HS:ssa Suomen kasvavista terveyseroista:
"Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvä yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteyhenottoja. Muutos on merkittävä. Se osoittaa, että talouden kiristyminen on synnyttänyt suuren määrän köyhiä, jotka kääntyvät kirkon puoleen tuntiessaan jäävänsä yhteiskunnan tereydenhoitopalvelujen ulkopuolelle."
Piispa Heikkan mukaan sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvnvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle
Piispa Heikkalla on kokonaisvaltainen näkemys suomalaisen yhteiskunnan köyhyydestä, syrjäytymisestä sekä myös siitä, mitä pitäisi tehdä. Toisin siis kuin mitä ministereillä Hyssälä ja Katainen.
Heikka painottaa, että ja syrjäytyneiden, köyhien ja sairaiden, siis apua tarvitsevien lähtökohdista pitää järjestelmää lähteä parantamaan.
Samaa ratkaisua esittää myös Kelan tutkija Markku Laatu: "Sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo.
- Toimeentuloturvaa ei päästettäisi rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi.
- Yksilön vastuuta, markkinaratkaisuja ja muita nykyajan taikasanoja arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimpien oikeuksien toteutumisen kannalta.
- Ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan."
Samaan aikaan 49 suurimman pörssiyhtiön osinkomiljonäärit (Kataisen kaverit) viettävät osinkokarnevaaleja, kun köyhät jonottavat leipäjonoissa ruokaa ja sairaat on jätetty heitteille.
49 suurinta pörssiyhtiötä jakaa viime vuoden tuloksen perusteella 7,5 miljardin euron osingot, mikä on miljardi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkotuotot ovat matalasti verotettuja. Pääomatulot ovat matalasti verotettuja. Työnantajien kela-maksun poisto teki miljardin euron loven sosiaalikertymään.
Kun valtion verokertymä vähenee rikkaiden verohelpotusten ja nollaverojen takia, sosiaaliturvaa puretaan ja valtion velan maksajiksi joutuvat köyhät ja pienituloiset - se on Kataisen mukaan politikointia toisten köyhyydellä.
Seitsemän hätäkeskusta lakkautetaan. Reumasäätiön reumasairaala lopetetaan. Mielenterveysongelmaiset ja syöpäsairaat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa jne.
Katainen vastaa opposition välikysymykseen netissä syyttäen oppositiota politikoinnista köyhien kustannuksella.
Köyhien ja pienituloisten asemaa on Kataisen mielestä parannettu - leipäjonoissa se ei kuitenkaan näy. Leipäjonot ovat kasvaneet, kasvaneet, kasvaneet kun surkean pientä perusturvaa paikataan hyväntekevisyysjärjestöjen jakamalla ruualla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ruoka-avusta tullut monelle pysyvä selviytymiskeino
20.3.2010 STT Outi Pyhäranta / HS
Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö jakoi joulujuhlasta ylijäänyttä ja muuta ruokaa Töölön kisahallilla Tapaninpäivänä 2009.
Seurakuntien jakamaa ruoka-apua haki viime vuonna aiempaa useampi ihminen.
Vuonna 2009 apua sai yli 94 000 henkilöä, kun heitä edellisvuonna oli yli 14 000 vähemmän.
EU-elintarvikejakeluun osallistuu jo joka toinen seurakunta.
Elintarvikkeita kulki seurakuntien jakelupisteiden kautta viime vuonna yhteensä noin 600 000 kiloa , missä on liki 40 prosentin kasvu vuodesta 2008.
Alun perin hätäavuksi tarkoitetusta seurakuntien ruokapankista onkin tullut monelle suomalaiselle selviytymiskeino.
"Apua hakevien joukkoon kuuluu laman vuoksi ahdinkoon joutuneita ihmisiä, mutta myös heitä, jotka ovat tulleet täysin riippuvaiseksi alun perin hätäavuksi tarkoitetuksi ruoasta", kertoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.
Tämän vuoden elintarvikejakelu alkaa ensi kuussa. Jakoon on nyt tulossa yli 700 000 kiloa ruokaa.
Apu välitetään sekä ruokapaketteina että seurakuntien valmistamina aterioina.
Ensimmäiset kirkon ruokapankit aloittivat toimintansa vuonna 1995.