Pari kuukautta sitten teloin isovarpaani ja vieläkään ei parantunut. Esim. etunojapunnerrukset ei onnistu koska varvas ei kestä painoa. Joudun koko ajan varomaan tuota hemmetin varvasta.
Koko hoitokin oli ihan päin peetä. Kun murtuma todettiin niin laitettiin kipsikenkä, vai olisiko se ollut jotain lasikuitua ja isovarvas jätettiin täysin ulos??? Heh, jo maalaisjärkeni sanoi että mites tuo kenkä varvasta suojaa. Kipulääkkeitäkään ei annettu vaan olis pitänyt pärjätä joillain buranoilla.
Otin kipsin viikon pitämisen jälkeen pois koska siitä ei todellakaan ollut mitään hyötyä.
Kävelin yhdellä kepillä ja pidin jalkaa levossa ja kipu lähti ajan mittaan ja kävin uudelleen lekurissa.
Lekuri sanoi että näyttää hyvältä ja uudisluuta on tullut. Edelleen ehdotti kipsiä jota en huolinut vaikka lupasi tulla katsomaan että kipsaus tehdään oikein.
Nyt kävelen ihan normaalisti ja varovainen hölkkäkin onnistuu. Mutta tiedän että jos nojaan tuon varpaan varaan vähänkin rajummin ja jos vahingossa tökkää seinään se katkeaa kuin risu. Sanovat että osteoporoosi olisi enemmän naisten tauti mutta kai sitä miehilläkin on? Niin siis olen mies ja olen vähän alkanut epäilemään että kaikki ei ole ihan kondiksessa kun hampaistakin lähtee palasia harjauksen jälkeen.
Miten osteoporoosi todetaan, ihan vaan labratesteillä vai?
Vielä tuosta varpaasta että kipua ei enää ole paitsi kun nojaan siihen vähän rajummin. Aika outoa on ihon tunnottomuus murtuman lähellä ihan kuin jotkut hermot olisi menneet poikki.
Otin ajan yksityiselle koska tk:hon en enää luota.
Laittakaa nyt jotain kommenttia eihän yksi pikkumurtuma voi noin kauan vaivata?
Koko hoitokin oli ihan päin peetä. Kun murtuma todettiin niin laitettiin kipsikenkä, vai olisiko se ollut jotain lasikuitua ja isovarvas jätettiin täysin ulos??? Heh, jo maalaisjärkeni sanoi että mites tuo kenkä varvasta suojaa. Kipulääkkeitäkään ei annettu vaan olis pitänyt pärjätä joillain buranoilla.
Otin kipsin viikon pitämisen jälkeen pois koska siitä ei todellakaan ollut mitään hyötyä.
Kävelin yhdellä kepillä ja pidin jalkaa levossa ja kipu lähti ajan mittaan ja kävin uudelleen lekurissa.
Lekuri sanoi että näyttää hyvältä ja uudisluuta on tullut. Edelleen ehdotti kipsiä jota en huolinut vaikka lupasi tulla katsomaan että kipsaus tehdään oikein.
Nyt kävelen ihan normaalisti ja varovainen hölkkäkin onnistuu. Mutta tiedän että jos nojaan tuon varpaan varaan vähänkin rajummin ja jos vahingossa tökkää seinään se katkeaa kuin risu. Sanovat että osteoporoosi olisi enemmän naisten tauti mutta kai sitä miehilläkin on? Niin siis olen mies ja olen vähän alkanut epäilemään että kaikki ei ole ihan kondiksessa kun hampaistakin lähtee palasia harjauksen jälkeen.
Miten osteoporoosi todetaan, ihan vaan labratesteillä vai?
Vielä tuosta varpaasta että kipua ei enää ole paitsi kun nojaan siihen vähän rajummin. Aika outoa on ihon tunnottomuus murtuman lähellä ihan kuin jotkut hermot olisi menneet poikki.
Otin ajan yksityiselle koska tk:hon en enää luota.
Laittakaa nyt jotain kommenttia eihän yksi pikkumurtuma voi noin kauan vaivata?
Vastaukset 5
Vanhimmat
että se vaivaa ihan niin kuin kaikilla muillakin vaivaisi. Mitäs luulet ihan oikeasti, kuinka kauan aikuisella ihmisellä kestää ennen kuin murtuma on tyystin parantunut ja kaikki kivut poissa? Mä veikkaan että voi viedä vuodenkin, vaikka olis vain pikkuvarpaan murtumasta kyse. Kun ei se korjaantuminen tapahdu kuitenkaan niin, että kertaheitolla tulee sementtilätkäys murtumakohtaan ja se kovettuu sitte siihen heti - ei, ei, vaan pikkuhiljaa kasvaa sitä uutta luuta, ja sitä paitsi joka murtumassa vaurioituu muutakin kuin vain se luu, ympäröivät kudokset myös menee tinttantanttan tillantei ja niittenkin parantuminen kestää.... Niin, ja täyspainovarauksia ja yhden isovarpaan varaan koko painonsa laskeminen kuukauden päästä siitä kuin on murtuma ollut varpaassa niin se on liian aikaista - mun mielestä sen sanoo maalaisjärkikin.
Kiitoksia hienovaraisesta ikämuistutuksesta. :)
Taidan todellakin ajatella että kroppani olisi parikymppisen vaikka sen voi kertoa kahdella.
Nuorempana kun paikkoja murtui ne tuntui paranevan viikossa ja nyt on hankala hyväksyä ettei näin enää ole.
Katselin papereita ja on tästä kulunut jo yli kaksikuukautta mutta täytyy kai vaan odotella...huoh
Tuntuu että kirjoittelet kokemuksesta ja kiitos kun vastasit.
Aikuisiässä tämä on ainoa murtuma mitä on tapahtunut joten ehkä ymmärrät suhtautumiseni tähän.
Siltikin se tk-hoito oli ihan peestä.
mikään pikku/isovarvas ole murtunut, solisluu sen sijaan on, eipä tuo ole kovin suuri luu sekään ja kun ajattelee ettei sillä nyt varmaankaan muuta virkaa ole kuin pitää olat tasapainossa eli olla hengari, niin kyllä se kumman kauan kesti senkin suhteen parantuminen kivuttomaksi ja hyvin liikkuvaksi vaikka siihen nyt ei itse murtuman hoitona ollut mitellan pitoa kuin kolme viikkoa. Että monta kuukautta - yli vuosi meni ennen kuin sai sen kivuttomaksi ja vaivatta liikkuvaksi taas käden ja vaati siis jumppaa, jota jumppaohjetta ei siis tosiaankaan mistään terkkarista annettu niin kuin ei muitakaan ohjeita, paitsi tietty se, että kolme viikkoaa mitellaa ja jos särkee niin sitte parasetamolii....
Eikös siihen punnerrukseen löytyis semmoiset kovakärkiset kengät - ei tarvis varpaan päälle tukeutua.
Mikähän mulla kun kämmenluussa röntgenkuvassa näkyi työtapaturman seurauksena selvä murtuma mutta ei ollut kipeä kuin tapaturmahetkellä jolloin kämmenen reuna turposi. Käsi oli 6 viikkoa kipsissä mutta kolmen kuukauden kuluttuakaan ei röntenkuvissa näkynyt luutumisen merkkiäkään, sitten vaan päätettiin että käsi on kunnossa kun vääntelemälläkään ei hajonnut.
Ei ole kyllä ensimmäinen kerta kun luiden kanssa ongelmia, lapsena/teininä 80-luvun lopulla tästä samasta kädestä löytyi kysta jota kuvattiin ja seurattiin vuosien ajan, mm. luuston gammakuvauskin tehtiin. Kystan heikentämänä luu murtui tapaturmassa ja ilmeisesti murtuman paraneminen hävitti kystankin mutta se vei vuosia. Muutoin edessä olisi ollut luumassan vai oliko se luuytimen siirto.
Nyt tästä kämmenluusta ei löytynyt kystaa mutta silti paraneminen hidasta tai mahdollisesti olematonta, on jo yli vuosi siitä kun seuranta lopetettiin eikä yhtään röntgenkuvaa ole olemassa jossa näkyisi merkittävää luutumista, en tiedä onko tähän päivään mennessäkään tapahtunut minkäänlaista edistymistä.
Joskus kovemmassa rasituksessa kämmenluussa tuntuu pientä pistelyä tai vihlomista, pitäisikö minun vaatia röntgenkuvausta tms. vaikka tapaturmavakuutusyhtiön mielestä ilmeisesti asia on loppuunkäsitelty?
Ja jos kuvattaisiinkin eikä edelleenkään olisi luutumista tapahtunut, mikä voisi olla syynä? Olen mies 36v.
iso varvas turvonnut tuplakokoiseksi ja violetti, miksei nykyään verta päästetä pois? pistelee eikä ipu 800 auta, revin siteet veks puristivat vaan liikaa