Toisin kuin tuossa toisessa aloituksessa, jossa joku oli lopen kyllästynyt jatkuvaan toistoon ylösnousemus sanomasta, minä en saa toistosta kyllikseni. Tuntuu kuin jokainen soluni laulaisi jatkuvasti tuota ylösnousemus sanomaa - Kristus nousi kuolleista.
Pitkä paastonaika on takana. Taiteilin sen omalla persoonallisella tavallani lävitse. Usein myös kantapään kautta oppien uuden oivaltamista ja nöyrtymistä. Selviydyin melkeinpä vammoitta ja voittajana, näin itse tuon paastonajan koen mieleni tasolla.
Kuinka lohduttavalta kuulosti taas kerran Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna, jonka luki tällä kertaa kirkossamme korkeasti pyhitetty arkkipiispamme Leo. Tässä vielä kertaalleen tämä ihana saarna, joka viestittää, että anteeksiantamus on lähempänä kuin uskommekaan. Senkin, ettei kuolema meitä pysty omaksensa ottamaan:
Pyhän isämme Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna
Kristus nousi kuolleista!
Se, joka on hurskas ja rakastaa Jumalaa, iloitkoon tästä hyvästä ja riemuisasta juhlasta.
Joka on oikeamielinen palvelija, tulkoon riemuiten Herransa iloon.
Joka on paastoten kilvoitellut, iloitkoon palkasta.
Joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt, ottakoon tänään vastaan oikeudenmukaisen ansion.
Joka tuli kolmannen hetken jälkeen, ilolla viettäköön juhlaa.
Joka saapui kuudennen hetken jälkeen, älköön lainkaan tunteko pelkoa: kukaan ei menetä mitään.
Joka tuli niin myöhään kuin yhdeksännellä hetkellä, tulkoon mukaan hänkin, lainkaan epäröimättä.
Joka saapui vasta yhdennellätoista hetkellä, älköön olko huolissaan viivästymisestään,
sillä valtias on jalomielinen:
hän ottaa vastaan viimeisen niin kuin ensimmäisenkin,
hän suo levon yhdennentoista hetken työntekijälle kuten ensimmäisestä hetkestä työtä tehneelle.
Viimeisenkin hän armahtaa ja ensimmäisestä pitää huolen:
tuolle hän antaa, tälle lahjoittaa.
Hän ottaa vastaan teot ja hyväksyy aikeenkin.
Hän antaa arvon työlle ja aikomustakin hän kiittää.
Siis tulkaa kaikki sisälle Herranne iloon.
Niin ensimmäiset kuin toiset, iloitkaa juhlasta.
Rikkaat ja köyhät, riemuitkaa toinen toistenne kanssa.
Kilvoittelijat ja välinpitämättömät, kunnioittakaa tätä päivää.
Te, jotka paastositte, ja te, jotka ette paastonneet, riemuitkaa tänä päivänä.
Pöytä on runsas, syökää ylenpalttisuudessa.
Älköön kukaan poistuko nälkäisenä, sillä juhlaruokaa on paljon.
Riemuitkaa kaikki oikeamielisyyden rikkaudesta.
Riemuitkaa kaikki uskon juhlapidoista.
Älköön kukaan valittako puutetta, sillä yhteinen valtakunta on ilmestynyt.
Älköön kukaan itkekö rikkomuksiaan, sillä anteeksiantamus on noussut haudasta.
Älköön kukaan pelätkö kuolemaa, sillä Vapahtajan kuolema on meidät vapauttanut:
kuoleman hallussa pitämä kukisti kuoleman.
Tuonelaan laskeutuessaan hän hävitti tuonelan.
Hän tuhosi sen, joka oli hänen lihaansa maistanut.
Ja tätä odottaessaan Jesaja huudahti ja sanoi:
"Tuonela kukistui kohdatessaan sinut alhaalla". (Jes.14:9)
Se kukistui ja niin se kohtasi loppunsa.
Se kukistui ja se saatettiin häpeään.
Se kukistui ja niin se kuoletettiin.
Se kukistui ja niin se menetti valtansa.
Se kukistui ja pantiin kahleisiin.
Se otti ruumiin, mutta kohtasi Jumalan.
Se otti maan tomua, mutta kohtasi taivaan.
Se otti, mitä näki mutta kukistui siihen, mitä ei nähnyt.
"Kuolema, missä on sinun otasi?
Tuonela, missä on sinun voittosi?
Kristus nousi kuolleista ja hävitti voimasi.
Kristus nousi kuolleista ja pahuuden henget tuhoutuivat.
Kristus nousi kuolleista ja elämä hallitsee.
Kristus nousi kuolleista, eikä kukaan kuollut ole haudassa.
Sillä Kristus nousi kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista."
(1 Kor. 15:20)
Hänelle olkoon kunnia ja valta iankaikkisesta iankaikkiseen.
Aamen.
Pitkä paastonaika on takana. Taiteilin sen omalla persoonallisella tavallani lävitse. Usein myös kantapään kautta oppien uuden oivaltamista ja nöyrtymistä. Selviydyin melkeinpä vammoitta ja voittajana, näin itse tuon paastonajan koen mieleni tasolla.
Kuinka lohduttavalta kuulosti taas kerran Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna, jonka luki tällä kertaa kirkossamme korkeasti pyhitetty arkkipiispamme Leo. Tässä vielä kertaalleen tämä ihana saarna, joka viestittää, että anteeksiantamus on lähempänä kuin uskommekaan. Senkin, ettei kuolema meitä pysty omaksensa ottamaan:
Pyhän isämme Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna
Kristus nousi kuolleista!
Se, joka on hurskas ja rakastaa Jumalaa, iloitkoon tästä hyvästä ja riemuisasta juhlasta.
Joka on oikeamielinen palvelija, tulkoon riemuiten Herransa iloon.
Joka on paastoten kilvoitellut, iloitkoon palkasta.
Joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt, ottakoon tänään vastaan oikeudenmukaisen ansion.
Joka tuli kolmannen hetken jälkeen, ilolla viettäköön juhlaa.
Joka saapui kuudennen hetken jälkeen, älköön lainkaan tunteko pelkoa: kukaan ei menetä mitään.
Joka tuli niin myöhään kuin yhdeksännellä hetkellä, tulkoon mukaan hänkin, lainkaan epäröimättä.
Joka saapui vasta yhdennellätoista hetkellä, älköön olko huolissaan viivästymisestään,
sillä valtias on jalomielinen:
hän ottaa vastaan viimeisen niin kuin ensimmäisenkin,
hän suo levon yhdennentoista hetken työntekijälle kuten ensimmäisestä hetkestä työtä tehneelle.
Viimeisenkin hän armahtaa ja ensimmäisestä pitää huolen:
tuolle hän antaa, tälle lahjoittaa.
Hän ottaa vastaan teot ja hyväksyy aikeenkin.
Hän antaa arvon työlle ja aikomustakin hän kiittää.
Siis tulkaa kaikki sisälle Herranne iloon.
Niin ensimmäiset kuin toiset, iloitkaa juhlasta.
Rikkaat ja köyhät, riemuitkaa toinen toistenne kanssa.
Kilvoittelijat ja välinpitämättömät, kunnioittakaa tätä päivää.
Te, jotka paastositte, ja te, jotka ette paastonneet, riemuitkaa tänä päivänä.
Pöytä on runsas, syökää ylenpalttisuudessa.
Älköön kukaan poistuko nälkäisenä, sillä juhlaruokaa on paljon.
Riemuitkaa kaikki oikeamielisyyden rikkaudesta.
Riemuitkaa kaikki uskon juhlapidoista.
Älköön kukaan valittako puutetta, sillä yhteinen valtakunta on ilmestynyt.
Älköön kukaan itkekö rikkomuksiaan, sillä anteeksiantamus on noussut haudasta.
Älköön kukaan pelätkö kuolemaa, sillä Vapahtajan kuolema on meidät vapauttanut:
kuoleman hallussa pitämä kukisti kuoleman.
Tuonelaan laskeutuessaan hän hävitti tuonelan.
Hän tuhosi sen, joka oli hänen lihaansa maistanut.
Ja tätä odottaessaan Jesaja huudahti ja sanoi:
"Tuonela kukistui kohdatessaan sinut alhaalla". (Jes.14:9)
Se kukistui ja niin se kohtasi loppunsa.
Se kukistui ja se saatettiin häpeään.
Se kukistui ja niin se kuoletettiin.
Se kukistui ja niin se menetti valtansa.
Se kukistui ja pantiin kahleisiin.
Se otti ruumiin, mutta kohtasi Jumalan.
Se otti maan tomua, mutta kohtasi taivaan.
Se otti, mitä näki mutta kukistui siihen, mitä ei nähnyt.
"Kuolema, missä on sinun otasi?
Tuonela, missä on sinun voittosi?
Kristus nousi kuolleista ja hävitti voimasi.
Kristus nousi kuolleista ja pahuuden henget tuhoutuivat.
Kristus nousi kuolleista ja elämä hallitsee.
Kristus nousi kuolleista, eikä kukaan kuollut ole haudassa.
Sillä Kristus nousi kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista."
(1 Kor. 15:20)
Hänelle olkoon kunnia ja valta iankaikkisesta iankaikkiseen.
Aamen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ken teistä pelkää ja rakastaa Jumalaa, hän nauttikoon tästä ihanasta, tästä kirkkaasta juhlasta. Ken on toimellinen palvelija, hän tulkoon iloiten Herransa iloon. Ken on paastolla itseänsä väsyttänyt, hän saakoon nyt denarinsa. Ken on aivan ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt; ottakoon tänään ansaitun palkkansa. Jos joku on kolmannella hetkellä työhön tullut, viettäköön hänkin, kiittäen, juhlaa. Jos joku on kuudennella hetkellä työhön saapunut, älköön hänkään yhtään epäilkö, sillä ei hänkään palkatta jää. Jos joku on yhdeksänteenkin hetkeen myöhästynyt, lähestyköön hänkin, mitään epäröimättä. Jos joku on vasta yhdennellätoista hetkellä ehtinyt, älköön hänkään myöhästymistään peljätkö. Sillä jalomielinen on Herra: Hän ottaa luokseen yhtä hyvin viimeisenkin kuin ensimmäisen; Hän lohduttaa yhdennellätoista hetkellä tullutta samoin kuin sitäkin, joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt; viimeistä Hän armahtaa ja ensimmäisenkin mielen hyvittää; toiselle antaa ja kolmannellekin lahjoittaa; Hän ottaa vastaan työt ja työnhaluakin rakkaudella kohtelee. Hän antaa arvon toimitukselle, ja aikomuksenkin hyväksyy. Tulkaa siis te kaikki teidän Herranne iloon: ensimmäiset sekä toiset, ottakaa vastaan palkinto. Rikkaat ja köyhät nyt yhdessä riemuitkaa. Itsensäkieltävät sekä kevytmieliset, kunnioittakaa tätä päivää. Te, jotka olette paastonneet, yhtähyvin kuin te, jotka ette ole paastonneet, iloitkaa tänä päivänä! Pöytä on ruokia täynnä, nauttikaa siitä kaikki. Se syötetty vasikka on valmistettu; älköön yksikään nälkäisenä lähtekö pois. Kaikki nauttikaa näissä uskon pidoissa. Kaikki tulkaa tästä hyvyyden rikkaudesta osallisiksi. Älköön kukaan parkuko synnintekojansa, sillä anteeksiantamus on haudasta ylösnoussut. Älköön kukaan peljätkö kuolemaa, sillä Vapahtajan kuolema on meidät kuolemasta vapahtanut. Kuoleman on kukistanut Se, joka oli kuoleman omana ollut. Helvetin on ryöstänyt Se, joka oli mennyt alas helvettiin. Katkeraksi teki Hän nautinnon sille, joka oli hänen ruumistansa maistanut. Ja tämän ennakolta aavistaen Jesaias huusi: ”Helvetin mieli”, sanoi hän, ”tuli katkeraksi, kun se näki Sinut alhaalla”. – Niin, se tuli katkeraksi, sillä se jäi tyhjille; tuli katkeraksi, sillä se oli pettynyt; tuli katkeraksi, sillä se kuoletettiin; tuli katkeraksi, sillä se kukistettiin; tuli katkeraksi, sillä se sidottiin. Se otti vastaan ruumiin, mutta kohtasi Jumalan; otti vastaan maan, mutta tapasi taivaan; otti vastaan näkyväisen, mutta kompastui näkymättömään. Kuolema, missä on otasi? Tuonela, missä on voittosi? (1. Kor. 15:55). Kristus nousi ylös, niin sinä olet alas heitetty; Kristus nousi ylös, niin pahat henget lankesivat; Kristus nousi ylös, niin enkelit iloitsevat; Kristus nousi ylös, niin elämä vallitsee; Kristus nousi ylös, niin ei yhtään kuollutta ole enää haudassa. Sillä Kristus noustuansa ylös kuolleista, tuli esikoiseksi kuoloon nukkuneista (1. Kor. 15:20). – Hänelle olkoon kunnia ja voima iankaikkisesti! Amen.
läpi lukaisuni ei löytänyt suuriakaan eroavaisuuksia "oikean" ja "väärän" käännöksen välillä.
Jk. Mietin sitä, itkeekö vai nauraako ylösnoussut Herrani lukiessaan tälle palstalle kirjoitettuja viestejä.
suuria eroja käännösten välillä? Mutta entäpä jos pienetkin erot ovat merkittäviä?
Otetaanpa esimerkki vanhasta käännöksestä: "Se syötetty vasikka on valmistettu..." Mitä uudessa käännöksessä lukee tuolla kohtaa? Tämä "syötetty vasikka" viitannee Jeesuksen kertomukseen tuhlaajapojasta ja siitä miten isä otti hänet vastaan. Miksi uudessa käännöksessä ei puhuta syötetystä vasikasta? Tunteeko uuden suomennoksen tekijä Raamatun huonommin kuin minä? Jos tuntee, niin miksi hän kääntää ortodoksisia tekstejä? Tuntevatko uuden suomennoksen hyväksyjät Raamatun huonommin kuin minä? Jos tuntevat, niin...?
Voisimmeko jättää ylösnousseen Herramme itkut ja naurut Hänen omiksi asioikseen? Nyt on näet kysymys siitä miten ihmiset tekstejä kääntävät eikä siitä miten Herramme...
yhteydessä ottaa esille periaatteen: Älä korjaa ehjää. Eli mitä vikaa oli vanhassa käännöksessä? Oliko sen suomen kieli niin vanhaa, että meidän on sitä vaikea ymmärtää? Miksi piti ruveta korjaamaan ehjää? Oliko lopputulos vaivan arvoinen? Kun tekstejä käännetään, niin miksi ei käännetä (ja oteta käyttöön) semmoisia tekstejä, joita ei vielä ole suomennettu?
"Jk. Mietin sitä, itkeekö vai nauraako ylösnoussut Herrani lukiessaan tälle palstalle kirjoitettuja viestejä."
Jälkikirjoituksellani en tarkoittanut käännettyä tekstiä. En edes tätä aloittamaani ketjua. Mitä itkun tai naurun aihetta näissä nyt olisi ollut:)
T. Ollon kysymys on hyvä. Siihen voi vastata niin kielitieteellisistä kuin teologisistakin lähtökohdista.
Kielitieteellisesti kysymyksessä on, että Raamatusta (ja monista muista perinteisistä teksteistä) on olemassa kohtuullisen monta erilaista käännöstä. Ne ovat yleensä erilaisten valtiollisten komiteoiden aikaansaannoksia, ja esimerkiksi 1930-luvulla käyttöön otettua käännöskomiteaa johti Juhani Aho.
On mystistä ajatella, että jokin käännös olisi oikeampi kuin toinen. Oikea on luonnollisesti vain alkuperäisteksti, mutta sellaisten tekstien kuin Raamatun kanssa edes se ei ole täysin yksiselitteistä, mikä teksti on aito. Vaikkapa Jeesuksen sanat lienee alun perin lausuttu arameaksi, josta ne on käännetty kreikaksi ja siitä suomeksi (useissa käännöksissä latinan, ruotsin ja saksan kautta).
Tästä syystä käännösten oikeellisuudesta ei juuri kannata kiistellä, vaikka keskustella toki voi.
"On mystistä ajatella, että jokin käännös olisi oikeampi kuin toinen. Oikea on luonnollisesti vain alkuperäisteksti,"
Ei sorruttaisi älylliseen rimanalitukseen.
Tietenkin sellainen käännös, joka vastaa alkutekstiä vähemmän huonosti kuin jokin toinen, on käännöksenä oikeampi kuin tämä jälkimmäinen, siitä huolimatta tietysti, että nykyään mitä tahansa parafraasia voidaan ruveta nimittämään käännökseksi.
Alkutekstille tulee olla uskollinen. Minäkin ihmettelen tuota syöttövasikan puuttumista uudesta käännöksestä. Eikö kääntäjä ole tajunnut, että se on oleellinen asia? Minun pääsiäisiloani vähentää tuon viitauksen puuttuminen. Eikö Taivaallinen Isämme enää otakaan meitä vastaan niin kuin tuhlaajapojan isä otti vastaan kauan kadoksissa olleen poikansa?
pääsiäisilosi kärsimyksestä syöttövasikan puuttuessa. Kuka mistäkin kärsii, kenelle mikäkin on tärkeää. Olkoonkin, etten pääsiäisiloani ole antanut minkään muotoseikan häiritä, koen myötähäpeää oikeauskoisen uskomme uskottavuuden puolesta esim. tällaisilla tapahtumilla/viesteillä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8916319
Ihmiset nähdessään kirkkomme johdon ja seurakuntiemme pahan olon, purkavat tuntojaan mitä merkillisemmillä tavoin. Usko uskontoon horjuu ja natisee ja se taas aiheuttaa pahaa oloa kirjoittelun tarvetta.
Ei ne nyt niin vakavia juttuja sinänsä ole. Pikkujuttuja Ison Jutun rinnalla.
Eikö kumminkin perimmiltään Kristukseen itseensä todellisena pääsiäisuhrina? Tuhlaajapojan vasikka on sen ennuskuva, typos, kuten VT:n ruokauhritkin
sillä Kristus on Jumalan Karitsa, meidän edestämme annettu syntiuhri eikä mikään "syötetty vasikka".
Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarnassa puhutaan Jumalan luo tulemisesta eikä Jeesuksen antamasta uhrista. Kaikki voivat tulla yhteisiin juhlapitoihin, niin paastoneet kuin paastoamattomatkin, ja Jumala ottaa kaikki iloiten vastaan niin kuin tuhlaajapojan isä otti vastaan kadonneen poikansa, sillä Kristus on noussut kuolleista ja kuoleman ja kaiken pahan valta on voitettu ja Jumalan valtakunta on ilmestynyt. Vasikan pois jättäminen heikentää saarnan evankeliumeihin perustuvaa sanomaa. Ymmärtämättömien ei sovi kääntää vanhoja teksteja, ettei osa sanomasta huku matkalla.
kuka kertoisi luterilaisille ettei siunattuja munia saa ottaa mukaansa kesken lähtiessä. pappi jakaa ne lopuksi. Hyi turkulaisia protestantteja!
osaltasi voit itsekin kertoa luterilaisille yhtä sun toista ortodoksisesta uskosta ja käytännöistä. Varaudu kuitenkin siihen, että viesti ei mene perille!
Totta. Eikä papille saa nauraa kun hän laulaa nuotin vierestä! Tapaoja pitää olla jopa luterilaisilla, omista ei niin väliä. ja missä oli pashakakku? Ei näkynny. Tämä ei ollut luterilaisten vika.
"Olkoonkin, etten pääsiäisiloani ole antanut minkään muotoseikan häiritä, koen myötähäpeää oikeauskoisen uskomme uskottavuuden puolesta"
Olisiko kyseessä jokin emakoiden kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre?
Vinkkinä jollekin geenitutkijalle väitöskirjansa aihetta pähkäillessään.
Jk. Suostun ilomielin haastateltavaksi/tutkimuksen objektiksi.
Turun seurakunnassa on aktiivisia eläkeläis tätejä, he voisivat toimia vääpeleinä ja kasvattajina. näin siirtyisi perinteiset tavat kovakalloisimmillekin. jopa luterilaisillekin.
"pääsiäiskaritsa", tarkoittaen Kristusta!
kerro sinä minulle miksi kirkkoherralla oli punainen alusmekko viitan alla? En ole aikaisemmin nähnyt.
Ei Suomessa.romaniassa kykkä. Katolista vaikutusta!
Jumalaa pelkääväinen.
Näiden lohdutuksen ja armahduksen sanojenko tähden, joita tuo pääsiäissaarna on pullollaan. Siis kun kaikki armahdetaan, kuoletetaan itsestämme pois Jumalan pelko. Tätäkö Wanhurskas tarkoitit.
Vaikka naiset eivät pääse papiksi niin kuitenkin...
siis pääsiäissaarnan kirjoittajaa Johannes Krysostomosta. Hänet kyllä tapaat kunhan muistat elää kunolla ja rakastat lähimmäistäsi kuten itseäsi.
Jk. Hän odottaa meitä tuonpuoleisessa.
Jos niin on niin en tapaa Sinua "Evakon jälkeläinen" koskaan. Vahinko.
En ymmärrä minä. Kirjoitat minut isolla alkukirjaimella. Pidät vahinkona, jos et minua voi tavata. Vastaat viestiini keskellä yötä. Saatat minut hämmennyksen valtaan.