Plaanaavaa

Tai noin viikko sit alko veneily kiinnostaan. Tuli puun takaa himo että josko saisin joskus veneen. keltanokka, joten pliis ymmärrystä :)

eiaavistusta kirjoitti:

Tai noin viikko sit alko veneily kiinnostaan. Tuli puun takaa himo että josko saisin joskus veneen. keltanokka, joten pliis ymmärrystä :)

Okei, nyt viittii vastata, liukuu, liukunopeus, jne jne.

zxi kirjoitti:

Okei, nyt viittii vastata, liukuu, liukunopeus, jne jne.

Kuulemma ei kysyvä tieltä eksy , heh.

nytjohaju kirjoitti:

Kuulemma ei kysyvä tieltä eksy , heh.

Uppoumarunkoinen on taloudellinen vanhan hyvän ajan vene, ei sovi kiireelliselle, matkanopeus n. 7 solmua, polttoaineen kulutus hyvin vähäistä 0,3 - 0,5 l/mpk. Merestä ja luonnosta nauttiville oiva vene. Ei nouse plaaniin.
Puoliliukuvan veneen etuna on, että sillä voi ajella mukavasti uppoumanopeuksilla, mutta tarvittaessa kulkee myös yli 20 solmun nopeudella, puoliliukuvalla pääsee myös melko pienellä polttoaineen kulutuksella, etenkin hissukseen ajellessa.. Puoliliukuva on kaiken kaikkiaan hyvä ratkaisu, jos vauhti ei ei ole pääasia. Nousee tarvttaessa plaaniin.
Liukuvat veneet ovat kiireellisellä, vahva munuaisille veneilijöille joille nopea pääseminen pisteestä A pisteeseen B on tärkeintä. Polttoaineen kulutus pienillä nopeuksilla suuri samoin meriominaisuudet pienillä nopeuksilla suuremmassa aallokossa huonot, yleensä aloittelijoiden suosiossa. Yleisesti ottaen liukuvilla veneillä siedettävät ominaisuudet vain plaanissa...

Potkukelkkailija kirjoitti:

Uppoumarunkoinen on taloudellinen vanhan hyvän ajan vene, ei sovi kiireelliselle, matkanopeus n. 7 solmua, polttoaineen kulutus hyvin vähäistä 0,3 - 0,5 l/mpk. Merestä ja luonnosta nauttiville oiva vene. Ei nouse plaaniin.
Puoliliukuvan veneen etuna on, että sillä voi ajella mukavasti uppoumanopeuksilla, mutta tarvittaessa kulkee myös yli 20 solmun nopeudella, puoliliukuvalla pääsee myös melko pienellä polttoaineen kulutuksella, etenkin hissukseen ajellessa.. Puoliliukuva on kaiken kaikkiaan hyvä ratkaisu, jos vauhti ei ei ole pääasia. Nousee tarvttaessa plaaniin.
Liukuvat veneet ovat kiireellisellä, vahva munuaisille veneilijöille joille nopea pääseminen pisteestä A pisteeseen B on tärkeintä. Polttoaineen kulutus pienillä nopeuksilla suuri samoin meriominaisuudet pienillä nopeuksilla suuremmassa aallokossa huonot, yleensä aloittelijoiden suosiossa. Yleisesti ottaen liukuvilla veneillä siedettävät ominaisuudet vain plaanissa...

Lue lisää

ettei kirjoittaja selvästikään tiedä ainakaan liukuvista veneistä mitään ja puoliplaanareistakin tuntee nähtävästi yhden mallin, jos sitäkään.

7 solmua on jo korkeahko matkanopeus uppoumaveneille. Edullisin matkanopeus on yleensä solmun pari runkonopeuden alapuolella (itse asiassa se määräytyy enemmän koneen mukaan, dieselillä jokin 75-85% maksimikierroksista on aika optimi). Runkonopeus lasketaan kaavalla 2,43*vesilinjapituuden neliöjuuri; esimerkiksi 8-metrisen veneen vesilinja on todennäköisesti 6,5-7 m. Jos se on esim. 6,75, on runkonopeus siis 6,3 solmua. Vastaavasti 10-metrisellä veneellä suurinpiirtein 7 solmua. Varmuudella voidaan sanoa, että uppoumaveneen edullisin matkanopeus ei ole runkonopeuden yläpuolella, vaikka veneellä toki voi päästä kovempaa. Tyypillinen esimerkki uppoumaveneistä ovat ns. fiskarityyppiset veneet, siis sellaiset perästä ja keulasta suipot puikulat.

Puoliliukuvan huippunopeus vaihtelee veneestä toiseen, tuo "voi ajella yli 20 solmua" ei päde läheskään jokaiseen puoliplaanariin. Luultavasti ei edes useimpiin. Todennäköisesti matkanopeus on jossain 10-14 solmun välillä. Puoliplaanareita ei välttämättä erota ulkomuodosta, esimerkkeinä tulee mieleen Bella 8001, Marsund 900, Seiskarit.

Liukuvilla veneillä taas paras matkanopeus on aina liukukynnyksen yläpuolella, mutta niillä voi ajaa hitaamminkin. Polttoaineenkulutus on tietysti suurempi kuin muilla tyypeillä, sisätilat ovat yleensä paremmat (koska veneet ovat leveämpiä). Veneestä riippuen saattaa kova aallokko tehdä ajamisen epämukavaksi, muttei sellainen aallokko hauskaa ole noissa muissakaan. Etuna noihin muihin nähden on se, että näkee laajempia alueita siedettävässä ajassa. Tyypillinen esimerkki ovat ns. jenkkiveneet sekä Tiiskerit ja Targat. Liukuvat ovat käytännössä aina tasaperäisiä, mutta kuten Seiskareista huomaa, puoliliukuvakin voi olla tasaperä.

2+13 kirjoitti:

ettei kirjoittaja selvästikään tiedä ainakaan liukuvista veneistä mitään ja puoliplaanareistakin tuntee nähtävästi yhden mallin, jos sitäkään.

7 solmua on jo korkeahko matkanopeus uppoumaveneille. Edullisin matkanopeus on yleensä solmun pari runkonopeuden alapuolella (itse asiassa se määräytyy enemmän koneen mukaan, dieselillä jokin 75-85% maksimikierroksista on aika optimi). Runkonopeus lasketaan kaavalla 2,43*vesilinjapituuden neliöjuuri; esimerkiksi 8-metrisen veneen vesilinja on todennäköisesti 6,5-7 m. Jos se on esim. 6,75, on runkonopeus siis 6,3 solmua. Vastaavasti 10-metrisellä veneellä suurinpiirtein 7 solmua. Varmuudella voidaan sanoa, että uppoumaveneen edullisin matkanopeus ei ole runkonopeuden yläpuolella, vaikka veneellä toki voi päästä kovempaa. Tyypillinen esimerkki uppoumaveneistä ovat ns. fiskarityyppiset veneet, siis sellaiset perästä ja keulasta suipot puikulat.

Puoliliukuvan huippunopeus vaihtelee veneestä toiseen, tuo "voi ajella yli 20 solmua" ei päde läheskään jokaiseen puoliplaanariin. Luultavasti ei edes useimpiin. Todennäköisesti matkanopeus on jossain 10-14 solmun välillä. Puoliplaanareita ei välttämättä erota ulkomuodosta, esimerkkeinä tulee mieleen Bella 8001, Marsund 900, Seiskarit.

Liukuvilla veneillä taas paras matkanopeus on aina liukukynnyksen yläpuolella, mutta niillä voi ajaa hitaamminkin. Polttoaineenkulutus on tietysti suurempi kuin muilla tyypeillä, sisätilat ovat yleensä paremmat (koska veneet ovat leveämpiä). Veneestä riippuen saattaa kova aallokko tehdä ajamisen epämukavaksi, muttei sellainen aallokko hauskaa ole noissa muissakaan. Etuna noihin muihin nähden on se, että näkee laajempia alueita siedettävässä ajassa. Tyypillinen esimerkki ovat ns. jenkkiveneet sekä Tiiskerit ja Targat. Liukuvat ovat käytännössä aina tasaperäisiä, mutta kuten Seiskareista huomaa, puoliliukuvakin voi olla tasaperä.

Lue lisää

Noista mainitsemistasi puoliplaanareista sen verran, että Marsund 906 on käytännössä liukuva, vaikka onkin suippoperäinen. Terhoakin on melkein saman verran kuin muissa liukuvissa veneissä. Lisäksi on hyvä muistaa että Pellinkiläinen fiskari nousee lähes poikkeuksetta liukuun, toki se edellyttää tarpeeksi tehokasta moottoria.

Taloudellisuuteen liittyy lisäksi yksi harhakuva, eli tuntikulutuksen vertaileminen. Uppoumarunkoinen joka kuluttaa 6 l/t kuuden solmun matkanopeudella on täsmälleen yhtä taloudellinen kuin liukuva vene joka kuluttaa 22 l/t 22 solmun matkanopeudella.

Ja alkuperäiselle kysyjälle vastauksena, liukuva vene nousee keula-aaltonsa päälle, kun uppoumarunkoinen työntää sitä edellään.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Noista mainitsemistasi puoliplaanareista sen verran, että Marsund 906 on käytännössä liukuva, vaikka onkin suippoperäinen. Terhoakin on melkein saman verran kuin muissa liukuvissa veneissä. Lisäksi on hyvä muistaa että Pellinkiläinen fiskari nousee lähes poikkeuksetta liukuun, toki se edellyttää tarpeeksi tehokasta moottoria.

Taloudellisuuteen liittyy lisäksi yksi harhakuva, eli tuntikulutuksen vertaileminen. Uppoumarunkoinen joka kuluttaa 6 l/t kuuden solmun matkanopeudella on täsmälleen yhtä taloudellinen kuin liukuva vene joka kuluttaa 22 l/t 22 solmun matkanopeudella.

Ja alkuperäiselle kysyjälle vastauksena, liukuva vene nousee keula-aaltonsa päälle, kun uppoumarunkoinen työntää sitä edellään.

Lue lisää

tuota liukumista niin Marsundin kuin muidenkin pellinkiläisten kohdalla. Tosin se liukurajan määrittely on ilmeisesti pikkasen "katsojan silmässä". Asiaan liittyy ns. Frouden luku ja tuosta näkyy aina silloin tällöin vähän väiteltävän, mikä on raja-arvo, jonka jälkeen veneen voi katsoa olevan liu'ussa. Silmämittana yleensä esitetään, että kun veneen keula alkaa kiihdytyksessä laskea itsestään, on vene noussut liukuun.

Marsundin matkanopeudeksi ilmoitetaan 10-15 solmua konetehosta riippuen. Jos otamme Frouden luvun raja-arvoksi 1 (usein väitetään, ettei se riitä, vaan 1,2-1,3 pitäisi olla; minä en tiedä), pitäisi saada lasiin parikymmentä solmua, jotta siihen yllettäisiin. 1,3 saavutettaisiin vasta yli 22 solmun.

Sovittaisiinko kompromissiksi, että Marsund on tietyin reunaehdoin ehkä mahdollista saada liukuun, mutta varsinainen liukuva vene se ei ole, eli ainakaan normaalikoneellaan sillä ei voi pitää sellaista matkanopeutta, jolla se kulkisi liu'ussa.

Hieno vene se joka tapauksessa on.