olen sitä mieltä, että ensimmäinen maailmansota käytiin ruuasta. tai pikemminkin lannoitteista joilla pellot pidettiin viljelyskelpoisena.
Tähän tarkoitukseen käytettiin guanoa, siis linnunpaskaa.
jo yksin saksa on ollut vuodesa 1880 asti riippuvainen ulkoa tuodusta ruuasta, koska väestö oli jo tuolloin "ylikasvanut" alueellisesti. Samantapaisia ongelmia kärsivät muutkin maat, vielä nykypäivänäkin.
Peltojen lannoitukseen ei ollut paljolti vaihtoehtoja, ja huomattiin, että guanovarannot ovat ehtymässä.
tämä sai eri valtiot varautumaan tulevaan, koska tiedettiin, että nälänhätä tulee.
guanovarannot sitten ehtyivätkin vuonna 1939.
saksa meni ja hävisi ensimmäisen sotansa, ja sai pahat sanktiot ynnä pakotteet, samalla menettäen maahantuonti yrityksensä ja saksan kansa sai kokea olevansa pohjasakkaa euroopassa. kärsien nälästä.
tämä sittemmin johti toiseen maailmansotaan.
nyttemmin käytämme öljyä ja maakaasua lannoitteiden valmistamiseen pitääksemme peltomme tuottavina ja ihmiset ruokittuina. pelkästeen jenkkilässä tähän tarkoitukseen palaa 500 litraa öljyä vuosittain per yhden ihmisen ruuan tuotanto. vaihtoehtoa meillä ei ole öljyn tilalle.
Tähän tarkoitukseen käytettiin guanoa, siis linnunpaskaa.
jo yksin saksa on ollut vuodesa 1880 asti riippuvainen ulkoa tuodusta ruuasta, koska väestö oli jo tuolloin "ylikasvanut" alueellisesti. Samantapaisia ongelmia kärsivät muutkin maat, vielä nykypäivänäkin.
Peltojen lannoitukseen ei ollut paljolti vaihtoehtoja, ja huomattiin, että guanovarannot ovat ehtymässä.
tämä sai eri valtiot varautumaan tulevaan, koska tiedettiin, että nälänhätä tulee.
guanovarannot sitten ehtyivätkin vuonna 1939.
saksa meni ja hävisi ensimmäisen sotansa, ja sai pahat sanktiot ynnä pakotteet, samalla menettäen maahantuonti yrityksensä ja saksan kansa sai kokea olevansa pohjasakkaa euroopassa. kärsien nälästä.
tämä sittemmin johti toiseen maailmansotaan.
nyttemmin käytämme öljyä ja maakaasua lannoitteiden valmistamiseen pitääksemme peltomme tuottavina ja ihmiset ruokittuina. pelkästeen jenkkilässä tähän tarkoitukseen palaa 500 litraa öljyä vuosittain per yhden ihmisen ruuan tuotanto. vaihtoehtoa meillä ei ole öljyn tilalle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vaihtoehtoja on valmiina paljonkin, mm maakaasu jota on Venäjällä vähintään 500 vuoden varannot, mutta myös Puolan liuskekiveen on varastoitunut kaasua, joka saadaan käyttöön kun nyt kun teknologia on kehittynyt, tätäkin on muutamaksi sadaksi vuodeksi.
Siperian maakaasun hyödyntäminen maksaa noin 300 euroa kuutiolta, on arvioitu että Puolalaisen liuskekiven kaasun hinnaksi muodostuu noin 150 euroa kuutiolta, joten jos tämä tekniikka alkaa nyt toimia ja kaasua saadaan sieltä, niin Venäjä menee totaalisesti konkurssiin, se on sijoittanut satoja miljardeja Siperina kaasukenttiin ja putkistoihin millä se kaasu tupdaan Eurooppaan ja nyt nämä kentät osoittautuu täysin kannattamattomiksi seuraavat sata vuotta.
Puolasta tulee Euroopan rikkaimpia maita ja EU:sta energiaomavarainen alue, etu jota ei esim. USA:lla ole tällä hetkellä.
Suomalaisille tämä on vähän ihme juttu, me olemme viimeiset kymmenen vuotta pelänneet että upporikkaan ryssät tulee ja ostaa meidät ulos omasta maasta, mutta tässä käykin niin että upporikkaat Puolalaiset tulee ja ostaa meidät ulos omasta maasta ....
Haber-Bosch-menetelmä oli kuitenkin keksitty jo paljon ennen ensimmäistä maailmansotaa ja guanon merkitys lannoitteena alkoi olla vähenemään päin. Sitäpaitsi teoriasi ontuu siinäkin että guanoalueiden hallinnasta ei oikeastaan käyty juurikaan taistelua. Sikäli kumminkin olet jyvällä että strategisten raaka-aineiden hallinnalla on aina merkitystä sotien synnyssä ja päättymisessä. Ensimmäisen maailmansodan synnystä on kirjoitettu melko lailla hyllymetrejä ja varmaanpa siellä raaka-aineetkin vilahtelevat. Ei kuitenkaan guano.
Raaka-aineiden hallinnalla on tietenkin merkitystä, mutta paljon enempi merkitystä on sillä logistiikalla miten raaka-aineita siirretään ja hyödynnetään, kuin itse raaka-ainelähteellä.
Sen hallintaan valtiot keskittyy paljon enempi, kuin itse raaka-ainelähteen hallintaan.
Ennenvanhaan puhuttiin yksinkertaisesti vain meriherruudesta ...
Jos luet yhdenkin 1. MS:n historian, niin selviää, että sota syttyi toisiinsa liittosopimuksilla sidottujen maiden ketjureaktiona. Itävallan julistettua sodan Serbialle, oli Saksan mentävä mukaan ja siitä seurasi Venäjän liittyminen jne.
Jos kyse olisi ollut guanosta, niin kaipa Saksa olisi hyökännyt Chileen...
Kyse oli oikeastaan Venäjän sata vuotta vanhasta tavoitteesta avata satama välimerelle, niin ettei Turkki pysty tietä sinne sulkemaan, suunnitelman mukaan Slaavilaiset kansat piti irroittaa Itävallan ja osmaanien eli Turkin alaisuudesta ja liittää "Slaavilaisten" kansojen eli Venäjän yhteyteen, Serbit oli vain Balkkanin käsikassara joka lähti suunnitelmaa toteuttamaan.
Eli Venäjä halusi sataman Kreikan, Montenegron tai Albanian rannikolta, Balkkanin alue olisi liitetty Venäjään, Venäjä olisi tunkeutunut Itävallan ja Turkin väliin, sillähän oli jo Romania ja Bulgaria hallinnassa.
Kreikka ja Serbia tuki Venäjää, Kroatit ja Albaanit vastustivat, sekä tietenkin Jugosslavian muslimit, eli nykyisen Bosnia-Hertzegovinian muslimit, jotka tukivat tietenkin Turkkia.
Huolimatta Japanin sodan tappiosta ja sisäisistä ongelmistaan Venäjä oli nopeasti kehittymässä maailmansotaa edeltäneinä vuosina. Oli vain ajan kysymys, milloin siitä tulisi Saksalle ylivoimainen vastustaja, varsinkin kun Venäjä oli liitossa Ranskan ja löyhemmin Iso-Britanniankin kanssa. Saksalla oli vain yksi luotettava liittolainen Itävalta-Unkari. Saksa oli ikäänkuin piiritettynä kolmen muun johtavan suurvallan keskellä, ja aika työskenteli Saksaa vastaan Venäjän teollisuuden, infrastruktuurin ja armeijan koko ajan vahvistuessa (ranskalaisten ja englantilaisten pääomien ja sijoitusten tuella). Laivastokilpailussa Saksa oli epäonnistunut brittien saavuttamisessa. Saksan maavoimien iskukyky oli v. 1914 vielä vahva Ranskaan ja Venäjään verrattuna - mutta kuinka kauan enää?
Sodan varsinaisen syttymisen aihe oli Serbian ja eteläslaavien kysymys Itävalta-Unkarin kyljessä. Venäjä ei voinut sallia Itävalta-Unkarin nitistävän Serbiaa Frans Ferdinandin salamurhaa verukkeenaan käyttäen. Teosta oli vastuussa serbinationalistien terrorijärjestö, joka ei ollut Serbian hallituksen kontrollissa. Saksa usutti kulissien takana Itävaltaa hyökkäämään nopeasti. Serbian tuho olisi muuttanut voimatasapainon Balkanilla keskusvalloille edulliseksi ja saanut Turkin vahvemmin yhteistyöhön Saksan kanssa. Venäjä vastasi itävaltalaisten sodanjulistukseen Serbialle panemalla toimeen liikekannallepanon, jolloin Saksa julisti Venäjälle sodan. Saksan sotasuunnitelma edellytti kuitenkin välitöntä hyökkäystä Belgian kautta Ranskaan ennen kuin venäläisille tehtäisiin mitään. Belgian puolueettomuuden loukkaaminen antoi briteille syyn liittyä sotaan. Koko ketjureaktio tapahtui yhdessä ainoassa viikossa. Niin meni vanha Eurooppa hautaansa.
Oli Venäjän epäonni ajautua liittoon ensin Ranskan, sitten luonnollisen geopoliittisen vastustajansa brittiläisen imperiumin kanssa. Yhdessä Venäjä, Saksa ja Itävalta-Unkari, Euroopan kolme keisarikuntaa, olisivat voineet hallita lähes koko Euraasia jaa muodostaa vastapainon läntisten merivaltojen imperialismille. Nämä kaksi koalitiota olisivat olleet tasavahvuisia ja niiden välinen tasapaino - tai ehkä jonkinlainen "kylmä sota" - olisivat taanneet maailmanrauhan pysymisen ja sitä kautta eurooppalaisten ylivallan säilymisen maailmassa. Yhdysvalloista ei koskaan olisi tullut maailman johtavaa taloudellista ja poliittista mahtia. Maailmansodat, joista kumpikin oli oikeastaan Saksan piiritys, joka saattoi päättyä vain yhdellä tavalla, veivät kehityksen toiseen suuntaan. USA peri Länsi-Euroopan merivaltojen aseman. Euroopasta tuli Amerikan sillanpää. Kylmän sodan jälkeen USA on yrittänyt levittää ylivaltaansa Euraasian Sydänmaahan. Nyt ovat kuitenkin imperiumin kasvun rajat tulleet vastaan.
On alkanut jälleen uusi vuosisata. Euraasia nousee, länsimaat taantuvat, Amerikkaa odottaa brittiläisen imperiumin (ja yhteiskunnallisessa mielessä Neuvostoliiton) kohtalo, taantuminen ja hajoaminen - ainakin jos USA:ta johtavat edelleen aiemmista 2000-luvun epäonnistumisista vastuussa olevat tunarit. Ratkaisevaa on se, mikä suurvalloista tai niiden liittoutumista osaa pelata geopoliittista peliä kaikkein taitavimmin. Suuri peli ei pääty koskaan. Historia ei ole lopussa, vaikka länsimaissa niin ajateltiinkin kylmän sodan päätyttyä - ohimenevästi - rahavallan ja demokratian voittoon.
Ensimmäinen maailmansotahan alkoi , koska eurropan ja koko maailman suurvallat eivät oikein sopeutuneet yhdessä tässä pikku euroopassa. Tilanne oli muutenkin kireä ja ruutitynnyrin sitten räjäytti muuan serbiläinen idiootti Gavrilko Princip. Seurasi sellainen sodanjulistusten aalto: Saksa hyökkäsi ranskaan, venäjä hyökkäsi saksaan, itävalta hyökkäsi serbiaan...
bogos binted