onko tiiseli vai pensiini parempi jos haluaa tehokkaan vehkeen? ja silti halpaa löpöö:)
tiiseli teho?
¨¨¨¨¨¨
54919
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
bensassa ei halpa pöpö toimi, el i diesel jää vaihtoehdoksi
Halpaa menovettä ei saa mihinkään. Dieselillä ajaminen on edullisempaa, mutta sen omistaminen kalliimpaa (vuotuinen vero). Ajokilometrit ja valittu kulkiväline määrittelevät edullisen ajon rajan. Tällä hetkellä yleensä noin 15 - 20 000 vuodessa.
Diesel on normaaliajossa tehokkaampi ja ennen kaikkea mukavampi. Bensa sopii paremmin leikkimiseen.
Nykyaikainen Turbodiesel auto pesee bensavehkeet mennen tullen, Vääntöä on että paukkuu
Bensavehkeillä ei ole mitään jakoa dieseliä vastaan. Bensa soveltuu ainoastaan revittämiseen paikaltaan 100:sen vauhtiin. Kaikessa muussa se jää dieselin jalkoihin. Käytännön suorituskyky nykyaikaisessa common rail-dieselissä on aivan täysin ylivoimainen bensakippoihin verrattaessa.
osta diesel farkku ja rekisteröi pakettiautoksi. säilyy pieni kulutus ja tehot on kohdikkaan moottrin puolesta.
On vaan vähän ujoa tämä dieselien suorituskyky. Se tulee parhaiten esiin, kun verrataan ahdettua 1,9-2,0 dieseliä vapaastihengittävään 1,4-1,6 l bensakoneeseen. Mutta laitettaessa siihen bensakoneeseenkin ahdin (tilavuutta ei tarvi kasvattaa)....
Ja muistahan että nykydieseleissä on myös välijäähdytin, eli välijäähdytetty turboahdettu diesel VS ottobensa.
..Mutta näin se vaan menee, mitei kaikki myytävät bensa-autot ovat vapareita, ja käytännössä kaikki dieselit ovat välijäähdytettyjä & ahdettuja.
Jos vaikkapa verrataan 2 litraista, ahdettua & välijäähdytettyä bensa & diesel autoa.. niin onhan tuo bensa-auto hemmetisti sportimpi, se kiljuu kovaa ja korkealla, ja se myös näkyy kulutuksessa hemmetin ikävällä tavalla (vaikka tästähän ei nyt ollut kysymys).
Sitten kun vertaat sitä polttoaineen kulutusta suhteutettuna tehoon, niin huomaat, että se ainoa vaihtoehto olikin diesel.
Jopa tuli nopsaan laarin pohja vastaan, kun nokipaavo yrittää itku kurkussa löytää argumentteja.
Välijäähdytin on turbomoottoreissa sellainen itsestäänselvyys, jota ei ole tarpeen mainita.
"Välijäähdytin on turbomoottoreissa sellainen itsestäänselvyys, jota ei ole tarpeen mainita." - Tietää henkilö ketä ei tiedä mitään.
Perustele väitteesi kiitos. Ja muistathan verratta ahdettua dieseliän vain ja ainoastaan ahdettuun bensamoottoriin. Vaparidieseleistä ei kannata edes puhua.
Aja ensin vaikkapa Skodan ja Citikan bensaturbot (halpoja). Sitten voit ottaa osaa tähän keskusteluun.
Itselläni on Citikan 136 heppainen diesel automaatti ja kyllä noista em. autoista on sille ihan hyät kilpailijat.
Eipä niitä turboja hirveesti perhebensa-autoista löydy, lähinnä tähän asti kai vain klonksvaageneiden keulalata?
Juuri huomasin että Fordillakin tuli näköjään uusien moottorien myötä myös bensaturboja. 2.0 litrainen 203hp bensaturbo 300Nm.
Tosin samalla dieseliinkin tuli parikytä heppaa lisää 2.0 163hp 340Nm.
Bensa voittaa kiihdytyksessä ja huippunopeudessa, mutta kyllä menee polttoainettakin reilusti enemmän. EU keskikulutuksset 7,7 / 5,3, eroa siis 2,4 litraa satasella, joka tekee rahassa 4,7 euroa, eli diesel tulee halvemmaksi yli 12 tonnin vuotuisella ajolla.
Ja hintaerokin pyörähtää niin päin että diesel auto on halvmepi, sama juttu kuin vag-autoissa.
> Eipä niitä turboja hirveesti perhebensa-autoista löydy, lähinnä tähän asti kai vain klonksvaageneiden keulalata?
Kannattaisi nokipaavon päivittää tietonsa 2000-luvulle. Näitä "downsizing" 1,4-1,6 l bensaturboja löytyy mm.
- Fiat konsernilta 1,4 l turboa ainakin Afan Mitossa, Fiat Lineassa & Bravossa & Lancia Deltassa
- rivakammat Minit nykyään turbolla remmiahtimen sijaan
- Opelilla tarjolla jopa kaksi turbomoottoria, 1,4 ja 1,6 l Astraan ja varmasti moneen muuhunkin malliin
- Peugeotilla 1,6 l THP tarjolla mm. 308:ssa
Eli alkaa olla öbaut kaikilla euroautoilla bensaturbo tarjolla ja VAGineeltahan ei kohta enää ahtamattomia saakaan. Eli turbot puuttuvat vain perässähiihtäjien valikoimista, mutta varmaan 3 vuoden sisällä japsit ja 10 vuodessa jenkitkin oppivat niitä tekemään.
Aikalailla sama tilanne kuin yhteispaineruiskutuksen kanssa muutama vuosi sitten.
> Bensa voittaa kiihdytyksessä ja huippunopeudessa,
Huippunopeus määräytyy kylläkin tehojen mukaan. 150 hv diesel liikkuu ihan yhtä lujaa kuin 150 hv bensaturbo. 0-100 kiihtyvyydessä on kyllä pieni ero bensan hyväksi, koska 1,4 l bensakone on liki 100 kg kevyempi kuin 1,9 l diesel bensakone saattaa venyä paremmin ylikierroksille (eli saa rutistettua 0-100 vähemmillä vaihdoilla). Käytännön suorituskyvyssä (kun ei huudateta rajoittajalle asti) ei kuitenkaan pitäisi olla isoa ero suuntaan tai toiseen.
> EU keskikulutuksset 7,7 / 5,3, eroa siis 2,4 litraa satasella, joka tekee rahassa 4,7 euroa, eli diesel tulee halvemmaksi yli 12 tonnin vuotuisella ajolla.
No nyt sitten vertaat ihan eri teholuokan moottoreita. Tai sitten jotain kaupunkiajossa bensasyöppöä 1,8-2,4 l vaparia turbodieseliin.
Ja pääsi normaaliin dieseljunttien tapaan unohtumaan
- se vero eli n. 450 €/vuosi
- n. 0,5 l suurempi iskutilavuus -> kalliimmat vakuutusmaksut
- diesel voi olla kalliimpi (omalla kohdallani ero 2 tonnia)
Omassa autossani kulujen leikkauspiste on 30-35 tkm eli 2x mitä ajan vuodessa.
> Huippunopeus määräytyy kylläkin tehojen mukaan
Eiköhän siihen vaikuta pari muutakin tekijää, lähinnä ilmanvastus, paino, jne...
Jos huipputehot osuvat samalle kierrosalueelle (prosenteissa), niin sittenhän ne kai määräävät sen huippunopeuden, mutta entäpä jos eivät osu? Eikö tärkeämpää olisi se teho siellä kierroslukumittarin punaisen pään lähettyvillä?
Ja sitten on tietysti se rajoitin.
Tästä huolimatta usein saman mallin bensavehkeillä on päässyt luokkaa 10 km/h nopeammin kuin dieselvehkeillä. Mitään syytä tähän en keksi, ainakin omassa dieselissä kun tuota vitosvaihdetta voisi aika rauhassa pidentää pikkasen. En yleensä käytä sitä kuin vasta jostain 70 km/h nopeuksista lähtien, mutta eniten sitä tulee käytettyä yli 100 km/h nopeuksissa.
> > Huippunopeus määräytyy kylläkin tehojen mukaan
> Eiköhän siihen vaikuta pari muutakin tekijää, lähinnä ilmanvastus, paino, jne...
No hohhoijaa. Eli nyt kekkasit, että saadaan ei-vertailukelpoinen tulos, kun otetaan vertailuun eri kokoiset, painoiset ja aivan erilaisilla välityksillä varustetut autot.
Ja se pointti, johon et jostain syystä puuttunut, oli siis tämä:
> Jos huipputehot osuvat samalle kierrosalueelle (prosenteissa), niin sittenhän ne kai määräävät
> sen huippunopeuden, mutta entäpä jos eivät osu?
Käsittääkseni kun tuo vääntökäyrä, ja siten myös tehokäyrä, ovat yleensä dieseleissä ja bensoissa hieman erimalliset, niin se huipputehon löytymiskohtakin on hieman erilainen. 300 hevosesta ei ole mitään iloa, jos niitä ei koskaan suurimmalla vaihteella saada käyttöön (siis huippunopeutta ajateltaessa). Jos vähän kärjistää...
Heitänpä vielä oman lusikkanikin soppaan, niin hauskaa tää on =] No, periaatteessa se on teho, mikä rajoittaa huippunopeuden (olettaen että välityssuhde voi muuttua loputtomasti) ja että autot ovat muutoin samanlaiset. Vaihteisto siirtää tehoa moottorista renkaille, sekä muuntaa samalla vääntöä ja kierrosnopeutta.
Moottori tuottaa tietyn suuruisen tehon ja auton liikkuminen vaatii tehoa vetovoima*nopeus. Eli kun saavutetaan lakipiste, eli moottorin teho = auton liikkumisteho, auto ei enää kiihdy vaikka välityssuhteiden puolesta kierrosnopeutta voitaiisinkin nostaa renkailla.
Käytännössä useimissa autoissa vitosvaihde (tässä esimerkissä suurin vaihde) on mitoitettu niin, että 50 km/h nopeudessa moottori menee tyhjäkäyntikierroksilla. Sellaisessa tapauksessa kierrokset rajoittavat nopeutta, koska esim dieselauton moottorista loppuu kierrokset ennemmin kuin bensiinimoottorista - dieseli tarvitsisi vielä ylivaihteen.
Olen joskus laskenut oman autoni vastusvoimia ja saanut tulokseksi 80 km/h tarvittava teho 8 kW ... 160 km/h vaatisi laskujeni mukaan 46,4 kW tehoa - eli siinä voi olla jo joku pikkumoottori rajoillaan :D
Siis wau. bensa turboa löytyy oikein useammasta merksitä ja mallista.
Etkö oliis vain voinu tunnustaa että on aika harvinaista herkkua perheautoon?
No on se kumma kun ensin neuvotaan vertaamaan saman kokoista turboa sekä bensasta että dieselistä, eikä eri kokoisia, niin sitten kun vertaa niin sekin meni väärin.
Vai pitääkö näiden bensaturbouunojen mieliksi vertailla ensin tehot saman kokoisista ja sitten kulutuksen saman tehoisista, lopuksi vielä hinta turbottomasta mallista. Vai miten pitää toimia että ollaan tyytyväisiä?
Muutaman vuoden dieselvero tuli kuitattua siinä että dieselturbo on halvempi kuin bensaturbo...
Edellä kirjoitettiin kahdesta fordin vaihtoehdosta, ei yleisesti bensan ja dieselin eroista...
harvinaista, mutta herkkua kylläkin. Koitappa joskus vaikka Vovo S60 R mallia, niin tiedät miksi autossa on selkänojat. Ja kyllä, tuo on perheauto.
No joo, kyllä noita ahdettuja bensakoneita löytyy jokaiselta varteenotettavalta merkiltä ja tarjonta on jopa laajempaa kuin dieseleissä.
> Käytännössä useimissa autoissa vitosvaihde (tässä esimerkissä suurin vaihde) on mitoitettu niin,
Jaa, mitä minä olen katsellut, niin yleensä autoissa on suurimman vaihteen, oli se sitten n:o 5 tai 6, välityssuhde valittu niin, että moottorin kierrosluku = huipputehon kierrosluku, kun auto kulkee huippunopeudellaan.
Jos välitys olisi valittu muulla tavoin, jäisi moottorin antama teho pienemmäksi auton huippunopeudella -> huippunopeus jäisi hieman alemmaksi kuin mitä moottorin max. teho sallisi.
Eli bensakäyttöisessä autossa on huiput vaikka 200 km/h ja voimansiirron kok. välitys sillai, että moottori kiertää huippunopeudella vaikka 5000 rpm ja dieselversiossa rundit sitten jotain 4000 rpm luokkaa samalla nopeudella. Eli dieselkoneella voimansiirron kok. välitys 20 % harvempi tai bensakoneella 25 % tiheämpi - kummin päin sen nyt haluaakaan ilmaista.
Tästä luonnollisesti seuraa, että ajettaessa suurimmalla vaihteella 50 km/h, on kierrokset 1250/1000 rpm (bensa/diesel) eli liki tyhjäkäyntiä dieselillä... tai 100 km/h nopeudella 2500/2000 rpm. Tämä sama suhde säilyy toki muillakin ajonopeuksilla & vaihteilla eli ajettaessa vaikka 4. vaihteella 40 km/h on kierrokset jotain tyyliin 1500/1200 rpm.
Toki tähän sääntöön on poikkeuksia. Esim. Volkkari harrastaa "aavikkovälityksiä" .... muistaakseni ainakin 7-lovisilla laatikoilla huippunopeus saavutetaankin 6. vaihteella ja 7 on sitten pihistelyyn tarkoitettu "ylivaihde". Vastaava ero voi olla myös bensa- ja dieselpelien välillä, etenkin jos vain toinen on tällainen ekohenkinen malli ts. siinä on eri vaihteiden välinen porrastus erilainen ja/tai suurin vaihde on "ylipitkä".
Ja sitten on tää perinteinen miina, joka näkyy useimmilta menevän yli hilseen .... eli verrataan suoraan sitä vanhaa 100 hv 1,6 l vaparibensaa (huiput 170 km/h @ 5600 rpm -> satasen vauhdissa kierroksia 3300 rpm) ja uutta 130 hv turbodieseliä (huiput 190 @ 4000 rpm -> satasen vauhdissa 2100 rpm taulussa) ja vedetään tästä sellainen johtopäätös, että
- dieselillä voi ihan ongelmitta ajaa aina 1000 rpm pienemmillä kierroksilla
tai
- bensakonetta pitää aina kierrättää 3000+ rpm
Tuskasi johtuu vain siitä, että sinulta menee matematiikka yli hilseen.
Osaat ainoastaan päätellä, että 300 Nm on enemmän kuin 170 Nm tai 1700 rpm on parempi kuin 2500 rpm, mutta teho eli vääntö * kierrosluku menee yli hilseen, samoin välityssuhteet yms.
Sillä on eniten mertystä että mitä auto tuntuu perseen alla.
Joo, varmasti penkeillä on paljon merkitystä, jos istuu aivojensa päällä
miksi ostaa pieni koneinen auto?? Kun voi ostaa isomman. Mulla ollut vähän aikaa R mersu kuutos dieselilla ja tehoa ja suoritus kykyä riittää, toki ei kaikilla ole varaa siihen. Kyllä kaikki yli 2l turbot hyviä on tietysti takavetosena (itellä neli veto).
riippuu haluatko tehoa korkeilla kierroksilla vai matalilla. jos tykkäät että kone huutaa ja kuullostaa siltä että kiihtyy, niin pensakone, kun kiisseli ei yleensä ota kierroksia kuin alle 5000RPM, ja huipputeho tulee 3000....4000 RPM, kun pensa-autoissa huipputeho tulee 5000...9000RPM kohdilla
teho on vääntö (Nm) kertaa kierrokset (1/sek eli RPM/60) kertaa 2*pii.
> riippuu haluatko tehoa korkeilla kierroksilla vai matalilla. jos tykkäät että kone huutaa ja kuullostaa siltä että kiihtyy, niin pensakone, kun kiisseli ei yleensä ota kierroksia kuin alle 5000RPM, ja huipputeho tulee 3000....4000 RPM
Niin, ja sitten kun sillä hidaskäyntisellä nokivasaralla ajellaan niillä 1500-2000 rpm kierroksilla, mistä nokipaavot saa orgasminsa, moottorin käyntinopeus on jo 50 % maksimitehon kierroksista.
eli kyseessä on ihan samanlainen "huudattaminen" kuin maksimitehonsa 5000-6000 rpm kohdalla antavan bensakoneen kierrättäminen 2500-3000 rpm.
Tosin ahdetulla bensakoneella liikkuminen sujuu mainiosti jo koneen pyöriessä vajaat 2000 rpm, mikä on vain 1/3-osa max. tehon kierroksista. Bensakoneella on siis paljon suurempi venymiskyky = pienempi vaihtamistarve moottoritien rampeilla yms. kiihdytettäessä.
Taitaa nokipaavon ymmärrys polttomoottoreista rajoittua mopojen moottoreihin.
> Tosin ahdetulla bensakoneella liikkuminen sujuu mainiosti jo koneen pyöriessä vajaat 2000 rpm, mikä on
> vain 1/3-osa max. tehon kierroksista. Bensakoneella on siis paljon suurempi venymiskyky = pienempi
> vaihtamistarve moottoritien rampeilla yms. kiihdytettäessä.
Turbobensalla vaihtamistarve voi olla pieni, mutta vaparibensalla ei - ellei ole automaagia tai vähintään neljää litraa iskutilavuutta bensaa polttamassa...
Omalla, kieltämättä tehottomalla, dieselilläni liikkuminen sujuu mainiosta jo koneen pyöriessä noin 1200 rpm, mikä on vain 1/4 max. kierroksista (max tehon kierroksista en tiedä, mutta eiköhän se aika lähellä 1/3 ole). Venymiskyky on siis loistava.
Käytännössä tämän näkee, kun ajelee sillä suurimmalla vaihteella (vitonen) rekan perässä 89 km/h nopeuksia takakontti täynnä tavaraa ja perhe kyydissä. Bensakoneella piti tiputtaa kolmoselle ohitusta ajatellessakin, nyt painetaan vaan vähän kaasua ja hurautetaan kauniisti ohi.
Rampilta kiihdyttäessä tosin tänään lähdin nelosella kiihdyttämäään. 60 km/h vauhdista kun ylämäkeen lähtee, ei vitonen oikein jaksa kiihdyttää tarpeeksi. Myönnän. Tosin, en usko minkään normiperhefarkun lussuimman bensakoneen pystyvän edes tuohon. Ja minulla todellakin on se lussuin diesel, jota myynnissä oli autoa 2006 ostaessani.
tämäkin hiukan paremmin kuin vain mutulta. Miten voit sanoa, että vaparibensan vaihtamistarve on suuri (ahdetusta puhumattakaan) ? Esim oma autoni, painoa 1270 kiloa, teho 100 kW ja max vääntö 185 Nm. Käyttökelpinen nopeusalue suurimmalla vaihteella alkaaa 50 km/h:sta ja tuota sitten jatkuukin tuonne 210 km/h:n. Tokihan autossani on vaihteet suuri sen takia, että ripeästi liikuttaeesa saadaan paras kierrosalue käyttöön ja niin ne ovat ymmärtääkseni myös dieseleissä.
Ja ennekuin joku alkaa vinkumaan huonosta väännöstä niin kannattaa tutustua ilmiöön nimeltään välityssuhde.
> Ja ennekuin joku alkaa vinkumaan huonosta väännöstä niin kannattaa tutustua ilmiöön
> nimeltään välityssuhde.
Itse asiassa vingut nyt väärän puun juurella. Vika ei toki ole sinun, vaan yleisesti käytetyn terminologian. Kun dieselkuski hehkuttaa vääntöä, hän itse asiassa tarkoittaa tasaisesti vääntävää konetta, siis ilmeisesti juuri sellaista kuin sinullakin vaparibensassa, jossa vääntöä löytyy tasaisesti koko käyttöalueelta, eikä esimerkiksi ohituksia varten tarvitse vaihtaa pienemmälle.
Mukavan ajokokemuksen takia koneen pitää nimen omaan vääntää tasaisesti jo alhaalta alkaen. Pelkät newtonmetrit eivät auta yhtään sen enempää kuin pelkät kilowatit tai hevosvoimatkaan, jos niitä ei tule käytettyä. Ja dieselillä tulee.
Mitä perusteluihin tulee, olen tässä vertaillut nimen omaan malliston halvimpia moottorivaihtoehtoja keskenään. 2006 kun ostin auton, oli siis bensapuolella 1.6 vaparibensa tai 1.9 turbodiesel vaihtoehtoina. Tietysti siis vertaan (jos olet tuo yläpuolinen perusteluiden vaatija) vaparia turboon. Niillä mennään, mitä on.
Ja mitä tulee väitteisiini vaparibensan vaihtotarpeesta, perustan sen täysin omiin kokemuksiini. Tosin niitä kokemuksia minulla on vain ehkä 10-15 vaparibensaautosta, joista pari on ollut sen verran isolla koneella varustettuja, ettei niistä kannata edes puhua (5-6 litran iskutilavuus). Normibensa on nähdäkseni 1,6 - 2 litrainen ja noin 100-150 hepan vekotin. Käytännössä täysinb hengettömiä normiajossa.
Hyvä, jos sinulla on poikkeus.
> Käyttökelpinen nopeusalue suurimmalla vaihteella alkaaa 50 km/h:sta ja tuota sitten jatkuukin tuonne 210 km/h:n
Jos nyt oletan, että käyttökelpoinen nopeusalueesi alkaa 2000 rpm paikkeilla, on huiput koneessasi 8400 rpm (210/50*2000). Aika korkealle on ruuvattu kierroksia. Mitenköhän kestää ajoa? Onko kaikki hevoset vielä tallissa 300 000 kilometrin jälkeen? :)
> Turbobensalla vaihtamistarve voi olla pieni, mutta vaparibensalla ei - ellei ole automaagia tai vähintään neljää litraa iskutilavuutta bensaa polttamassa...
Totta, mutta suurta hurraamista ei tainnut olla ahtamattomissa dieseleissäkään, kun ovat kadonneet lähes tyystin markkinoilta (vai vieläkö joku sinnittelee ... itselleni ei tule yhtään mieleen).
Eli näissä bensa/diesel jankutuksissa verrataan tosiasiassa ahdettua ja ahtamatonta moottoria. Laitettaessa pieneen bensakoneeseen turbo, ajokokemus on hyvin samankaltainen kuin jossain vähän reippaammin ahdetussa dieselissä; turbon puhaltaessa mennään, mutta kierrosten jäädessä liian alas ei mennä. Ahtimen avulla saadaan bensakoneenkin max. vääntö tiputettua (tai tarkemmin sanottuna: ahtopaineen rajoituksella tasalakiseksi leikatun vääntökäyrän laki alkamaan) jopa 1500...1800 rpm haarukkaan, kun vapareilla max. yleensä 4000 rpm kohdalla ja alle 2000 voi olla hyvin hiljaista.
> Totta, mutta suurta hurraamista ei tainnut olla ahtamattomissa dieseleissäkään, kun ovat
> kadonneet lähes tyystin markkinoilta
Aivan. Ahtamaton diesel on vielä harvinaisempi kuin ahdettu bensa. Verrataan siis sitä, mitä ihmiset yleensä ostavat, kun näin yleisellä tasolla kysytään: ahdettu diesel vs. vaparibensa.
Aloittaja, jos ei olisi halunnut provoilla, olisi voinut antaa vaikkapa rahamäärän ja vähän vinkkiä auton käyttötarkoituksesta, niin olisi voinut antaa järkevämpiä vertailuja. Jos vaikka käytettävissä olisi 25 000 euroa ja pitäisi saada joku sporttinen kauppakassi, niin tilanne on hieman eri, kuin jos samalla rahalla pitäisi saada farkku nelihenkiselle perheelle. Ja tietysti kun puhuttiin siitä halvasta tankkauksesta, niin ne vuotuiset kilometrit ja missä ne ajaa, olisivat olleet myöskin aika olennaiset tiedot.
Olen sanonut aiemminkin, ja sanon uudestaan, että diesel- ja bensa-autoja voidaan valita vertailuun käytännössä vain kolmella kriteerillä:
- hankintahinta
- käyttöhinta
- tehokkuus
Jos valitse samantehoiset autot vertailuun, voidaan oikeastaan vertailla vain hintoja. Jos valitsen saman hankintahinnan autot, voidaan verrata käytön kuluja ja tehoja. Ja niin edelleen. Toki jälleenmyyntiarvo, oletettu kestoikä, ajokokemuksen mukavuus ja muut vastaavat ovat huomioitavissa, joskin bensarohmuilla ajavat haluavat useimmiten unohtaa ne (okei, turbobensat ja isot vaparibensat ovat ihan kivoja ajaa - ja automaatti tasoittaa eroja kummasti).
Väännöstä puhuttaessa pensaurbo vetää aina mukaan ne välitykset... miten arvelet näiden välitysten vaikuttavan vaihtamistarpeeseen ja venymiseen kierrosalueella?
siitä tuo alkaa.
Eikös saman merkkistä autoa olisi saanut 1.8 litraisella ahdetulla bensakoneella? Tuohan olisi oikea vertailupohja, eikä 1.6 litrainen vapari. Nyt ymmärrän, miksi porukka on niin haltioissaan dieselin väännöstä ja "voimasta". Lienee liki kaikki liikkuneen aiemmin kulkineella, jossa on ollut 1.4-1.6 litrainen bensavapari.
Tuosta kestävyydestä tiedä, mutta luuletko että se suhteellisen korkeaviritteinen dieseli kestää yhtään sen enenpää? Takana on ne ajat kun MB perusdieselillä ajettiin miljoona.
> Eikös saman merkkistä autoa olisi saanut 1.8 litraisella ahdetulla bensakoneella?
Ehkä. En kyllä muista, että olisi ollut listoilla. Ei tainnut olla tuolloin yhtään "turbobensaa", nyt saa jotain 1.4 TSI -malleja.
> Tuohan olisi oikea vertailupohja
Autoja tulee edelleen verrata käyttäen pohjana joko ostohintaa, käytännön suorituskykyä tai ajamisen hintaa. Ihan arvauksena tuo 1.8T olisi kalliimpi ostaa, tehokkaampi ja ajossa kalliimpi - siis kaikilla kriteereillä huono vertailukohta.
Samalta konsernilta saa myös 6-litraista V12 Dieseliä. Muistaakseni 500 kaakkia ja 1000 Nm vääntöä. Miksei verrata sitä tuohon 1.8T:hen?
> Tuosta kestävyydestä tiedä, mutta luuletko että se suhteellisen korkeaviritteinen
> dieseli kestää yhtään sen enenpää
Minä en tiedä, mikä sinusta on suhteellisen korkeaviritteistä, mutta jos 1.9-litraisesta padasta otetaan karvan verran yli sata kaakkia irti, ei minusta olla edes suhteellisen korkealla viritysasteella. Toki samasta padasta saa vähemmänkin tehoja, kun jättää turbon ja elektroniikan pois. Koneen puolesta olettaisin, että miljoona kilometriä mentäisiin ihan kevyesti normihuolloilla. Muu siinä ympärillä varmaan menee meidän oloissamme vaihtoon jo puolivälissä tuota lukemaa...
Mikä mahtaa olla tehokkaan vehkeen raja?
Omasta mielestäni 300 tai enemmän on tehokas.
Kuinka paljon on rahaa käytössä?
Olkoon hinta max. 10000e
Katsokaamme nettiautosta 300 heppasia autoja ja huomaamme ettei dieseleitä pahemmin löydy tuohon budjettiin.
Bensavehkeitä löytyy melkoisen paljon ja suurin osa niistä on laillisia(eihän niissä edes välttämättä tarvita ahdinta) toisin kuin 300-500 heppaset MB:t joihin on asennettu keskikokoisen sian kokoinen ahdin( lain mukaan tehoahan saa nostaa +20% vakiosta)
Entäpä uudet autot?
Uusia 300 heppasia bensavehkeitä saa alkaen n. 48000e
Uusista 300 heppasista dieselvehkeistä joutuu maksamaan alkaen n. 85000e
Eli jos haluaa edullisen ja laillisen tehokkaan vehkeen kannattaa valita bensa, mutta jos raha ei ole ongelma niin voihan sitä ostaa vaikka V12 Q7 dieselin :)
A5SB lastu = n. 65 000 euroa. Arvot 300hp/600nm.
Meikäläinen pitää 150hp perhepirssiä jo tehokkaana autona.
Ja laitonhan tuosta tuli niin että paukkui...
1,2*240=288
150-250 heppasilla on ajeltu jo 10 vuotta.
Ps. ei ne mitään tehokkaita ole.
Tasaluvut on silti mukavat. Mallisarjassa on toki tehokkaampiakin vaihtoehtoja kuin 300hp mm RS 450 hepalla.
.. ja samaa satasta ajetaan tiellä on sitte 300 hummaa tai 100 hummaa....
ja yhtä nopeesti kiihtyy kuskista riippuen....
Ajetaan joo satasta , mutta se "hyvin" kiihtyvä pikikirmu on aika paljon mun perässä :)
Taitaa olla suurin osa liikenteessä olevista autosta vielä alle sata heppasia.
Uusistakin autoista varmaan jotain 80% on teholuokassa alle 140 heppaa.
150 heppainen on liikenteessä jo aika tehokas auto.
Olisi näistä varmaan ihan tilastojakin tiedossa jos viitsi etsiä.
AEsimerkiksi Audi Quotroa sai jo 80 luvulla yli 500 heppaisena
Kyllä siinä taitaa tulla turbo-bensa autosta aika hemmetin työläs projekti jos sen pitää löpöllä kulkea :D
Syttyy se höyrystynyt dieselpolttoaine kipinälläkin, eli käy ottomoottorin polttoaineeksi sillä edellytyksellä että puristuslämpö pysyy n.70.... 180 C rajoissa ( bensiinille n. -40....520)
Ja dieselmoottori käy vastaavasti bensallakin jos lämmöt ylittää itsesyttymislämpötilan = em n. 500 C.
Käynnistysongelmat on sitten erikseen (vrt petroolikäyttö)
"Syttyy se höyrystynyt dieselpolttoaine kipinälläkin, eli käy ottomoottorin polttoaineeksi sillä edellytyksellä että puristuslämpö pysyy n.70.... 180 C rajoissa" - No ei kyllä syty. Hyvä mutu, ja hauska tarina. Harmi ettei pidä paikkaansa.
"Ja dieselmoottori käy vastaavasti bensallakin jos lämmöt ylittää itsesyttymislämpötilan = em n. 500 C." - Ja täti olisi setä mikäli sillä olisi munat.
"Käynnistysongelmat on sitten erikseen (vrt petroolikäyttö)" - Eli käynnistymisongelmat on myös lisäksi käymisongelmissa.
Vai etkö ymmärrä polttomoottoreista tai polttoaineista mitään ?
No teeppäs semmoinen ja pyydä vaikka puskuri ohjelma tekemään juttu siitä :)
Dieselistä ei saa kunnon tehoja ulos eikä edes vääntöä - 1000 molempia mielellään.
Samantien kunnon kyy kehiin :)
http://www.youtube.com/watch?v=AKIFjQIgmOA