Hei vaan kaikille.
Ajattelin (nyt kun on oma luku-urakka vielä kesken) että olisi mielenkiintoista kuulla millä opiskelutekniikoilla olette päässeet sisään yliopistoon? Paljonko aikaa (kuukausissa ja tunneissa päivittäin) käytitte valmistautumiseen, kävittekö valmennuskurssin jne.
Jos liittäisitte vielä alan jota opiskelette niin olisi tosi kiva!
Kokemuksia: näin pääsin yliopistoon
desde
69
7360
Vastaukset
- Opetushallitus
Valmennuskurssit ovat TÄYSIN TURHIA RUOTSINKIELISILLE, koska he pääsevät sisään omissa kielikiintiöissään, eikä kaikkia kielikiintiöitä saada joka vuosi edes täyteen.
Sen sijaan kalliit valmennuskurssit, jotka ovat samalla rahastusta, ova t täysin pakollisia SUOMENKIELISILLE - muuten ei sisälle pääse.
Opetushallituksen määrälliset indikaattorit mukaan:
Ruotsinkielisistä yliopistoihin ja korkeakouluihin menee 52 % ikäluokasta.
Suomenkielisistä yliopistoihin ja korkeakouluihin pääsee 27 % ikäluokasta, vaikka kaikkien PISA-tutkimusten mukaan suomenkieliset ovat 10 % parempioppisia ja tietävämpiä kuin ruotsinkieliset.- desde
Kiitos opetushallitus hyödyllisen informaation levityksestä.. kyllähän tuo on huutava vääryys mutta ei ihan se mitä hain tässä viestiketjun aloituksessa..
- En vihaa ruotsinkiel
...kyllä sä sitten jaksat! Jatkuvasti sama tyyppi viitsiikin tota "ruotsinkieliset pääseen NIIN paljon helpommalla" - propagandaas suoltaa muodossa tai toisessa. Newsflash dude: ei kiinnosta, vanha vitsi, huono vitsi, hanki elämä!
- lol oon pro
MITÄ VITTUA SAATANA
- 26
En vihaa ruotsinkiel kirjoitti:
...kyllä sä sitten jaksat! Jatkuvasti sama tyyppi viitsiikin tota "ruotsinkieliset pääseen NIIN paljon helpommalla" - propagandaas suoltaa muodossa tai toisessa. Newsflash dude: ei kiinnosta, vanha vitsi, huono vitsi, hanki elämä!
Hanki elämä. OOOO siinäpä vasta tuore lausahdus. Pitäisikö koittaa keksiä jotain omaa eikä vaan aina hokea muiden sanontoja?
Jos ihminen on hyvä, ei preppauskurssista ole hyötyä. Jos ihminen on huono, auttaa kurssi EHKÄ hänet alalle, jolle hän oikeasti ei sovellu ja jolla hän aina tuntee itsensä riittämättömäksi.
- 11+6=?
Äh, ole hiljaa. Olen 100% suomenkielinen ja olen päässyt yliopistoon jo kahdesti ilman valmennuskurssia, ja ajattelin kohta päästä kolmannenkin kerran. Ikinä en aio mokomaan rahastukseen langeta, mieluummin siivoan.
Minun mielestäni joka ikinen suomalainen on etuoikeutettu, äidinkielestä riippumatta. - JJ
Suomenkielisten valmennuskurssin pakollisuus on ihan höpöhöpöä! Opiskelen yliopistossa yhdessä maan halutuimmista aloista ja linjoista, ja ainakaan omasta vuosikurssistani juuri kukaan ei käynyt valmennuskurssia. Kurssin käyminen auttaa kyllä monia, mutta ilmankin pärjää.
Taitaa olla joku valmennuskurssien mainosmies äänessä. Puhun siis nimimerkistä "opetushallitus". - IYO.
11+6=? kirjoitti:
Äh, ole hiljaa. Olen 100% suomenkielinen ja olen päässyt yliopistoon jo kahdesti ilman valmennuskurssia, ja ajattelin kohta päästä kolmannenkin kerran. Ikinä en aio mokomaan rahastukseen langeta, mieluummin siivoan.
Minun mielestäni joka ikinen suomalainen on etuoikeutettu, äidinkielestä riippumatta.Etkö meinaa valmistua koskaan? Onko joku näyttämisen halu,päästä yliopistoon. Sä viet joka kerta jonkun toisen paikan,joka haluaa suorittaa jotain.Koita nyt löytää jotain joka kiinnostaa.
- ei kannata
uskoa tuota edellistä kirjoittajaa sen suhteen, etteivät suomenkieliset pääse ilman valmennuskursseja sisälle. Itse tiedän omista ja kavereiden kokemuksista, että tärkeintä on ahkera ote lukemiseen ja aito motivaatio päästä sisälle juuri siihen haettavaan aineeseen! Eli ensimmäiseksi on tiedettävä, että hakee varmasti sinne, minne haluaa, eikä esimerkiksi jotakin ainetta sen oletetun "statuksen" tai vaikka sukulaisten painostuksen vuoksi. Ehkä näistä kursseista on tosiaan enemmän apua vaikka lääkikseen tai oikikseen hakiessa, mutta jos haet ihan "luku"aineeseen, niin ne kirjat vain pitää opetella huolella ja lukea ajatuksella - tehden muistiinpanoja jne.
- sandstorma
...pääsin oikikseen, tekniikkana oli "prse penkissä ja kirja nokan alla"-tekniikka". Eli armotonta pänttäystä kuukausikaupalla, luin n. 800 sivun koealueen läpi 7 kertaa.
- jarko74
Ensin mietin monta vuotta rauhassa, että mikä on juttuni, samalla pidin tosi hyvää huolta kunnostani sekä päivärytmistäni.
Sitten katsoin hieman että mihinkä rahkeet/pisteet riittävät. Tein hakija ja sisäänotetuiden perusteella, löytyy opintoluotsista, hakujärjestyksen niihin paikkoihin joihin uskoin olevan mahdollisuuksia.
Katsoin aikaisemman vuoden hakutehtävät ja arvion oman heikoimman kohtani johonka panostin eniten.
Luin pääsykoekirjan, tein siitä muistiinpanot, joidenka pohjalta muotoilina esseen. Sellaisen jonka kirjoittaisin ihan mihinkä tahansa kysymykseen hyvänsä. Siis valmistauduin huolella ajoissa.
Viimeiset viikot ennen pääsykoetta rentouduin ja kolmipäiviäisten pääsykokeiden aikana nappailin sopivasti pilsua iltaisin, ettei kokeissa turhaan jännittäisi. Jokaisella varmaan omat tapansa rentoutua, mutta kahviin en koskenut.
Ja niin sitten pääsin aika vaivatta rimaa hipoen, mutta sisään kuitenkin. Ei tarvinnut edes pierrä verta.- Mooses1987
Oma tekniikka:
Luin vuoden töiden ohella kauppatieteellisen avoimen puolen kursseja "tutustuen" aiheeseen ja hankkien esim. kaupallisten laskujen laskurutiinia (laskentatoimi, rahoitus ja kvantitatiivinen analyysi). Tarkoituksena ei ollut millään tavalla hakea minkään väylä kautta ja siksi kurssien arvosanoilla ei ollut minulle merkitystä... ainoastaan aiheeseen tutustuminen.
Keväällä luin kauppakorkean pääsykoekirjat läpi kerran ja koska olin jo suorittanut kvantitatiiviset analyysimenetelmät, rahoituksen perusteet, laskentatoimen perusteet, kansantaloustieteen perusteet ja markkinoinnin perusteet, ei kirjat tuottaneet mitään hurjaa ymmärtämisen kynnystä. Viimeisen kuukauden ennen pääsäreitä tein tilaamani itseopiskelumatskun tehtävät läpi ja isä kuulusteli knoppeja iltaisin huumorimielellä (auttoi, koska muutama se auttoi hahmoittamaan asioiden eroja).
Päästyäni sisään kyseiset kurssit sain vielä hyväksiluettua ja sain fuksivuonna valita mukavampia kursseja (kieliä, syventäviä kursseja) kalenteriini :)
Tsemppiä lukuihin!
Jokatapauksessa jos ei ovet aukea tänävuonna suosittelen tutustumaan valitsemaasi aiheeseen avoimen yliopiston kautta. - desde
Mooses1987 kirjoitti:
Oma tekniikka:
Luin vuoden töiden ohella kauppatieteellisen avoimen puolen kursseja "tutustuen" aiheeseen ja hankkien esim. kaupallisten laskujen laskurutiinia (laskentatoimi, rahoitus ja kvantitatiivinen analyysi). Tarkoituksena ei ollut millään tavalla hakea minkään väylä kautta ja siksi kurssien arvosanoilla ei ollut minulle merkitystä... ainoastaan aiheeseen tutustuminen.
Keväällä luin kauppakorkean pääsykoekirjat läpi kerran ja koska olin jo suorittanut kvantitatiiviset analyysimenetelmät, rahoituksen perusteet, laskentatoimen perusteet, kansantaloustieteen perusteet ja markkinoinnin perusteet, ei kirjat tuottaneet mitään hurjaa ymmärtämisen kynnystä. Viimeisen kuukauden ennen pääsäreitä tein tilaamani itseopiskelumatskun tehtävät läpi ja isä kuulusteli knoppeja iltaisin huumorimielellä (auttoi, koska muutama se auttoi hahmoittamaan asioiden eroja).
Päästyäni sisään kyseiset kurssit sain vielä hyväksiluettua ja sain fuksivuonna valita mukavampia kursseja (kieliä, syventäviä kursseja) kalenteriini :)
Tsemppiä lukuihin!
Jokatapauksessa jos ei ovet aukea tänävuonna suosittelen tutustumaan valitsemaasi aiheeseen avoimen yliopiston kautta.kiitos tosiaan kaikille kokemuksista :)
haen jo toista kertaa englantilaista filologiaa opiskelemaan, ja tottahan tuo on että lukemalla sinne pääsee.
olen tehnyt aika paljon muistiinpanoja, käsitekarttoja ja ihan vaan opetellut termejä & käsitteitä ulkoa.
heinäkuussa se sitten nähdään että oliko panokseni riittävä. toivotaan että paikka tänä vuonna heltiäisi! desde kirjoitti:
kiitos tosiaan kaikille kokemuksista :)
haen jo toista kertaa englantilaista filologiaa opiskelemaan, ja tottahan tuo on että lukemalla sinne pääsee.
olen tehnyt aika paljon muistiinpanoja, käsitekarttoja ja ihan vaan opetellut termejä & käsitteitä ulkoa.
heinäkuussa se sitten nähdään että oliko panokseni riittävä. toivotaan että paikka tänä vuonna heltiäisi!Se kun sattuu olemaan FILOLOGIAN koe. Tavoitteena on mitata yleistä kielitajua ja jo lukiossa opittujen asioiden soveltamiskykyä, joten kaiken maailman käsitekartoilla sekoitat vain pääsi. Vaadittu kirjallisuus pitää kyllä lukea, mutta ennenkaikkea YMMÄRTÄÄ. Kun olet mielestäsi ymmärtänyt, taputa itseäsi selkään ja rentoudu jonkun todella hyvän englanninkielisen kirjan parissa. Takaan, että Dickens parantaa kielitajua enemmän kuin mikään kurssi. Ota rennosti, älä turhaan pingota. Koepäivän aamuna luet vähän Dickensiä HUVIN VUOKSI ja suuntaat koepaikalle. Jos olet hakemassa oikealle alalle, pääset sisään. Yksinkertaista! Pänttäämisen ja preppauksen korostaminen on vain pelkkää propagandaa, jota levittävät kurssien pitäjät sekä opintomateriaalien kustantajat.
yäktyyppi kirjoitti:
Se kun sattuu olemaan FILOLOGIAN koe. Tavoitteena on mitata yleistä kielitajua ja jo lukiossa opittujen asioiden soveltamiskykyä, joten kaiken maailman käsitekartoilla sekoitat vain pääsi. Vaadittu kirjallisuus pitää kyllä lukea, mutta ennenkaikkea YMMÄRTÄÄ. Kun olet mielestäsi ymmärtänyt, taputa itseäsi selkään ja rentoudu jonkun todella hyvän englanninkielisen kirjan parissa. Takaan, että Dickens parantaa kielitajua enemmän kuin mikään kurssi. Ota rennosti, älä turhaan pingota. Koepäivän aamuna luet vähän Dickensiä HUVIN VUOKSI ja suuntaat koepaikalle. Jos olet hakemassa oikealle alalle, pääset sisään. Yksinkertaista! Pänttäämisen ja preppauksen korostaminen on vain pelkkää propagandaa, jota levittävät kurssien pitäjät sekä opintomateriaalien kustantajat.
Valitettavasti englantilaisen filologian pääsykoekirjoihin usein kuuluu jokin kielitieteellinen teos. Itse opiskelen pääaineenani saksalaista filologiaa ja pitkänä sivuaineena englantilaista. Sanoisin tältä pohjalta, että kyllä ne käsitekartat sen kielitieteen omaksumiseen saattavat auttaa, vaikken itse sellaisia tarvinnutkaan.
Saksalaisen filologian pääsykoekirjana oli Kaisa Häkkisen Kielitieteen perusteet (luin kirjan kolmesti) ja pääsin ensi yrittämällä sisään. Kielitieteen osuus ei kuitenkaan korostu kokeessa läheskään yhtä paljon kuin se kieliopillinen ymmärrys ja ymmärrys ylipäänsä. Englantilaisen filologian pääsykokeeseen kuului kaunokirjallinen teos sekä Trask:n Language: The Basics, joka oli äärimmäisen helppo kirja tuohon Häkkiseen verrattuna. Englantia hain sivuaineeksi kahdesti. Ensimmäisellä kerralla en edes lukenut kirjoja loppuun ja "kävin vain kokeilemassa". Toisella kerralla luin Traskin kahdesti ja kaunokirjallisen teoksen kahdesti. Asioiden sisäistäminen on se tärkein juttu. Varsinkin, kun kaunokirjalliseen teokseen liittyvä tehtävä oli enemmän kirjallisuusanalyysia kuin mitään muuta.Nemia kirjoitti:
Valitettavasti englantilaisen filologian pääsykoekirjoihin usein kuuluu jokin kielitieteellinen teos. Itse opiskelen pääaineenani saksalaista filologiaa ja pitkänä sivuaineena englantilaista. Sanoisin tältä pohjalta, että kyllä ne käsitekartat sen kielitieteen omaksumiseen saattavat auttaa, vaikken itse sellaisia tarvinnutkaan.
Saksalaisen filologian pääsykoekirjana oli Kaisa Häkkisen Kielitieteen perusteet (luin kirjan kolmesti) ja pääsin ensi yrittämällä sisään. Kielitieteen osuus ei kuitenkaan korostu kokeessa läheskään yhtä paljon kuin se kieliopillinen ymmärrys ja ymmärrys ylipäänsä. Englantilaisen filologian pääsykokeeseen kuului kaunokirjallinen teos sekä Trask:n Language: The Basics, joka oli äärimmäisen helppo kirja tuohon Häkkiseen verrattuna. Englantia hain sivuaineeksi kahdesti. Ensimmäisellä kerralla en edes lukenut kirjoja loppuun ja "kävin vain kokeilemassa". Toisella kerralla luin Traskin kahdesti ja kaunokirjallisen teoksen kahdesti. Asioiden sisäistäminen on se tärkein juttu. Varsinkin, kun kaunokirjalliseen teokseen liittyvä tehtävä oli enemmän kirjallisuusanalyysia kuin mitään muuta.Kehotin vain mieluummin ymmärtämään, tajuamaan ja soveltamaan kuin päkertämään. Alalla on hyvin vähän käyttöä mekaaniselle ulkoluvulle, kuten itsekin totesit vähän eri sanoin. Loppujen lopuksi päädytään aina saman totuuden äärelle: Asioiden sisäistäminen ja aivojen käyttökyky ratkaisevat tällä alalla aina.
- biologist
Pääsin opiskelemaan biologiaa suht helposti. Luin noin kaksi viikkoa, 6 päivää viikossa ja 5-6 tuntia päivässä. Tein jokaisesta kappaleesta muistiinpanot ja piirtelin kuvia toimintamekanismeista. Tuurilla sattui kokeeseen just sellaiset kysymykset joihin olin panostanut eniten. Kokeessa olin ihan ihmeissäni, että voiko nämä kysymykset olla näin helppoja, minähän tiedän kaiken näistä:D
No ihan ok pisteillä pääsin sisään. Tais mennä vielä pelkällä pääsykokeella, koska mun matikka, kemia ja fysiikka on 6,5,5...
"salaisuuteni" olikin se että silloin kun luin, niin keskityin satasella ja olin ihan toisessa maailmassa, niin keskittynyt olin, keksin itselleni kysymyksiä kappaleista ja kirjoittelin sitkeästi niitä muistiinpanoja.
Kyllähän sisään pääsee mutta ulospääsy saattaakin olla toinen juttu.. - Hanken
Hej Desde!
Hain viime vuonna Hankenille ja olen ihan suomalainen ja huonolla ruotsilla. Kauppatieteitä siis. Olin kyllä ihan hilkulla, että en pääse, kun mokasin Ruotsin kielikokeen. Mutta että läpäisin suullisen osion sitten kait ihan vain puhumalla. Pilkettä silmäkulmaan, se auttaa..
Aloitin kokeisiin lukemisen helmikuussa. Luin ihan pikaisesti kirjat lävitse, ihan vain, että tiedän, mitä niissä kerrotaan. Sitten tein vanhoja pääsykoetehtäviä. Turun akatemian ym. ruottalaiset kaupalliset kokeet. Hankenin kaikki vanhat kokeet. Ja kun Hanken on vielä niin epä/uudistuvainen, niin johan oli samat monivalintakysymykset viimekin vuonna. Sitten kun ne vanhat pääsykoekysymykset alkoivat kyllästyttämään, niin piirtelin ns. mind-mappeja. Ympyrän sisälle aihe alue ja siitä sitten viivoja, että mitä siihen aihealueeseen kuuluu...Haha! Luin kyllä lähes joka päivä jotakin kirjoista. Luin myos suomalaisia vastaavia kirjojta, jotta tajuan vähän paremmin. Lue siis montaa samantyylistä kirjasarjaa samaan aikaan. Riippuu minne haet!
Viimeiset kuusi viikkoa ennen koetta istuin kirjaston lukusalissa noin 6-7 tuntia. Ja voin kertoa, että turhautti! Muutoin lenkkeilin luonnossa ja pyoräilin kirjastoon. Kävin osa-aikatoissa viikonloppuisin plus maanantain, jotta olis muutakin ajateltavaa, paitsi ne vikat kuusi viikkoa luin vaan ja olin palkattomalla lomalla. Ja siltikään en osannut kaikkea siinä kokeessa, eikä tarvikkaan osata. Oikein paljon puurtamisen iloa sinulle! Lopussa kiitos seisoo! - Viestintäpäällikkö
Mun viestintätieteiden opintoihin ei kyllä valmennusta tarvinnut. Luin vuonna 2004 yhden kirjan kahdesta pakollisesta pääsykoekirjasta, koska se toinen ei napannut. Menin pääsykokeisiin, joissa piti vastata kahteen esseekysymykseen. Vastasin molempiin puolen konseptiarkin verran noin tunnissa.
Mulla oli huomioitu hyvät tulokset ylioppilaskirjoituksista, esim. äikän L:llä.
Meitä taisi hakea silloin non 200, joista 20 otettiin. Lähinnä tää ala on mun mielestä soveltavaa kielitiedettä ja siis aika paljon riipuvainen omasta älystä, päättelystä jne.
Nykyään olen valmistunut ja päälikkötason hommissa viestinnässä. Ihan jees menee. - Nykyään DI
Luin aikoinaan teknillisen korkeakoulun pääsykokeisiin pari iltaa kertaamalla lukion fysiikan ja matikan kirjoja. Molemmista kirjoitin L:t, joten kunhan hieman kertailin kun kirjoituksista oli jo muutama kuukausi. Pääsykokeista sain lopulta kymmenkunta pistettä vaille täydet ja pääsin haluaamaani koulutusohjelmaan. Eli jos lukiotiedot on hyvässä muistissa niin ainakin teknillisille aloille on helppo päästä sisään. Tämä tosin vaatii, että on aikoinaan tajunnut valita pitkän matikan, fysiikan ja kemian.
- FM (tietojenkäsittel
Sama, tietojenkäsittelytieteen puolelle pääsin 10 vuotta sitten lukion päästötodistuksen kirjoitusten avulla suoraan, eikä arvosanat olleet edes mitenkään huippuja (pitkä matikka fysiikka 9/8 ja matikasta kirjoitin B:n, muista aineista ysejä ja E:tä). Kävin varmuuden vuoksi myös pääsykokeessa (aineisto/logiikkakoe, joten ei tarvinnut/voinut lukea etukäteen) jonka pisteet myös olisivat riittäneet sisäänpääsyyn.
Vaikka (tai ehkä koska?) sisäänpääsy oli helppoa, niin ekan vuoden aikana aloittaneista keskeytti noin 50%, ja tokan/kolmannen aikana jälkellejääneistä toinen 50%. Silloin aloittaneista on nyt 10 vuoden päästä valmistunut siis noin 25%.
Ja nuoRRRet (tähän wanha viisas ääni), muistakaa miettiä alanvalintavaiheessa myös tulevaa työtä ja työllistymistä! Omassakin tuttavapiirissa on lukuisia humanistityttöjä, jotka aikoinaan valitsivat alansa "koska se niinqu kuulosti kivalta" - ja ovat nyt joko pitkäaikaistyöttömiä tai täysin koulutusta vastaamattomissa hanttihommissa. Takana toki ehkä mielenkiintoinen opiskeluaika, mutta myös kymmenien tonnien opintovelat ja täysin turha tutkinto, edessä kouluttautuminen kolmekymppisenä johonkin duunariammattiin että saisi edes sieltä kaupankassalta vakityön (jos 2-kymppiset merkonomit eivät aja jo ohi). - vanha setä
FM (tietojenkäsittel kirjoitti:
Sama, tietojenkäsittelytieteen puolelle pääsin 10 vuotta sitten lukion päästötodistuksen kirjoitusten avulla suoraan, eikä arvosanat olleet edes mitenkään huippuja (pitkä matikka fysiikka 9/8 ja matikasta kirjoitin B:n, muista aineista ysejä ja E:tä). Kävin varmuuden vuoksi myös pääsykokeessa (aineisto/logiikkakoe, joten ei tarvinnut/voinut lukea etukäteen) jonka pisteet myös olisivat riittäneet sisäänpääsyyn.
Vaikka (tai ehkä koska?) sisäänpääsy oli helppoa, niin ekan vuoden aikana aloittaneista keskeytti noin 50%, ja tokan/kolmannen aikana jälkellejääneistä toinen 50%. Silloin aloittaneista on nyt 10 vuoden päästä valmistunut siis noin 25%.
Ja nuoRRRet (tähän wanha viisas ääni), muistakaa miettiä alanvalintavaiheessa myös tulevaa työtä ja työllistymistä! Omassakin tuttavapiirissa on lukuisia humanistityttöjä, jotka aikoinaan valitsivat alansa "koska se niinqu kuulosti kivalta" - ja ovat nyt joko pitkäaikaistyöttömiä tai täysin koulutusta vastaamattomissa hanttihommissa. Takana toki ehkä mielenkiintoinen opiskeluaika, mutta myös kymmenien tonnien opintovelat ja täysin turha tutkinto, edessä kouluttautuminen kolmekymppisenä johonkin duunariammattiin että saisi edes sieltä kaupankassalta vakityön (jos 2-kymppiset merkonomit eivät aja jo ohi).Nyt vähän vanhemman sedän muisteluita...
Pääsin itse aikanaan lukiosta suoraan lääkikseen vuonna 1990 lukemalla ensin hyvin kirjoituksia varten biologian, kemian ja fysiikan. Sitten kirjoituksista selvittyä aloin ihan ite ilman mitään kummia valmennuskursseja lukea senaikaisia pääsykoekirjoja kotona kesällä riippukeinussa. Pääsykokeisiin- ja sisään kerralla.
Olin tosin aika hyvä koulussa keskiarvo oli tietenkin aina yli 9. Halu ja kiinnostus alalle oli riittävä ja se antoi motivaatiota.
Edellisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä siitä, että miettikää nyt nuoret mitä lähdette opiskelemaan. Kympin tytöille ( ja miksei pojillekin ) oikia paikka on Oikis,Lääkis, Tekninen korkiakoulu, Eläinlääkis tms. koulu, josta valmistuu ammattiin jossa saa tehdä töitä ja saa asiallista palkkaa - ei kannata haaskata lahjojaan johonkin humanismin humputuksiin.
Vielä kun muistatte sitten valita sen tulevan puolison samalta "tasolta", ei kannata tuhlata tälläkään elämänalueella energiaa... no, en taida viitsiä sanoa, alkaa L -kirjaimella... - Love and rockets
vanha setä kirjoitti:
Nyt vähän vanhemman sedän muisteluita...
Pääsin itse aikanaan lukiosta suoraan lääkikseen vuonna 1990 lukemalla ensin hyvin kirjoituksia varten biologian, kemian ja fysiikan. Sitten kirjoituksista selvittyä aloin ihan ite ilman mitään kummia valmennuskursseja lukea senaikaisia pääsykoekirjoja kotona kesällä riippukeinussa. Pääsykokeisiin- ja sisään kerralla.
Olin tosin aika hyvä koulussa keskiarvo oli tietenkin aina yli 9. Halu ja kiinnostus alalle oli riittävä ja se antoi motivaatiota.
Edellisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä siitä, että miettikää nyt nuoret mitä lähdette opiskelemaan. Kympin tytöille ( ja miksei pojillekin ) oikia paikka on Oikis,Lääkis, Tekninen korkiakoulu, Eläinlääkis tms. koulu, josta valmistuu ammattiin jossa saa tehdä töitä ja saa asiallista palkkaa - ei kannata haaskata lahjojaan johonkin humanismin humputuksiin.
Vielä kun muistatte sitten valita sen tulevan puolison samalta "tasolta", ei kannata tuhlata tälläkään elämänalueella energiaa... no, en taida viitsiä sanoa, alkaa L -kirjaimella...Itse olen DI vuosimallia 2003. Lukion kävin aikanaan tyylillä "tyttöjen jahtaamisen lomassa". Sisään pääsin TKK:n koneosastolle luistelemalla ja muistaakseni noin puoli pistettä yli alimman rajan. Opiskeluissa jatkoin samaa haahuilua ja "ykkösellä on kuitenkin läpi" mentaliteetillä. Nyt tienaan vähintäänkin kohtuullisen hyvin.
Onneksi kuitenkin tapasin opiskeluaikana mahtavan humanistitytön. Todellisen "kympin tytön". Häneltä opin että siellä opiskelemassa ei ollakaan vain hankkimassa hulppeita tienistejä vaan sivistämässä itseämme. Ah, se tiedon jano joka hänellä oli. Se oli jotain aivan uutta. Myöhemmin tästä innokkaasta tytöstä kasvoi nainen ja onneksi hän jaksaa edelleen sivistää minua ylivertaisilla tiedoilla ja taidoillaan. Ja ainahan ahkeralle ihmiselle löytyy hyvä työpaikka, niin myös vaimolleni.
Ystäväni, jotkai "naivat" TKK:n sisällä, kauppasurkeaan, oikikseen jne ovat lähes poikkeuksetta onnettomissa avioliitoissa, osa jo toisissa. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista mutta sitä onnea ei kuitenkaan löytynyt.
Eli siis nuoret, älkää kuunnelko inhaa setää, joka on rakentanut elämänsä ahneudelle. Rahaa ja rakkautta ei saa sotkea keskenään.
p.s. ystäväpiirini kaikki lääkärit naivat toisen lääkärin, jonka tapasivat lääkiksessä. Säälittävää sisäsiittoisuutta. Nyt päivystetään vuorossa ja kakaroita hoidetaan vasemmalla kädellä. - OTK -99
Love and rockets kirjoitti:
Itse olen DI vuosimallia 2003. Lukion kävin aikanaan tyylillä "tyttöjen jahtaamisen lomassa". Sisään pääsin TKK:n koneosastolle luistelemalla ja muistaakseni noin puoli pistettä yli alimman rajan. Opiskeluissa jatkoin samaa haahuilua ja "ykkösellä on kuitenkin läpi" mentaliteetillä. Nyt tienaan vähintäänkin kohtuullisen hyvin.
Onneksi kuitenkin tapasin opiskeluaikana mahtavan humanistitytön. Todellisen "kympin tytön". Häneltä opin että siellä opiskelemassa ei ollakaan vain hankkimassa hulppeita tienistejä vaan sivistämässä itseämme. Ah, se tiedon jano joka hänellä oli. Se oli jotain aivan uutta. Myöhemmin tästä innokkaasta tytöstä kasvoi nainen ja onneksi hän jaksaa edelleen sivistää minua ylivertaisilla tiedoilla ja taidoillaan. Ja ainahan ahkeralle ihmiselle löytyy hyvä työpaikka, niin myös vaimolleni.
Ystäväni, jotkai "naivat" TKK:n sisällä, kauppasurkeaan, oikikseen jne ovat lähes poikkeuksetta onnettomissa avioliitoissa, osa jo toisissa. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista mutta sitä onnea ei kuitenkaan löytynyt.
Eli siis nuoret, älkää kuunnelko inhaa setää, joka on rakentanut elämänsä ahneudelle. Rahaa ja rakkautta ei saa sotkea keskenään.
p.s. ystäväpiirini kaikki lääkärit naivat toisen lääkärin, jonka tapasivat lääkiksessä. Säälittävää sisäsiittoisuutta. Nyt päivystetään vuorossa ja kakaroita hoidetaan vasemmalla kädellä.Harvinaisen "älykästä" puhetta Love and rockets... Ei se onni kuule koulutuksesta riipu. Ja jos säälittävyydestä halutaan puhua, niin kyllähän se tuollainen naisten jahtaaminen lukiossa on säälittävää jos mikä.
- Vanha setä
Love and rockets kirjoitti:
Itse olen DI vuosimallia 2003. Lukion kävin aikanaan tyylillä "tyttöjen jahtaamisen lomassa". Sisään pääsin TKK:n koneosastolle luistelemalla ja muistaakseni noin puoli pistettä yli alimman rajan. Opiskeluissa jatkoin samaa haahuilua ja "ykkösellä on kuitenkin läpi" mentaliteetillä. Nyt tienaan vähintäänkin kohtuullisen hyvin.
Onneksi kuitenkin tapasin opiskeluaikana mahtavan humanistitytön. Todellisen "kympin tytön". Häneltä opin että siellä opiskelemassa ei ollakaan vain hankkimassa hulppeita tienistejä vaan sivistämässä itseämme. Ah, se tiedon jano joka hänellä oli. Se oli jotain aivan uutta. Myöhemmin tästä innokkaasta tytöstä kasvoi nainen ja onneksi hän jaksaa edelleen sivistää minua ylivertaisilla tiedoilla ja taidoillaan. Ja ainahan ahkeralle ihmiselle löytyy hyvä työpaikka, niin myös vaimolleni.
Ystäväni, jotkai "naivat" TKK:n sisällä, kauppasurkeaan, oikikseen jne ovat lähes poikkeuksetta onnettomissa avioliitoissa, osa jo toisissa. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista mutta sitä onnea ei kuitenkaan löytynyt.
Eli siis nuoret, älkää kuunnelko inhaa setää, joka on rakentanut elämänsä ahneudelle. Rahaa ja rakkautta ei saa sotkea keskenään.
p.s. ystäväpiirini kaikki lääkärit naivat toisen lääkärin, jonka tapasivat lääkiksessä. Säälittävää sisäsiittoisuutta. Nyt päivystetään vuorossa ja kakaroita hoidetaan vasemmalla kädellä....vanha setä nyt tarkoittanut, ettei saa humutyttöä naida. Näin päin: Muutamaan otteeseen on korkeasti koulutettu nainen valitellut harkitsematonta siipanvalintaansa. On lasten-,kodin-,rahataloudenhoito pelkästään rouvan harteilla. Ihan jos nyt lääkisläisiin ja myöhemmin lääkäreihin keskitytään on todettava, ettei epähomogeenisempaa opiskelijajoukkoa voi löytyä, ristisiittoisuudesta ei ole siis vaaraa. Vanhan sedänkin jo kauan kestänyt ja onnellinen kollega-avioliitto on toteutunut aivan toispuolta suomenmaata olevan "tytön" kanssa. Sitäpaitsi vanha setä ei ole päivystänyt kuuteen vuoteen. Vanha inha setä on rakentanut elämänsä vapaa-ajalle, harrastuksille, perheelle ja ystäville.Stressitön,kiva ammatti ja korkea ansiotaso mahdollistavat em. asioista nauttimisen.
- porakorven akseli
Ei muuta kuin kirjoitusten jälkeen verhot kiinni ja perse penkkiin. Eli kaikenlainen huilailu pitää unohtaa. Aika moni luulee, että kisa on ohi, kun valkolakki on saatu. Silloinhan se vasta alkaa.
- pukeutuu punaiseen
Opiskelen tietotekniikkaa täällä lappeen Rannassa. Sisälle pääsin pelkillä papereilla eli ei pääsykokeisiin tullut käytettyä aikaa ollenkaan, en edes käynyt moisissa.
Kirjoitin matematiikasta ja englannista E:n, muista hieman heikommin, esim. fysiikka meni B:nä läpi. Eli ei tarvitse kovin kummoiset paperit olla, kun valitsee alansa oikein. Teknillinen nyt ei vaan kaikkia kiinnosta, mutta minulla sattui nappaamaan melkolailla unelmien ala vähällä työllä. (Ei kyllä nyt kovin vähälläkään edes ajatellen kokonaisuudessaan ylioppilaskirjoitusten työmäärää.) - YTM
Hain lukemaan sosiologiaa Lapin yliopistoon 90-luvun lopulla, selailin yhtä pääsykoekirjaa kirjastossa yhtenä päivänä ennen koetta. Ehkä niitä kirjoja ei edes ollut kuin se yksi. En muista. Koe oli soveltava ja siinä oli paljon pieniä kysymyksiä. Kun lähdin kokeesta, tiesin että pääsen sisään. Pääsinkin, ensimmäiseltä varasijalta, mutta sitä ei kukaan jälkeenpäin kysellyt.
Ehkä se että pääsin opiskelemaan tuolloin, kertoo enemmän siitä, millä itsevarmuudella sitä vielä veti tuohon aikaan kuin siitä mitä tiesin tai osasin. Valmistuin kuitenkin ja olen töissä omalla alallani.
Näikin se voi mennä. - tihk
aloin lukea viikkoa ennen pääsykoetta pääsykoe kirjaa. kuukauden päästä tuli hyväksymiskirje. Ei valmennuskursseja eikä kuukausien pänttäämistä
- Muistitekniikka
Sosiologiaan piti opetella valtavasti erilaisia käsitteiden määritelmiä. Sanarimpsut muistaa helpohkosti, kun muodostaa määritelmän sanojen alkukirjaimista jonkun sanan, joka voi olla ihan merkityksetön (esim. klredil). Jos on opeteltava paljon lukuja, esim vankimäärät eri vuosina, käytin muistin tukena autojen vuosimalleja. Esim 34 % liitin mielessäni vm 1934 Foordiin. Pelkästään ulkoalukemisen ja sopivan muistitekniikan käytön välillä on huima ero virhemarginaalissa. Joskus saattaa tosin unohtaa mikä sana vastaa muistitukisanan kirjainta. Monissa pääsykokeissa itseasiassa epäsuorasti testataan pelkästään sitä, kellä on paras muistitekniikka apuna pänttäyksessä. Eri asia tietysti jos on kyse aineisto-essee tehtävistä. Silloin joutuu tietoa oikeasti soveltamaan.
Jotkut muistiennätyksiä tehneet ovat sijoitelleet vaikkapa piin desimaalit kuvitteellisen kadun varrella olevien talojen rappusille. Muistinero on sitten kuvitellut kävelevänsä katua kun numerot on pitänyt muistaa testissä. Ensimmäisellä yrityksellä sisään, ei preppauskursseja, ei mitään muuta kuin vaadittujen kirjojen lukeminen ja ilmestyminen pääsykokeeseen. Hakijoita oli 1060 tai jotain sen tapaista, opiskelupaikkoja noin 90 ja taisin olla viiden parhaan joukossa, jollen aivan väärin muista. Käyttämäni tekniikka oli nimeltään lahjakkuus, ala oli englantilainen filologia, paikka Turku.
- yliopisto
Mä hain lukion jälkeen opiskelemaan viestintää. Luin kirjat vähän huonosti, mutta menin skarppina kokeeseen. En päässyt, ei lähelläkään - ja sama homma oli kaverilla, joka oli valmistautunut tohon kokeeseen puolisen vuotta.
No, sitten hain kirjallisuutta parin vuoden kuluttua opiskeltuani alaa jo suht paljon. En päässyt, jäi puolisen pistettä.
Tulin lopputulokseen, että yliopistoon ei voi päästä pääsykokeiden perusteella, jos ajattelee omilla aivoillaan - koska kokeet mittaavat kykyä omaksua dataa, eikä punnita sitä. Mä ja mun kaverit tykätään funtsia ja kyseenlaistaa lukemamme ja siksi kukaan ei päässyt sisään.
Viime talvena tuli sitten puheeksi pääsykokeet, kun istuttiin iltaa tutkijoiden kanssa. Meidän kirjallisuuden laitoksen kaikki tutkijat, jotka ovat julkaisseet yleistä huomiota saaneita teoksia (eli siis lahjakkuudet) ovat tulleet yliopistoon takaoven kautta erillishauissa. Pääsykokeesta ei ollut kukaan meistä neljästä sisään päässyt.- niks naks
täysin samaa, että jos esität hiemankin kriittistä ajattelua lukemaasi kohtaan tai yleensäkään tiedemaailman metodeja kyseenalaistaen, tulee lähes poikkeuksetta huonot pointsit.
Eli pääsykokeissa ei tämän kokemani perusteella kannata koettaa leikkiä nokkelaa tai muuten esittää vallankumouksellisia omia teorioitaan. - Keskitasoa
niks naks kirjoitti:
täysin samaa, että jos esität hiemankin kriittistä ajattelua lukemaasi kohtaan tai yleensäkään tiedemaailman metodeja kyseenalaistaen, tulee lähes poikkeuksetta huonot pointsit.
Eli pääsykokeissa ei tämän kokemani perusteella kannata koettaa leikkiä nokkelaa tai muuten esittää vallankumouksellisia omia teorioitaan.Kyllä se pääsy vaikeaa on. Varsinkin viestintään ja luokanopettajakoulutukseeen. Kokeilkaa,minä kokeilin kolme kertaa. Tyhmä ei pääse ,ei sitten millään.Pitää olla hyvä,erittäin hyvä ja älykäs,että niistä kokeista selviää. Mulla ei mennyt jakeluun kuin pieni osa koekysymyksistä.
- mie vain
Englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus, Turku..
Eka kerralla kaksi vuotta sitten luin kirjasta puolet, ei oikein jaksanut innostaa. Enpä päässyt sisään. Viime vuonna toisella yritämällä luin noin kuukauden aikana kirjan kerran tehden alleviivaukset pääkohdista ja sitten toisen kerran kertaillen näitä alleviivattuja juttuja. Pääsin sisään. En tiedä tarkkoja lukuja mutta muistaakseni vuosittain parisensataa hakijaa, parikymmentä otettu sisään. - proviisoriksi
Eli siis valmistuin -05 lähihoitajaksi, lukioa en ole käynyt. Olin 4 vuotta töissä lähärinä, kunnes halu opiskelemaan voitti työn. Vuosi sitten helmikuussa etsin sitä alaa, joka parhaiten kuvaisi sitä mitä haluan tehdä työkseni, ja farmasiaan päädyin. Ostin pääsykoekirjan, luin sen ensin pintapuolisesti läpi parissa viikossa, jonka jälkeen luin kolme kaverini vanhaa lukion kemian kirjaa (enkä kyllä kovin pysynyt mukana, koskaan kuullutkaan vastaavista asioista ;) ). Tämän jälkeen selailin yhtä fysiikan kirjaa, ja jäin sulattelemaan näitä, ja siirryin taas fysiologian pariin. Luin kirjan toiseen kertaan ajatuksella ja suurella keskittymisellä, pari kuukautta siinä meni. Noin 1,5 viikkoa ennen pääsykokeita kertasin kemian (ja tajusinkin jotain) ja fysiikan (en niinkään) ja neljänä viimeisenä päivänä luin pikavauhtia fysiologian kirjan läpi, vain sillä idealla että palautin asiat mieleeni.
Koe meni loistavasti, fysiologiasta sain täydet pisteet, kemiasta ja fysiikasta sitten vähän vähemmän. Pääsykoepisteillä pääsin suoraan proviisoriksi lukemaan, ja kohta on ensimmäinen vuosi pulkassa! :) Opiskelut mennyt paremmin kuin hyvin, vaikka työtä on saanut paljon tehdä. Silti, tyytyväinen olen valintaani! :) Kannattaa panostaa jos jotain oikein tahtoo! :) - Börje1234
Ei ne kielikiintiöt pelkästään ruotsinkielisille ole. Suomenkielinen pääsee aivan samalla tavalla ruotsinkieliseen opetukseen, erona on vain että pääsykoe on yleensä ruotsiksi. Useimmat yliopistot antavat pisteitä YO-kirjoituksien kielikokeista, eli kielitaitoa arvostetaan. Miksipä ei sitten toisen kotimaisen puhumista äidinkielenä.
Lukion arvosanat taisivat olla tällaiset:
fysiikka 7
matematiikka 6 (vai olikohan 5)
kemia 7/8 (en muista)
Kirjoituksissa:
fysiikka B
matematiikka C
kemia C tai M
Pääsykokeiden lähestyessä yritin kovasti lukea, mutta kiinnostukseni ei riittänyt kuin vain nopeaan kirjojen läpi selaamiseen. Tuloksena opiskelen kemiantekniikkaa, kuten halusinkin, ja olen pärjännyt vallan mainiosti. Jopa paremmin kuin kaverini, jotka lukiossa pärjäsivät paremmin.
Kun on perustiedot hallussa, niin ei tarvita ainakaan teknilliseen hakiessa mitään älyttömiä ponnistuksia. Pääsy teknilliseen yliopistoon sinänsä liian helppoa verrattuna koulutuksen haastavuuteen, tätä mieltä olen.- pääsee
Moniin yliopistoihin otetaan matikkaan, fysiikkaan, tilastotieteeseen yms. opiskelijoita suoraan paperivalinnalla.
Niillä kun hankkiutuu ensin sisään, niin sitten voikin yleensä aloittaa sivuaineena jonkin ihan toisen alan ja myöhemmin vaihtaa laitosta/tiedekuntaa (usein mahdollista). "Pääainetta" ei ole pakko lukea ollenkaan.
Itse hyödynsin aikanaan tätä mahdollisuutta. Edellyttää tietty melko hyvät arvosanat matikasta.- miettiä myös
Miettikääpä hakuvaiheessa kiinnostuksen & työllisyyden lisäksi myös missä haluatte tulevaisuudessa asua!
Voi tuntua etäiseltä siinä vaiheessa, mutta käytännössä koulutus vaikuttaa asuinpaikkaan merkittävästi. Suurin osa "hyväpalkkaisista" töistä sijaitsee pk-seudulla, jossa asutaan sikakalliissa kerrostaloissa.
Jos siis haluaa asua maaseudulla omakotitalossa, tulisi ala valita oikein: esim. lääkäri, opettaja tms. - HKHKHKHK
miettiä myös kirjoitti:
Miettikääpä hakuvaiheessa kiinnostuksen & työllisyyden lisäksi myös missä haluatte tulevaisuudessa asua!
Voi tuntua etäiseltä siinä vaiheessa, mutta käytännössä koulutus vaikuttaa asuinpaikkaan merkittävästi. Suurin osa "hyväpalkkaisista" töistä sijaitsee pk-seudulla, jossa asutaan sikakalliissa kerrostaloissa.
Jos siis haluaa asua maaseudulla omakotitalossa, tulisi ala valita oikein: esim. lääkäri, opettaja tms.Hyvä pointti, tämä asuinpaikkakunta/alue. Suurelle osalle akateemisista ei löydy pieniltä paikkakunnilta töitä käytännössä lainkaan. Lääkäri, hammaslääkäri, opettaja, ehkä insinööri, näillä voi periaatteessa löytää töitä mistä vaan. Jos on vaikka matemaatikko, muttei opettaja, ei ole paljon pk-seudun ulkopuolelle asiaa kuin satunnaisissa tapauksissa ja mahdollisesti esim. tutkijana maakuntayliopistoissa tai muissa isoissa kaupungeissa. Samoin monet muut, esim. biologi, biotieteilijä, fyysikko, kemisti, biokemisti, hallintotieteen maisteri, VTM jne, ei ole kovin helppoa tyllistyä edes muissa isoissa kaupungeissa puhumattakaan pienistä paikkakunnista.
- yliopistoissa
miettiä myös kirjoitti:
Miettikääpä hakuvaiheessa kiinnostuksen & työllisyyden lisäksi myös missä haluatte tulevaisuudessa asua!
Voi tuntua etäiseltä siinä vaiheessa, mutta käytännössä koulutus vaikuttaa asuinpaikkaan merkittävästi. Suurin osa "hyväpalkkaisista" töistä sijaitsee pk-seudulla, jossa asutaan sikakalliissa kerrostaloissa.
Jos siis haluaa asua maaseudulla omakotitalossa, tulisi ala valita oikein: esim. lääkäri, opettaja tms.voi opiskella abropaattureita.
- .....
en jaksanut mennä edes pääsykokeeseen, enkä myöskään hengailla yliopistossa kovin pitkään
- kunnioittava_asiakas
Kaupanalan lakko alkaa 16.4.2010 klo 6 ja päätty 17.4.2010 klo 6. Osa kaupoista pidetään auki rikkuri työvoimalla. Asiakkaat, ilmaiskaa tukenne teitä palvelevalle henkilökunnalle ja kieltäytykää asioimasta lakon alaisissa yrityksissä.
- jopa hauskaa
Et voi laskea sitä tunneissa, etkä ottaa mallia joltain muulta. Sinulla pitää olla oma tahto asiaan, ja oma näkemys. Valmennuskursseista en sano mitään, tuskin niistä haittaakaan voi olla. Sinnikkyyttä peliin ja menoksi!
- Sshh
Ensimmäisenä vuonna en päässyt lukemaan hallintotiedettä. En saanut koskaan luettua kirjaa kokonaan. Toisena vuonna sain luettua parisataasivuisen kirjan n. 20 sivua vaille kokonaan läpi. Siihen meni parisen viikkoa. Luin vähän päivässä, mutta intensiivisesti. Opettelin käytännössä kaikki luvut ranskalaisten viivojen ja tiivistelmien avulla ulkoa. Kertasin jokaisen luvun jälkeen myös edellisiä lukuja, että varmasti muistin asiat edelleen. Paikka irtosi osaksi todistuksen, osaksi pääsykokeen avulla. Lukion keskiarvo joku 8.5, kirjoituksissa arvosanat c/m/m/e. En käynyt mitään valmennuskursseja, eikä kukaan auttanut.
- ei tarvitse katua
Ota hakeminen tosissasi: lue niin paljon kuin realistisesti pystyt ilman kahjoontumista (huomioon ottaen esim. muut opiskelut, työt, yleinen rentoutumisentarve) ja pääsykokeessa sitten yritä viimeiseen asti kirjoittaa kaikki mitä ikinä vain saat itsestäsi irti! Väitän että jos todella haluaa sisään niin pääsymahdollisuudet menee rutkasti ohi niiden jotka ovat liikkeellä "no jaa, jotai pitää mutsin takii tehä" -asenteella;)
- sopulipom
Pääsin sosialipolitiikkaan vuonna 2008, Helsinkiin. 14% hakijoista valittiin sisään, muistaakseni. Luin noin puoli vuotta, aluksi pari tuntia päivässä, välipäiviä pitäen (sillä jouduin käymään samalla töissä elättääkseni itseni), pääsykokeen lähestyessä luin intensiivisemmin, pitempiä aikoja ja vähensin töitä minimiin eläen säästöilläni. Kävin paljon kirjastossa ja pyrin tekemään lukemisen miellyttäväksi itselleni, esim keittämällä mukaan kahvia.
Valmennuskursseihin minulla ei ollut rahaa, eikä yo paperit auttaneet (arvosanat olivat m,m,m,c,c).
Toisin sanoen, ahkeralla lukemisella, kertaamisella, ja erilaisialla muistiinpanotekniikoilla kyllä pärjää. Mutta tosiaan useimpien on luettava paljon, ja parasta olisi jos muu elämä olisi ikäänkuin "sivussa" sillä aikaa, eikä viemässä keskittymistä pois pääsykokeista.
Itselleni vielä auttoi pääsykokeisiin lukemisessa aiheen konkreettisuus ja kiinnostavuus. halusin vilpittömästi tietää aiheesta, jota luin. pääsykoekirja myös tarjosi minulle jatkuvasti pienia ahaa -elämyksiä, kun tunsin ymmärtäväni ympäröivää maailmaa paremmin pääsykoekirjassa esiteltyjen teorioiden avulla. Se, että konkreettiset päivänpoliittiset keskustelut (esim Vanhasen hallituksen millon mitkäkin päätökset jne) avautuivat udella tavalla suhteessa pääsykoekirjasta oppimiini asioihin, toki auttoi kirjan tietojen syvällisessä ymmärtämisessä.
Yliopistossa olen pärjännyt aika hyvin, keskiarvoni huitelee siinä 4 tienoilla, ja olen jatkuvasti yrittänyt hakeutua töihin, jotka auttaisivat myöhemmin pääsya oman alani työpaikkaan. - Kohta DI
Pääsin lukemaan konetekniikkaa Oulun yliopistoon suoraan ylioppilastodistuksen perusteella, missä merkittävä rooli oli pitkän matematiikan arvosanalla (M). Muut arvosanat olivat: Äidinkieli C, ruotsi C, englanti C ja reaali M. Nyt lähes 6 vuotta opiskelua takana ja viikon päästä todistus taskussa :)
- kummallista-
yleensä kun haluan mennä yliopistoon aukaisen ulkooven ja kävelen sisään.että ei se sen vaikeampaa ole.
- Niin kuin pitää
Luin YO-kokeisiin kuin tavallisiin kokeisiin. Pääsin yliopistoon kaikkiin hakemiin aineisiin suoravalinnassa sisään. Opiskelin silloin kuin piti eli niillä tunnilla.
- Lotto89
Muuten hyvä, mutta voit hakea suoravalinnalla vain yhteen paikkaan...
- Tsemppiä hakuun
keskinkertaisella todistuksella teologiseen. Luki kai ahkerasti pääsykokeeseen ja keskusteli ystävän kanssa aiheesta eli yhdessä "harjoittelivat".Aloitti lukemisen hyvissä ajoin. Silloin asian omaksuu paremmin.Ei osallistunut valmennuskursseille.
- magister på finska
Valmistun maisteriksi kesällä 2010!! Gradu on siis proffalla tarkistettavana ja elämä toivottavasti hymyilee pian :)
Oma alani on ns."vaikea" sisäänpääsyn kannalta. Pääsykoekirjoja oli 3 kappaletta tankattavana, sivuja yhteensä ties satoja?! Eka vuonna kävin "katsomassa" pääsykokeet ja heti pääsykokeiden jälkeen aloin valmistautua seuraavan vuoden pääsykokeisiin. Etsin käsiini edellisvuosien kyssät ja suoritin pari kurssia itselle vaikeita aineita avoimessa yo:ssa. Sitten tankkasin pääsykoekirjat lähes ulkoa. Opiskelin kirjat yhdessä ystäväni kanssa, kuulustelimme toisiamme ja keskustelimme aiheista ueammasta näkökulmasta. Pääsimme molemmat sisään :) Eli raakaa lukemista, kirjoittamista, keskustelua ja kirjoita ylös herkullisimmat keskustelut/pointit, niistä on hyötyä myöhemmin yo-esseitä yms. kirjoitellessa ;) Tsemppiä! - Lotto89
magister på finska kirjoitti:
Valmistun maisteriksi kesällä 2010!! Gradu on siis proffalla tarkistettavana ja elämä toivottavasti hymyilee pian :)
Oma alani on ns."vaikea" sisäänpääsyn kannalta. Pääsykoekirjoja oli 3 kappaletta tankattavana, sivuja yhteensä ties satoja?! Eka vuonna kävin "katsomassa" pääsykokeet ja heti pääsykokeiden jälkeen aloin valmistautua seuraavan vuoden pääsykokeisiin. Etsin käsiini edellisvuosien kyssät ja suoritin pari kurssia itselle vaikeita aineita avoimessa yo:ssa. Sitten tankkasin pääsykoekirjat lähes ulkoa. Opiskelin kirjat yhdessä ystäväni kanssa, kuulustelimme toisiamme ja keskustelimme aiheista ueammasta näkökulmasta. Pääsimme molemmat sisään :) Eli raakaa lukemista, kirjoittamista, keskustelua ja kirjoita ylös herkullisimmat keskustelut/pointit, niistä on hyötyä myöhemmin yo-esseitä yms. kirjoitellessa ;) Tsemppiä!Paperivalinnalla tietotekniikan DI-linjalle. Yo todisuksen parhaat arvosanat olivat fysikka E, pitkä matematiikka M, äidinkieli M ja englanti M. Kirjoituksiin en lukenut lainkaan, kävi ilmeisesti hyvä tuuri.
- Nonleggere
Mesessä opitulla kielitaidolla/sanastolla - ranskan kieliopin hallitsevana kävin heittämässä pääsykokeessa hyviä arvauksia. Kielitieteen pääsykoekirjaa en viitsinyt lukea, tää ei ollut se ala mille yritin eniten. Jos yläasteella pitää korvansa auki jo niin ymmärtää kielitieteestä sen verran että läpi pääsee.
Päivääkään en ole katunut. Yo-kirjoituksiin en lukenut, arvosanat kaikkea eestä beehen. Sillä sisään, heitä stressi pois ja keskity siihen että olet ennenkin pärjännyt joten mikset nyt pärjäisi. Jos kieliaine, kuuntele ko. kielistä musiikkia ja nuku hyvin. Aivot työskentelevät nukkuessa ja käsittelevät musiikista imuttamiasi rakenteita. Tärkeintä on olla hyvä intuitio ja hyvin levännyt olo kokeessa.- senza leggere...
On pakko tarttua tähän, kun kerroit päässeesi yliopistoon ranskan kieliopilla etkä ole lukenut Häkkistä lainkaan. Tarpeeksi pisteitä saadakseen Häkkinen piti itse pyrkiessäni vähimmäisvaatimuksena osata ulkoa, kaikki sisään päässet sai omana aikanani täydet pisteet siitä, joten kielitaito ratkaisi. Jos ei sitä ole lukenut lainkaan, niin tuskinpa yläasteen tiedoilla sisään on päässyt.
Italian koe koostuu ainakin kielioppiosiosita ja ainekirjoituksesta aineistopohjaisena ja vapaavalintaisesta aiheesta. Siksipä ihmettelen, miten olet voinut kirjoittaa aineistokirjoituksesta osaamalla ranskan kieliopin, mutta et lainkaan italiaa. Tosi uskottavaa. :D
- Ikuinen Opiskelija
Hei!
Ajattelin minäkin kertoa tarinani. Eli kirjoitin ylioppilaaksi 2001 ja halusin yliopistoon. Ei tärpännyt minnekään minne halusin joten pääsin ammattikorkeaan. Siellä luin 9 kk kunnes rupesin odottamaan lasta, kohta toista ja 2007 kolmatta lastamme. Koko tämän ajan opiskelin avoimessa kasvatustieteitä, psykologiaa, yleisopintoja tms. Ja lopulta syksyllä 2008 pääsin yliopistoon, 12 joukossa. Eli kaiken ei aina tarvitse tapahtua hetkessä, elämällä on paljon tarjottavana. Ja yhdyn noihin elämästä enemmän ymmärtävien joukkoon; on aivan sama mitä teet kunhan OLET onnellinen! Se on aivan sama mitä tienaat, varmasti sen menotasonsakin saa äkkiä sille tulotasolle! Ja itse olen huomannut, että mitä "varakkaampi" perhe, sitä enemmän ulkokuori merkitsee. Ja jokainen tietää että pintakiilto ja kulissit ovat katoavaista, sen sijaan ihmissuhteet merkitsevät loppujen lopuksi eniten. Mitäänhän meistä ei kukaan saa mukaansa... :)
Tsemppiä pääsykokeisiin ja avoimuutta elämääsi! :)
terv. Ikuinen opiskelija, miksi siis stressaisin ja kiirehtisin... ;)- dr Z
Luin kirjat kotona, en tuhlannut vanhempieni rahaa valmennuskursseihin. Pääsin hyvillä pisteillä lääkikseen.
- remaining man
Pääsin opiskelemaan toisella yrittämälläni vuonna 2008 yleistä historiaa. Pääsykoekirjoja oli kaksi, jotka sai valita kolmesta mahdollisesta (aihepiirit: yleinen historia, Suomen ja skandinaavian historia sekä aate -ja oppihistoria). Itse valitsin yleisen ja aate -ja oppihissan kirjat. Yhteensä molemmissa kirjoissa oli luettavaa n. 770 sivua. Luin molemmat kirjat tuolloin neljä kertaa ja tein myös muistiinpanot. Aiempana keväänä olin jo lukenut toisen kirjan muistaakseni kahdesti.
Opiskelumetodeina oli, että ensimmäiset kaksi lukukertaa luin vain kirjat läpi. Kolmannella kierroksella alleviivasin omasta mielestäni keskeisiä kohtia ja neljännen lukukerran jälkeen tein muistiinpanot. Viimeisellä viikolla ennen pääsykoetta kirjoittelin esseitä mahdollisista tärpeistä, jotta kirjoittaminen kulkisi sitten pääsykokeissa helpommin. Luin pääsykokeisiin päätoimisesti maaliskuun puolestavälistä toukokuun loppuun, ehkä 4-5 tuntia päivässä joka arkipäivä. Viimeisenä parina viikkona ennen koetta luin myös yhtenä päivänä viikonloppuisin. Pääsin lopulta sisään ahkeran työnteon tuloksena, vaikka pääsykokeessa sattuikin toinen esseekysymys aika vaikeaan aiheeseen. Toinen essee ja kymmenen kohdan käsitekysymys meni lopulta niin hyvin, että pääsin sisään pääsykokeen pistekiintiössä vaikka koe ei ihan putkeen mennytkään. Pinnoja oli muistaakseni 21 tai 22/30.
Opiskelemaan pääsee, jos on halua tehdä töitä ahkerasti ja mielenkiintoa ko ainetta kohtaan. Jos lukeminen ei yhtään nappaa, kannattaa mielestäni miettiä a) onko pääaine oikea b) onko sinusta itsestä yliopisto-opiskelijaksi, vaikka ei se niin raskasta tai ainakaan vaikeaa se opiskelu ole mitä ehkä luulisi.
Tsemppiä kaikille!
- näinpääseeyliopistoo
- FM
Luin annetut pääsykoekirjat ja ymmärsin lukemani, jolloin sisäänpääsy oli helppoa. Lisäksi olen valmistunut yliopistosta ja teen oman alani töitä. Sisäänpääsyllä ei ole mitään merkitystä, ellei aio valmistua.
- Salisha
Ei niistä valmennuskursseista apua ole jos ei motivaatio ole kohdallaan. Ja jos motivaatiota löytyy tarpeeksi niin itsekseenkin tulee varmasti tehtyä tarpeeksi hommia sisään pääsemiseksi. Itse hain heti kirjoitusten jälkeen Jyväskylään lukemaan englannin kieltä (opesuoravalinnalla), luin kirjan varmaan parisen kertaa läpi, muttei siinä oikeen ehtinyt käsitteitä (joita oli paljon!) sisäistää. Sitten luinkin töiden ohessa vuoden lisää, ilman sen suurempia lukusuunnitelmia, lähinnä sillon kun huvitti ja pari viimistä kuukautta pysin lukemaan useemman tunnin päivässä. Muistiinpanoja, käsitekarttoja ym. kannattaa väsäillä jos tuntuu että jää asiat paremmin mieleen niin. Viime syksynä sitten pääsin sisään ja nyt olenkin vaihtamassa alaa :D
Tsemppiä lukemiseen! - Blumenkohl
Valmistauduin kääntämisen ja tulkkauksen pääsykokeisiin viettämällä vuoden Ausseissa ja toisen Saksassa. Luin Häkkisen ajatuksella läpi kerran. Yo-tokarini oli keskinkertainen. Pääsin ekalla sisään Hesaan ja Turkuun ekalle varasijalle, saksaan siis. Myöhemmin hain enkkua sivuaineeksi ja sain sen helposti. Siihen valmistauduin lukemalla muutaman hyvän kirjan enkuksi. Tärkeintä tosiaan on kielen ymmärtäminen, sisältäen myös kulttuurin ymmärrystä. Kaikki opiskelutoverini olivat viettäneet vähintään vuoden kohdekielisessä maassa, eikä suurin osa ollut päntännyt hulluna Häkkistä tai muutakaan teoriaopusta.
- toita
kasvatustieteellinen
Luin koko kesäkuun, joka päivä. Harjoittelin pääsykokeita varten erilaisten opetustilanteiden pitämistä. mietin myös miten vastaan mahd. kysymyksiin haastattelussa. joten sisään pääsee jos tekee kovasti töitä ja vain töitä. - Yliopistoilija
Löin talonmiehen tajuttomaksi, vein avaimet ja kävelin takaovesta.
- Huono koulussa
Lukion päästötodistukseni keskiarvo on 7,66 ja ylioppilaskirjoituksista kirjoitin e, m ja kaksi b: tä. Myönnän siis olevani huono koulussa. Olen hakenut useita kertoja valtiotieteelliseen, mutta en ole kuitenkaan koskaan saanut pääsykokeissa mitään aikaiseksi. Se ihmettää, koska hakiessani olin jo opiskellut avoimessa yliopistossa valtiotieteen opintoja. Muutamaan vuoteen en ole sitten hakenutkaan. Ymmärrän, että olen huono, mutta ainoita haaveita, joita minulla on ollut päästä hyvään kouluun. Minä jos kuka olisin sen ansainnut.
Harkitsin tänä vuonna hakemista oikeustieteelliseen, koska minulle jopa suositeltiin sitä. Puhuin asiasta siskolleni jo hyvissä ajoin. Suoraan sanottuna paljon minua tyhmempi ja nuorempi siskoni päätti sitten itse hakea sinne ja ainakin epäsuorasti kielsi minua hakemasta. En sitten taaskaan hakenut mihinkään yliopistoon. En olisi varmaan päässytkään, koska en aikaisemminkaan ole päässyt mihinkään korkeakouluun Helsingissä. Lisäksi siskoni pääsi viime syksynä toista noin vaan puolitosissaan ammattikorkeakouluun Helsingissä, johon keksi hakea kun muutakaan ei keksinyt. Siskoni jätti opinnot jo ensimmäisen syyslukukauden jälkeen kesken. Minä yritin tuohon kouluun vuosia, mutta en päässyt. Siskoni on vaikea käsittää, miltä tuntuu. ietysti toivon siskolleni menestystä oikeustieteen pääsykokeisiin, mutta kyllä se varmaan pahalta tuntuu jos siskoni sinne pääsee. Siskoani kun kiinnostaa kaikki muukin kuin koulu myös mm. bailaus, hengailu ystävien kanssa, Facebook jne. Käydessäni itse koulua, minulla on ollut vain koulu.
Olen suorittanut ylioppilastutkinnon, sen jälkeen yo-pohjaisen 2. vuotisen ammatillisen koulutuksen ja kolmen valtiotieteellisen aineen perusopinnot avoimessa yliopistossa. Nykyisellään opiskelen ammattikorkeakoulussa ja yritän tehdä opinnäytetyötäni. Opinnoilleni olen antanut paljon, eikä minulla ole ollut muuta elämää. Ymmärrän sen, että minun koulutuksellani ei hyviä työpaikkoja saada. Olisin kuitenkin valmis opiskelemaan lisää, jotta oikeasti saisin hyvän työn. Ei minulla kuitenkaan taida koskaan olla mitään mahdollisuutta hyvän koulutuksen hankintaan, vaikka se onkin siis ainoita minulle oikeasti jotakin merkitseviä asioita.- hullu lukija
Ylioppilaaksi pääsin 1998. Todistus aivan paska. Hain Hki Yliopistoon lukemaan kansantaloustiedettä v. 1998, v.1999 ja v.2000. Ekalla kerralla luin 3kk, 10h/pvä ja molemmat kirjat noin 20 kertaa läpi. Seuraavana vuonna luin enää 2kk ja noin 5h/pvä ja molemmat kirjat 15 kertaa läpi. Kolmannella kerralla luin 5kk ja 10-15h/pvä ja molemmat kirjat; toisen 47kertaa ja toisen 38 kertaa läpi. Pääsin sisään ja parhaimmilla pääsykoepisteillä kaikista hakijoista:) Eli luin ihan liikaa vikalla kerralla, mutta olin totaalisen kyllästynyt ja halusin vain päästä sisään vihdoin.
Valmistuin v.2005 ja opinnot meni hyvin. Lukiossa arvosanat heitteli 6-7 ja ylppärit oli just ja just C. Yliopistoola kaikki arvosanat 4-5 ja valmistuin eximialla.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 941739
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2401533- 891346
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!651015Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46921- 47908
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38898Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9884- 46852
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika35829