Minun tarinani on sellainen, että olin hyvätuloinen ja säästäväinen ihminen, mutta sitten sairastuin enkä jaksanut enää hoitaa työtehtäviäni ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt. Sairastumiseni jälkeen sinnittelin vielä työelämässä kaksivuotta lopulta työkykyni aleni ja esimieheni irtisanoi minut. Nimellisesti minut irtisanottiin työtehtävien laiminlyömisen takia, mutta oikeasti sairauteni oli edennyt niin pitkällä, että en jaksanut enää hoitaa työtehtäviäni. Säästöillä pärjäsin jonkin aikaa nyt olen jo vuoden verran joutunut tulemaan toimeen 310€ kuussa. Se on summa joka jää tilille vuokran jälkeen. Tuosta 310 pitää hankkia kuukauden ruoka ja maksaa pakolliset menot.
Tuolla summalla on vaikea tulla toimeen, mutta kyllä sillä tulee jos vain kieltäytyy käymästä kaupassa useammin kuin kerran viikossa ja syö vaikka pari viikkoa itse tehtyä leipää. Sen toiset pariviikkoa voi syödä vähän paremmin. Muutaman kerran kuussa voi ostaa jotain luksusta kuten savustettua lohta tai vastaavaa.
Vaatekaupassa olen viimeksi käynyt ostoksilla puolitoista vuotta sitten ei vain ole yksinkertaisesti varaa.
Olen lopen kyllästynyt tälläiseen elämään. Olen koulutukseltani kemiantekniikan insinööri ei menisi kuin muutama tunti niin pystyisen tekemään tappavan annoksen myrkkyä itselleni ihan jokaisesta kodista löytyvistä aineista ja olisin poissa täältä.
Tuolla summalla on vaikea tulla toimeen, mutta kyllä sillä tulee jos vain kieltäytyy käymästä kaupassa useammin kuin kerran viikossa ja syö vaikka pari viikkoa itse tehtyä leipää. Sen toiset pariviikkoa voi syödä vähän paremmin. Muutaman kerran kuussa voi ostaa jotain luksusta kuten savustettua lohta tai vastaavaa.
Vaatekaupassa olen viimeksi käynyt ostoksilla puolitoista vuotta sitten ei vain ole yksinkertaisesti varaa.
Olen lopen kyllästynyt tälläiseen elämään. Olen koulutukseltani kemiantekniikan insinööri ei menisi kuin muutama tunti niin pystyisen tekemään tappavan annoksen myrkkyä itselleni ihan jokaisesta kodista löytyvistä aineista ja olisin poissa täältä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
erona on vain se, että olen koko ikäni ollutköyhä, tai ainakin viimeiset 25 vuotta, kun kanala heitti kuperkeikan ja käteen jäi vain höyhenet ja iso lasku! Jos olet sairas, yritä eläkkeelle. Ammattisi mukaan arvellen, saisit kohtalaisen hyvän eläkkeen ja jos on vuokra-asunto, niin kai sitä asumistukeakin. Mutta kun on 5 kuukautta kesätöitä ja oma mummonmokki murjuna, ei tipu asumistukea, vaikka sähköä menee ja puita palaa, ei pelkkä villapaita riitä talvipakkasella. käteeni jäävä summa on jokseenkin samaa luokkaa ja ruokana potut ja makarooni sekä leipä, noin pääsääntöisesti. ( ja metsästä kerätyt marjat ja sienet, asun onneksi maalla)
Kemiantekniikan insinööri - siis akateemisesti koulutettu - eivätkä yhdys- ja pilkkusäännöt ole tuon paremmin hallussa?
Annas kun arvaan - ei vaan jaksa?
Oikeaa köyhyystarinna täälä ei uskottaisi ja jos niin aina löytyisi se sakaalilauma repimääm ja syylistämään mikä hyvin onnistuu jälki viisaana.
yleisimmät syyt:
- ei perittyä omaisuutta
- ei maksutonta koulun käyntiä
- ei tietoa ja rahaa koulunkäyntiin ennen kuin opiskelu on muututnut yhteiskunnan maksamaksi eli ILMAINEN peruskolu
- pieni palkkainen työ
- korkeat vuokrat (vaikka nykyään joa asumistukea yhteiskunnalta)
- elatusvelvollisuus omiin vanhempiin ja nuorempiin sisarruksiin
- velvollisuus säännölliseen työhöm palkatta lapsuuskotiin maalla jota ei voi periä
- puolison koulun käynnin maksu ja sen aikana perheen elättäminen
- oma koulun käynti ja sen jälkeen opintolainan takaisin maksu
Eli lapsuuttaan maksoi tuonne 30 vuotiaaksi, koulun käyntiä 5 vuotta tuloton aika, puolison ja oman koulun käynnin kustannusten maksua 10 vuotta
Ei kertynyttä eläkettä 16-23 vuotiaana
palkkataso niin alhainen ettei tarvitse maksaa siitä eläkettä yhteensä 13 vuotta.
Kyllä tuosta asian ihan hyvin ymmärtää jokainen normaaliälyinen. Eivät nämä keskustelupalstat ole mitään työpaikkahakemussivustoja. Eikä insinöörit noin yleensä ole äidinkielen virtuooseja, ei teknisellä alalla siihen kovin hirveästi puututa, kunhan saa lopputyön suht. hyvällä kielellä tehtyä. Teillä joillakin on välttämätön tarve tulla etsimään keskustelupalstan viesteistä virheitä vaikka väkisin, viiraako päässä vai oletteko äidinkielen tunnille tehtäviä etsiviä lukiolaisia? Se nyt on vaan typerää ja lapsellista.
En ole äidinkielen maisteri olen lukenut pääasiassa kemiaa, matematiikkaa ja fysiikkaa. Äidinkieltä olen opiskellut vain muutaman hassun opintoviikon. Sen lisäksi terveyteni ei ole mitenkään kauhean hyvä kehitin sinulle kuitenkin fiktiivisen tarinan, koska minulla on ollut aikaa miettiä kapitalismin heikkouksia ja sitä miten kapitalismissa voi tulla sankariksi nimenomaan köyhien joukossa.
Kapitalismin heikkous on se, että se pakottaa ihmiset kilpailemaan toisiaan vastaan ja teknologiaa ja automaatiota vastaan omasta taloudellisesta asemastaan ja sosiaalisesta asemastaan. Tässä kilpailussa pärjätäkseen on pakko kilpailla. Kilpailussa häviö ei aina johdu omasta syystä. Tämä taas johtaa useinkin moraalisesti kestämättömiin tilanteisiin. Tällä hetkellä työttömän kannalta saattaa olla edullista jos mahdollisemman monet vakituisessa työssä olevat joutuisivat pois töistään. Eli työttömän kannattaa toivoa onnettomuuksia joka vaikuttaa heihin jotka toimivat tulppana heidän oman taloudellisen kurjuutensa edessä. Eli yleensä heitä kohtaan, jotka istuvat täysin turvassa kaikilla taloudellisilla eduilla helpoissa ammateissaan. Toisin sanoen, olisi monen työttömän ja köyhän onni, jos mahdollisimman monet hyvässä asemassa olevat työntekijät sairastuisivat pysyvästi tai kuolisivat, koska silloin aukenisi monia hyvin palkattuja ammatteja kaikilla eduilla.
Kapitalismissa kilpailu on kovaa ja kaikki säännöt sallittu. Kukaan ei kysy miten voitto tuli kunhan voittaa. Kapitalismissa kukaan ei kysy miksi henkilö A on rikas ja voittaja ja miksi henkilö B on köyhä ja häviäjä. Ajattele mitä kävisi jos joku opettaisi kaikille köyhille miten valmistaa ihon läpi imeytyvää hiljaisesti tappavaa myrkkyä. Kuinka monet olisivat valmiita menemään niin pitkälle päästäkseen köyhyydestään, että käyttävät kaikkia tekniikan sallimia metodeita? Miten kävisi jos kaikki köyhät alkaisivat miettiä miten levittää tappavaa myrkkyä vaikkapa omien kilpailijoidensa asuma-alueiden oven kahvoihin tai ihan mihin vaan mihin nämä omasta korkeammasta asemastaan kapitalistisessa hierarkiassa huumaantuneen öykkärit sattuvat päivänsä aikana koskemaan. Raaka-aineita saa melkein jokaisesta kaupasta eikä ne maksa montaa kymmentä euroa. Kuinka kauan menisi, ennekuin joku tajuaa todellisen syyn miksi ihmiset kuolevat ja sairastuvat? Kuinka kauan menisi ennen kuin kaikki mahdolliset pinnat on puhdistettu ja löydetty?
Totta kai voitte pistää vankilaan köyhät ja kemian taitokset, mutta he voivat vankilassakin opettaa oppejaan muille köyhille ja syrjityille ja eivät he vankilassa ikuisesti ole. Kaikkia köyhiä rikkaimmillakaan ei ole varaa sulkea vankiloihin. Tietysti voitte tappaa köyhiä, mutta silloin sekin aktivoisi vain muita köyhiä etsimään keinoja lyödä takaisin tekniikka ja tiede tarjoavat mahdollisuuksia lyödä vahvinta takaisiin niin kovaa että tuntuu.
Tekniikka ja tiede ovat ihmeellistä, koska tiede tekee heikoista vahvoja ja vahvimmat vapisevat tieteen edessä. Vahvimmilla lihaksilla ja äärettömällä ylimielisyydellä heikompiaan kohtaan varustettu kehonrakentaja ja mustan vyön Krav Maga expertti ei pärjää fyysisesti heikolle lapselle, joka hallitsee kemian alkeita ja osaa valmistaa tappavaa myrkkyä. Puhumattakaan räjähdysaineista, jota osaa oikein opetettu lapsikin valmistaa. Tiede on köyhän ystävä, silloin kun sortajat polkevat maahan. Tiede on neutraali osapuoli. Tiede kunnioittaa sitä ketä hänen puoleensa kääntyy. Riippumatta onko hän köyhä vai voittaja.
oikeassa ainakin yhdessä asiassa. Terveys ei näköjään ole kovin hyvissä kantimissa, nimittäin mielenterveys. Kannattaisikohan sinun hakea apua ammattilaiselta tai ainahan voit tappaa itsesi. Sen jälkeen ei enää harmittaisi, jos muilla, vähän fiksummilla ja ahkerammilla menee paremmin kuin sinunlaisellasi luuserilla.
Asiassa on ydin, lukekaa rivienkin välistä...
Laiskuus on luonteenpiirre ei sairaus.
kaaleppi, pidätkö ihan oikeasti ahkeruutena sitä, että joku viettää keskustelupalstoilla kaiken aikasi, kuten sinä? Salli mun nauraa. Et tuolla kirjoittelumäärällä takuulla ehdi hyvä jos paskalla käydä. Taitaa olla läppäri sielläkin mukana.
Kesällä 4 viikon reissu tiedossa; pari viikkoa Kanadassa ja pari U.S.A:ssa. Taskut täynnä lentolippuja, niin vyötä pitää kiristää ja makaroonilla elää. Sitäpaitsi... olen tällä hetkellä rahaton, en köyhä, koska köyhyys on vain mielentila. :oD))
ole köyhä, enkä laiskakaan. Ainoa, joka elämästäni puuttuu, on raha. Osaan monia asioita ja työskentelen ilmaiseksi perheeni hyväksi koko ajan kun palkkatyötä ei ole. Opetan, ompelen, siivoan, tiskaan, pesen pyykkiä, laitan ruokaa, hoidan puutarhaa, poimin marjoja ja sieniä, teen polttopuita, lämmitän saunan, hoidan kotieläimet ja teen kaikki talon ja auton huoltotyöt, lisäksi huolehdin perheen vanhuksista, joille käyn kaupassa, apteekissa, vien lääkärille ja hoidan puhelinasiat. Oikeastaan minulla ei ole koskaan vapaa-aikaa, olen aina "remmissä" ja varalla. Kuitenkin taka-alalla on aina näännyttävä palkkatyön ja rahan puute.
En periaatteessa ole köyhä, koska rahasta ei sillä tavalla ole pulaa. Tai se on tietysti suhteellista, mutta kulut minimoimalla alle 1000 euron nettotuloillakin on tullut ihan kohtuullisesti toimeen, ja rahaa on kertynyt säästöönkin ~vuoden tulojen verran.
Mutta siis pienituloinen olen aina ollut, ja tulen vielä tovin olemaankin. Pieneltä kylältä ei ole helppoa löytää hyvää (oman alan) työtä, mutta kaiken olen vastaanottanut mitä on eteen tullut. Lama vei lopulta ne vähätkin työt, ja vaikka yleensä sain seuraavan työmaan viimeistään viikon sisällä edellisen loputtua, ei nyt sitten töitä saanutkaan. Siispä ansiosidonnaisella elelen ja opiskelen itselleni uutta ammattia. Jos kyseiselle alalle pääsisin, niin sen jälkeen tulot nousisivat ensimmäistä kertaa pienistä keskitasolle. Tosin tulojen nousun merkittävin aiheuttaja olisi melko runsaasti lisääntynyt työtuntimäärä, mutta jos kerran tuntipalkkaa ei saa millään kohdalleen, niin sitten se on vain tehtävä kovemmin töitä.