Uskovatko uskovaiset gravitaatioteoriaan? Gravitaatioteorialle on huomattavasti vähemmän todisteita
kuin evoluutioteorialle. Myöskin vaikeasti selitettäviä aukkoja löytyy gravitaatioteoriasta (kuten mikä ihmeen pimeä energia ja aine).
Raamattu vastustaa gravitaatiotakin, sillä sen mukaan
maankiekko piti tukea pylväillä jotta aine ei katoaisi arvaruuteen. Eli selvästikin raamattu ei usko gravitaatioon eli siihen että massat vetävät toisiaan puoleensa olivatpa ne avaruudessa miten päin hyvänsä.
kuin evoluutioteorialle. Myöskin vaikeasti selitettäviä aukkoja löytyy gravitaatioteoriasta (kuten mikä ihmeen pimeä energia ja aine).
Raamattu vastustaa gravitaatiotakin, sillä sen mukaan
maankiekko piti tukea pylväillä jotta aine ei katoaisi arvaruuteen. Eli selvästikin raamattu ei usko gravitaatioon eli siihen että massat vetävät toisiaan puoleensa olivatpa ne avaruudessa miten päin hyvänsä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
massankin määritys on ylipäänsä ongelmallista, koska sitä ei ainakaan vielä ole pystytty määrittelemään muilla yksiköillä. siinä olisi nobelin palkinnon paikka jollekin määritellä massa luonnonvakioita käyttäen :)
Jokin tietty määrä jotain tiettyjä atomeja.
mutta kun ne atomit eivät paina saman verran avaruudessa ja maan pinnalla. tarkasti ottaen maan vetovoiman kiihtyvyyskin (g) on hieman eri maan eri pituusasteilla. eli ongelma: kilon verran x-määrä atomeja ei paina kiloa avaruudessa, tai maan edes kaikissa maan kolkissa...
Metrikin piti määritellä uusiksi. Aiemmin se oli "tämän mittainen keppi on yksi metri", ja sitä virallista keppiä säilytettiin jossain Ranskan Virallisten Metrien Säilytyslaitoksessa*, mutta sitten se määriteltiin uudestaan "matkaksi jonka valonsäde kulkee ajassa n sekuntia". Massa on edelleen määritelty "tämän painoinen mötikkä on yksi kilo" eli jokin tietty määrä tiettyjä atomeja, ja se peruskilo on Ranskan Virallisessa Kilojen Säilytyslaitoksessa* mutta se pitäisi määritellä jollain vastaavalla tavalla kuin pituus.
Jotenkin voisi kuvitella että sen voisi energian ja valonnopeuden avulla määritellä yhtälöstä E=mc² mutta ehkä energiakin on yhtä epämääräinen käsite.
*) ei oikeasti sen niminen.
metri = sellaisen matkan pituus jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299792458 sekuntia.
kilogramma = yhtäsuuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa.
Lähde: MAOL-taulukot, Otava Oy 2001
Moi !
Muistelisin että eikös kilogramman historia mennyt jotenkin niin että sen pitäisi painaa saman verran kuin litra vettä ...
"mutta kun ne atomit eivät paina saman verran avaruudessa ja maan pinnalla."
mutta kun paino ei ole sama asia kuin massa.
"tarkasti ottaen maan vetovoiman kiihtyvyyskin (g) on hieman eri maan eri pituusasteilla"
Ja eri väliaineissa (vrt. vesi). Massa ei ole kuitenkaan sama asia kuin paino. Paino on voimavektori, massa on perussuure. Kappaleeseen liittyvä perussuure on olemassa vaikka siihen liittyvää voimavektoria ei olisikaan olemassa.
"kilon verran x-määrä atomeja ei paina kiloa avaruudessa, tai maan edes kaikissa maan kolkissa... "
Silti sillä on edelleen sama massa.
Minulla ei ole nyt käsillä mitään tieteen historiasta kertovaa julkaisua, joten enpä tuohon historiapuoleen pysty vastaamaan. Joo, litra vettä painaa maanpinnalla likimäärin kilon - mutta siitäkään taida olla viralliseksi määritelmäksi, koska veden paino ja tiheys eivät ole luonnonvakioita.
käsittääkseni tässä on idea siinä, että voit tarkastaa sen yksikön suuruuden periaatteessa missä tahansa - esim metrin pituuden voit luonnonvakiota käyttäen tarkastaa missäpäin universumia tahansa (koska valon nopeus on tyhjiössä aina sama). jos taas sinulla olisi metrin virallinen mittakeppi, siihen vaikuttaisi kuitenkin esim lämpölaajeneminen ja kuluminen.
sama idea on käsittääkseni kg määrittämisessä - eli pitäisi määrittää kilogramma sellaisilla luonnonvakioilla, että kilogramman voisi määritellä missä tahansa ja saada täsmälleen saman tuloksen kuin täällä maan päällä. kilogramman virallista protopunnusta säilytetään käsittääkseni tarkoin suojeltuna esim pölyltä, koska sen päälle laskeutuva pöly lisäisi sen massaa ja aiheuttaisi kilogramman painon muuttumisen :)
massan määrittäminen luonnonvakioilla on tietääkseni jo pitkään vellonut ongelma fysiikan puolella...
"Silti sillä on edelleen sama massa"
niin, massa on sama, mutta miten sen massan määrittää? mitä on kg luonnonvakioilla ilmaisten?
>Jokin tietty määrä jotain tiettyjä atomeja. <
siinä tapauksessa tämä ei kait sopisi pimeän aineen massan määrittämiseen, ja eikös sillä ole todettu olevan aika iso osa maailmankaikkeuden massasta. en ole expertti fysiikassa, etenkään äärifysiikan ilmiöissä, joten voin olla väärässäkin.
hainpa tuosta wikipediasta:
~ on ehdotettu 18×140744813^3 kertaa hiili-12 atomin massa ja 0,501845125*10^26 kertaa hiili-12-atomin massa. Toisena vaihtoehtona on esitetty sen määrittelemistä Planckin vakion avulla, joka saisi tarkkaan määrätyn arvon 6,6260693 · 10−34 Js
siinä pitää luultavasti vielä uudelleen sopia kg massa, laskin tuossa että nuo kaksi ehdotusta hiili-12 atomeihin ovat jo keskenään erisuuruisia. plancin vakiossa joule sisältää kilogramman jo itsessään. Saa nähdä onnistuvatko lyömään määritelmän atomeista läpi.
"niin, massa on sama, mutta miten sen massan määrittää?"
Tietty kappalemäärä jotain tiettyjä atomeja.
"mitä on kg luonnonvakioilla ilmaisten?"
Kappaletta. Sama kuin ajassa on atomin värähdysten määrä (kpl).
Tuota massaa voidaan sitten verrata toiseen massaan, kunhan olosuhteet ovat samat (esim. maapallon painovoimakenttä on sama). Tarkentaa voi aina parantamalla olosuhteita ja laskelmia (esim. otetaan punnittavan kappaleen oma painovoimakenttä huomioon).
Kylläasioita voidaan tutkia. Usko toimii aivan ei ulottuvuudella kuin rajallinen kykymme tutkia kokeelisesti maailmaa. Tieteen medotit eivät moiseen riitä.
Alussa loi Jumala kaiken, mutta me vain yritämme saada hieman selville tästä luomakunnasta!
Ahaa valitsist vaihtoehdon 2!
1) Juoksenpa pakoon
2) Kyseessä on metafora, joka vaati auetakseen pyhän hengen johdatusta
3) Kyseessä on käännösvirhe ja pylväillä tarkoitettiin esim. materian rakennusaineita kvarkkeja
ja vielä tuntematonta hiukkasta
"Usko toimii aivan ei ulottuvuudella kuin rajallinen kykymme tutkia kokeelisesti maailmaa."
Kyllä, täysin sokean uskon ulottuvuudessa, missä mikä tahansa voi olla totta tai olla olematta, riippumatta siitä onko se totta vai ei.
"Tieteen medotit eivät moiseen riitä."
Aivan ja siksi sillä saadaankin jotain ihan oikeasti aikaiseksi.
"Alussa loi Jumala kaiken, mutta me vain yritämme saada hieman selville tästä luomakunnasta! "
Alussa Suuri Flunssakohtaus niisti nenästään Kaiken , mutta me vain yritämme saada hieman selville tästä Aivastuskohtauksesta!
Molemmissa lauseissa on ihan yhtä paljon totuusarvoa.