jäänyt pinnalliseksi? Onko tyydytty yhteiseen yhdessäolon , yhteisen hyvän asian tiimoilta kokoontmumisen tunteeseen? En vähättele sitäkään, en todellakaan, se on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista.
* Siinä on ainoastaan se, että sitä yhteyttä voi kokea kuka vaan ja koska vaan. Yhteinen asia voi olla yhtähyvin myös ei uskovaisten. Onhan moni hyviä asioita joita voi tehdä yhdessä ja siinä saa kokea läheisyyttä ja yhdessä olon sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Perhe on siitä paras vertailu ja esimerkki kohde.
* Ja perheestä puheen ollen, on hyvä siirtyä seurakunta-perheeseen, eli Hengen yhdysiteellä Pyhän Hengen osallisuuden kautta koettava yhteys. Ja siinä on se ero, jota yhteyttä ei ole missään muualla. Vaikka koti on se rakkain ja maailman ihanin paikka ! Kodissa on yhteys perheen jäsenten välillä sitä häheisintä ja luottavaisinta mitä ajatella saattaa. Se on arvokasta, suojelemisen ja pullustamisen arvoista. Eikö sotaan lähteissäkin ole mottona, "Kodin isänmaan ja uskonnon puolesta." Koti on tärkein.
* Seurakunta yhteydessä on, ainakin tulisi olla, se uskon kokemisen yhtyeys, sisäinen koettava yhteenkuuluvaisuuden rikkumaton kokemus. Se ei ole varsinaisesti tunne tasolla, eli pelkästään sielullinen, ja inhimillinen tnne. Vaan se menee näiden mainittujen "läpi" syvemmlle sisimpäämme, sinne missä on Jumala, eikös Hän ole sisäisesti meissä. Hän vaan ei ole näissä pinta kerroksissa, Hän on sisin yimessä, johon ei kukaan muu taida tullakkaan, kuin Jumalan Pyhän Hengen kautta. Ja siinä on se todellinen "ekumeeninen" uskovien yhteys, se ei ole ajallista pinnallista yhteyttä, jota voidaan kokea kaikkialla missä ihmisiä kokoontuu yhteisten asiain tiimoilta.
* Olisiko tämä todellinen uudestisyntymisen kautta saatava Hengeyhteys jäänyt vähemmälle, koska jos se saa hallita ja olla se yhteentuova voima ja tarve saada kokea veljes/sisar yhteyttä, silloin ei pitäisi olla mitään konfliktia vanhojen ja nuorten yhteiseisitä kokoontumisista. Yhteistä lauluista, yheisestä Sanasta ja sen kautta kasvamasiessa. Ja erikoisesti musiikin suhteen, tämän yhteyden pitäisi olla itsestään selviö, jos ja kun ollaan synnytty samasta Hengestä. Todellisen uudestisyntymisen kautta syntyvä Hengen yhteys on ainut joka voi yhdistää nuoret ja vanhat myös musiikin alueella. Nykyaiakana vaan tuo todellinen yhteys ei toimi niinkuin sen tulisi, ja siksi olen vankasti sen aina korjaam iseksi yksi ainoa , Hengen yhteys Hengen sitellä sydämet yhdistvä Pyhän Hengen yhteys. Ja jos tätä ei ole, kuilu kasvaa entisestään vanhan ja uuden sukupolven välillä. Kuitenkin HENKI on yhä SAMA PYHÄ HENKI? Miksi tämä ei toimi, miksi yhteinen sävel ei soinnu , jos kerran ollaan samasta Hengestä syntyneitä ?
* Tähän on tunnistettavissa selviä havaintoja, miksi näin on? En kuitenkaan tässä aloituksessa puutu niihin. Toivonkin, että tämä saa mielipiteet esiin ja sitä kautta ehkä tervettä uudistumista nimeomaan sukupolvien välisessä hengellisen musiikin yhteiseen säveleen yhteisestä Pyhän Hengen osallisuudesta löytyvään ratkaisuun. Innoittajana Jeesuksen Kristuksen rakkaus, Hänen kärsimisensä ja ristin kuolemansa ja ylösnousemus todellisuuden kautta tapahtuva laulujenkin spontaaninen innoitus PH:n osallisuudessa. RV-lehden sivuiltakin saa lukea tästä samasta , voi sanoa , ongelmasta!
* Siinä on ainoastaan se, että sitä yhteyttä voi kokea kuka vaan ja koska vaan. Yhteinen asia voi olla yhtähyvin myös ei uskovaisten. Onhan moni hyviä asioita joita voi tehdä yhdessä ja siinä saa kokea läheisyyttä ja yhdessä olon sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Perhe on siitä paras vertailu ja esimerkki kohde.
* Ja perheestä puheen ollen, on hyvä siirtyä seurakunta-perheeseen, eli Hengen yhdysiteellä Pyhän Hengen osallisuuden kautta koettava yhteys. Ja siinä on se ero, jota yhteyttä ei ole missään muualla. Vaikka koti on se rakkain ja maailman ihanin paikka ! Kodissa on yhteys perheen jäsenten välillä sitä häheisintä ja luottavaisinta mitä ajatella saattaa. Se on arvokasta, suojelemisen ja pullustamisen arvoista. Eikö sotaan lähteissäkin ole mottona, "Kodin isänmaan ja uskonnon puolesta." Koti on tärkein.
* Seurakunta yhteydessä on, ainakin tulisi olla, se uskon kokemisen yhtyeys, sisäinen koettava yhteenkuuluvaisuuden rikkumaton kokemus. Se ei ole varsinaisesti tunne tasolla, eli pelkästään sielullinen, ja inhimillinen tnne. Vaan se menee näiden mainittujen "läpi" syvemmlle sisimpäämme, sinne missä on Jumala, eikös Hän ole sisäisesti meissä. Hän vaan ei ole näissä pinta kerroksissa, Hän on sisin yimessä, johon ei kukaan muu taida tullakkaan, kuin Jumalan Pyhän Hengen kautta. Ja siinä on se todellinen "ekumeeninen" uskovien yhteys, se ei ole ajallista pinnallista yhteyttä, jota voidaan kokea kaikkialla missä ihmisiä kokoontuu yhteisten asiain tiimoilta.
* Olisiko tämä todellinen uudestisyntymisen kautta saatava Hengeyhteys jäänyt vähemmälle, koska jos se saa hallita ja olla se yhteentuova voima ja tarve saada kokea veljes/sisar yhteyttä, silloin ei pitäisi olla mitään konfliktia vanhojen ja nuorten yhteiseisitä kokoontumisista. Yhteistä lauluista, yheisestä Sanasta ja sen kautta kasvamasiessa. Ja erikoisesti musiikin suhteen, tämän yhteyden pitäisi olla itsestään selviö, jos ja kun ollaan synnytty samasta Hengestä. Todellisen uudestisyntymisen kautta syntyvä Hengen yhteys on ainut joka voi yhdistää nuoret ja vanhat myös musiikin alueella. Nykyaiakana vaan tuo todellinen yhteys ei toimi niinkuin sen tulisi, ja siksi olen vankasti sen aina korjaam iseksi yksi ainoa , Hengen yhteys Hengen sitellä sydämet yhdistvä Pyhän Hengen yhteys. Ja jos tätä ei ole, kuilu kasvaa entisestään vanhan ja uuden sukupolven välillä. Kuitenkin HENKI on yhä SAMA PYHÄ HENKI? Miksi tämä ei toimi, miksi yhteinen sävel ei soinnu , jos kerran ollaan samasta Hengestä syntyneitä ?
* Tähän on tunnistettavissa selviä havaintoja, miksi näin on? En kuitenkaan tässä aloituksessa puutu niihin. Toivonkin, että tämä saa mielipiteet esiin ja sitä kautta ehkä tervettä uudistumista nimeomaan sukupolvien välisessä hengellisen musiikin yhteiseen säveleen yhteisestä Pyhän Hengen osallisuudesta löytyvään ratkaisuun. Innoittajana Jeesuksen Kristuksen rakkaus, Hänen kärsimisensä ja ristin kuolemansa ja ylösnousemus todellisuuden kautta tapahtuva laulujenkin spontaaninen innoitus PH:n osallisuudessa. RV-lehden sivuiltakin saa lukea tästä samasta , voi sanoa , ongelmasta!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Omassa seurakunnassa, ja ehkä muidenkin, on korostettu nuorten tilaisuudessa ettei se saa jäädä ainoaksi hengelliseksi tilaisuudeksi vaan kokouksissa on myös käytävä sunnuntaisin.
Tuo on tosi tärkeä asia, sillä yhtenä vuonna nuoret yrittivät perustaa ns. oman seurakunnan seurakunnan sisälle ja oman "vanhemmiston"/puhemiehet jotka välittäisivät nuorten asioita muille seurakuntalaisille. Onneksi se ei tullut toimimaan.... mutta ainakin nuorena siitä opin jotakin seurakunnan toiminnasta tuolta osin.
Nykyään nuori näkee paljon enemmän ja useammin seurakunnan tilaisuuksissa (niin pyhisin kuin muulloinkin) kuin ennen. Johtunee juuri tuosta painotuksesta että on tärkeää että he osallistuvat muihinkin seurakunnan tilaisuuksiin kuin oman ikäryhmänsä kokoontumisiin. Se kertoo myös elävämmästä seurakunnasta kun kaikki uskovaiset eri ikäryhmistä kokoontuvat yhteisiin tilaisuuksiin.
että nuoria näkee enemmän ja useammin seurakunnan tilaisuuksissa.
kuin "hellari83", joka ymmärtää avauksen sanoman? Onko todella suurinosa kirjoittajista pelkkiä käännynnäisiä, on vain omaksuttu uskonnollinen elämän tapa. Mennään vaan mukana ja opetellaan käyttäytymis normit. Ilmankos, konsertit ei juurikaan erotu rock metelöinnistä? Kun sisäinen Kristus elämä on täysin tuntematonta. Myötäillään vaan rock musiikkia niin läheltä maailmaa kuin suinkin voidaan asia "selittää". Esm. vedotaan sanoihin, mutta kun niistäkään ei melun takia saa mitään selvää. Uskon, että ne ämyrien watit ei saa muuta aikaan, kuin Pyhän Hengen karkotettua tilaisuuksista, ja "räppäämällä" karisee loputkin hengellisyydet, ja ollaan "ruis-rocki" tai joku muu vieras voima hallitsee tilaisuuksia. On vähän niinkuin Israel karkeloi erämaassa omatekoista jumalaansa.
Joskus taasen ei pidetä hyvänä sitä että korostetaan Pyhän Hengen kastetta sekä kielilläpuhumista sekä muita syviä ilmiöitä. Että se olisi suorituskeskeistä sekä loisi paineita.
Mutta ihmisillä niin kaikenlaisia vaatimuksia, yhdellä tuota ja toisella tuota.
Ja saa kai olla, saa kai ihminen tuntea senkin että joskus on vain tylsää, ollaan vain olevinaan ystävällisiä eikä oikeasti sanota mitään ja tuntuu että voisi olla samaan aikaan tekemässä jotain hyödyllistä joka rakentaisi omaa elämää kuin näytellä palavaa.
Saahan sitä tuntea vaikkei ne tunteet tietenkään ole oikeita.
tarvitakkaan joka päivä? Vain silloin kun itsestä niin "tuntuu", ja jos ei satu tuntumaan, ei ei PH:ä sitten tarvittakkaan?
* Eikä ollut varsinaisesti kys kielillä puhumisesta eikä myöskään PH:n kasteesta? Vaan Hengen yhteydestä PH:n osallisuudessa. Ja tämän saa jokainen uudestisyntynyt, ei siis tarvitse täyttyä PH:llä ? Se on aivan eri kokemus.
* Jokainen joka on Hengestä syntynyt, hänellä on tämä Hengen yhteys toisten uudestisyntyneiden kanssa, se on vaikka ei itse haluaisikaan, ei sitä voi pois sulkea, sen takana on Kristuksen Henki, PH:
* Jos taas on vain lähtenyt omista lähtökohdosta päättaen lliittyä seurakuntaan, normien kautta sinne pääsee vaikka ei olisikaan Hengestä syntynyt. Ja tätähän ei voida millään välttää, ei vaikka olisi hengetuntemisen armolahjoakin käytössä, voidaan vaan keottaam pyrkimään PH: osallisuuteen!
"Raamatun opetuksen mukaan, AINA puhutaan kielillä kun saadaan Pyhän Hengen kaste"
Tollasta ei puhuta yhdessäkään Raamatun kohdassa.
Kielilläpuhuminenhan on Raamatussa vain yksi armolahjoista joita Jumala jakelee satunnaisesti ja joku uudestisyntynyt voi jäädä ilmankin.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8989310/43540084
Pidät uudesti syntyneinä vain kielilläpuhujia ja sehän on se joidenkin tapa pitää itseään ylempänä paikallisseurakunnissa.
kun aina ymmärrät asiat päin mäntyä? Sanon kuule tänäänkin, että PH:llä täyttynyt puhuu aina kielillä? Raamattu todistaa sen useassa kohdassa ja asiayhtydessä. Mutta koska sinä et voi käsittää Raamatun mukaan hengellisiä, niin siksi sinä et myöskään voi käsittää, usko tämä mitä Raamattu sanoo, äläkä anna omia harhaisia kommentteasi, kun et kerran ymmärrä?
* Kielillä puhuminen ei liity uudestisyntymiseen, miksi et käsitä? Lue uudelleen edellinen kappale!
* Pitää olla uudestisyntynyt, ennen kuin voi täyttyä PH:llä ja puhua kielillä. Etkö ymmärrä? No et tietenkään. Koska yrität latvasta puuhun! Tämä, että näin sinulle sanon, ei ole mitään herjaa, vaan haluan, että ymmärtäisit, kun Raamattu sanoo, että hengellisiä ei voi Jumalan kieltäjä ymmärttää!
* Kielillä puhuminen on armolahja. Ja sen voi saada jos on saanut Pyhän Hengen kasteen, siinä sen saa jokainen. Mutta ei kaikki uudestisyntyneet saa koskaan PH:n kastetta. Miksi? Sen tietää ainoastaan Jumala, vaikka jokainen uudestisyntynyt voi sitä anoa ja on lupa rukoilla sitä Jumalalta. Mutta siitä huolimatta sitä ei kaikille anneta. Silti he, jotka eivat sitä koskaan saa, eivät ole pinimmässäkään määrin , eikä missään tapauksessa huonompia, kuin he, jotka saavat PH:n ? Uudestisyntymässä saadaan kaikkein arvokkain ja ikuisesti kestävä armolahja, " Iankaikkinen elämä!" Muut armolahjat ovat tätä aikaa varten.
"Sanon kuule tänäänkin, että PH:llä täyttynyt puhuu aina kielillä? Raamattu todistaa sen useassa kohdassa ja asiayhtydessä"
Laita jokiin kohta.
Raamatussa ei ole ainuttakaan sellaista kohtaa mutta päinvastainen kyllä on.
Tuollaista ei pitäisi kenenkään horista uskovien palstalla. Kokemuksiinsa luottavat ovat hengellisessä mielessä tuulien tiellä. Jeesuksen seuraaminen on itsensä kieltämistä ja ristin kantamista pilkattuna ja halveksittuna.
Ei ole ihmismielelle ylevää eihän, sen tähden omavanurskaus on monet matkalaiset eksyttänyt etsimään jotakin parempaa, sellaista "vanhurskautta" josta tulisi jotakin mainetta ja kunniaa ihmisten silmissä.
Usko on luja luottamus niihin joita toivotaan, eikä näkymättömistä epäile. Tuohon ihminen kompastuu, siihen ettei vielä näe sitä mitä toivoo. Siitä on vain askel näkyväisten palvomiseen, sanoisinko "suureelliseen jeesusteluun". Jeesus alensi itsensä, hän jolla oli kaikki TODELLINEN valta maan päällä, palveli sitä joka on kaikista huonoin ja heikoin matkamies, siinä on evankeliumin ilosanoma meille syntisille. Jumalan armo jonka ansioton saa osakseen Jumalan rakkaudesta. Hallelujaa kiitos Jeesus!!!
* En ole puhunut tunteista, vaan uskon kokemisesta, syvällä sisimmässmme. Kyllä uskon pitää saada kokea myös aitona ja elävänä, eikä pelkästään täysin tunteettomasti. Sburgeon, englantilainen suuri herätys saarnaaja aikonaan eläessään sanoi; " Usko ja tunteet pitää käydä käsikädessä, muuten tulee ontuvaa vaellusta uskon tiellä?" Ne on kuin kainalosauvat, usko ja tunteet, tunteet ei pelasta eikä ne ole mikään uskon elämän perusta, mutta ne tukee uskoa, että jaksaa, vaikka sitten olisi ristinkantaminen jokapäivä, vaikeaakin, voi silti kokea uskon aitona olemuksessaan, ja siitähän saa voimaa kantaa ristiään?
* Oletkos täyttynyt Pyhällä Hengellä, kielillä puhumisineen? Jos et, kantsii alkaa rukoilemaan, että pääset kokemaan ainutlaatuisen kokemuksen ja saat voiman Kristuksen todistamiseen. Sen voiman, jonka Jeesus lupasi lähettää, kun astui taivaaseen. Ja piti lupauksensa ja ensimmäisen helluntaina PH:i sitten tulikin voimalla ja suuren rakkauden myötä.