Miksi metsäpeurakanta hupenee??

toivoisin pohdintaa miten peura on aikaisemmin pärjännyt suden kanssa esim. venäjällä ja suomessakin esim. noin 200-300 vuotta sitten, ilmeisesti kummankin kannat oli nykyistä paljon voimakkaammat.Onko esim. metsien käsittelyssä tai jossain muussa tapahtunut jotain mikä on metsäpeuralle epäedullista?

joku ei täsmää kirjoitti:

toivoisin pohdintaa miten peura on aikaisemmin pärjännyt suden kanssa esim. venäjällä ja suomessakin esim. noin 200-300 vuotta sitten, ilmeisesti kummankin kannat oli nykyistä paljon voimakkaammat.Onko esim. metsien käsittelyssä tai jossain muussa tapahtunut jotain mikä on metsäpeuralle epäedullista?

Lue lisää

Peuroilta puuttuu hyvät vasomisalueet ja kannat ovat muuttuneet liian suppealla alueella liikkuviksi pieniksi laumoiksi.

susimylläri kirjoitti:

Peuroilta puuttuu hyvät vasomisalueet ja kannat ovat muuttuneet liian suppealla alueella liikkuviksi pieniksi laumoiksi.

Minkälaiset vaatimukset ovat hyvällä vasomisalueella ? Ja selittääkö tokkien koko metsäpeurojen vähenemisen ?

Ajattelin miksi todella peurakanta on suomessa ollut niinkin voimakas, jopa 1000 päisiä laumoja ja susia oli moninkertaisesti nykyaikaan esim. uudella maalla ja hämeessä ammuttiin paraina vuosina yli 100 sutta kummassakin mikä oli todellinen susi määrä suomessa, voi vain arvailla. ja kumminkin peura menesty erinomaisesti... luultavasti hirvien määrä oli kumminkin pienempi kuin nykypäivänä.

Kelju k kojootti kirjoitti:

Minkälaiset vaatimukset ovat hyvällä vasomisalueella ? Ja selittääkö tokkien koko metsäpeurojen vähenemisen ?

Tärkein vaatimus on että peurojen vasomisalue ei sijaitse lähellä peurojen ja hirvien suosimia talvehtimisalueita, sopiva etäisyys 100-200 km.
Nykyisellään peurat ovat kyllä laajentaneet hieman liikkumistaan, mutta samaan aikaan lisääntynyt susikanta on veroittanut kantaa liiaksi ja kanta taantuu edelleen.
Tokkien koko ei selitä metsäpeurojen vähenemistä vaan se kertoo peurojen ahdingosta johon se on joutunut lisääntyneen saalistuspaineen alla.

miksi susi ja metsäpeura ennen pärjäsivät, vaikka susia oli paljon enempi???

vastausta vailla kirjoitti:

miksi susi ja metsäpeura ennen pärjäsivät, vaikka susia oli paljon enempi???

sellaisia erämaita kuin joskus 200-300 vuotta sitten jolloin oli elintilaa eivätkä
molemmat välttämättä ahtautuneet samoille suppeille alueille, susilla riitti varmasti
muutakin purtavaa, muun muassa ihmisten karja.

Metsäpeurojen kannoissa on havaittavissa ennenkaikkea vasojen määrän romahtaminen.
Tätä ei voi selittää salametsästyksellä. Sudet ja karhut ovat vähenemisen syy.

susimylläri kirjoitti:

Metsäpeurojen kannoissa on havaittavissa ennenkaikkea vasojen määrän romahtaminen.
Tätä ei voi selittää salametsästyksellä. Sudet ja karhut ovat vähenemisen syy.

mutta myös kaksijalkaiset pedot vevät jo reppuliha-asteella peuroja parempiin suihin.Aikuisiakin peuroja myös salametsästetään suomessa ja venäjällä.Peurat liikkuvat tietääkseni rajojenkin yli.Tottakain suurpedotkin vie niistä osansa.Ei kuiteskaan niin suurta määrää kuin annetaan ymmärtää.Nyt tätä peurojen vähenemistä käytetään susia ja muita suurpetoja vastan tarkoituksella.

"""""""""" kirjoitti:

mutta myös kaksijalkaiset pedot vevät jo reppuliha-asteella peuroja parempiin suihin.Aikuisiakin peuroja myös salametsästetään suomessa ja venäjällä.Peurat liikkuvat tietääkseni rajojenkin yli.Tottakain suurpedotkin vie niistä osansa.Ei kuiteskaan niin suurta määrää kuin annetaan ymmärtää.Nyt tätä peurojen vähenemistä käytetään susia ja muita suurpetoja vastan tarkoituksella.

Lue lisää

ja muut joutavat otukset olisi parempi säilöä syvälle.
Alkaisi peurakannat elpyä.

sudet kirjoitti:

ja muut joutavat otukset olisi parempi säilöä syvälle.
Alkaisi peurakannat elpyä.

Mtä sinä hyödyt peurakannan kasvusta,kun et saa niitä ainakaan laillisesti metsästää.Antaa susien ja muidenkinpetojen syödä osansa peuroista.me ihmiset saadaan lihaa kaupastakin yllinkyllin.

""""""""""""" kirjoitti:

Mtä sinä hyödyt peurakannan kasvusta,kun et saa niitä ainakaan laillisesti metsästää.Antaa susien ja muidenkinpetojen syödä osansa peuroista.me ihmiset saadaan lihaa kaupastakin yllinkyllin.

Lue lisää

On joka käänteessä väittää jopa ahvenen tai särkien mahdollista vähentymistä metsästäjien syyksi.
Metsäpeurojen kannan vähenemisen syyksi on kutakuinkin kiistattomasti osoitettu lisääntynyt petoeläinkanta. Kainuussa ei ole viimeiseen 5 vuoteen metsästetty yhtään peuraa, eikä salakaatojakaan ole todettu.

Helppo oikotie kirjoitti:

On joka käänteessä väittää jopa ahvenen tai särkien mahdollista vähentymistä metsästäjien syyksi.
Metsäpeurojen kannan vähenemisen syyksi on kutakuinkin kiistattomasti osoitettu lisääntynyt petoeläinkanta. Kainuussa ei ole viimeiseen 5 vuoteen metsästetty yhtään peuraa, eikä salakaatojakaan ole todettu.

Lue lisää

salametsästetään ympäri vuoden. On kivan kokoinen, ja kaupat ostavat saksalaisena pakastepeurana.

0ree kirjoitti:

salametsästetään ympäri vuoden. On kivan kokoinen, ja kaupat ostavat saksalaisena pakastepeurana.

päätelmä aina kun ei tiedetä nimittäin tuo salametsästys. Helppo päätelmä, kummallista kun siitä ei koskaan löydy sen enempää todisteita, mutta mukamas tiedetään. Tässäkin tapauksessa on Kojola sanonut suden olevan se peurakannan vähentäjä, ja RKTL kyllä helposti osoittaa sinne salametsästyksen suuntaan jos muuta ei keksitä.
Ihmetten myöskin mitenkä ennen oli mukamas niitä susia aivan älyttömästi nykyiseen verrattuna. Mitä ne söivät silloin? Suomi on biotooppisesti varsin köyhä maa, ei täällä ole koskaan riistaa määrällä päästy pullistelemaan, hirvien määräkin nousi nykyisen metsähakkuiden seurauksena, taimikoita tuli lisää että se mahdollisti hirvikannan kasvun. Eikä se pienriistan määrä juuri sen suurempi ollut enenkään, ei riistan ravinton määrä ole siitä isosti ainakaan vähentynyt. Eikös ennen ollut kylmempää pitkinä ajanjaksoina, kovemmillahan se pienriistakin on silloin ollut. Niin mitenkä on mahdollista että susikanta olisi ollut aivan mahdoton, kun niille ei olisi evästä riittänyt?

ihmettelijä 123 kirjoitti:

päätelmä aina kun ei tiedetä nimittäin tuo salametsästys. Helppo päätelmä, kummallista kun siitä ei koskaan löydy sen enempää todisteita, mutta mukamas tiedetään. Tässäkin tapauksessa on Kojola sanonut suden olevan se peurakannan vähentäjä, ja RKTL kyllä helposti osoittaa sinne salametsästyksen suuntaan jos muuta ei keksitä.
Ihmetten myöskin mitenkä ennen oli mukamas niitä susia aivan älyttömästi nykyiseen verrattuna. Mitä ne söivät silloin? Suomi on biotooppisesti varsin köyhä maa, ei täällä ole koskaan riistaa määrällä päästy pullistelemaan, hirvien määräkin nousi nykyisen metsähakkuiden seurauksena, taimikoita tuli lisää että se mahdollisti hirvikannan kasvun. Eikä se pienriistan määrä juuri sen suurempi ollut enenkään, ei riistan ravinton määrä ole siitä isosti ainakaan vähentynyt. Eikös ennen ollut kylmempää pitkinä ajanjaksoina, kovemmillahan se pienriistakin on silloin ollut. Niin mitenkä on mahdollista että susikanta olisi ollut aivan mahdoton, kun niille ei olisi evästä riittänyt?

Lue lisää

vanhoja kaatotilastoja, susikanta on täytynyt ainakin paikoin moninkertainen nykypäivään. tässä on tullut esiin kaksi asiaa, toinen 0n susien luonnolle aiheuttama tuho toinen salametsästys. oiskohan niin ettei kumpikaan yksin eikä yhdessä.

joku ei täsmää kirjoitti:

vanhoja kaatotilastoja, susikanta on täytynyt ainakin paikoin moninkertainen nykypäivään. tässä on tullut esiin kaksi asiaa, toinen 0n susien luonnolle aiheuttama tuho toinen salametsästys. oiskohan niin ettei kumpikaan yksin eikä yhdessä.

Lue lisää

kaatotilastoja luetaan? Kuka ne on kirjannut? Mitenkä luotettavista lähteistä ovat peräisin?
Olen kyllä joskus lukenut että !800 luvun lopulla piti palkata venäjältä susien pyytäjiä koska täältä ei löytynyt taitoa eikä aseitusta susien pyyntiin. Nämä Lukoshit vai mitä nyt olivatkaan sitten kaatoivat muutan ongelmayksilön paikalliseti. Joten miltä ajalta ne kaatotilastot joissa näitä susia on läjäpäin löyty lihoiksi?

Helppo oikotie kirjoitti:

On joka käänteessä väittää jopa ahvenen tai särkien mahdollista vähentymistä metsästäjien syyksi.
Metsäpeurojen kannan vähenemisen syyksi on kutakuinkin kiistattomasti osoitettu lisääntynyt petoeläinkanta. Kainuussa ei ole viimeiseen 5 vuoteen metsästetty yhtään peuraa, eikä salakaatojakaan ole todettu.

Lue lisää

luettuna tän koko ketjun, ei voi kun ihmetellä tuota salakaato hössötystä ja saksalaisena lihana myyty.. Jösses mitä alottelijoita! Käykäähän hyvät metsästäjien arvostelijat vähän ruohonjuuritasolla, eli reppu pykälään ja metsään. Vaikka nyt 2 kertaa viikossa kuukauden ajan, saattaa olla, ja onkin varmaa, että jos pupillit toimii, löytyy ainkain yksi SUURIN ongelma peurojen katoamiselle. Nimittäin ILVES. Itse olen metsästänyt uudellamaalla olevassa pienessä kunnassa 25 vuotta ja nähnyt kantojen kehityksen ihan läheltä. Noin 6 vuotta sitten vielä meillä oli 20 kauriin ja 40-50 peuran kanta ihan joka vuosi. Verotimme kantaa tasan vasat, pukit, lehmät. Kauriita emme ole ampuneet yhtään, toivottiin sen lisääntyvän vielä. Ja noin 6 vuotta sitten oli todella harvinaista jos törmäsi ilveksen jälkiin, nyt niihin törmää joka mettäreisulla lumiseen aikaan. Esimerkiksi meidän hirviporukkamme laskenta-alueella (n 5000 ha) löydettiin 4 ilveksen jäljet.. Kuluvan talven aikana löysin taloni lähettyviltä 5 aikuista peuraa ja 3 kauriin raatoa koirani kanssa. Ja aika tuoreeltaan. Ei siellä näkynyt salametsästäjän jälkiä, eikä sen paremmin suen tassujakaan.. Saimme sentään 1 ilveksen kaatoluvan, nimittäin koko pitäjän alueelle, jossa isoja kissoja on laskettu olevan noin 24 kpl. Että näin se kanta hupenee edelleen, kiihtyvällä tahdilla.

Siinä on ongelma se,että kyseinen peura-alueella on petoturismia,joka luonnollisesti hyötyy suurpedoista.Turistien vetonaulana suurpedot toimivat ilmeisesti hyvin.Nämä turistit tuovat tuovat petoturismia harjoittavan yrittäjän lisäksi myös alueellisesti rahaa.Jos sitten oikein rajusti lisätään suurpetojen kaatolupia,niin petoturismi ei enää vedäkkään,kun petoja ei kojuille ilmaannu.Sitten on tietysti tämä metsäpeuran suojelukin tärkeä nälkökulma.Tässä vaan tulee väkisinkin sellainen mielikuva,että peuran varjolla haluttaan suurpetokantaa vähentää.Varmaan jossainmäärin kestää petokantaa harventaa,mutta mihin raja vedetään ja mitä petoja tapetaan.Suden kohdalla tuskin on mahdollisuuksia myöntää virallisesti kannan taantumisen vuoksi paljonkaan lisää tappolupia. Sitä ei Eu-ssa hyväksytä.Ilveksen kohdalla tilanne voi olla helpompi.Karhujakin ehkä jokusen lisää,mutta juuri petoturismin vuoksi ei suuria määriä.Ahmasta ei kannata keskustellakkaan,koska se on tiukasti suojeltu laji.Yksi keino peurakannan elvyttämiseksi voisi olla poronhoitoalueen supistaminen ja peura-aidan siirtämisen pohjoisemmaksi,jolloin peurat ja suurpedot pääsisi väljemille elinympäristöille.Toki pedot silloinkin peuroja tappaa,mutta mikäs siinä tappakoot .Pedot ja peurat on valtion elukoita.Porojen vapaalaiduntaminen sallittasiin vain ylä-lapissa saamelaisten harrastuksena.Niiille poromiehille joille porotalous on ollut päätoiminen tulonlähde lakkautettavalla poronhoitoalueella maksettaisiin luopumiseläke. Niitä ei kovin runsaasti ole,joten jo petokorvaus varat riittävät hyvin luopumiseläkkeiden rahoittamiseen.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤ kirjoitti:

Siinä on ongelma se,että kyseinen peura-alueella on petoturismia,joka luonnollisesti hyötyy suurpedoista.Turistien vetonaulana suurpedot toimivat ilmeisesti hyvin.Nämä turistit tuovat tuovat petoturismia harjoittavan yrittäjän lisäksi myös alueellisesti rahaa.Jos sitten oikein rajusti lisätään suurpetojen kaatolupia,niin petoturismi ei enää vedäkkään,kun petoja ei kojuille ilmaannu.Sitten on tietysti tämä metsäpeuran suojelukin tärkeä nälkökulma.Tässä vaan tulee väkisinkin sellainen mielikuva,että peuran varjolla haluttaan suurpetokantaa vähentää.Varmaan jossainmäärin kestää petokantaa harventaa,mutta mihin raja vedetään ja mitä petoja tapetaan.Suden kohdalla tuskin on mahdollisuuksia myöntää virallisesti kannan taantumisen vuoksi paljonkaan lisää tappolupia. Sitä ei Eu-ssa hyväksytä.Ilveksen kohdalla tilanne voi olla helpompi.Karhujakin ehkä jokusen lisää,mutta juuri petoturismin vuoksi ei suuria määriä.Ahmasta ei kannata keskustellakkaan,koska se on tiukasti suojeltu laji.Yksi keino peurakannan elvyttämiseksi voisi olla poronhoitoalueen supistaminen ja peura-aidan siirtämisen pohjoisemmaksi,jolloin peurat ja suurpedot pääsisi väljemille elinympäristöille.Toki pedot silloinkin peuroja tappaa,mutta mikäs siinä tappakoot .Pedot ja peurat on valtion elukoita.Porojen vapaalaiduntaminen sallittasiin vain ylä-lapissa saamelaisten harrastuksena.Niiille poromiehille joille porotalous on ollut päätoiminen tulonlähde lakkautettavalla poronhoitoalueella maksettaisiin luopumiseläke. Niitä ei kovin runsaasti ole,joten jo petokorvaus varat riittävät hyvin luopumiseläkkeiden rahoittamiseen.

Lue lisää

Vaikuttaa enempi kehumiselle, sen mitä verotustiedoista tulee julki, vai onko valtaosa kuititonta irtomatkailua ??

rahantulo kirjoitti:

Vaikuttaa enempi kehumiselle, sen mitä verotustiedoista tulee julki, vai onko valtaosa kuititonta irtomatkailua ??

Tuskin kuittia kuvaushaaskoilla katsomassa kävijät saavat,tai edes vaativat.Eihän ne parturitkaan anna asiakkaalle kuittia.Taitaa näillä kuvaushaaskayrittäjillä olla velkaakin runsaasti ,osalla ainakin.Toki meillä suomessa on tätä veronkiertoa harrastavia yrittäjiä joka nurkalla.Ei ne halkokauppiaatkaan kuitteja jakele,eikä ostajat alveja maksele.

rahantulo kirjoitti:

Vaikuttaa enempi kehumiselle, sen mitä verotustiedoista tulee julki, vai onko valtaosa kuititonta irtomatkailua ??

Suurpetosafarit ovat selvinneet lamasta muuta matkailua paremmin, sanoo kajaanilaisen Articmedian toimitusjohtaja Lassi Rautiainen. Pedot tuovat Kainuuseen jo muutamien miljoonien eurojen verran matkailutuloja vuosittain.

http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/04/lama_ei_tappanut_petojen_katselua_1604144.html?origin=rss

paremmin kirjoitti:

Suurpetosafarit ovat selvinneet lamasta muuta matkailua paremmin, sanoo kajaanilaisen Articmedian toimitusjohtaja Lassi Rautiainen. Pedot tuovat Kainuuseen jo muutamien miljoonien eurojen verran matkailutuloja vuosittain.

http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/04/lama_ei_tappanut_petojen_katselua_1604144.html?origin=rss

Lue lisää

Onko se metsäpeura miten toivottu eläin??? Halutaanko sen kylkijäisenä enempi suurpetojen kaatolupia??? Jos niin on että saadaan runsaasti kaatolupia ja kävisi niin että peurakanta alkaisi kasvaa tulisiko peurasta ongelma? pitäisikö peurankaatolupia lisätä että saadaan peurakanta taas laskemaan. ainakin keskipohjanmaalla maatalousvahingoista oli kovasti murhetta säilörehupellot paskottiin, ynnä muuta, muistaako näitä ongelmia kukaan?? Niin ja peuran metsästystä ei pidetty minkään arvoisena, lihaakin moitittiin. Onko näitä otettu huomioon??

joku ei täsmää kirjoitti:

Onko se metsäpeura miten toivottu eläin??? Halutaanko sen kylkijäisenä enempi suurpetojen kaatolupia??? Jos niin on että saadaan runsaasti kaatolupia ja kävisi niin että peurakanta alkaisi kasvaa tulisiko peurasta ongelma? pitäisikö peurankaatolupia lisätä että saadaan peurakanta taas laskemaan. ainakin keskipohjanmaalla maatalousvahingoista oli kovasti murhetta säilörehupellot paskottiin, ynnä muuta, muistaako näitä ongelmia kukaan?? Niin ja peuran metsästystä ei pidetty minkään arvoisena, lihaakin moitittiin. Onko näitä otettu huomioon??

Lue lisää

Se on vähän ongelmana sama nuiden porojenkin kanssa,että tahtovat tuuppia viljelyksille ja turmella männyntaimia ,paskoa pihoille ja kasvimaille ja pyörivät liikenteenkin haittana.Jos peurakanta nostetaan kovin korkeaksi ,niin se tuo todella samoja ongelmia ,kuin porot poronhoitoalueella.Ehkä tässä peurakeskustelussa on vähän sellaisia vihahteita,että petoja halutaan tappaa nykyistä enemmän.Peura käy siinä hyvänä tekosyynä,kuin poro poronhoitoalueella.