Tässä lähiaikoina Tähtis98 aloituksessaan ja muissakin keskusteluissa eri uskonnollisten ihmisten kanssa on tullut varsin selväksi että usko (faith in) on jotakin johonka uskonnolliset ihmiset vetoavat usein.
Niinpä kysyisin palstaa lukevien mielipidettä tähän: Onko usko mielestäsi hyvä asia??
Oli vastuksesi sitten kyllä/ ei niin: Minkä takia??
Niinpä kysyisin palstaa lukevien mielipidettä tähän: Onko usko mielestäsi hyvä asia??
Oli vastuksesi sitten kyllä/ ei niin: Minkä takia??
Vastaukset 169
Vanhimmat
Kyllä.
Tärkeimmät perustelut ovat uskonnollisia, mutta en luettele niitä tässä. Muuten usko on hyvä asia, koska se tekee onnelliseksi ja tasapainoiseksi, vähentää stressiä ja tätä kautta pitää ihmisen terveenä.
>>> Muuten usko on hyvä asia, koska se tekee onnelliseksi ja tasapainoiseksi, vähentää stressiä ja tätä kautta pitää ihmisen terveenä.
Onhan tästä vaikka kuinka paljon tutkimuksiakin olemassa. Uskovat elävät pidempään, heillä on matalampi verenpaine ja parempi immuunijärjestelmä, he toipuvat nopeammin masennuksesta ja muista mielenterveyden ongelmista. Näin ihan vain muutamia tutkimuksin osoitettuja positiivisia vaikutuksia mainitakseni. Googlaten löytyy.
"Onhan tästä vaikka kuinka paljon tutkimuksiakin olemassa."
Tulokset ovat myös ristiriitaisia.
"Näin ihan vain muutamia tutkimuksin osoitettuja positiivisia vaikutuksia mainitakseni. Googlaten löytyy. "
On myös negatiivisia vaikutuksia. Googlaten löytyy.
Ei silti tarkoita että usko on totta, samat tulokset saadaan lumelääkkeillä.
Itse kysymyksen kannalta on epäoleellista, onko usko totta vai ei.
"Uskovat elävät pidempään"
Johtuisko se siitä että uskovat harvemmin pääsevät vastuullisiin töihin? Koneen jatkoksi tehtaalle korkeintaan.
Ja eikös nuo kiinalaiset elä pisimpään?
"Onhan tästä vaikka kuinka paljon tutkimuksiakin olemassa"
- Sinulla varmaan on heittää pari lähdettä?
Onkohan koskaan tutkittu uskon ja uskontojen ympäristövaikutuksia? Ympäristöllä tarkoitan tässä sekä uskoontulleen elinympäristöä, ystävät ja perhe ym. sekä ihan ympäristön kannalta. Uskonnot kun luovat sitä kuvaa, että kaikki on vain ihmistä varten ja ihmisen hyödynnettäväksi luotu.
Ei voi päteä kristittyjen kohdalla. Ei kerta kaikkiaan ole inhimillistä, että henkilö, joka on vakuuttunut miljoonien joutuvan kitumaan ikuisuuden, olisi onnellinen ja tasapainoinen. Tällainen ihminen tuntisi järjettömän suurta ahdistusta.
Jo pelkän normaalin onnettomuuden äärellä on surullinen ja ahdistunut. Jokin niin kammottava kuin loputon, ikuinen kärsimys on kestämätön ajatus. Ei se tee ihmistä onnelliseksi. Vaikka ihminen itse uskoisikin saavansa itselleen ihanan ikuisuuden, ei hän voisi olla tuntematta hirvittävää tuskaa muita ajatellessaan.
"Onkohan koskaan tutkittu uskon ja uskontojen ympäristövaikutuksia?"
Eiköhän noista ole roppakaupalla tutkimuksia ja muita kertomuksia. Niitä tutkimuksia löytyy ainakin rikosarkistoista.
"Uskonnot kun luovat sitä kuvaa, että kaikki on vain ihmistä varten ja ihmisen hyödynnettäväksi luotu."
Ainakin muutama uskonto tekee niin, läheskään kaikki uskonnot eivät. Mitä taas ekologiseen ympäristöön tulee, en ainakaan yhdistäisi uskontoa ympäristön tuhoamiseen vaan lyhytnäköisyyteen ja itsekkyyteen. Ihmiset ovat niin typeriä, että tuhoavat luontoa vaikka se on tulevia ihmisiä vastaan. Siinä mielessä siten käyttäytyvä ihminen ei ajattele ihmisiä yleisesti vaan itseään ja sen hetkisiä läheisiään.
"On myös negatiivisia vaikutuksia. Googlaten löytyy. "
Varmasti onkin. Mutta googlaten noita on paljon vaikeampi löytää. Pikagooglauksella löysin pääasiassa jotain artikkeleita, jotka kritisoivat uskonnon positiivisista vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia ja epäilivät niiden tuloksia. En löytänyt yhtään tutkimusta, joka olisi suoraan liittänyt uskontoon jotain negatiivisia vaikutuksia. En kuitenkaan epäile, etteikö näitäkin löytyisi. Tottakai uskontoa pystyy harjoittamaan myös tavalla, joka on haitallista henkiselle tai fyysiselle terveydelle. Pääsääntöisesti kuitenkin näyttö positiivisista vaikutuksista terveyteen ja elämänlaatuun on vahvaa.
Eikös sitä yleensä pitkälle koulutetut ja hyvin toimeentulevat ihmiset elä pisimpään?
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10332617
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9646148
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9724889
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9786287
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9772846
Lisääkin löytyisi, mutta riittävätkö aluksi?
"Mutta googlaten noita on paljon vaikeampi löytää."
Tietysti, koska hihut floodaavat netin täyteen sopivasti valittuja "todisteita".
"Pikagooglauksella löysin pääasiassa jotain artikkeleita, jotka kritisoivat uskonnon positiivisista vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia ja epäilivät niiden tuloksia."
Mitä käytit hakusanoina?
"Pääsääntöisesti kuitenkin näyttö positiivisista vaikutuksista terveyteen ja elämänlaatuun on vahvaa. "
Voisitko sitten laittaa ne lähteet?
"Eikös sitä yleensä pitkälle koulutetut ja hyvin toimeentulevat ihmiset elä pisimpään? "
Niin taitaa tutkimukset osoittaa, mutta onko sinulla lähdettä väitteillesi:
"Uskovat elävät pidempään, heillä on matalampi verenpaine ja parempi immuunijärjestelmä, he toipuvat nopeammin masennuksesta ja muista mielenterveyden ongelmista."
ei riitä... laita jotain konkreettista
Linkitin jotain tuonne alemmas.
Hain hakusanoilla "religion negative effects on health". Tuolla muuten itse asiassa löytyi ihan fiksun tuntuinen artikkeli, joka käsitteli myös jonkin verran negatiivisia vaikutuksia:
http://www.mja.com.au/public/issues/186_10_210507/wil11060_fm.html
Minusta on aika luonteva ajatus, että uskonnolla on (oikein toteutettuna) ihmiseen positiivisia vaikutuksia. Näin ihan maalaisjärjellä ajatellenkin. Se lisää turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta ja vähentää stressaamista pikkuasioista. Meditaatio, jota myös rukous ja jumalanpalvelukseen osallistuminen voivat olla on useissa yhteyksissä todistettu terveelliseksi (ei, enää en jaksa kaivaa linkkejä :D) . Oma hyvinvointini on ainakin kasvanut kohisten sen jälkeen kun minusta tuli aktiivinen kristitty. Minusta uskonnon positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin on niin merkittävää, että ihan sen vuoksikin uskonnollisuutta tulisi kannustaa.
että on olemassa kadotus ? Jumala ei pelasta ihmistä itseään varten, ei yksin omaa pelastusta varten,
vaan juuri siksi, että hän kertoo pelastuksestaan toisillekin ja rukoilee toisten puolesta myöskin.
Valinta on jokaisen oma ja niin se on ollut uskovallakin. Me emme tiedä, kuka kuuntelee, mutta on
varmaa, että Jumala kuulee rukouksemme ja siksi me luotamme heidät Jumalan käsiin. Jumala jopa
vaikuttaa meissä sen, että Hän laskee tuskan sisimpäämme niiden puolesta, joilla on etsikkoaika.
Uskovina elämme uskossa, emme näkemisessä, tässäkin asiassa ja Jumala antaa meille viisautta, kuin
johdattaa meitä niiden luo, joita Hän kutsuu, eikä sekään ole koskaan turhaa, että teemme sen
silloinkin, kun emme koe johdatusta, kunhan kuljemme rukouksin, koska Jumala on kanssamme.
Konkreettista?!
Hei, ihan oikeasti, en jaksa. Osaisitko täsmentää vähän tarkemmin millaista linkkiä toivot?
Auttaisiko tämä:
http://www.mja.com.au/public/issues/186_10_210507/wil11060_fm.html
Siinä on laajasti käsitelty aiheeseen liittyvää tutkimusta ja myös uskonnon mahdollisia negatiivisia vaikutuksia käsitellään.
1. Kyse ei ole uskosta vaan uskonnollisessa tilaisuudessa käymisestä. Kyse on kuitenkin pelkästä USA:ssa tehdystä tutkimuksesta. Katsohan tätä tutkimusta, jossa asiaa on käsitelty paljon laajemmin:
http://moses.creighton.edu/JRS/2005/2005-11.html
Katso kuvio 5, joka löytyy figures osiosta. Huomaa, että siinä on huomioitu myös uskominen, ei pelkkää kirkossa käymistä.
2. Taas kerran kyse on uskonnollisiin menoihin osallistumisesta, ei uskosta. Itselläni ei ole tunnuksia, mutta ainakaan tuossa abstraktissa ei mainita mitään epäuskoisten verrokkiryhmästä.
3. Taas kerran kyse on uskonnollisiin menoihin osallistumisesta, ei uskosta.
4. Taas kerran kyse on uskonnollisiin menoihin osallistumisesta, ei uskosta.
5. Taas kerran kyse on uskonnollisiin menoihin osallistumisesta, ei uskosta.
Kannattaa myös huomioida, että nuo tutkimukset on pääasiassa tehty yhden maan olosuhteissa, vanhoille ihmisille ja tiettyjen ongelmien yhteydessä. Jos katsot tilastollista vertailua antamassani linkissä, voisi kuvitella, että uskon vaikutus on negatiivinen, kun kyse on kuolleisuudesta. En kuitenkaan tee sellaista väitettä, koska korrelaatio ei ole välttämättä sama asia kuin kausaliteetti. Samoin sinun kannattaisi huomioida, että usko ei ole sama asia kuin uskonnolliset rituaalit.
Jos nyt luet aloituksen, on kysymys uskosta, ei jumalanpalveluksissa käymisestä tai muusta sellaisesta.
"Tuolla muuten itse asiassa löytyi ihan fiksun tuntuinen artikkeli, joka käsitteli myös jonkin verran negatiivisia vaikutuksia"
Jep, kolikolla on kaksi puolta. Siksi minun on aika vaikea nielaista sitä, että kokonaisvaikutus olisi positiivinen.
"Minusta on aika luonteva ajatus, että uskonnolla on (oikein toteutettuna) ihmiseen positiivisia vaikutuksia."
Kyllä, sillä varmasti onkin. Noista väitteistä, jotka teit, on kuitenkin syytä huomioida, että lähteesi, jotka annoit käsittelivät pääasiassa vain tiettyjä ryhmiä (vanhuksia) ja tiettyjä tilanteita. Ne eivät kerro kokonaistilannetta vaan oikeastaan erikoistilanteen.
"Minusta uskonnon positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin on niin merkittävää, että ihan sen vuoksikin uskonnollisuutta tulisi kannustaa."
Se on vain sinun mielipiteesi. yhtä hyvin voidaan katsoa sitä kolikon toista puolta ja sanoa, että uskonto tulisi kieltää sen negatiivisten vaikutusten takia.
Parempaan päin!
Tuo tosin perustuu vanhaan artkkeliin millä on painoarvoa vähemmän kuin verkkopainolla... suunta on hyvä...
http://www.faithandhealthconnection.org/uploads/spirituality-religion-and-health-mja-vol-186-numr-10-21-may-2007.pdf :)
Etsi hakusanalla: Oikea kummitus talo, ja katso mitä tapahtuu.
Mutta tällainenkin tutkimus löytyy ja tämä on tehty vuonna 2005
http://moses.creighton.edu/JRS/2005/2005-11.html
Josta lainaus:
>>> No democracy is known to have combined strong religiosity and popular denial of evolution with high rates of societal health.
http://verkkolehti.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=4696&Itemid=38
http://www.uta.fi/laitokset/psyk/opiskelu/opetus/opetusmateriaalia/perpsy_1998/usko.htm
Uskonto ja terveys. 1990 Lääkintohallituken julkaisuja
Mikä oli pointtisi? Uskonnolliset ihmiset ilmoittavat olevansa onnellisempia. Onko pieni tilastollinen ero mielestäsi hyvä syy uskoa?
Uskonnollisessa tilaisuudessa käynti ON uskon osoitus ja uskon harjoitus! Se on uskoa, usko pois äläkä kiemurtele kaikella seloottisuudella!
Kylläpä nyt etsitään syitä ja säitä jos jonkinmoista, että on vain USA:ssa tehty tutkimus ja käsitellään pääasiassa vain vanhuksia ja tiettyjä tilanteita ja blää blää..
Kun ateistit niin kovin mieluusti esittelevät älykkyystutkimuksia, joilla yrittävät osoittaa uskovien heikommat älynlahjat, niin niissäkin on tutkimuksia, joissa eroa ei-uskovien ja uskovien älyissä ei ole. Tai tutkimuksia vankiloista, joissa on enemmän uskovia, kun ette suostu ymmärtämään tosiasioita tuollaisten tutkimusten luonteesta [uskonnollisuutta on monenlaista, ei tarvitse olla edes aidosti uskossa kun 'tutkija' saa tulokseksi uskossaoloa!] tai sitä, että vankiloissa tullaan paljon uskoon, jolloin tietysti vankiloissakin on uskovia!
Sanot että "Se on vain sinun mielipiteesi. yhtä hyvin voidaan katsoa sitä kolikon toista puolta ja sanoa, että uskonto tulisi kieltää sen negatiivisten vaikutusten takia."
Yhtä hyvin voidaan sanoa, että UT:ssa kerrottu rakkaudellinen puoli Jumalasta, jonka ateistit sivuuttavat, on totuus Jumalasta, eikä vain VT:n väkivalta, jonka ateistit näkevät väärien silmälasiensa läpi, eivätkä muuta näekään edes VT:n puolelta, josta myös löytyy Jumalan rakkaus.
Näin se ateisti hakee ja hakee vaikka heinäsuovasta sinapinsiemenen, jolla yrittää osoittaa Jumalan olemassaolemattomaksi.
"Uskonnolliset ihmiset ilmoittavat olevansa onnellisempi"
Mikä on se mitta millä onnellisuutta mitataan? Onnellisuus on abstraktinen käsite, jota on vaikea suhteuttaa toisen henkilön onnellisuuteen.
Vastaus aloitukseen.
Uskovalta, jos viedään usko, niinhän sekoaa: siis on parempi uskoa kuin joutua yhteiskunnan taakaksi
Huono asia on taas se, että uskova ulostyöntää omaa omaa uskoaan toisille vähät välittämättä siitä haluaako joku kuunnella hänen uskoansa. Huono asia on se, että lapsille imeytetään uskoa eikä lapsi pääse karkuun.
"Uskonnollisessa tilaisuudessa käynti ON uskon osoitus ja uskon harjoitus! Se on uskoa, usko pois äläkä kiemurtele kaikella seloottisuudella!"
Tietysti on. Kannattaa nyt kuitenkin huomioida, että jos käy harvemmin uskonnollisessa tilaisuudessa, ei se tarkoita, että ei ole uskova. Eikä tuo tosiasia ole kiemurtelua.
"Kylläpä nyt etsitään syitä ja säitä jos jonkinmoista, että on vain USA:ssa tehty tutkimus ja käsitellään pääasiassa vain vanhuksia ja tiettyjä tilanteita ja blää blää.."
Kyllä, koska se on merkittävä asia. Jos katsomme eri maita (tai USA:n osavaltioiden välillä), joissa uskonnollisissa tilaisuuksissa käyminen on paljon harvinaisempaa ja keskimääräinen kuolinikä suurempi, voidaan yhtä hyvin sanoa, että uskonnollisuus on negatiivinen asia.
"Kun ateistit niin kovin mieluusti esittelevät älykkyystutkimuksia, joilla yrittävät osoittaa uskovien heikommat älynlahjat, niin niissäkin on tutkimuksia, joissa eroa ei-uskovien ja uskovien älyissä ei ole."
Taitavat olla aika harvassa sellaiset tutkimukset. Voisitko laittaa esimerkkejä. Lisäksi älyn mittaaminen on aivan eri asia. Esimerkiksi ÄO:n mittaaminen on hyvin yksinkertaista ja siten vertailu on paljon suoraviivaisempaa.
"Tai tutkimuksia vankiloista, joissa on enemmän uskovia, kun ette suostu ymmärtämään tosiasioita tuollaisten tutkimusten luonteesta [uskonnollisuutta on monenlaista, ei tarvitse olla edes aidosti uskossa kun 'tutkija' saa tulokseksi uskossaoloa!] tai sitä, että vankiloissa tullaan paljon uskoon, jolloin tietysti vankiloissakin on uskovia!"
Voisitko kertoa, mitä sinä tiedät niistä tutkimuksista? Jos vanki identifioi itsensä vankilaan tullessaan tietyn uskon kannattajaksi, niin eikö ole aika selvää, että silloin kyse ei ole uskoon tulosta. Koko selittelysi aidosti uskossa olevista on pelkkää tyhjää sanahelinää. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että ateistit eivät tee koskaan mitään pahaa, koska jos ateisti tekee sellaista, ei hän ole aito ateisti.
"Yhtä hyvin voidaan sanoa, että UT:ssa kerrottu rakkaudellinen puoli Jumalasta, jonka ateistit sivuuttavat, on totuus Jumalasta, eikä vain VT:n väkivalta, jonka ateistit näkevät väärien silmälasiensa läpi, eivätkä muuta näekään edes VT:n puolelta, josta myös löytyy Jumalan rakkaus."
Mitä sinä oikein horiset? Eiköhän se mene niin, että ateistit haluavat tuoda esiin myös sen väkivaltaisen puolen Jumalasta, jonka hihut jättävät mainitsematta hurmiossaan. Ei se meidän ateistien vika ole, että hihut poimivat rusinat pullasta.
"Näin se ateisti hakee ja hakee vaikka heinäsuovasta sinapinsiemenen, jolla yrittää osoittaa Jumalan olemassaolemattomaksi. "
Heinäsuovasta sinapin siemenen? Noilla asioilla, joista sinä kirjoitit, ei ole mitään tekemistä Jumalan olemattomuuden osoittamisen kanssa. Ne koskevat hihujen tekemiä väitteitä uskon hyvyydestä, uskovien väitetystä hyvästä moraalista ja Jumalan täydellisestä hyvyydestä. Ne siis kohdistetaan niihin väitteisiin, ei Jumalan olemassaoloon. Älä siis ole vainoharhainen.
>Uskovalta, jos viedään usko, niinhän sekoaa: siis on parempi uskoa kuin joutua yhteiskunnan taakaksi<
Ja senhän ateisti-palsta todistaa! :D
Täällähän on paljon entisiä uskovia...
"Mikä on se mitta millä onnellisuutta mitataan?"
Kyselyllä.
"Onnellisuus on abstraktinen käsite, jota on vaikea suhteuttaa toisen henkilön onnellisuuteen."
Aivan.
onnistu, kun kaikilla on se oma onnellisuus, jota ei voi verrata toisen onnellisuuteen.
Miten ne erottuvat oikeista ateisteista?
Voihan sitä kysellä, mutta mitä arvoa vastauksilla on, se onkin toinen juttu.
Ympyröi numero, joka vastaa onnellisuuttasi:
Hurmoksessa 5 4 3 2 1 Kiikkuun menossa
Kyllähän noissa tutkimuksissa on erilaisia parametrejä, joilla onnellisuutta voidaan arvioida, mutta kun kyse on oman tilan henkisestä arvioinnista astuu kuvaan mukaan monia virheitä ja osa niistä voi olla hyvin systemaattisia virheitä.
pitäisi ensin määritellä: kulttuuri, usko, uskomattomuus, materia, aineettomuus, lapsettomuus, köyhyys, rikkaus
vai miten ne parametrit menivätkään ennen kuin kiikkuun päästään...:D
Ajatellaan vaikka evankelisen kristityn porukkaa, joka on erittäin uskonnollista. Jos olet tutustunut, miten he saarnaavat, voidaan nähdä, miten paljon omaa onnellisuutta hehkutetaan. Kun näitä ihmisiä näkee sellaisessa ympäristössä, jossa ei ole tarvetta korostaa oman uskon onnea, voi heillä olla paljonkin ongelmia, huolia ja muita sellaisia tekijöitä, joista huomaa selvästi, että he eivät ole kovin onnellisia. Kun sellaiselta henkilöltä tehdään kysely onnellisuudesta, on aika selvää, että hän vastaa olevansa onnellinen. Se ei ole mikään huippusalaisuus, että useissa uskonnollisissa piireissä jäsenet melkein pakotetaan näyttämään ulospäin onnellisuuden julkikuvaa.
Jos sitten katsotaan sitä onnellisuutta tutkimuksen mukaan, on uskonnollisten ihmisten onnellisuus hyvin marginaalisesti suurempi. En minä ainakaan yksilön kohdalla ottaisi säännöksi.
t: kyyninen realisti, mutta enimmäkseen onnellinen.
Monesti noissa sosiaalisissa kyselytutkimuksissa on se vika, että ne ovat niin monisyisiä ja tulkinnallisia, että minulla on mennyt lähes kaikki usko uutisissa esitettyihin tutkimustuloksiin ja johtopäätöksiin.
Varsinkin se häiritsee, että kun tutkimuksessa on esitetty monia aspekteja ja niiden johtopäätöksiä sekä epäselvyyksiä ja lisätutkimusten tarvetta, niin joku toimittaja repäisee siltä ja täältä muutaman lauseen, jolla saa tutkimuksesta tehtyä edes jotenkin mielenkiintoisen jutun. Sitten tulee vielä joku hihhuli jälkeen päin ja esittää uutisesta omia johtopäätöksiä väitteenä. Yritä nyt sitten ymmärtää, mitä tutkimuksessa on oikeasti selvitetty tulkitsemalla hihhulin väitteitä. Siksi mielellään kyselen lähteitä, koska muuten voisin pitää vaikka FOXin uutisia luotettavana ja tasapuolisena lähteenä.
nämä uskovat näin toteavat, että ovat onnellisia ja täytyyhän heidän se todeta, koska usko tekee heidät onnellisiksi ei kai tuota 2-vuosituhannen onnenelementtiä noin vain pois pyyhitä.
>uskonnollisissa piireissä jäsenet melkein pakotetaan näyttämään ulospäin onnellisuuden julkikuvaa.<
ei niitä pakoteta, ne ovat onnellisia, onnellisuus saa vain vähän toisenlaista ulottuvuutta kuin uskomattomilla.
Uskomaton katsoo usein, että he ovat höperön-onnellisia, koska me ei voida ymmärtää heidän sisäistä mielentilaa ja sen tuomaa onnellisuutta.
Tämä tavallisen onnellinen lähtee nyt koisaamaan.
":D"
Todistaa miten?
Kerro yksi entinen uskovainen joka on seonnut kun hänen uskonsa on "viety" Kiitos.
"ei niitä pakoteta, ne ovat onnellisia, onnellisuus saa vain vähän toisenlaista ulottuvuutta kuin uskomattomilla.
Uskomaton katsoo usein, että he ovat höperön-onnellisia, koska me ei voida ymmärtää heidän sisäistä mielentilaa ja sen tuomaa onnellisuutta.
"
Sama efekti on nähtävissä ostos-TV:ssä. Kaikki oli ennen uuden tuotteen hankkimista harmaata (kuvasta on poistettu värit) ja hampaat tuskan irveessä (vanhaa hilavitkutinta oli tuskallista käyttää). Uusi mahtava hilavitkutin tuo sanoinkuvaamattoman onnen ja maailmasta tulee positiivisen värikäs. Käyttäjän onnellisuuden voi nähdä hymyirvistyksestä, kun hän heiluu hilavitkuttimessa ja viimeisen päälle puunattu hilavitkuttimen "keksijä"/kuuluisuus sitä onnellisuutta hehkuttaa ylionnellisten käyttäjien kanssa, jotka eivät voi ymmärtää, miten he ovat voineet tulla ennen toimeen ilman hilavitkutinta.
Usko on hyvä, minä olen terve, hengissä, saanut rukousvastauksia ja matka jatkuu...!
Jaa että ympäristövaikutuksiako? No eivät uskovaiset kerrostaloista kyllä mitään ympäristövaikutuksia aikaan saa, elleivät sitten ihan tarkoituksella ole sopineet jostakin projektista. "Kaapista ulos tullut", siis en tarkoita homoja vaan uskovaisia, saa aikaan ihmisissä erilaisia reaktioita, eivätkä nämä reaktiot pitemmän päälle ole mitenkään vahingollisia, mutta pinnalliset ystävät saattavat haluta mieluummin lähteä ja vaikka bailata alkoholeissaan ja synneissään mieluummin, ja tiet saattavat erota. Mutta joku muukin voi tulla esimerkkisi takia uskoon, siitä lähiympyröistä, varsinkin koska Jumala on rukouksia kuuleva Jumala...!
Minä itse pääsin eroon vahvasta paniikkihäiriöstä, ja rukouksessa hermosäryistä, voisinhan minä näitäkin jo sanoa terveysvaikutuksiksi?
Täälläkö muka on paljen entisiä uskoavaisia? Eikä ole. Mutta entisiä tapauskovaisia kyllä on. Sydämmen uskoa ei ihmiseltä saa niin vain pois, onhan siitä huolehtimassa Jumala, joka ne rukoukset ottaa vastaan.
Kai se ihmisen onnellisemmaksi tekee, jos tietää että sielu pelastuu joutumasta helvettiin, ja että uskovaisesta pidetään huolta, ja rakastetaan, ja rukoukset kuullaan. Jeesus voi ja osaa auttaa, mutta hänen puoleensä täytyy ensin kääntyä jos sellaista haluaa, ja uskovaiset yleensä rukoilevat paljon Hänelle.
Oikea kummitustalo? Te olette nyt hassuja...!
pyri selittämään hurmiossani pois sitä puolta Jumalasta, että Hän on kiivas Jumala ja vihaa syntiä. Siksi Jumalan pelko onkin viisauden alku ja Pyhimmän tunteminen ymmärrystä - että ymmärtäisimme elää tekemättä sellaista, mikä on väärin Hänen edessään ja varjellumme
niiden seurauksilta, koska sanotaanhan Raamatussa näinkin: mitä kylvämme, sitä niitämme.
Ei siis ole samantekevää, miten elämää elämme. Kuitenkin uskovina olemme siirtyneet lain ja
tuomion alta armon alle, eli meitä ei tuomita ja Jumala vaikuttaa rakkaudessaan sen, että me
rakastamme Häntä ja tahdomme pitää Hänen sanansa. Täydellisesti emme siihen kuitenkaan
pysty ja Jumala ymmärtää sen - ei Hän vaadi meiltä mitään, eikä enempää,kuin sen, mitä me
olemme tulleet ja tulemme ymmärtämään omalla kohdallamme. ( Paljon on uskoon liittyviä
asioita, joista ei voi kirjoittamalla tuoda esille )
"Kai se ihmisen onnellisemmaksi tekee, jos tietää että sielu pelastuu joutumasta helvettiin, ja että uskovaisesta pidetään huolta, ja rakastetaan, ja rukoukset kuullaan."
Onhan tuo toiveajattelu, mutta vähemmän itsekkäillä muiden helvettiin joutuminen on aika karmaiseva asia.
"Jeesus voi ja osaa auttaa, mutta hänen puoleensä täytyy ensin kääntyä jos sellaista haluaa, ja uskovaiset yleensä rukoilevat paljon Hänelle. "
Ei mielikuvitusolennot mitään auta oikeasti.
Koko saarnasi on turha, koska se on tarua.
Paitsi tämä osa:
"Ei siis ole samantekevää, miten elämää elämme."
Ei minullekaan ole samantekevää, miten elän vaikka mitään Jumalaa ei olekaan.
No, ajattelin, että miten se voisi näkyä, kun tiedän tilastoista, että amerikassa nämä uudestisyntyneet kristityt eroavat puolisostaan paljon useammin kuin muu väestö.
Olisi se minusta aika kova juttu jos joku lähipiirissä pamahtaisi uskoon. Kyllä sellainen järjettömyyden valinta panee miettimään välejä uudelleen. Näin ainakin minä miettisin ja todennäköisesti ystävyys katkeaisi. Yn pysyisi hyväksymään valheeseen pohjutuvaa elämää ja joutuisin koko ajan miettimään toisen rehellisyyttä.Onko hän yhtä epärehellinen kaikissa muissakin asioissa kuin elämänkatsomus?
Ei, minä en pystyisi sellaiseen ja uskon, että monille tekisi tiukkaa.
Kysely näissä tutkimuksissa tapahtuu todennäköisesti sellaisella mittaritutkimuksella, jossa on jonkinnäköinen asteikko ja ihminen valitsee siltä asteikolta oman onnellisuusasteensa. Sama mittari kaikille. Näitä mittareita on monenlaisia.
Hyvä ystäväni tekee juuri väitöskirjaa elämänlaadusta ja käyttää haastatteluissaan näitä mittareita. Ei siis vain kysytä oletko onnellinen ja kuinka onnellinen olet.
Samantapaisia mittareita käyttävät lääkärit mm. potilaan kivun määriän selvittelyyn.
"Täälläkö muka on paljen entisiä uskoavaisia? Eikä ole. Mutta entisiä tapauskovaisia kyllä on. "
- Tapauskovainen tai ei, minä uskoin jumalan olemassaoloon aikoinan niin mitä se kertoo? Olinko minä jotenkin huono uskovainen kun en kirkossa pahemmin käynyt? Katsoiko jumalasi minua jotenkin kieroon?
"Sydämmen uskoa ei ihmiseltä saa niin vain pois, "
- Saa, ei tarvitse kuin ajatella...
"onhan siitä huolehtimassa Jumala, joka ne rukoukset ottaa vastaan. "
- Tämä on sitä dogmaa mikä ei todeksi muutu vaikka kuinka paasaisit...
Ei kannata ateistit on puupäitä, ei kannata tarjota helmiä sijoille eli ei ne usko mitään niistä tuhansista positiivisista asioista joita usko tuo.Niin kuin on täällä kirjoitettu tukimukuksia löytyy vaikka kuinka, mutta kuka jaksaa kokoajan aivotonta kiistelya.
"Jos nyt luet aloituksen, on kysymys uskosta, ei jumalanpalveluksissa käymisestä tai muusta sellaisesta. "
Joku jo sinulle vastasikin, mutta kirjoitan itsekin tästä. Eli ainakin jos puhutaan kristinuskosta uskonnon harjoittaminen ON jumalanpalveluksiin ja muihin "uskonnollisiin rituaaleihin" (ainakin nyt ehtoolliseen) osallistumista. On aika mahdotonta löytää tutkimukseen henkilöä, joka olisi aktiivinen uskova, mutta ei kävisi kirkossa. Ehkä täältä pitkien välimatkojen Suomesta sellainen ihme saattaisi löytyä, mutta ei kovin helposti mistään muualta.
Mistähän sinä niin päättelit? =O
Muilta osin viestisi ei oikeastaan käsitellyt sitä, mistä kirjoitin. Kiitos kuitenkin.
Kommentoin tähän ketjuun aikaisemmin, että ei voi päteä ainakaan kristittyihin. Nyt huomaankin sinun kertovan juuri omakohtaisesta kokemuksesta, miten juuri kristinusko parantaa hyvinvointiasi =O Oikeasti, kertoisitko, kuinka se on mahdollista? Etkö usko raamatun kirjoituksiin helvetistä ehkä...?
että uskovanakin elän ihmisenä ja koen surua, kuin muitakin tunteita, joita täällä jokainen tuntee
ja kohtaan vastoinkäymisiä ja asioita, jotka kuuluvat täällä maan päällä elettävään elämään, mutta
ero on siinä, etten ole niissä yksin, vaan voin rukouksin viedä ne Jumalalle ja Jumalan rauha, joka
on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee sydämeni ja ajatukseni Jeesuksessa Kristuksessa, niinkuin
Raamattu sanoo. Uskoon tullessa Jumala laskee syvän rauhan sisimpään ja se rauha säilyy, mutta jos joku asia tai kokemus tuo levottoman mielen, niin olemalla yhteydessä Jumalaan rukouksin, Hän ottaa sen murheen pois ja täyttää sisimpäni rauhallaan. Olen saanut kokea elämäni varrella sitä,
miten Jumala on laskenut sisimpääni syvän rauhan, kun elämässäni on tapahtunut asioita, joita en
olisi muuten kestänyt. Ja näin Hän varjelee uskovan elämän läpi tämän ajan iankaikkisuuteen asti,
jossa enää ei ole murhetta, ei tuskaa, ei kipua, ei itkua..vaan kaikki entinen on mennyt.
tarkoittaa uskovaa, jolta on pakotettu usko pois. Oletko koskaan kuullut uskovaisista, jotka ovat kuolleet uskonsa tähden mieluummin kuin luopuneet siitä.
Tämä palsta taasen on täynnä ihmisiä, jotka ovat uudestisyntyneet uskottomuuteen, ihmiset ovat luopuneet uskostaan omaehtoisesti ja saaneet tilalle jotain muuta. hmm... uuden luomuksen ...:))))))
Okei eli jos nyt ymmärsin oikein, niin muiden kammottava kohtalo ei vain sureta. Jos meinaa tuntua pahalta, voi rukoilla ja jumala ottaa pahan mielen pois.
Näin voi siis nauttia vain tulevasta taivaspaikastaan surematta rakkaita ystäviään tai sukulaisiaan, joita oman uskon mukaan odottaa ikuinen kidutus. Taitaa olla, etten edes haluaisi sellaista rauhaa, tasapainoa ja onnellisuutta.
Kiitos selvennyksestä...
Mistä teitä vääristelijöitä sikiää, eli mikä sinällään on perin kulunut keskustelujen ase vähätellä toisella tapaa ajattelevia.
Nyxa sanoo: "uskovalta, jos viedään usko, niin hän sekoaa: siis on parempi uskoa kuin joutua yhteiskunnan taakaksi".
Minä jatkoin samassa hengessä eli (enhän minä tuota väitettään usko) että noita Nyxan poskettoman väitteen seurauksia näkyy tällä palstalla, jossa moni on kertonut olevansa entinen uskova mutta tulleensa järkiin eli ateistiksi.
Nyxalle: Eihän uskovalta voi ulkopuolinen uskoa viedä. Kuolemalla uhkailu ei voi uskoa viedä. Jos uskova valitsee kuoleman kuin kieltää uskonsa, silloinhan uskoa ei ole kukaan pystynyt viemään. Ja jos uskova kieltää uskonsa kuoleman uhan edessä, niin silloin hän itse omalla valinnallaan vain kielsi uskonsa heikkouttaan, ei usko välttämättä poistunut. Uskon voi viedä uskovan ihmisen omat valinnat, ajatukset ja teot vapaaehtoisesti kieltäen Jumalan. Kuten on käynyt esim. nimimerkille KeljuKooKojootille.
"Eli ainakin jos puhutaan kristinuskosta uskonnon harjoittaminen ON jumalanpalveluksiin ja muihin "uskonnollisiin rituaaleihin" (ainakin nyt ehtoolliseen) osallistumista."
Kyllä, mutta se ei ole sama asia kuin usko. Useat hihut täällä jopa väittäisivät, että sellainen harjoittaminen voi olla merkki tapauskovaisuudesta.
"On aika mahdotonta löytää tutkimukseen henkilöä, joka olisi aktiivinen uskova, mutta ei kävisi kirkossa."
Sellaisia kuitenkin on ja kuten huomaat, ei kyse ole pelkästä kirkossa käymisestä vaan kuinka USEIN siellä kirkossa käy. Jos kyselyssä selvitettäisiin uskoa, kysyttäisiin ihmiseltä, mihin hän uskoo.
"Ehkä täältä pitkien välimatkojen Suomesta sellainen ihme saattaisi löytyä, mutta ei kovin helposti mistään muualta. "
Höpöhöpö. Minusta ei ole mikään ihme, että jotkut ihan OIKEAT uskovat käyvät harvemmin kirkossa kuin kerran viikossa. Minä en pidä sellaisen ihmisen löytämistä ihmeenä.
Kyllä meillä uskovina on sieluntuska omaisistamme, ystävistämme, kuin ihmisistä yleensäkin,
mutta mitä me voimme muuta tehdä - kuin rukoilla - olemme itse pelastetut kadotukselta
ja olleet saman valinnan edessä, kuin jokainen ihminen tulee olemaan, koska Jumala ei jätä
ketään kutsun ulkopuolelle, vaan kaikki saavat etsikkoajan jossainvaiheessa elämää !
emme kertoisi näistä asioista tällä palstallakaan !!!
Vai minkä luulet olevan syynä siihen, että minäkin
päivittäin täällä "pyrin vastaamaan parhaani mukaan"
kaikenlaisiin Jumalaan liittyviin kysymyksiin, vaikka
kysymykset hipovat välillä jossain ääripäässä, joihin
vastaaminen on mahdotonta..???
Tuo lienee melko yleistä. Sieluntuska=uskonnon käsky kääntää kaikki oman lahkon oppilaiksi? Turhaan te täällä vaahtoatte, jokainen löytää teidän palstalle halutessaan itsekin.
Näinhän minä sen olisin olettanut ja pitänyt itsestäänselvänä. Että uskovaisen täytyy tuntea hirvittävän pahaa oloa rakkaidesa ja tuntemattomienkin vuoksi. Minulle kuitenkin väitettiin, että usko tuo rauhaa, onnellisuutta, tasapainoisuutta, vähentää stressiä. Tällaiseen viestiin vastasin. Kyllähän se pistää miettimään, miten voisi olla kristityllä sama asia. Myöhemmin sain selitykseksi, että näitä ei vain murehdi, koska jumala vie surun pois.
Nyt en sitten tiedä, uskoako mitä.
...siitä, että ajattelu on fyysinen ja kemikaalinen tapahtuma.
"Minä itse pääsin eroon vahvasta paniikkihäiriöstä, ja rukouksessa hermosäryistä, voisinhan minä näitäkin jo sanoa terveysvaikutuksiksi?"
Minä puolestani pääsin eroon jatkuvasta stressistä, epävarmuudesta ja masennuksesta ymmärrettyäni jumaluskon mielettömyyden ja tajuttuani itse ottaa elämäni ohjat käsiini, erottuani kirkosta, ymmärrettyäni ettei terve moraali ole uskonnosta lähtöisin ja löydettyäni ystävikseni fiksuja samoin ajattelevia suvaitsevaisia ihmisiä. Olen saanut kristillisen kasvatuksen, jota lapsena en ymmärtänyt enkä uskaltanut kyseenalaistaa ja juuri sen vuoksi olin puolet tähänastisesta elämästäni täysin hakoteillä.
Uskon että usko on hyvä asia, sillä se toimii lumelääkkeen tavoin. Uskolla on siis paljon hyviä puolia.
Tosin huonojakin.
Tosin todellisuus on riippumaton siitä elääkö lume todellisuudessa vaiko todellisuudessa. Jos päätökset perustuu todellisuuden kuvaan joka on irrallaan todellisuudesta ei teotkaan kaikissa tapauksissa vastaa niitä realiteetteja joita johtuu joka tapauksessa kohtaamaan, halusi taikka ei.
Jos puhut uskosta uskonnollisessa mielessä niin ei ole hyvä asia.
Se ei ole hyvä asia, koska ihminen silloin uskoo johonkin jonka todenmukaisuudesta ei ole todisteita tai todisteet ovat sitä vastaan.
Se mihin ihmiset uskovat sen mukaan ihmiset toimivat. On vaarallista pitää yllä ei todellisuudessa olevia uskomuksia.
Uskomusta johonkin ilman minkäänlaista perusteltavissa olevaa syytä uskoa että tämä uskomus olisi tosi, taikka uskoa jotakin vastoin todennettuja todisteita. Eli faith in X.
Kyse ei tarvitse olla ainoastaan uskonnollisista asioita.
Miljoonat ihmiset tässä maailmassa uskovat, ja haluavat seurata Jeesusta, ja lisää tulee, sinäkö menet sanomaan tuollaista ja luulet että heidän uskonsa sillä lähtee? Sanonko sinulle totuuden: Ei lähde.
Se mitä ei päätetty järjellä tai logiikalla ei pysty järjellä tai logiikalla poistamaan.
Luultavasti ainoa tapa jolla ihmiset saadaaan edes ajattelemaan mitä he palvovat on osoittaa millainen heidän palvonnankohde on ja jos heillä on normaali moraalitaju ( Suurinosa erityisesti jumalan tekosista ovat anteeksiantamattomia ja vääriä) eikä pelkoa ( pelko siitä, että tämä jumala rankaisee, mitä se tekisi, jos olisi olemassa ) niin he lopettavat uskomisen.
syyttää Pyhää ja Vanhurskasta Jumalaa moraalittomaksi.
Sinä et ole elänyt VT:n aikoja, etkä siksi ymmärrä siellä tapahtuneista asioista mitään,
Et voi myöskään heijastaa Jumalaan tässä maailmassa tapahtuvia asioita, koska ne ovat
ihmisten omista itsekkäistä valinnoista tapahtuvia suurimmalta osin - eli jos ihmiset
eläisivät Jumalan tahdon mukaan, niin maailma olisi paljon parempi paikka elää.
"Onko usko mielestäsi hyvä asia?? "
Tarkoitan nyt tällä kertaa siis luottamususkoa uskonnollisessa yhteydessä.
Se riippuu aivan siitä, millaisia uskomuksia siihen uskoon liittyy.
"Minkä takia??"
Minä en usko, että hyvää vastausta kysymykseen saa vastaamalla pelkästään kyllä tai ei ja perusteluilla. Uskoja on niin erilaisia ja monitahoisia, että johtopäätöstä yleisen uskon hyvyydestä on mahdoton tehdä.
Sokea luottamus jonkun uskomuksen oikeellisuuteen voi olla erittäin huono asia.
silloin, kun on henkilökohtainen kokemus uudestisyntymisestä Jumalan Hengen kautta.
Ihminen voi olla uskonnollinen ilman uudestisyntymistä, samoin on pappeja, jotka ovat
vain työssä pappeja ja siksi heidän syntitekojaan ei voi yleistää kaikkiin uskoviin.
>>> Sokea luottamus jonkun uskomuksen oikeellisuuteen voi olla erittäin huono asia.
"Usko ei ole sokeaa silloin, kun on henkilökohtainen kokemus uudestisyntymisestä Jumalan Hengen kautta."
Uskonnollista retorista kikkailua. Aika tyhjänpäiväisiä tuollaiset argumentit.
>Uskonnollista retorista kikkailua. Aika tyhjänpäiväisiä tuollaiset argumentit.<
Kun se on todellista eikä mitään kikkailua! Jeesus sanoo: teidän tulee uudestisyntyä. Ja tämän saa uskova kokea uskoontullessaan.
Lisää uskonnollista hapatusta. Voisitko sinä ei a-pila yrittää ymmärtää, että uskontosi dogmeilla ei ole mitään todellisuusarvoa, kun puhutaan todellisuudesta. Niillä dogmeilla on todellisuusarvo vain uskontosi sisäisessä logiikassa, ei sen ulkopuolella.
Meitä on täällä nyt kaksi todistajaa, jotka todistamme uudestisyntymistämme !
Mitä hapatusta sinä tuossakin taas näit? Ei ollut hapanta, eikä hapatustakaan.
"Mitä hapatusta sinä tuossakin taas näit?"
Koko viesti.
"Ei ollut hapanta, eikä hapatustakaan. "
Kyllä oli. Samaa uskontodogmia, jota täällä uskovat jauhavat jatkuvasti. Ne dogmit eivät muutu yhtään sen todellisimmaksi vaikka niitä kuinka kertoo.
asioihin, jotka eivät tippaakaan sinua kiinnosta, ertert..?
Väitteesi: "dogmeilla on todellisuusarvo vain uskontosi sisäisessä logiikassa, ei sen ulkopuolella", kumoat omalla käytökselläsi, sillä kyllähän "dogmeilla" näyttää olevan hyvin vahva todellisuusarvo myös sinulle, kun niin kiivaasti käyt aina kieltämässä uskovien viestien sisällöt.
Toisaalta, kuinka voit ulkopuolisena sanoa totuuden sisäpuolisten "dogmeista", jos kerran niillä ei ole todellisuusarvoa sinun maailmassasi? Pöö--Ø
Järjenhippuhaivenhöytyväpihahdus logiikkaa..
"asioihin, jotka eivät tippaakaan sinua kiinnosta, ertert..? "
Miksi te vastaatte minulle toistelemalla omia uskonnollisia dogmejanne?
"Väitteesi: "dogmeilla on todellisuusarvo vain uskontosi sisäisessä logiikassa, ei sen ulkopuolella", kumoat omalla käytökselläsi, sillä kyllähän "dogmeilla" näyttää olevan hyvin vahva todellisuusarvo myös sinulle, kun niin kiivaasti käyt aina kieltämässä uskovien viestien sisällöt."
Ei toki ole. Niillä ei ole sen enempää totuusarvoa kuin yhtälöllä 2 3 = 6, kun aritmeettisia operaattoreita ei ole määritelty. Se, että te määrittelette operaattorit ja sitten väitätte, että yhtälö on oikein, ei tee yhtälöstä yhtään sen oikeampaa määrittelynne ulkopuolella.
Minäkin voisin luoda oman logiikkani ja sitten perustella teidän uskonne vääryyden, mutta minä ymmärrän, että itse luomani logiikka ei päde uskontonne sisäiseen logiikkaan.
"Toisaalta, kuinka voit ulkopuolisena sanoa totuuden sisäpuolisten "dogmeista", jos kerran niillä ei ole todellisuusarvoa sinun maailmassasi?"
Minä en olekaan sanonut mitään siitä, onko ne dogminne valideja uskonnossanne vaan sen, että niiden premissit eivät ole automaattisesti premissejä muualla kuin uskonnossanne.
"Järjenhippuhaivenhöytyväpihahdus logiikkaa.. "
Kyllä, sinunkin kannattaisi käyttää hippuhaivenhöytyväpihahdus järkeä, koska kyse ei ole mitenkään vaikeasta asiasta ymmärtää.
Voimme me tietysti kokeilla sitä, että keskustelijat itse määrittävät premissit ja ne pitää muiden hyväksyä.
Käytän nyt siis samaa menetelmää kuin te. Tässä sinulle perustelu, miksi usko ei ole hyvä asia:
Premissi 1:
Jeesus kuoli ja haudattiin. Kolmantena päivänä Jeesuksesta tuli zombi, joka kaivautui syvälle maahan, kunnes saavutti helvetin. Sieltä hän tuomitsee kannattajansa ikuiseen kärsimykseen kanssaan.
Premissi 2:
Ihmiset eivät halua kärsiä ikuisesti ja siten kärsimys on paha asia.
----
Johtopäätös: usko Jeesukseen on paha asia.
Pidätkö sinä perusteluani pätevänä? Jos et, niin miksi et?
"Missä tilanteessa sokea luottamus johonkin on mielestäsi hyvä asia?? "
Kun auktoriteetti on hyvä ja vastuullinen. Jos lapsi jää kiinni eläinten rääkkäyksestä ja vanhemmat auktoriteettina sanovat sen olevan väärin, on mielestäni hyvä asia, että lapsi pitää auktoriteettiaan oikeana riippumatta siitä perusteleeko auktoriteetti, miksi niin on.
Enkä nyt tarkoittanut pahalla, mutta voisit olla hieman ystävällisempi vastatessasi, sopiiko?
"Enkä nyt tarkoittanut pahalla, mutta voisit olla hieman ystävällisempi vastatessasi, sopiiko? "
Miksi? Voisitko näyttää minulle, mitkä kohdat minun pitäisi muutta ystävällisemmäksi?
Loukkaako sinua, jos uskontosi dogmien toistelua sanotaan hapatukseksi?
Usko oli varmaan monesti ihan hyvä. Mutta Usko Santavuori on kuollut jo 1.6. 2003. Muuta Uskoa en tiedä.
>>> Mutta Usko Santavuori on kuollut jo 1.6. 2003. Muuta Uskoa en tiedä.
Perustelut: Uskontoa taotaan lasten päähän, se ei ole yksityisasia. Uskonnoilla on useiden maiden lainsäädännössä vahva osuus. Uskonnoilla pelotellaan ihmisiä, sekä alistetaan ja tapetaan myös.
Minä en näe uskonnoissa mitään hyvää.
En tarkoittanut uskontoja vaan uskoa.
Minä en niissä näe käytännössä mitään eroa.
Mitäs välitä niillä uskonnoilla on, ellet sitten ala miettimään, minne joudut sitten kun kuolet?
mistä kirjoitin. Uskonnoilla alistetaan ihmisiä.
Henkilöllä X voi uskoa jotakin jolla ei ole mitään tekemistä uskontojen kanssa. Esim: poliittiset linjaukset joita joku omaa voi perustua uskoon ( faith), jolloin tämä asema joka tällä henkilöllä on perustuu ainoastaan asenteeseen eikä se ole perusteltu millään tavalla.
Usko ei vaadi uskontoa, ainoastaan jonkin asian hyväksymistä ilman mitään perusteluja.
Kuten tälläkin palstalla huomaa, suurin osa uskovaisista jotka täällä roikkuvat tappaisivat kaikki kohdalle sattuvat jos ne eivät pelkäisi jonkun jumalan rangaistusta.
Muuta hyötyä siitä en ole havainnut.
ainuttakaan uskovaa, kun tuollaisia kirjoittelet.
Jotkut ateistit olisivat valmiita viemään uskovat saunan taakse..taidat olla samaamieltä.
Mieluummin saunan taakse ja nappi ottaan, loppuu kaikki kerralla laakista. Kuin toivottaa helvetin tuleen ikuisesti kitumaan? (niinkuin jotkut uskovaiset toivottavat)
Tarvetta tuntea! Riittää kun osaa lukea ja viellä ymmärtää lukemansa.
Mutta se ei johdu heidän uskostaan ja tuskinpa edes todella Jumalan pelosta. Usko perustuen ainoastaan siihen minkä joku haluaa olla totta, riippumatta siitä mikä itseasiassa on totta, on jotakin joka toimii ennemminkin oikeutuksena teoille kuin sen esteenä.
Minä en ole toivottanut ketään helvettiin, mutta kuulostaa siltä, että pelkästään jo sana uskova
riittää aikaansaamaan sellaisen reagtion, että suurin osa ateisteista olisi valmis ampumaan oitis,
jos sillä ei olisi mitään seurauksia.
Tarkoitinko sinua? Minusta monesti myös kuulostaa siltä, että pelkästään jo sana ateisti riittää aikaansaamaan sellaisen reaktion, että osa uskovaisista olisi valmis oitis katselemaan vierestä kun ateisti kärventyy helvetin tulessa.
pssst. mistä sinä sait päähäsi sanoa että suurin osa? Linkkejä tai muita todisteita kiitos. Ennen en usko, koska olen erittäin jyrkästi erimieltä.
tarkoittanut minua, mutta minä tiedän, että todella uudestisyntynyt uskova ymmärtää sen,
ettei ateistit pysty uskomaan Jumalaan, ennenkuin ovat etsikkoajassa ja vastaanottavat uskon,
niinkuin täytyy olla muidenkin ei-uskovien kohdalla, eivätkä siksi toivottele ketään helvettiin !
Mielestäni olisi väärin viedä ketään saunojen taakse ja nappi otsaan, kun ei siihen ole mitään oikeaa syytä.
En millään ymmärrä, miksi perusteeton usko johonkin olisi hyvä asia.
Sen voi todeta vaikka katsomalla Idolsia: siellä näkyy mihin johtaa perusteeton usko omiin kykyihinsä. :)
Kyse kun ei ole alkuunkaan meidän uskovien omista kyvyistämme, eikä uskomme ole perusteetonta, koska
se perustuu Jumalan Sanaan, Raamattuun, jossa sanotaan myöskin: ettei tuo suunnattoman suuri voima näyttäisi tulevan meistä itsestämme, vaan Jumalasta.
Sinä et nyt ymmärrä, että perusteeton usko omiin kykyihin oli vain yksi esimerkki. Kyllä minä tiedän että teidän uskovaisten tapauksessa perusteeton usko kohdistuu siihen, että Raamattu olisi totta.
että Raamattu on totta, eikä sen totuus muutu miksikään, ei sittenkään,
vaikka sitä jotkut taitamattomat vääntäisivät kieroon, koska Jumala itse
varjelee Sanaansa.
Te uskovaiset vain uskotte että Raamattussa kerrotut asiat olisivat totta.
Minä tunnen Hänet, johon uskon ja Hän puhuu minulle Sanansa kautta - ymmärsitkö ?!
Kyllä ymmärretään, mutta ei Hän ole yhtään sen todellisempi vaikka sinä kuvittelet Hänet tuntevasi.
Vaikka Hänen Nimensä kirjoittaisi kuinka Isoila Alkukirjaimilla Tahansa, ei sekään saa jumalia muuttumaan todellisiksi. Edelleen jumalasi on pelkästään vanhassa satukirjassa, sekä sinun pääsi sisällä; ihan niinkuin kaikkien ainoiden oikeiden uskontojen kaikki ainoat oikeat jumalat ovat kautta aikojen olleet.
Ei ole mitään todistetta siitä, että mitään jumalaa olisi Oikeasti Olemassa. Ei yhtään.
Vai onko sinulla?
ja monilla muillakin, jotka ovat uudestisyntyneet - meidän sydämessä on usko Jeesukseen.
Heh. Se ei ole todiste jumalan olemassaolosta sen enempää kuin muihinkaan jumaliin uskovien usko on heidän jumaliensa olemassaolosta. Se on todiste vain siitä että te luulette jumalanne olevan olemassa. Mutta edelleen jumalanne on pelkästään omassa päässänne, valitettavasti.
"Mutta edelleen jumalanne on pelkästään omassa päässänne, valitettavasti. "
Miten niin valitettavasti? Oletko sinä Huonompitietäjä (?) seonnut?
Älä, Erttu, pelkää. Yritin vain epätoivoisesti jotenkin pehmentää sanomaani. Joillekin uskovaisille kun on ilmeisesti aika suuri asia että kaikki mihin he ovat uskoneet, ja mille ovat elämänsä perustaneet, onkin vain harhaa. Niin että tuokaan uskovainen ei ihan romahtaisi kun kuulee totuuden.
Minä olen toki edelleen tyytyväinen siihen että jumalat ovat vain uskovaisten päissä.
Siinä on jotain hellyttävää, että sinä yrität vieroittaa uskovan henkisestä unirätistään pehmeällä tavalla.
Noh, meillä ateisteilla kun on tämmöinen terve moraali, jonka mukaan joutuu elämään...
Tulee mieleen kun vieroitimme tytärtämme tutista. Häneen tehosi hyvin tarina oravalapsista, jotka tarvitsivat hänen tuttiaan. Pitäisiköhän yrittää jotain samantapaista näiden uskovaisten kanssa?
Vaikka tuo suunnitelma kuulostikin helluiselta ja oli ihan kiva lukea tuollaista
pehmeänpuoleista kirjoitusta teiltä ateisteilta, niin ei se tosiasioita muuta
miksikään, valitettavasti !
"itäisiköhän yrittää jotain samantapaista näiden uskovaisten kanssa? "
Ei se toimi. Uskoahan voi jakaa vaikka kuinka paljon eikä se siitä vähene. Tutteja voi siis tehdä loputtomiin. Siihenhän kristinusko suorastaan kehottaa lähetyskäskyineen.
"Vaikka tuo suunnitelma kuulostikin helluiselta ja oli ihan kiva lukea tuollaista
pehmeänpuoleista kirjoitusta teiltä ateisteilta, niin ei se tosiasioita muuta
miksikään, valitettavasti ! "
Mitä ilmeisemmin se on valitettavaa sinun kannaltasi, koska ainakaan minulle siinä ei ole mitään ongelmaa. Usko on edelleen todiste pelkästään uskosta, ei Jumalan olemassaolosta. Se on tosiasia.
Niin, mutta jos ne antaisi koko USKONNON pois, ja yrittäisivät elää normaalisti niinkuin muutkin ihmiset, ilman että pitää aina heti imeä jotain kun tulee vähänkin pahempi paikka.
Niin, ehkä siihen tarvitaan kuitenkin toisenlainen suunnitelma. Täytyy miettiä vielä.
Harmi. En usko että uskovainenkaan olisi voinut vastustaa oravalapsien hätää...
pois kun en omaa uskontoa, vaan uskon - uskon myötä tuli Jeesus elämääni ja
nyt elän Hänen kanssaan vielä entistä normaalimpaa ja mielekkäämpää elämää,
kuin ennen. Usko on edelleen todiste Jumalasta ja se on tosiasia !
"ilman, että pitää aina heti - imeä ? - jotain kun tulee vähänkin pahempi paikka"
Oravalasten hätä oli valhetta - ja sinä valehtelit lapsellesi - hyi sinua ja vielä
väität uskovien valehtelevan ja aivopesevän lapsiaan - oletatko, että uskoisin
sinua tuon jälkeen ?!
"en omaa uskontoa, vaan uskon"
Juu juu, ihan niin kuin haluat. Olet kuitenkin varmaan kopioinut jostain uskonnosta joitain pikku detaljeja, kuten esim. jumalien lukumäärän, jumalan poika -käsitteen, ja ehkä jopa jumalan pojan nimen? Vai onko jumalasi kertonut ne suoraan sinulle?
"Oravalasten hätä oli valhetta - ja sinä valehtelit lapsellesi - hyi sinua..."
Kyllä, tunnustan että näin tuli tehtyä. Ensin mietin että sanoisinko lapselleni että jollei hän jo luovu tutistaan, kaiken tietävä jumala heittää hänet ikuisiksi ajoiksi kitumaan tuliseen helvettiin jossa saatana kiduttaa häntä monin eri tavoin. Päätin lopulta taipua oravatarinan kannalle.
Eikä siinä kaikki: olen myös valehdellut lapselleni että joulupukki toi lahjat, että lusikka jonka laitan lapsen suuhun olisi auto joka ajaa talliin, että vauvanukke puhuisi (vaikka se olin minä itse joka puhuin kimakalla äänellä), ja että pahvilaatikko jossa istuimme olisi oikea lentokone (hän näytti oikeasti luulevan että lennämme, outoa).
Onneksi hän on nyttemmin lopettanut uskomasta mielikuvitusolentoihin. Eikä se ole mikään ihme, hänhän on nyt jo yhdeksänvuotias.
Ja muuten; kuvasimme myös videolle tämän juhlallisen tutinluovutustilaisuuden, sekä oravien vastalahjaksi antaman nuken löytymisen. Vanhempana videota katsoessaan lapseni kehui operaatiota oikein hyväksi ideaksi. Siinä tuli vähän niinkuin synninpäästö - ja vielä teon kohteen taholta, eikä minkään olemattoman kolmannen tahon.
Usko on hyvä asia silloin kun se on 'vain' yksi 'normaali' piirre/ominaisuus ihmisessä.
Eikä uskoon tarvitse vedota minkään asian puolesta!
>>> Eikä uskoon tarvitse vedota minkään asian puolesta!
Silloin kun ei vetoa, niin silloin ei kukaan voi edes tietää, mihin kenenkin ihmisen asenne perustuu?!
"Onko usko mielestäsi hyvä asia?? "
Ei ole. Uskolla perustellaan hyviä ja huonoja asioita, esim. hyväntekeväisyys ja naisten alistaminen. Hitchensiä mukaillen; ei ole sellaista hyvää asiaa mitä vain uskovainen voi tehdä. Toisaalta on sellaisia ikäviä asioita, jotka ovat joko suoraan tai mutkan kautta uskon seurausta.
Uskolla voi siis perustella erilaisia asioita, ja se usein johtaa vähintäänkin resurssien tuhlaamiseen ja pahimmillaan... no kyllä te tiedätte.
Jos joku uskoo, että joka viidennen askeleen jälkeen pitää otta yksi askel taaksepäin ja siitä seuraa, että maaginen Malygos vähentää tämän riskiä sairastua syöpään ja tämä tilastollisista tutkimuksista huolimatta haluaa uskoa tähän, on kyseinen henkilö uskovainen ja resurssien tuhlaaja.
-kansantaloudellisesti aiheuttaa pientä haittaa, mutta ei ole merkittävä. Kun tätä käyttäytymistä aletaan syöttää lapsille ja aktiivisesti levittämään yhteiskuntaan, alkaa taloudellinen haitta olla jo merkittävä ja lasten oikeudetkin jo kyseenalaisessa tilanteessa.
Paljon suurempi haitta uskosta on, kun se aiheuttaa kannattajissaan suoraan muihin vaikuttamista. Esimerkiksi henkilö uskoo maagisen Malygoksen vaativan kaikkien vasenkätisten tai punatukkaisten pukeutumista bikineihin säästä. Tätä uskoa kannattaa enemmistö ja käytäntö pakotetaan kaikille uskosta riippumatta. Homma alkaa olla jo törkeää syrjintää ja loukkaa ihmisten oikeuksia puhumattakaan kaikista muista ongelmista jotka bikinipakko aiheuttaa.
>>> Uskolla voi siis perustella erilaisia asioita, ja se usein johtaa vähintäänkin resurssien tuhlaamiseen ja pahimmillaan... no kyllä te tiedätte.
"Niinpä kysyisin palstaa lukevien mielipidettä tähän: Onko usko mielestäsi hyvä asia?? "
Onko usko eri asia kuin tieto (perusteluihin / todisteisiin nojaavaa)?
Jos on niin silloin on mahdollista, että osa uskoista on vääriä. Jos uskova tietää, että osa uskoista voi olla vääriä niin haluaako hän silloin tahallaan uskoa eli ottaa riskin, että usko ei olekaan totta? Asetetaanko usko korkeammalle jalustalle kuin todisteisiin pohjautuva tieto?
Jos asetetaan niin minusta tuollainen asennoituminen on vaarallista koska se irroittaa ihmisen todellisuudesta. SIitä mikä on näytettävissä toteen. Tästä taas (minusta) seuraa se, että ihmiset alkavat uskoa asioita jotka eivät ole sopusoinnussa todellisuuden kanssa. Tämä taas vaikeuttaa yhteiskuntarauhaa ja ihmiskunnan eteenpäinviemistä. Pitäähän muistaa, että usko tiedon saannin menetelmänä on sellainen, että sillä ei voida ratkaista ihmiseten välisiä miede eroja. Tästä ristiriidasta taasen saattaa puhjeta (riippuen uskon sisällöstä) sotia jotka ovat teoriassa ratkaisemattomia (koska uskojen sisällöt ovat keskenään ristiriidassa).
eivät sodi.
uskovaiset myös väittävät etteivät milloinkaan valehtele...
eivät väitä, etteivätkö voi valehdella, mutta he eivät elä valheessa, vaan tunnustavat valheensa ja
tekevät siitä parannuksen ja ellei joku tee, niin hänellä ei ole suhdetta Jumalaan, koska valhe ja
totuus eivät voi asua samassa sydämessä.
olisikohan sinulla sitten jotain valhetta tunnustettavana???
Itse olen toisinaan jopa toivonut että uskoisin sillä se yksinkertaistaisi asioita kovin. Mitään ei tarvitsisi enää itse miettiä vaan kaikki olisi valmiiksi ajateltu puolestasi ja näin asiat sitten olisivat. Kaiken voisi selittää jumalan olemassaololla tai jessen kärsimyksellä ja raamatusta löytäisi mieleisen vastauksen kaikkeen. Kuka sitten tahtoo syödä valmiiksi pureskellun ruoan on eriasia. Kyllä kuitenkin päivän päättyessä itse kiitän siitä etten usko.
elämä olisikin noin yksinkertaista :. "Mitään ei tarvitsisi enää miettiä..kaikki olisi valmiiksi ajateltu puolestani..kaiken voisi selittää jumalan olemassaololla"..mutta kun ei vain satu olemaan noin helppoa !
"ei vain satu olemaan noin helppoa ! "
Miksikäs ei?
No teethän sinä arkipäivän askareissa varmasti omat päätökset. Älä ota noin kirjaimellisesti. Mutta tosipaikan tullen haet raamatunjakeen jota pänttäät päähäsi tai rukoilet ja kas "hokkus pokkus" Problem solved.
että elämme täällä tavallisina ihmisinä ja kohtaamme samat arkielämän haasteet ja asiat, kuin toisetkin.
Jumala auttaa kyllä, mutta ei Hän ole meille luvannut, ettei meilläkin olisi elämään kuuluvia murheita ja
kärsimyksiä, ero on vain siinä, että rukouksin voimme viedä asiamme Hänelle ja Hän auttaa siten, kuin
parhaaksi näkee, mutta kaikkeen ei todellakaan tule vastaus heti, eikä tuollatavalla, kuin nimimerkki
missxcessive tuossa alla olettaa tapahtuvan, vaikkakaan se ei sulje pois sitäkään, etteikö ihmeitäkin
tapahtuisi, eli ne asiat, jotka ovat meille ylivoimaisia ja joissa todella tarvitsemme apua, Jumala ilmestyy
ja auttaa niin, että tiedämme niiden tapahtuvan Jumalan tekona. En niistä kuitenkaan ala erittelemään
tässä, vaikka minullakin olisi yhtä ja toista kerrottavaa, vaan lisään, että Jumala toimii meille ihmisille
sopivalla tavalla, eli elämme ihan normaalia elämää - toki se herättäisi jokaisen mielenkiinnon, jos Hän
toimisi kaikessa noin, mutta se on taas sellainen asia, jonka syistä - miksi niin ei tapahdu - en tässä ala
selittää, koska ne liittyvät meidän hengelliseen elämään, johon sisältyy paljon muutakin..
Tuo kaikki voi tapahtua ihan muutenkin - maailma pyörii ja toimii ihan ilman rukoilua ja uskoa (kokeiltu on).
Hänessä me elämme, olemme ja liikumme eli Hän on uskovissa, mutta samanaikaisesti Hän on myöskin kaikkialla läsnäoleva. Jumala on sen ihmisen ulkopuolella, joka ei Häneen usko, mutta
kuitenkin Hän antaa aurinkonsa paistaa niin hurskaille, kuin jumalattomillekin eli Häneltä tulee
kaikki hyvä myöskin niille, jotka eivät Häntä tunne. Elämä itsessään on Jumalan lahja ja siunaus
ihmisille ja se, mitä ihmisellä on, sekin on Häneltä, koskapa Hän on luonut meistä jokaisen ja
antanut meille järjen jota käytämme niin itsemme, kuin toistemme hyväksi, ettämyöskin monia
lahjoja, kykyjä ja taitoja, mutta joita suurimmaksi osaksi käytämme vain omaksi parhaaksemme..
Uskovinakin elämme täällä ihmisinä ja Hän toimii ja auttaa senmukaan, kuin katsoo meille olevan
parasta. Hän tuntee ihmisen läpikotaisin, kaikki ajatukset, tavat ja tunteet ja siksi Hän myöskin
tietää, miten toimia meidän elämässämme meille luonnollisimmalla tavalla, kuin senkin, mitä Hän
muuttaa meissä..Jumala tekee "työtään" meidän sisimmässämme, muokaten ja muuttaen meitä
pikkuhiljaa oman Poikansa kuvan kaltaiseksi.
joo, niinhän sinä luulet
Minä en osaa nähdä sokeaa uskoa mitenkään hyvänä asiana. En vaan kerta kaikkiaan keksi mitä hyvää siitä voisi ihmiseläimelle olla.
Minä ainakin haluan mahdollisuuksien mukaan olla kontrollissa sen suhteen mitä minun elämässäni tapahtuu ja mitä sillä teen.
Ihisen henkisellä alueella on vaarallista, olit uskovainen tai ateisti, koska se näkee vain mielikuvien muodostaman subjektiisen totuuden, ja silloin objektiivinen todellisuus jää näkemättä, ja todellisuus ymmärtämättä
Se mitä maailmassa tapahtuu on todellisuutta, mutta me tulkitsemme sen subjektiivisen näkemyksen mukaanjoka on kaikilla erilainen
Mutta katsos kun meillä ei ihmisinä ole mitään muuta keinoa tulkita ympäristöämme ja sen tapahtumia kuin omat aistimme ja niiden subjektiivinen tulkinta.
Mutta tarpeeksi monta yhtenevää subjektiivista on antanut meille tietyt "totuudet" joiden mukaan toimia tietyissä asioissa.
Mikään retoriikka ei poista inhimillisyystekijää.
En minäkään näe sokeassa uskossa mitään hyvää.
Lapsi elää luottaen ja uskoen, että vanhempansa pitää hänestä huolta. Ei hän mieti, mitä hyvää tai pahaa hänen luottamuksessaan ja uskossaan on, vaan hän leikkii, höpöttää, juoksee, pomppii, viilettää, räiskyy, itkee, nauraa, hahmottaa lapsenomaisesti ympäristöään. Samoin on uskovan elämä, kun yhteys Jumalaan on syntynyt, eihän usko voi olla sokeaa, kun Jumala on itsensä ilmoittanut.
Et sinäkään voi kaikessa kontrolloida mitä elämässäsi tapahtuu. Uskovan ei tarvitse pakonomaisesti kontrolloida, koska voi luottaa Jumalaan, joka kaiken hallitsee ja tietää paremmin jokaisen elämänkulun.
Jep, olemassaolematon jumala ja olemassaolevat vanhemmat ovatkin täysin verrattava asia. Huoh.
"Et sinäkään voi kaikessa kontrolloida mitä elämässäsi tapahtuu."
Väitinkö niin?
"Lapsi elää luottaen ja uskoen, että vanhempansa pitää hänestä huolta. Ei hän mieti, mitä hyvää tai pahaa hänen luottamuksessaan ja uskossaan on, vaan hän leikkii, höpöttää, juoksee, pomppii, viilettää, räiskyy, itkee, nauraa, hahmottaa lapsenomaisesti ympäristöään. Samoin on uskovan elämä, kun yhteys Jumalaan on syntynyt, eihän usko voi olla sokeaa, kun Jumala on itsensä ilmoittanut."
Koska sinä ajattelit aikuistua ja ajatella ihan itse?
Usko on juuri silloin sokeaa, kun ajattelee uskonsa olevan oikein, koska uskoo jonkun asettaneen sen uskon omaan päähänsä. Se on eräänlaista kehäpäättelyä.
uskovana olen vielä syvemmin ja paremmin tietoinen omasta itsestäni, elämästäni ja ympäristöstäni.
jos lasket uskon tiedoksi niin onnea matkaan...
"uskovana olen vielä syvemmin ja paremmin tietoinen omasta itsestäni, elämästäni ja ympäristöstäni. "
Edelleen se on pelkkää sokeaa uskoa. Se, että sinä uskot jonkun dogmin ei ole mikään perustelua uskon oikeellisuudelle.
>Koska sinä ajattelit aikuistua ja ajatella ihan itse?<
Koska itse ajattelit? — Sinäkin otat toisten ajatuksia kirjoista ja muualta, joten turha ylpistellä "omilla ajatuksilla".
Minä kyllä ajattelen ihan itse noin ylipäätään, mutta tietoa Jumalasta en olisi itse pystynyt omilla ajatuksillani saamaan vaan sen piti Jumala itse ilmoittaa. Ateisti sen sijaan yrittää itse vangita J:n mieleensä ja siksi epäonnistuu.
>Usko on juuri silloin sokeaa, kun ajattelee uskonsa olevan oikein, koska uskoo jonkun asettaneen sen uskon omaan päähänsä. Se on eräänlaista kehäpäättelyä.<
Sinun uskottelusi/luuottelusi kiertää kehää kehää kehää...
Sinä et tiedä, sinä uskot tai paremminkin luulet niin, että uskova uskoo jonkun asettaneen sen uskon omaan päähänsä.
Ei mee hyvin sullakaan..
>Edelleen se on pelkkää sokeaa uskoa. Se, että sinä uskot jonkun dogmin ei ole mikään perustelua uskon oikeellisuudelle.<
Älä vänkää! Ei elävä usko ole dogmeihin uskomista vaan elävään henkilöön!
Ei sinunkaan väitteesi ole mikään perustelu väitteidesi oikeellisuudelle. Tällaistahan voisi suoltaa ikuisuuden eikä asiat avartuisi mihinkään päin. Jos et suostu kuuntelemaan avaralla mielellä se mahdollisuus avoimena, että toisen kokemus on totta, olet kehällä pyörimässä omien luulojesi vankina. Jos et haluakaan kuunnella toisten kokemuksia vaan vain vängätä, turhaa on..
Millä perusteella sinä väität, että uskovan usko on sokeaa? Turha esittää mitään todistusten puutteista, koska tiede ei tutki henkimaailmaa, se ei voikaan saada tutkimustuloksia. Vaikka sinulla ei ole kokemuksia henkimaailmasta, ei se ole peruste uskovan kokemuksen kieltämiselle. Sinä et voi mennä kenenkään pään sisään kokemaan.
Onhan aivan naurettavaa tuo vimma kieltää uskovien kokemukset. En näe siinä mitään järkeä. Mitä se sinua liikuttaa, mitä uskovat kokevat henkilökohtaisessa elämässään.
"Ei elävä usko ole dogmeihin uskomista vaan elävään henkilöön!"
Kyllä on ja te itse olette tuoneet sen esille tässä keskustelussamme julistamalla niitä dogmeja. Vai ettekö te usko julistuksiinne?
"Ei sinunkaan väitteesi ole mikään perustelu väitteidesi oikeellisuudelle."
Ei olekaan. Teidän kirjoituksenne ovat.
"Jos et suostu kuuntelemaan avaralla mielellä se mahdollisuus avoimena, että toisen kokemus on totta, olet kehällä pyörimässä omien luulojesi vankina."
En minä millään kehällä. Kokemukset eivät muutu tosiksi niihin uskomalla. Se on testattava ja havaittava fakta.
"Millä perusteella sinä väität, että uskovan usko on sokeaa?"
Se usko perustuu pelkästään uskoon.
"Turha esittää mitään todistusten puutteista, koska tiede ei tutki henkimaailmaa, se ei voikaan saada tutkimustuloksia."
Riippuu täysin henkimaailmasta. Tutkittavasta henkimaailmasta on mahdollista saada tutkimustuloksia.
"Vaikka sinulla ei ole kokemuksia henkimaailmasta, ei se ole peruste uskovan kokemuksen kieltämiselle."
En minä uskoa olekaan kieltänyt. Kyllä minä luotan siihen, että sinä olet kokenut kaikenlaista ja uskot henkimaailmaan.
"Sinä et voi mennä kenenkään pään sisään kokemaan.
"
En voikaan. Minä en olekaan missään väittänyt, että sinä et olisi kokenut jotain. Vaikka sinä oletkin kokenut jotain, ei se tarkoita, että kokemuksestasi vedetyt uskonnolliset kuvitelmat olisivat totta.
"Onhan aivan naurettavaa tuo vimma kieltää uskovien kokemukset."
Naurettavaa tässä on se, että väität minun kieltäneen ne vaikka sitä en ole tehnyt.
"En näe siinä mitään järkeä."
Pinnistä vähän, ehkä sinä jossain vaiheessa ymmärrät. Ei sen pitäisi olla vaikeaa.
"Mitä se sinua liikuttaa, mitä uskovat kokevat henkilökohtaisessa elämässään. "
Ei minua se liikutakaan vaan vastailen niiden kokemusten pohjalta tehtyihin väitöksiin.
"Koska itse ajattelit?"
Ajattelen jo.
"Sinäkin otat toisten ajatuksia kirjoista ja muualta, joten turha ylpistellä "omilla ajatuksilla"."
En minä ole niillä ylpistellytkään.
"Ateisti sen sijaan yrittää itse vangita J:n mieleensä ja siksi epäonnistuu."
Ei yritä. Ateisti ei usko jumaliin, joihin myös J kuuluu.
"Minä kyllä ajattelen ihan itse noin ylipäätään, mutta tietoa Jumalasta en olisi itse pystynyt omilla ajatuksillani saamaan vaan sen piti Jumala itse ilmoittaa."
Kyllä sinä siitä Jumalasta olet kuullut ennen uskoon tuloa. Vai väitätkö, että et ole kuullut?
"Sinun uskottelusi/luuottelusi kiertää kehää kehää kehää..."
Höpöhöpö, eivät ne mitään kehää kierrä vaan ovat pysyneet paikallaan. Ei se, että jonkun väite perustuu jatkuvasti samaan päättelyvirheeseen, tee minun kertomistani asioista kehää kiertäviä vaan niistä päättelyvirheeseen perustuvista väitteistä. Ymmärrätkö? Kehää kiertää siis itseasiassa sinä ja kaverisi.
"Sinä et tiedä, sinä uskot tai paremminkin luulet niin, että uskova uskoo jonkun asettaneen sen uskon omaan päähänsä. "
Katsotaanpa oma kirjoitustasi:
"tietoa Jumalasta en olisi itse pystynyt omilla ajatuksillani saamaan vaan sen piti Jumala itse ilmoittaa."
Jos minä en tiedä, sinä et usko omia selityksiäsi tai tietoisesti valehtelet. Kumman sinä valitse vai myönnätkö, että minä sittenkin tiedän.
"Ei mee hyvin sullakaan.. "
Minulla on sentään jonkinlainen looginen ajattelukyky, enkä tee yhtä alkeellisia virheitä kuin sinä.
Koska itse ajatteli (aikuistua) oli kysymykseni muotoilu oman kyssärisi mukaisesti, mutta sinähän se vänkäri vaan väännät ja oman epäloogisen asenteesi näytät. Kysymyksesi aikuistumisesta ja ajattelusta peräti 'ihan ite' on luettavissa ateistien ylpeily omasta ajattelustaan, jota niin usein esiintuovat. Kuten viestisi lopussa: "Minulla on sentään jonkinlainen looginen ajattelukyky, enkä tee yhtä alkeellisia virheitä kuin sinä." Kommenttisi ovat todella lapsellisia. Te ateistit yritätte koko ajan vangita Jumalan oman käsityskykynne sisäpuolelle, sinäkin vaikka yrität silmänkääntötemppua niin viattomana peräytyen tuohon helppoon peruutusvaihteeseen: ateisti ei usko jumaliin.
Kas kun kuulin Jumalasta jo lapsena, mutta uskoon en tullut silloin kun siitä ensimmäisiä kertoja kuulin. Vaan tietoa eli sitä, että Jumala todella ON, sen piti Jumala itse ilmoittaa eli konkreettisesti osoittaa olemassaolonsa. Ei ymmärtämättömyytesi minusta kehäraakkia tee, jos itse läähätät tajutonna kehälläsi.
Syyttelysi päättelyvirheestä menee männikköön, koska itse asiassa itse ymmärrät väärin joko tahallisesti tai tietämättä. Kanssasi keskustelut on aivan järjetöntä naputusta. Koko ajan otat yksittäisiä lauseita tai osia lauseista ja väännät kieroon ja keskustelun kokonaiskuva haihtuu näennäisnäppäryyteesi, mikä eksyttää yhä syvemmälle turhanpäiväiseen egoilusi seliselisuohon.
Sinä olet se, joka sanoit: "Usko on juuri silloin sokeaa, kun ajattelee uskonsa olevan oikein, koska uskoo jonkun asettaneen sen uskon omaan päähänsä. Se on eräänlaista kehäpäättelyä". Mutta koska et usko/tiedä, että usko ei ole koskaan sokeaa, on turha tästä enempää kanssasi jauhaa.
Loogisuutesi hengellisistä asioista makaa omien virheellisten luulojesi/uskomustesi varassa, joiden pohjalta teet tosi alkeellisia päättelyitä jopa tietäen paremmin kuin uskova itse omat kokemuksensa ja niiden lähteet.
No jos mielestäsi usko elävään henkilöön on uskoa dogmeihin, niin mitäpä se minua liikauttaa. Kaikin mokomin, katso pois putken läpi..
Tuossa joku kysyikin, miksi otat kantaa asioihin, jotka eivät tippaakaan sinua kiinnosta. Ja itse jatkan, että joista et edes tiedä. Vastaat siihen, että miksi te vastaatte minulle toistelemalla omia uskonnollisia dogmejanne. No kyllähän se olet sinä, joka tässäkin ketjussa olet hyökännyt ensin kieltämään uskovien viestien sisällön. Olet minullekin vastannut ensin tässä ketjussa lukuunottamatta yhtä kohtaa, jos kommentoin ensin kirjoitustasi. Jos sinua ei kiinnosta, niin miksi vänkäät? Siksi kun te toistelette dogmejanne..
Varsinkaan kun väitteesi on usein tätä tasoa: "ei sinun väitteesi tee niistä todellista"..
Yhtä vähän on omat väitteesi todellisuuspohjaisia —> "ei olekaan, teidän ovat" —> —>... huoh..
Hedelmällisen keskustelun tunnusmerkkejä tuollainen ei ole.
Uskovan usko ei perustu pelkästään uskoon, väitä mitä väität. Kukaan ei ala uskoa pelkästä 'uskosta', aina saadaan konkreettinen kokemus Jumalasta.
Tässä olikin ateistinen helmi: "Riippuu täysin henkimaailmasta. Tutkittavasta henkimaailmasta on mahdollista saada tutkimustuloksia." Jääköön se loistamaan tähän sen enempää kommentoimatta, ettei sen alta paljastuisi evolutionistinen tyhjyys mikä-mikä liemen ajoilta..
Sinun kieltämisesi ilmenee usein, esim tässä:
>>"Usko ei ole sokeaa silloin, kun on henkilökohtainen kokemus uudestisyntymisestä Jumalan Hengen kautta."
Uskonnollista retorista kikkailua. Aika tyhjänpäiväisiä tuollaiset argumentit.
Tuolla niin hyvin perusteltu, että käykää lukemassa.
http://ihatejade.com/?id=iulkz63ierq3oiur00ojwzfiouzkau
2. Moos. 22:18 "Velhonaisen älä salli elää."
5. Moos. 22:13-21 "Jos joku on ottanut vaimon ja yhtynyt häneen, mutta sitten hylkii häntä ... ja sanoo:
Minä otin tämän naisen vaimokseni, mutta kun ryhdyin häneen, en tavannut hänessä neitsyyden merkkiä ...
(20) Jos syytös on tosi, jos tytössä ei tavattu neitsyyden merkkiä, silloin vietäköön tyttö isänsä talon ovelle,
ja kaupungin miehet kivittäkööt hänet kuoliaaksi."
1. Kor. 14:34-35 "Olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua,
vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan
omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa."
3. Moos. 21:16-23 "Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: .. Älköön lähestykö kukaan, jossa on joku
vamma, älköön kukaan sokea tai ontuva, kukaan kasvoiltaan tahi jäseniltään muodoton, jalkansa tai
kätensä taittanut, kyttyräselkäinen tai surkastunut, silmävikainen tai ihotautinen tai rupinen tai
kuohittu. .. Älköön hän tulko esiripun luo älköönkä lähestykö alttaria, koska hänessä on vamma, ettei
hän häpäisisi minun pyhäkköäni."
2. Moos. 21:7 "Jos joku myy tyttärensä orjaksi, älköön tämä pääskö vapaaksi, niinkuin miesorjat pääsevät."
Luuk. 12:47 (Jeesus puhuu) "Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla
lyönneillä."
5. Moos. 23:3 "Älköön ammonilainen ja mooabilainen pääskö Herran seurakuntaan; älkööt heidän jälkeläisensä edes kymmenennessä polvessa koskaan pääskö Herran seurakuntaan."
2. Moos. 20:13 "Älä tapa."
3. Moos. 24:17 "Jos joku lyö kuoliaaksi ihmisen, kenen hyvänsä, hänet rangaistakoon kuolemalla."
1. Aik. 16:34 "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti."
Naah. 1:2,6 "Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen ... Kuka seisoo hänen tuimuutensa edessä, ja kuka kestää hänen vihansa hehkua? Hänen vihastuksensa vuotaa niinkuin tuli, ja kalliot halkeilevat hänen edessänsä."
Jer. 19:9 "Ja minä (Herra) panen heidät syömään poikiensa ja tyttäriensä lihaa, ja he syövät toinen toisensa lihaa siinä hädässä ja ahdistuksessa ..."
Lähde: http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/
Ei ole.
Tärkeää olisi ajatella ja ennen kaikkea luottaa itseensä ja muihin ihmisiin. Silloin käypi uskonnollinen usko tarpeettomaksi.
ei ole sama asia, kuin Jumalan antama ja Hänen vaikuttama usko.
Usko on vaarallista, sillä siihen mihin ihminen uskoo on hänen jumalansa, koska usko on meissä psykologisena perimänä,perisyntinä, ja se synnyttää kohteestaan auktoriteetin jota jumaloidaan
On sama asia olet ateisti tai uskovainen,ei ateistikaan voi elää ilman uskoaan, ennenkuin
kun tuo perimä
on päättynyt
Kun tuo perimä on messä päättynyt päättyy myös se psykologinen aika jossa ihminen elää, ja ihminen nousee
aivan uudelle henkiselle tasolle
Diipadaapa.
Onko teillä uskiksilla jotain kursseja, jossa opetetaan kirjoittamaan tyhjänpäiväistä ja tyhjäpäistä retoriikkaa? Kielioppi ei tuolla kurssilla ainakaan keskeisessä roolissa ole :)
Uskonnollinen usko on mielestäni tarpeellinen täsmennys erottamaan arkipäiväinen, toisiin ihmisiin ja tapahtumiin liittyvä usko (I believe in...) jumaluskosta (To have faith in...).
Valtaosalle ihmisistä usko on henkilökohtainen unirätti, jota käytetään tarvittaessa kun elämä koittelee, tai on jonkin sortin harmitusta. Esim kehittyneiden maiden katolisilla on paljolti ehkäisy käytössä, lapsiluvut on liian pienet että olisi paavin sanaa noudatettu. Suuri osa suomen ev lut uskovista (kuuluvat kirkkoon ja eivät ole agnostikkoja/ateisteja) elää täysin maallista elämää ja silmissä kiiltelee seuraavan viikonlopun lottopotti, eikä suinkaa tuleva taivaspaikka. Mutta hädänhetkellä, onnettomuuden tai muun shitin kohdatessa palataan "uskoon" tilapäisesti. Minusta nämä "tapauskovat" eivät riehu täällä ateismipalstalla jos muillakaan turuilla tai toreilla ja heidän uskosta ei täten ole minulle juuri haittaa. Aivan toinen juttu on kun ajatellaan uskontojen aiheuttamia paskajuttuja historian valossa. Henk koht olen agnostinen ateisti.
Olin aikoinani agnostinen teisti - eli en ollut radikaali uskovainen enkä lukenut raamattua kirjaimellisesti. Uskoin jumaalaan vain, koska näin oli lapsesta asti opetettu, muutkin uskoivat siihen, eikä ollut tarvetta irtaantua uskosta. Jumalaan turvauduin vain vaikeissa paikoissa, en ajankulukseni rukoillut. Kuitenkin, kun jatkoin korkeammille koulutusasteille, huomasin uskon rajoittavan ajatuksiani (ristiriidat). Pohdin jonkun aikaa, että miten tulee toimeen tiedon ja uskon kanssa... joten usko sai lähteä.
Usko on helppo - se ei paljoa muutu, eli sen opit ovat kymmenien vuosien päästä pääpiirteittäin samanlaisia. Jos ei ole uskossa, niin silloin on perustettava maailmankatsomuksensa muuhun; eli tavallaan on enemmän liikkumatilaa ja voi tehdä suoraan omia johtopäätöksiään. Uskonnottomuus siis vaatii itseltä aktiviisuutta (ja tiettyä rohkeutta) ajatella asioita, uskonto on helppo kun kaikki tarjotaan valmiina että "usko tuohon niin olet hyvä". Minä oikeastaan pidän tästä, että on tavallaan sitoutumaton - ehkä olen silleensä oman polun kulkija :)