Neuvostoliiton kauppa oli

Hinta ja laatu ja ominaisuudet olivat kohdallaan. Ilmavoimat ajeli Migeillä. : )

Pikku Nikolai kirjoitti:

Hinta ja laatu ja ominaisuudet olivat kohdallaan. Ilmavoimat ajeli Migeillä. : )

tyydyttävä vähempään. Jos sinä olisit vapaasti saanut valita Mersun ja Ladan välillä, niin kumman olisit ottanut. Puolan presidentti joutui tyytymään vanhaan ja ruosteiseen Tupoleviin vaikka Airbussejakin oli saatavissa. Halvalla saa ainoastaan halpaa.

Toisekseen kun suomalainen teollisuus oli tottunut saamaan alilaatuisista (vanhanaikaista) tuotteistaan bilateraalikaupassa ylihintaa ja lopettanut tuotekehittelyn, niin 90-luvun lamassa oltiinkin länsimarkkinoilla ”housut kintuissa”.

Autoja oli joka lähtöön, Lada oli kyllä varmaan paras, siis ihan oikeasti, minunkin autoliikkeessä niitä myytiin kuin sämpylöitä, eikä ostajat olleet kaikki kommunisteja. Belarus, siis tämä vesijäähdytteinen oli ihan hyvä, urakoitsijat osti sitä moneen tarkoitukseen, sillä ilmajäähdytteisellä Belarus räpätillä ei tehnyt juuri mitään. Kuorma-auton renkaat kävi hyvin kaivinkoneisiin, tosi halvat ja kesti. Dieselpolttoaineet oli hyviä, kesti pakkasta tosi paljon. Puuvillakankaat olivat hyviä, kun vaan sai niitä. Pyssyt ja ammukset oli hyviä. Säilykkeet, kuten chatka-ravut erinomaisia, joita ei ole juuri nähty neukkulan romahduksen jälkeen. Mitat ja mittaukseen liittyvät välineet, sekä optiikka, monet muistavat Zenit-järjestelmäkameran.

Mutta oli paljon todella huonoakin tavaraa, jotkut kumisaappaat aivan per.., siis sieltä, ruuvipenkki roppasi heti ensimmäisellä puristuksella hurjasta olemuksestaa huolimatta, laboratoriovälineet täyttivät koko huoneen. Autoista erityisesti Jalta Zabarozed, aivan skeidaa, jo Konelan myyjät itse haukkui sen, se auto kilpaili Trabantin kanssa maailman huonoimman auton tittelistä. Rafilla joku taksimies yritti ajaa taksiakin, myyjä oli väittänyt siinä olevan neljä vaihdetta ja taksari ajoi viikon, tuli sitten Konelaan kysymään, että ette viittis näyttää missä se neljäs vaihde on, kun oon ajellu tässä viikon ja en oo löytäny kun kolme vaihdetta...

Olihan sitä huvittavaakin, isäni osti neukkujen jakoavaimen ja se oli pakattu niin hyvin vaseliiniin semmoiseen vahapaperiin, että sitä vaseliinia oli ainakin kilo siinä paketissa!

Svetlana kasvihuone kirjoitti:

Autoja oli joka lähtöön, Lada oli kyllä varmaan paras, siis ihan oikeasti, minunkin autoliikkeessä niitä myytiin kuin sämpylöitä, eikä ostajat olleet kaikki kommunisteja. Belarus, siis tämä vesijäähdytteinen oli ihan hyvä, urakoitsijat osti sitä moneen tarkoitukseen, sillä ilmajäähdytteisellä Belarus räpätillä ei tehnyt juuri mitään. Kuorma-auton renkaat kävi hyvin kaivinkoneisiin, tosi halvat ja kesti. Dieselpolttoaineet oli hyviä, kesti pakkasta tosi paljon. Puuvillakankaat olivat hyviä, kun vaan sai niitä. Pyssyt ja ammukset oli hyviä. Säilykkeet, kuten chatka-ravut erinomaisia, joita ei ole juuri nähty neukkulan romahduksen jälkeen. Mitat ja mittaukseen liittyvät välineet, sekä optiikka, monet muistavat Zenit-järjestelmäkameran.

Mutta oli paljon todella huonoakin tavaraa, jotkut kumisaappaat aivan per.., siis sieltä, ruuvipenkki roppasi heti ensimmäisellä puristuksella hurjasta olemuksestaa huolimatta, laboratoriovälineet täyttivät koko huoneen. Autoista erityisesti Jalta Zabarozed, aivan skeidaa, jo Konelan myyjät itse haukkui sen, se auto kilpaili Trabantin kanssa maailman huonoimman auton tittelistä. Rafilla joku taksimies yritti ajaa taksiakin, myyjä oli väittänyt siinä olevan neljä vaihdetta ja taksari ajoi viikon, tuli sitten Konelaan kysymään, että ette viittis näyttää missä se neljäs vaihde on, kun oon ajellu tässä viikon ja en oo löytäny kun kolme vaihdetta...

Olihan sitä huvittavaakin, isäni osti neukkujen jakoavaimen ja se oli pakattu niin hyvin vaseliiniin semmoiseen vahapaperiin, että sitä vaseliinia oli ainakin kilo siinä paketissa!

Lue lisää

laadukkaita/ kenttäkelpoisiakin tuotteita, mutta kun yleisessä mielessä teollisuuslaitoksen/ teollisuusalan tuotantoa mitattiin tonneissa, niin ei se loppu ollut Neuvostoliitolle mikään ihme. Monet vastakaupan puitteissa Suomeen tulleet teollisuustuotteet ajettiin suoraan ja suosiolla kaatopaikalle. Clearingtili oli Neuvostoliitolle pakkasella todella pahasti jo 10-15 v ennen Neuvostoliiton kaatumista. Käytännössä sieltä ei voinut/ kannattanut tuoda mitään muuta kuin huonolaatuista (Rikki, suola ja vesi) raakaöljyä tai yleensä energiaa. Se mikä tuossa nykyisessä Venäjässä kovasti huolestuttaa on se etteivät he ole oppineet mitään Neuvostoliiton virheistä. Uudis/ korvaavat investoinnit jätetään tekemättä ja jo neuvostoaikana hyvin kulunut ja vanhanaikainen tuotantokoneisto vetelee viimeisiä ja jos siihen lisätään täydellinen innovaatiokyvyn puute ,niin kysymyksessä on täysin iltaruskon valtio suurista puheistaan huolimatta.

joitakin kirjoitti:

laadukkaita/ kenttäkelpoisiakin tuotteita, mutta kun yleisessä mielessä teollisuuslaitoksen/ teollisuusalan tuotantoa mitattiin tonneissa, niin ei se loppu ollut Neuvostoliitolle mikään ihme. Monet vastakaupan puitteissa Suomeen tulleet teollisuustuotteet ajettiin suoraan ja suosiolla kaatopaikalle. Clearingtili oli Neuvostoliitolle pakkasella todella pahasti jo 10-15 v ennen Neuvostoliiton kaatumista. Käytännössä sieltä ei voinut/ kannattanut tuoda mitään muuta kuin huonolaatuista (Rikki, suola ja vesi) raakaöljyä tai yleensä energiaa. Se mikä tuossa nykyisessä Venäjässä kovasti huolestuttaa on se etteivät he ole oppineet mitään Neuvostoliiton virheistä. Uudis/ korvaavat investoinnit jätetään tekemättä ja jo neuvostoaikana hyvin kulunut ja vanhanaikainen tuotantokoneisto vetelee viimeisiä ja jos siihen lisätään täydellinen innovaatiokyvyn puute ,niin kysymyksessä on täysin iltaruskon valtio suurista puheistaan huolimatta.

Lue lisää

Sinä oli monella puljulla keksimistä (siis oppilaitoksella ja valtion lafkalla), että mitä sieltä vaihtokaupasta taas pitää ottaa, kun listat tuli. Hinnat toki oli sopivia. Tulli ja poliisit sai Ladoja, maatalouskoulut sai jokainen yhden kiintiö-Belaruksen ja puolustuslaitos. Valmet sai niitä laakereita ja mutkan kautta kierrätettyjä PAL-ruiskutuspumppuja (neukut oli vaihtaneet Tsekkoslovakian kanssa niitä ruiskutuspumppuja clearingilla) jne.

Sementtikin oli muuten hyvää, mitä neukkulasta tuli, mutta siinä tuli muita ongelmia sen käytössä. Tiiliäkin tuotiin, tosin nykyisen Viron alueelta Koplin tiilitehtaalta.

Televisioita joku onneton otti kanssa myyntiin, tai ei niinkään onnetonta välillä. Yksi liike keksi myydä jotain ryssän pörisevää mustavalko-telkkaria osamaksulla, niin asiakkaat toi sen telkkarin aina takaisin ja halusivat purkaa kaupan. Käsirahat jäi aina siihen liikkeeseen ja sama telkkari tuotti pelkillä käsirahoilla hyvää katetta, lisäksi paremmat telkkarin meni hyvin kaupaksi. Minäkin myin kerran yhden uuden neukku-telkkarin nuorena kloppina ollessani harjoittelijana rautakaupassa, pirun hieno telkkari oli jalopuuta kuoret ja viimesen päälle lakkaus, siihen se hienosu loppuikin, asiakas valitti pörinää ja pauketta, mutta ei purkanut silti aatteen miehenä kauppaakaan.

En silti ihan usko, että vallan paljoa meni siitä neukkulan tuonnista kaatopaikalle suoraan, vaikka Raippoon lahosikin aika monta selkäreppu-Mossea vapaavarastoon. Ne pyöreät rautanaulat oli hupaisia sodan jälkeen, kun muitakaan nauloja ei ollut aina käytettävissä ja kovasti rakennettiin näitä Vennamon-piirustuksilla olevia taloja, niin neukkulan naulatkin kelpasi. laudat vaan halkeili ja sormet sinistyi, kun pyöreällä naulalla ei ole sitä ryhtiä, vaan menee herkästi mutkalle ja vasara lipsahtaa sormille.

DT-14 traktori (täystuho) oli ihan fiasko, mutta mainettaan parempi, silti Vakola antoi sille myyntikiellon. Jotkut silläkin ajelivat paremman puutteessa. Kaz-kuorma-autoilla rakennettiin paljon Suomen teitä, tuo "Multian kempsu" oli tuttu näky monella tietyömaalla. Kaz vain sai yhden kauhallisen soraa lavalle, muille kaksi kauhallista, muuten meni kardaani solmuun.

Olihan näitä, se radiossa tullut Naapurineljännes, joka tuli aina sunnuntai-iltana, kun menin linja-autolla opiskelukaupunkiin, oli aika huvittavaa kuunneltavaa, uskoiko edes se toimittaja kaikkea mitä kehui siinä ohjelmassa, Alla Pugatsova ja Juri Antonov esitti niitä lauluja, muita ei juuri kuultu.

toisinpäin, eli clearing kauppa loprtettiin Ilkka Suomisen toimesta vajaa vuosi ennen N-lliiton romahtamista.
Venäjä yritti sitten vielä sen palauttaa, mutta ei kelvannut Suomen porvaristolle, ja seuraukset olivat katastrofi Suomen silloiselle teollisuudelle.

mennä.. kirjoitti:

toisinpäin, eli clearing kauppa loprtettiin Ilkka Suomisen toimesta vajaa vuosi ennen N-lliiton romahtamista.
Venäjä yritti sitten vielä sen palauttaa, mutta ei kelvannut Suomen porvaristolle, ja seuraukset olivat katastrofi Suomen silloiselle teollisuudelle.

Lue lisää

Karmeat olivat vaikutukset Suomen talouselämälle kun tuo Suomen ja Neuvostoliiton välinen clearing kauppasopimus sanottiin Suomen puolelta irti.
Työttömäksi jäi satojatuhansia suomalaisia Neuvostoliiton ja Suomen välisen clearing kauppasopimuksen loputtua.

näin kävi kirjoitti:

Karmeat olivat vaikutukset Suomen talouselämälle kun tuo Suomen ja Neuvostoliiton välinen clearing kauppasopimus sanottiin Suomen puolelta irti.
Työttömäksi jäi satojatuhansia suomalaisia Neuvostoliiton ja Suomen välisen clearing kauppasopimuksen loputtua.

Lue lisää

puolella jäi työttömiksi?

mennä.. kirjoitti:

toisinpäin, eli clearing kauppa loprtettiin Ilkka Suomisen toimesta vajaa vuosi ennen N-lliiton romahtamista.
Venäjä yritti sitten vielä sen palauttaa, mutta ei kelvannut Suomen porvaristolle, ja seuraukset olivat katastrofi Suomen silloiselle teollisuudelle.

Lue lisää

eikä mitään hyväntekeväisyyttä. Jos clearingtili oli Neuvostoliiton osalta rankasti pakkasella ja luottokelpoisuus menetetty, niin tuskin se nyt oli suomalaisen veronmaksajan ensisijainen tehtävä rakentaa ja rahoittaa omaan mahdottomuuteensa sortuvaa Neuvostoliittoa.

bisnestä++ kirjoitti:

eikä mitään hyväntekeväisyyttä. Jos clearingtili oli Neuvostoliiton osalta rankasti pakkasella ja luottokelpoisuus menetetty, niin tuskin se nyt oli suomalaisen veronmaksajan ensisijainen tehtävä rakentaa ja rahoittaa omaan mahdottomuuteensa sortuvaa Neuvostoliittoa.

Lue lisää

Clearing kaupan päättyessä N-liitto jäi velkaa 670 miljoonaa silloista dollaria, joka on nyt jo jollain tavalla kuitattu Venäjän toimesta.
Tätä nykyä Suomen kauppa Venäjän kanssa on rankasti alijäämäistä.
Nykyään suomalaiset rahoittavat Venäjää 2-3 miljardia vuodessa, viimeisen viiden vuoden aikana yli kymmenen miljardia, ja pelkästään viime vuonna 3 miljardia.

Hyvin pitkäaikaisen clearing kaupan loppuessa N-liitto oli velkaa noin kymmenesosan siitä, mitä sinne on nyt viiden viimeisen vuoden aikana hävitty, ja kolmasosan siitä mitä viime vuonna kipattiin.

Ei kovin hyvä bisnes tämä Venäjän kanssa kaupankäynti kovalla valuutallakaan, mielestäni.

preesnevi kirjoitti:

Clearing kaupan päättyessä N-liitto jäi velkaa 670 miljoonaa silloista dollaria, joka on nyt jo jollain tavalla kuitattu Venäjän toimesta.
Tätä nykyä Suomen kauppa Venäjän kanssa on rankasti alijäämäistä.
Nykyään suomalaiset rahoittavat Venäjää 2-3 miljardia vuodessa, viimeisen viiden vuoden aikana yli kymmenen miljardia, ja pelkästään viime vuonna 3 miljardia.

Hyvin pitkäaikaisen clearing kaupan loppuessa N-liitto oli velkaa noin kymmenesosan siitä, mitä sinne on nyt viiden viimeisen vuoden aikana hävitty, ja kolmasosan siitä mitä viime vuonna kipattiin.

Ei kovin hyvä bisnes tämä Venäjän kanssa kaupankäynti kovalla valuutallakaan, mielestäni.

Lue lisää

Miten niin Suomi "rahoittaa" Venäjää vuosittain?
Eikös Suomen ja Venäjän välinen kauppa ole yritysten välistä, jolloin maksu tapahtuu valuutassa?

preesnevi kirjoitti:

Clearing kaupan päättyessä N-liitto jäi velkaa 670 miljoonaa silloista dollaria, joka on nyt jo jollain tavalla kuitattu Venäjän toimesta.
Tätä nykyä Suomen kauppa Venäjän kanssa on rankasti alijäämäistä.
Nykyään suomalaiset rahoittavat Venäjää 2-3 miljardia vuodessa, viimeisen viiden vuoden aikana yli kymmenen miljardia, ja pelkästään viime vuonna 3 miljardia.

Hyvin pitkäaikaisen clearing kaupan loppuessa N-liitto oli velkaa noin kymmenesosan siitä, mitä sinne on nyt viiden viimeisen vuoden aikana hävitty, ja kolmasosan siitä mitä viime vuonna kipattiin.

Ei kovin hyvä bisnes tämä Venäjän kanssa kaupankäynti kovalla valuutallakaan, mielestäni.

Lue lisää

valmistuu, niin me voimme lopettaa sähkön tuonnin Venäjältä. Seuraava uusi reaktori korvaa vanhaa lauhde/ kivihiilivoimaa ja voimme lopettaa kivihiilen tuonnin Venäjältä. Kahdella seuraavalla korvataan maakaasu ja muitakin energiaongelmia. Ja jos siihen lisätään Estlink-2 niin kenellekään rivien välistä lukevalle ei pitäisi olla ongelma ymmärtää miksi vanhat ja uudetkin stallarit vastustaa ydinenergiaa. Vaihtotaseongelmatkin ovat menneen talven lumia.

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/

Olkiluoto 3 kirjoitti:

valmistuu, niin me voimme lopettaa sähkön tuonnin Venäjältä. Seuraava uusi reaktori korvaa vanhaa lauhde/ kivihiilivoimaa ja voimme lopettaa kivihiilen tuonnin Venäjältä. Kahdella seuraavalla korvataan maakaasu ja muitakin energiaongelmia. Ja jos siihen lisätään Estlink-2 niin kenellekään rivien välistä lukevalle ei pitäisi olla ongelma ymmärtää miksi vanhat ja uudetkin stallarit vastustaa ydinenergiaa. Vaihtotaseongelmatkin ovat menneen talven lumia.

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/

Lue lisää

Ei ranskalaisten laitos valmistu koskaan. Ei ole täydessä kunnossa ennen v. 2015 jos on koskaan. Jos olisi sekin tilattu Venäjältä niin se jo jauhaisi meille atomisähköä. Eli kyllä länsikauppa on se, joka meitä kusee silmään. Ranskalaiset ovat vain pelkkiä öykkäreitä ja omistavat omasta mielestään koko Euroopan ellei enemmänkin.

niitä vanhoja hyviä aikoja.
Sen kunniaksi.
http://www.youtube.com/watch?v=XjVnbVStaDA

lapsisiamies , samaten hallituksen ulkopoliittiseksi neuvonantajaksi. Luojan kiitos suomen hallitusta eikä lapsellista nettiporukkaakaan kukaan maailmalla ota vakavasti.

Kuten tuolla aiemmin olen kirjoittanut, oli siellä paljon käyttökelpoista kamaa, vaikka joskus siltä tuntuikin, että täyttä skeidaa koko iivanoitten tuotanto. Juuri kaverin kanssa haikailtiin niiden sinkkisankojen perään, ne oli vankkoja.
Mulla oli autoliike ja myytiin Ladaa, vaikka ei ollut virallista edustusta. Ei se huono auto ollut, hintaansa nähden tosi hyvä, pääsi sillä duunarikin hyvin töihin ja moni hyvinkin äveriäs saattoi ajella Ladalla. Niillä muilla ryssän autoilla ei juuri tehnyt mitään, Volgalla ajoivat jotkut taksia vielä 80-luvulla.

Varmaan kuitenkin jotain meni suoraan sulattoonkin, kerran katselin semmoisia isoja sähkömoottoreita menossa sulattoon, aivan uusia ja käyttämättömiä 22kw: moottoreita ja niitä oli paljon.

Yleinen vitsihän oli: "Mikä ei sovi perseeseen ja ei pärise?" Oikea vastaus oli venäläinen perseen päristin, jotkut tosin tarjosivat vastaukseksi Belarus-traktoria, joka oli väärä vastaus, Belarushan pärisi ja vieläpä hyvin.

....edellä mainityista syistä paisunut clearingin alijäämä, joka tarkoitti miljarditolkulla saamisia NL:lta ja sittemmin sen perikunnalta.....

Mitäs vietiin enemmän kuin oli ostettu. Ei olisi ollut mitään pakkoa siihen.

Äläs hättäile kirjoitti:

....edellä mainityista syistä paisunut clearingin alijäämä, joka tarkoitti miljarditolkulla saamisia NL:lta ja sittemmin sen perikunnalta.....

Mitäs vietiin enemmän kuin oli ostettu. Ei olisi ollut mitään pakkoa siihen.

Lue lisää

Keskusteltiin NL-kaupan järkevyydestä. Tosiasia kuitenkin oli että clearing-kauppa johti näihin rakenteellisiin ongelmiin ja Suomelle huonoon tilinpäätökseen, eli kauppamuoto ei loppuviimeksi ollut Suomelle järkevä.

Kun niitä kauppaneuvotteluja seurasi, niin kyllä siinä suomalaiset kiemurteli, kuin mato koukussa neukkujen edessä, kun öljyä oltiin vailla ja piti vielä kylkiäisenä ottaa muutakin. Täysi työ oli keksiä niitä sopivia tuotteita. Muutenhan sinne neukkulaan upposi pohjattomasti täältä tuotteita, mutta se maksu tuli aina tavaroina... Kaverilla oli kohtalaisen suuri valmisvaatetehdas ja käytännössä koko tuotanto meni neukkulaan, kun sitten neukkula romahti, teki se firmakin konkurssin, kun ei ollut heti korvaavaa vientiä tuotteille.

Olihan niitä hupaisia hetkiä, kun sitten niitä tavaroita ihmeteltiin mitä neukkulasta saatiin maksuna. Jännitys huipussaa, kun niitä puulaatikoita availtiin. Kuka keksi ne hyvät tavarat, niin oli siellä hyviäkin.

Svetlana kasvihuone kirjoitti:

Kun niitä kauppaneuvotteluja seurasi, niin kyllä siinä suomalaiset kiemurteli, kuin mato koukussa neukkujen edessä, kun öljyä oltiin vailla ja piti vielä kylkiäisenä ottaa muutakin. Täysi työ oli keksiä niitä sopivia tuotteita. Muutenhan sinne neukkulaan upposi pohjattomasti täältä tuotteita, mutta se maksu tuli aina tavaroina... Kaverilla oli kohtalaisen suuri valmisvaatetehdas ja käytännössä koko tuotanto meni neukkulaan, kun sitten neukkula romahti, teki se firmakin konkurssin, kun ei ollut heti korvaavaa vientiä tuotteille.

Olihan niitä hupaisia hetkiä, kun sitten niitä tavaroita ihmeteltiin mitä neukkulasta saatiin maksuna. Jännitys huipussaa, kun niitä puulaatikoita availtiin. Kuka keksi ne hyvät tavarat, niin oli siellä hyviäkin.

Lue lisää

Ei se ihan noinkaan mennyt, bilateraalisessa kaupassa tavara vaihdetaan tavaraan, kun sitten öjynhinta tuplaantui öljykriisin seurauksena, niin teollisuustuotteiden hinnat nelinkertaistui samana aikana, joten tavarakaupassa kävi niin, että maksuksi öljyä vastaan tarvi toimittaa puolta vähempi tavaraa, kuin oli tilattu.

No tavaramäärää ei voitu pienentää, koska se oli Suomalaisten yritysten kanssa sovittu ja ne oli myös kyseiset tavarat toimittaneet, joten piti keksiä jotain muuta tuontia sieltä, että saatiin kauppa tasapainoon, koska öljyn kulutusta ei voi määrättömästi nostaa, sitä kuluu vaan senverran kuin kuluu.

Öljynhinnan nousu aiheutti Venäläisille sen, että ne joutuivat toimittamaan paljon enempi tavaraa vastineeksi niistä ostoista, kuin olivat suunnitelleet, Suomi hyötyi tästä, siksi Suomi halusi jatkaa bilateraalista kauppaa vielä yhdeksänkymmentäluvulla, mutta Venäjä lopetti sen, koska siitä hyötyi oikeastaan vaan Suomi.

Pushmanni kirjoitti:

Ei se ihan noinkaan mennyt, bilateraalisessa kaupassa tavara vaihdetaan tavaraan, kun sitten öjynhinta tuplaantui öljykriisin seurauksena, niin teollisuustuotteiden hinnat nelinkertaistui samana aikana, joten tavarakaupassa kävi niin, että maksuksi öljyä vastaan tarvi toimittaa puolta vähempi tavaraa, kuin oli tilattu.

No tavaramäärää ei voitu pienentää, koska se oli Suomalaisten yritysten kanssa sovittu ja ne oli myös kyseiset tavarat toimittaneet, joten piti keksiä jotain muuta tuontia sieltä, että saatiin kauppa tasapainoon, koska öljyn kulutusta ei voi määrättömästi nostaa, sitä kuluu vaan senverran kuin kuluu.

Öljynhinnan nousu aiheutti Venäläisille sen, että ne joutuivat toimittamaan paljon enempi tavaraa vastineeksi niistä ostoista, kuin olivat suunnitelleet, Suomi hyötyi tästä, siksi Suomi halusi jatkaa bilateraalista kauppaa vielä yhdeksänkymmentäluvulla, mutta Venäjä lopetti sen, koska siitä hyötyi oikeastaan vaan Suomi.

Lue lisää

vaan suomalaiset yrittäjät, idänkaupan kummisetien ja poliitikkojen henkilökohtaisen hyödyn lisäksi.
Todellakin sinne upposi yrittäjien keskinkertainenkin tuotanto ja maksajahan oli varma koska se oli viimekädessä Suomen valtio. Valtiona Suomi ei siitä hyötynyt, koska maksuksi jouduttiin ottamaan kelvotonta tavaraa, muun muassa ydinvoimala josta suuri osa rakennettiin Suomessa uusiksi länsimaisin komponentein, heikkolaatuista ja teknisesti vanhanaikaista rautatie- ja sotilaskalustoa, kulutustavaroita jotka eivät kelvanneet asiakkaille, laboratoriovälineitä joita oppilaistosten oli vastustuksestaan huolimatta pakko ottaa ja investoida vähät rahansa niihin jne jne.

siitä hyötynyt kirjoitti:

vaan suomalaiset yrittäjät, idänkaupan kummisetien ja poliitikkojen henkilökohtaisen hyödyn lisäksi.
Todellakin sinne upposi yrittäjien keskinkertainenkin tuotanto ja maksajahan oli varma koska se oli viimekädessä Suomen valtio. Valtiona Suomi ei siitä hyötynyt, koska maksuksi jouduttiin ottamaan kelvotonta tavaraa, muun muassa ydinvoimala josta suuri osa rakennettiin Suomessa uusiksi länsimaisin komponentein, heikkolaatuista ja teknisesti vanhanaikaista rautatie- ja sotilaskalustoa, kulutustavaroita jotka eivät kelvanneet asiakkaille, laboratoriovälineitä joita oppilaistosten oli vastustuksestaan huolimatta pakko ottaa ja investoida vähät rahansa niihin jne jne.

Lue lisää

Ei Sumi.

siitä hyötynyt kirjoitti:

vaan suomalaiset yrittäjät, idänkaupan kummisetien ja poliitikkojen henkilökohtaisen hyödyn lisäksi.
Todellakin sinne upposi yrittäjien keskinkertainenkin tuotanto ja maksajahan oli varma koska se oli viimekädessä Suomen valtio. Valtiona Suomi ei siitä hyötynyt, koska maksuksi jouduttiin ottamaan kelvotonta tavaraa, muun muassa ydinvoimala josta suuri osa rakennettiin Suomessa uusiksi länsimaisin komponentein, heikkolaatuista ja teknisesti vanhanaikaista rautatie- ja sotilaskalustoa, kulutustavaroita jotka eivät kelvanneet asiakkaille, laboratoriovälineitä joita oppilaistosten oli vastustuksestaan huolimatta pakko ottaa ja investoida vähät rahansa niihin jne jne.

Lue lisää

Kyllähän sinä hyödyt, jos saat tavaraa puolta halvemmalla mitä olet kauppaa tehdessä olettanut.

Suomi toi pääasiassa energiaa ja raaka-aineita, vei öljyä myös naapurimaihin Uolevi Raaden aikaan, lopussa jouduttiin ottamaan vähän kaikkea, että saatiin velat kuitattua, se on totta että silloin tuli romuakin mukana.

Venäjän oli tavallaan pakko sanoa sopimus irti, kun se vaan johti yhä suurempaan velkaantumiseen Suomelle, ei se sitä muuten olisi sanonut irti, mutta kauppa oli liian kannattavaa Suomelle.

Pushmanni kirjoitti:

Kyllähän sinä hyödyt, jos saat tavaraa puolta halvemmalla mitä olet kauppaa tehdessä olettanut.

Suomi toi pääasiassa energiaa ja raaka-aineita, vei öljyä myös naapurimaihin Uolevi Raaden aikaan, lopussa jouduttiin ottamaan vähän kaikkea, että saatiin velat kuitattua, se on totta että silloin tuli romuakin mukana.

Venäjän oli tavallaan pakko sanoa sopimus irti, kun se vaan johti yhä suurempaan velkaantumiseen Suomelle, ei se sitä muuten olisi sanonut irti, mutta kauppa oli liian kannattavaa Suomelle.

Lue lisää

Kun tavara tuppasi tosiaan loppuaikoinaan olemaan sellaista ettei sitä tahtonut saada kelpaamaan edes puoleen hintaan. Muistamme varmaankin inttiajoilta mm. ne kuorma-autot jotka veivät 100 litraa polttoainetta tunnissa, poliisiladat, sorvit joissa pakka hölskyi, jne. Mieluummin oltaisiin otettu puolikas määrä laatutavaraa täydellä hinnalla kuin täysi lasti huonoa tavaraa puolella hinnalla.

Energia ja raaka-aine taas hinnoiteltiin dollarin kurssia arvokkaammalla ruplalla joten mitenkä lie senkään edullisuuden kanssa sitten oli. Saihan sen toki maksaa vanhentuneen kuosisilla heikkolaatuisilla vaatelumpuilla, se on totta.

Rateki kirjoitti:

Kun tavara tuppasi tosiaan loppuaikoinaan olemaan sellaista ettei sitä tahtonut saada kelpaamaan edes puoleen hintaan. Muistamme varmaankin inttiajoilta mm. ne kuorma-autot jotka veivät 100 litraa polttoainetta tunnissa, poliisiladat, sorvit joissa pakka hölskyi, jne. Mieluummin oltaisiin otettu puolikas määrä laatutavaraa täydellä hinnalla kuin täysi lasti huonoa tavaraa puolella hinnalla.

Energia ja raaka-aine taas hinnoiteltiin dollarin kurssia arvokkaammalla ruplalla joten mitenkä lie senkään edullisuuden kanssa sitten oli. Saihan sen toki maksaa vanhentuneen kuosisilla heikkolaatuisilla vaatelumpuilla, se on totta.

Lue lisää

Totta, mutta kun vienti ja tuonti oli lyöty kiinni määrissä ja sitten öljykriisi muutti arvot, niin todellisuudessa siinä kävi niin, kuten käy bilateraalisessa kaupassa, että kun öljyn hinta kaksinkertaistui, niin Suomalaisten viemien tuotteiden hinnat viisinkertaistui, joten Venäjä jäi helvetisti velkaa meille tavaraa.

Suomi toi öljyä ja vei sitä länteen, samoin muita raaka-aineita, mutta Venäjällä ei oikein ollut öljyä, piti vetää maakaasuputki jne... jotta saataisiin tuontia ja lopulta piti tuoda kaikke mahdollista sinkkiämpäreistä lähtien.

Kyllähän Venäläiset sen tajusi, että ne häviää tässä systeemissä ja lopulta sanoivat koko sopimuksen irti ja lopettivat kyseisen kaupankäynnin, Suomi yritti kyllä neuvotella jatkoa, mutta eihän Jeltsini siihen suostunut ...

Tosiasia oli, että Suomi hyötyi kyseisestä kaupankäynnistä jumalattomasti, koska se vaihtoi pitkälle jalostetuja tuotteita energiaan ja raaka-aineisiin, jalosteiden hinnat nousee aina enempi, kuin niiden komponenttien mistä se kasataan, esim. energia on tämmönen komponentti.

Jos jauhon hinta nousee 2 %:tia, niin leivän hinta nousee 5 %:tia, näin se vaan menee, jos vaihdat leivällä jauhoja ja jauhojen hinta nousee, niin saat pienemmällä leipämääräällä enempi jauhoja kuin ennen.
Tätä tosiasiaa Suomi hyödynsi.