Tänään rautatieaseesmalla tapahtunutta.
Juuri ja juuri oltiin aikataulussa, elikä oltiin asemalaiturilla silloin kun junakin siihen ilmestyi. Mummilla oli hyvä fiilis laittaa matkaan kolme alle 12 v lasta, kun he niin reippaasti astuivat junaan. Kiire oli, mutta ihan viime hetkellä piti palata takaisin antamaan halit. Ja sitten sieltä kaukaa junan ovelta vielä vilkuttelivat ja huikkasivat, että nähdään taas joskus.
Se 'joskus' oikeasti on parin-kolmen viikon kuluttua, sillä välimatkaa on sen junamatkan verran.
Onkohan mummi ihan höperö kun ajattelee luottavaisin mielin niin, että nämä jälkeläiset kyllä tulevat pärjäämään elämässä.
Tapahtuneesta jäi fiilis ainakin mummille, että me olemme pitä parhaimpia kavereita ja tulemme jatkossakin olemaan.
Pienet jutut ovat niin SUURIA juttuja.
Juuri ja juuri oltiin aikataulussa, elikä oltiin asemalaiturilla silloin kun junakin siihen ilmestyi. Mummilla oli hyvä fiilis laittaa matkaan kolme alle 12 v lasta, kun he niin reippaasti astuivat junaan. Kiire oli, mutta ihan viime hetkellä piti palata takaisin antamaan halit. Ja sitten sieltä kaukaa junan ovelta vielä vilkuttelivat ja huikkasivat, että nähdään taas joskus.
Se 'joskus' oikeasti on parin-kolmen viikon kuluttua, sillä välimatkaa on sen junamatkan verran.
Onkohan mummi ihan höperö kun ajattelee luottavaisin mielin niin, että nämä jälkeläiset kyllä tulevat pärjäämään elämässä.
Tapahtuneesta jäi fiilis ainakin mummille, että me olemme pitä parhaimpia kavereita ja tulemme jatkossakin olemaan.
Pienet jutut ovat niin SUURIA juttuja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se iso asia voi olla vaik viimeisten verikokeiden tulokset ja nukkujan tasainen katkoton henkitys ja terve väri kasvoilla.
Täysin merkityksetön asia muille mulle erittäin tärkeää.
Elämä on aika arvoituksellista.
Joskus se koettelee, joskus 'palkitsee' niinkuin minua tänään. Se on aina henkilökohtainen kokemus.
En tiedä miten pitäisi elää ja olla, mutta itse elän nykyisin tässä ja nyt (eli yritän elää päivän kerrallaan).
Miksi on näin?
Sairastuin aikanaan, aika monta vuotta sitten vakavasti ja luulin kuolevani, mutta eihän siinä sitten niin käynytkään. Ehkä minun ei ollut vielä aika kuolla, kukapa sen tietää. Niinpä, ehkä tuon kokemuksen myötä minulle ovat tulleet tärkeiksi yksittäiset 'pienetkin' hyvin onnistuneet asiat, ihan niinkuin tuossa aloituksessani kerroin.
Asioilla on yleensä tapana järjestyä. Tuo kuulostaa kliseeltä, mutta henkilökohtaisen kokemukseni mukaan näin vaan on jostakin kumman syystä.
Hartaasti toivon positiivisia kokemuksia Teille kaikille ja erityisesti Sinulle k/k.
Eihän ne asiat niin huonosti ole etteikö ne jotenkin menis.
Kun ei orota armoa eikä sääliä keltään on helppo seistä suorana ja ottaa vastaan mitä tulemaan pitää.
Tänään vaan oon pienestä kiitollinen.
Kyllä ne asiat aina jotenkin menee. Joskus tuntuu ettei menis, mutta jälkeenpäin tarkasteltuna kuitenkin hyvin. Päätalolla oli elämänkokemusta ja näkemystä, ja osasi vielä kirjoittaakin asiasta. Eilistä en muistele, tänään olen kiitollinen ja huomisesta en tiedä. Eletään siis päivä kerrallaan.
On hienoa lukea muidenkin kokemuksia pienistä SUURISTA asioista. Kiitos.
Minä tulin juuri pikkuisen pojan kouluvaatteita pesemästä. Konttailin ja etsiskelin sohvien ja sänkyjen alta sukille pareja, siivosin, pyykkäsin ja huushollasin. Sain aikaseksi pitkät rivit monenlaisia kirjavia sukkia narulle (kaikille ei löytynyt mistään pareja) ja niitä ripustellessa ajattelin, että noilla se kultanen taas viikon pärjää, kunnes taas seuraavan kerran tulen hoitamaan ja huushollaamaan. Pienet jutut on suuria juttuja.
viimeeksi käytiin mamman muruja katsomassa, (sinnekki jokunen satakilometri) nuorimmainen virpoi ja vanhempi keittiössä piilossa kertomassa virpomalorua:))) Ihania hetkiä.:)
Face Bokista sain tietää, et nuorimmainen pojanpoikani on oppinu R-kirjaimen, ja käyttää sitä nyt oikein voimalla:)))