Så här berättar Nummelin om samtalet i växeln. Telefonisten talade först enbart finska.
- Puhutteko suomea? (Talar ni finska?)
- Nej, svarade Nummelin.
-- Tämä osoittaa ihan selvästi, että Suomessa pitää lakiin vedoten selvitä pelkästään ruotsin kielellä mutta suomalaisen pitää osata ruotsia. -Puhutteko suomea? Ei vastaa nummelin.
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=109567
- Puhutteko suomea? (Talar ni finska?)
- Nej, svarade Nummelin.
-- Tämä osoittaa ihan selvästi, että Suomessa pitää lakiin vedoten selvitä pelkästään ruotsin kielellä mutta suomalaisen pitää osata ruotsia. -Puhutteko suomea? Ei vastaa nummelin.
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=109567
Vastaukset 3
Vanhimmat
vähän yksinkertainen? Kirjoituksesi on loistava esimerkki asenteellisesta suhtautumisesta kielivähemmistön oikeuksiin. Laki ei edellytä, että jokaisen yksityishenkilön pitää osata molempia kieliä vaan että palvelua pitää saada äidinkielellään. Puhelinkeskushenkilön käytös on ala-arvoista, koska hän ilmeisesti (ainakin lehtijutun mukaan) osaa ruotsia.
että kaikki vähemmistöt eivät ole samanarvoisia lain edessä. Suomessa on paljon vähemmistöjä joilta tällaiset oikeudet puuttuvat, ainoastaan yhdellä vähemmistöllä on jopa enemmistöäkin suuremmat oikeudet joita lakiin vedoten suureen ääneen huudetaan. Lagen, lagen, lagen olemme kuulleet monta kertaa ja sitä lakia tullaankin muuttamaan melko pian, että tämä lain apuun huutaminen loppuu. Lagen, lagen, lagen säger si och så.
Taitaa olla niinkuin Vihreiden Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan, että kun nuoret astuvat valtaan he vihaavat "pakkoruotsiakin" niin paljon, että he poistavat sen aivan varmasti. Samoin tulee käymään tämän lain apuun huutamisen kanssa, lakeja voidaan muuttaa, varsinkin kun on kysymys täysin kohtuuttomista laeista!
"Laki ei edellytä, että jokaisen yksityishenkilön pitää osata molempia kieliä vaan että palvelua pitää saada äidinkielellään."
Saako venäjänkielinen venäjänkielistä palvelua Lahdessa ?
Suomessa asuvista henkilöistä 5,4 prosenttia ja Uudellamaalla asuvista yli seitsemän prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia. Päijät-Hämeen vastaava luku on 0,3 prosenttia, eli noin 600 henkilöä.
Päijät-Hämeen yleisin vieras kieli on venäjä, jota puhuu äidinkielenään noin 2 500 henkilöä. Venäjää puhuvien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin tuhannella.
Viroa puhuvien määrä nousi kielitilastossa kolmanneksi, kun se ylitti ruotsinkielisten määrän vuonna 2006. Jos nykyinen kasvuvauhti jatkuu, ylittää viroa puhuvien lukumäärä tuhannen vuoden kuluessa.
http://www.ess.fi/?article=278313