Oma rand-olio

Harrastaja591

Mitä mieltä olette tämän tehokkuudesta? Ja miten sen saisi vähemmän alustariippuvammaksi? Tämä ei kai välttämättä toimi kaikilla koneilla? Käyttöä varten pitää olla satunnaistiedosto esim. jpeg kuvasta suurimmalla iso-arvolla otettuna. Eikös 0,1 megan ja 100 megan taulukosta luku ole yhtä nopeaa? Mitä mieltä olette siitä ideasta ja satunnaislukujen laadusta?

Vaihtoehtoisia toteutuksia on poiskommentoitu.

Pienempi_kuin ja suurempi_kuin pitää korvata editorin korvaustoiminnolla.

Ennen oliota, xor-yhdistämis-funktio:

long unsigned int xoryh(long unsigned int a, long unsigned int b, long unsigned int c)
{
long unsigned int rsa;
bitsetpienempi_kuin32lusuurempi_kuin ra( a );
bitsetpienempi_kuin32lusuurempi_kuin omr( b );
bitsetpienempi_kuin32lusuurempi_kuin bk2( c );
ra=(ra^=omr)^=bk2;
rsa=ra.to_ulong( );
return rsa;
}
class orand
{
public:
long unsigned int alusta(fstream &sat);
long unsigned int an();
void nol(long unsigned int s);

private:
long unsigned int k_, rsat_, k2_;
vectorpienempi_kuinunsigned intsuurempi_kuin svec_;
bitsetpienempi_kuin32lusuurempi_kuin omr_;
bitsetpienempi_kuin32lusuurempi_kuin ra_;
bitsetpienempi_kuin32lusuurempi_kuin bk2_;
union
{
long unsigned int ink;
unsigned char chk[4];
} unk_;
long unsigned int kok_, vkok_;
};

long unsigned int orand::alusta(fstream &sat)
{
sat.seekg(0, ios::end);
kok_=sat.tellg();

for(k_=0 ; k_pienempi_kuinkok_ ; k_ )
{
sat.seekg(k_);
sat suurempi_kuinsuurempi_kuin noskipws suurempi_kuinsuurempi_kuin unk_.chk[k_%4];
if(k_%4==3) svec_.push_back(unk_.ink);
}
k_=0;
vkok_=svec_.size();
k2_=(vkok_/4)*3;
return vkok_;
}

long unsigned int orand::an()
{

k_ ;
if(k_==vkok_) { k_=0; k2_--; if(k2_pienempi_kuinvkok_/4) k2_=(vkok_/4)*3; }

rsat_=rand( );
/* bitsetpienempi_kuin32lusuurempi_kuin ra_( rsat_ );
bitsetpienempi_kuin32lusuurempi_kuin omr_( svec_.at(k_) );
bitsetpienempi_kuin32lusuurempi_kuin bk2_( svec_.at(k2_) );
// omr_=(omr_^=bk2_);
ra_=(ra_^=omr_)^=bk2_;
rsat_=ra_.to_ulong( );
return rsat_;*/
return xoryh(rsat_, svec_.at(k_), svec_.at(k2_) );
}

void orand::nol(long unsigned int s)
{
k_=s%vkok_;
}

12

350

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Harrastaja591

      includet jäi, ne on kai: iostream, fstream, vector, cstdlib ja bitset


      ja:
      using namespace std;

    • 15

      "Mitä mieltä olette tämän tehokkuudesta?"

      Jos haluat tehdä hirmunopean, hankkiudu eroon kerto-, jako- ja modulolaskuista.

      Kääntäjä osaa luultavasti optimoida nuo bitset-tyyppimuunnokset ja funktiokutsun (xoryh), jotka ilman optimointeja näyttävät turhalta kuormalta. Mutta silti: miksi et vaan xorraisi suoraan:

      return rsat_ ^ svec_.at(k_) ^ svec_.at(k2_);

      "Eikös 0,1 megan ja 100 megan taulukosta luku ole yhtä nopeaa?"

      Ei. Esimerkki: lue kaikki taulukon tavut kertaalleen satunnaisessa järjestyksessä. 100 megan taulukosta tavut tulevat keskimäärin huomattavasti hitaammin kuin 0,1 megan taulukosta. Arvaatko syyn?

      • Harrastaja591

        "Ei. Esimerkki: lue kaikki taulukon tavut kertaalleen satunnaisessa järjestyksessä. 100 megan taulukosta tavut tulevat keskimäärin huomattavasti hitaammin kuin 0,1 megan taulukosta. Arvaatko syyn?"

        Erityyppistä muistia fyysisesti, useimmissa tietokoneissa? Arvaus saattaa olla väärä. Ja joku on saattanut koota erilaisen tietokoneen. Entä jos sama tai eri ohjelma on jo varannut 2 gigaa muistia 4 gigasta? Ja onko joku koko kynnys minkä jälkeen alkion haku ei enää hidastu? Näiden luulisi riippuvan myös käyttöjärjestelmästä ja linux-jakelusta ja siitä onko prosessori-ytimiä 1 vai useampi.

        Tarkoitin muuten sekä c-taulukkoa [koko] että vectoria. Onko niillä eroa tässä suhteessa?

        Missä linux-jakelussa omat ohjelmat toimivat nopeimmin?

        Vaikka olisi monta ydintä, voiko omaa ohjelmaa hidastaa se jos samaan aikaan katsoo firefoxilla videoita tai saman ohjelman toinen instanssi/ olio (vai miten se pitää sanoa?) on käynnissä eri datalla?


      • Harrastaja591 kirjoitti:

        "Ei. Esimerkki: lue kaikki taulukon tavut kertaalleen satunnaisessa järjestyksessä. 100 megan taulukosta tavut tulevat keskimäärin huomattavasti hitaammin kuin 0,1 megan taulukosta. Arvaatko syyn?"

        Erityyppistä muistia fyysisesti, useimmissa tietokoneissa? Arvaus saattaa olla väärä. Ja joku on saattanut koota erilaisen tietokoneen. Entä jos sama tai eri ohjelma on jo varannut 2 gigaa muistia 4 gigasta? Ja onko joku koko kynnys minkä jälkeen alkion haku ei enää hidastu? Näiden luulisi riippuvan myös käyttöjärjestelmästä ja linux-jakelusta ja siitä onko prosessori-ytimiä 1 vai useampi.

        Tarkoitin muuten sekä c-taulukkoa [koko] että vectoria. Onko niillä eroa tässä suhteessa?

        Missä linux-jakelussa omat ohjelmat toimivat nopeimmin?

        Vaikka olisi monta ydintä, voiko omaa ohjelmaa hidastaa se jos samaan aikaan katsoo firefoxilla videoita tai saman ohjelman toinen instanssi/ olio (vai miten se pitää sanoa?) on käynnissä eri datalla?

        "Missä linux-jakelussa omat ohjelmat toimivat nopeimmin?"

        Siinä missä uusin kääntäjä ja optimoiduimmat kirjastot. Todennäköisesti Gentoolla saat eniten irti koneesta kun käännät sen omalle koneellesi optimoiden. Toinen voisi olla Arch.


      • TRRY
        Harrastaja591 kirjoitti:

        "Ei. Esimerkki: lue kaikki taulukon tavut kertaalleen satunnaisessa järjestyksessä. 100 megan taulukosta tavut tulevat keskimäärin huomattavasti hitaammin kuin 0,1 megan taulukosta. Arvaatko syyn?"

        Erityyppistä muistia fyysisesti, useimmissa tietokoneissa? Arvaus saattaa olla väärä. Ja joku on saattanut koota erilaisen tietokoneen. Entä jos sama tai eri ohjelma on jo varannut 2 gigaa muistia 4 gigasta? Ja onko joku koko kynnys minkä jälkeen alkion haku ei enää hidastu? Näiden luulisi riippuvan myös käyttöjärjestelmästä ja linux-jakelusta ja siitä onko prosessori-ytimiä 1 vai useampi.

        Tarkoitin muuten sekä c-taulukkoa [koko] että vectoria. Onko niillä eroa tässä suhteessa?

        Missä linux-jakelussa omat ohjelmat toimivat nopeimmin?

        Vaikka olisi monta ydintä, voiko omaa ohjelmaa hidastaa se jos samaan aikaan katsoo firefoxilla videoita tai saman ohjelman toinen instanssi/ olio (vai miten se pitää sanoa?) on käynnissä eri datalla?

        > > 100 megan taulukosta tavut tulevat keskimäärin huomattavasti hitaammin kuin 0,1 megan taulukosta. Arvaatko syyn?

        > Erityyppistä muistia fyysisesti, useimmissa tietokoneissa?

        Tämän voisi hyvällä tahdolla tulkita oikeaksikin vastaukseksi. :)

        Syy suorituskykyeroihin seuraa siitä, miten hyvin prosessorin välimuisti pystyy nopeuttamaan muistihakuja. Sen merkitys voi olla täysin eri kertaluokkaa kuin käyttöjärjestelmistä tai niiden kirjastoversioista seuraavat nopeuserot.

        Havainnollistan muistin käyttötavan merkitystä testiohjelmalla. Jos ajat ohjelman komentoriviparametrilla 100, se varaa 100 megatavua muistia. Ohjelma täyttää muistin kunkin tavun arvoilla 0, 1, 2, ... 254, 255, 0, 1, 2, ... jne.

        Ohjelma toteuttaa kaksi muistin täyttötapaa: nopean ja hitaan. Nopea tapa täyttää muistialueen järjestyksessä alusta loppuun, hidas tapa täyttää muistia 4096 tavun välein tavu kerrallaan monesta kohdasta "rinnakkain". Huomaa, että kooditasolla täyttötavat eroavat toisistaan vain sisäkkäisten for-silmukoiden järjestyksessä. Muistia täyttävä rivi "p[x] = p[x - 1] 1" suoritetaan yhtä monta kertaa kummassakin täyttötavassa. Paluuarvoksi ohjelma palauttaa kolmannesta 4096:n tavun lohkosta arvon 200 ihan vain osoitukseksi siitä, että tulos on sama.

        /* Muistintäyttötesti. [email protected], 2010. */
        #include
        #include

        int main(int argc, char **argv) {
        long long koko = 1024*1024*atoi(argv[1]);
        char *p = 0;
        long long sivun_pohja = 0;
        long long kohta = 0;
        p = (char*)malloc(koko);
        if (p == 0) {
        printf("%d tavun varaaminen muistista ei onnistunut.\n", koko);
        exit(1);
        }
        printf("varattiin muistia %d Mt\n", koko/1024/1024);

        /* Kaksi tapaa täyttää muisti. Kommentoi aina toinen pois. */
        /* nopea */
        for (sivun_pohja = 0; sivun_pohja < koko; sivun_pohja = 4096) {
        for (kohta = 1; kohta < 4096; kohta ) {
        p[sivun_pohja kohta] = p[sivun_pohja kohta - 1] 1;
        }
        }

        /* hidas
        for (kohta = 1; kohta < 4096; kohta ) {
        for (sivun_pohja = 0; sivun_pohja < koko; sivun_pohja = 4096) {
        p[sivun_pohja kohta] = p[sivun_pohja kohta - 1] 1;
        }
        }
        */

        return p[4040 2*4096];
        }

        Ajoin ohjelmaa näin: gcc test.c && time ./a.out 100; echo $?

        Omalla koneellani (3 GHz AMD Phenom II, Debian) nopea tapa täyttää muistialueen (100 Mt) noin 0,7 sekunnissa, ja hidas tapa noin 5,1 sekunnissa. Ero on yli 7-kertainen. Yhdellä megatavulla täyttötavat ovat lähes yhtä nopeat, mutta 500 Mt:lla nopeusero on lähes 10-kertainen. Tämä osoittaa senkin, että 0,1 Mt:n taulukosta tavut löytyvät keskimäärin nopeammin kuin 100 Mt:n taulukosta.

        Tarkaksi syyksi nopeuseroon epäilen prosessien loogisia muistiosoitteita fyysisiksi muistiosoitteiksi muuttavan TLB:n käyttäytymisen. Kun muisti täytetään järjestyksessä, peräkkäiset kirjoitus- ja lukukerrat osuvat lähes aina samalle muistisivulle (x86-arkkitehtuurissa tavallisesti 4096 tavua). Tällöin muistiosoitteen muunnos voidaan tehdä suoraan TLB:n tiedoilla. Tämä kestää tavallisesti vain yhden kellojakson.

        Kun taas prosessin muistiavaruus on suuri ja sitä käsitellään sieltä täältä, kuten hidas täyttötapa tekee, kaikki prosessin käyttämät muistisivut eivät mahdu TLB:hen, jolloin muistiosoitteen muunnos voikin kestää jopa kymmeniä kellojaksoja.


      • TRRY
        TRRY kirjoitti:

        > > 100 megan taulukosta tavut tulevat keskimäärin huomattavasti hitaammin kuin 0,1 megan taulukosta. Arvaatko syyn?

        > Erityyppistä muistia fyysisesti, useimmissa tietokoneissa?

        Tämän voisi hyvällä tahdolla tulkita oikeaksikin vastaukseksi. :)

        Syy suorituskykyeroihin seuraa siitä, miten hyvin prosessorin välimuisti pystyy nopeuttamaan muistihakuja. Sen merkitys voi olla täysin eri kertaluokkaa kuin käyttöjärjestelmistä tai niiden kirjastoversioista seuraavat nopeuserot.

        Havainnollistan muistin käyttötavan merkitystä testiohjelmalla. Jos ajat ohjelman komentoriviparametrilla 100, se varaa 100 megatavua muistia. Ohjelma täyttää muistin kunkin tavun arvoilla 0, 1, 2, ... 254, 255, 0, 1, 2, ... jne.

        Ohjelma toteuttaa kaksi muistin täyttötapaa: nopean ja hitaan. Nopea tapa täyttää muistialueen järjestyksessä alusta loppuun, hidas tapa täyttää muistia 4096 tavun välein tavu kerrallaan monesta kohdasta "rinnakkain". Huomaa, että kooditasolla täyttötavat eroavat toisistaan vain sisäkkäisten for-silmukoiden järjestyksessä. Muistia täyttävä rivi "p[x] = p[x - 1] 1" suoritetaan yhtä monta kertaa kummassakin täyttötavassa. Paluuarvoksi ohjelma palauttaa kolmannesta 4096:n tavun lohkosta arvon 200 ihan vain osoitukseksi siitä, että tulos on sama.

        /* Muistintäyttötesti. [email protected], 2010. */
        #include
        #include

        int main(int argc, char **argv) {
        long long koko = 1024*1024*atoi(argv[1]);
        char *p = 0;
        long long sivun_pohja = 0;
        long long kohta = 0;
        p = (char*)malloc(koko);
        if (p == 0) {
        printf("%d tavun varaaminen muistista ei onnistunut.\n", koko);
        exit(1);
        }
        printf("varattiin muistia %d Mt\n", koko/1024/1024);

        /* Kaksi tapaa täyttää muisti. Kommentoi aina toinen pois. */
        /* nopea */
        for (sivun_pohja = 0; sivun_pohja < koko; sivun_pohja = 4096) {
        for (kohta = 1; kohta < 4096; kohta ) {
        p[sivun_pohja kohta] = p[sivun_pohja kohta - 1] 1;
        }
        }

        /* hidas
        for (kohta = 1; kohta < 4096; kohta ) {
        for (sivun_pohja = 0; sivun_pohja < koko; sivun_pohja = 4096) {
        p[sivun_pohja kohta] = p[sivun_pohja kohta - 1] 1;
        }
        }
        */

        return p[4040 2*4096];
        }

        Ajoin ohjelmaa näin: gcc test.c && time ./a.out 100; echo $?

        Omalla koneellani (3 GHz AMD Phenom II, Debian) nopea tapa täyttää muistialueen (100 Mt) noin 0,7 sekunnissa, ja hidas tapa noin 5,1 sekunnissa. Ero on yli 7-kertainen. Yhdellä megatavulla täyttötavat ovat lähes yhtä nopeat, mutta 500 Mt:lla nopeusero on lähes 10-kertainen. Tämä osoittaa senkin, että 0,1 Mt:n taulukosta tavut löytyvät keskimäärin nopeammin kuin 100 Mt:n taulukosta.

        Tarkaksi syyksi nopeuseroon epäilen prosessien loogisia muistiosoitteita fyysisiksi muistiosoitteiksi muuttavan TLB:n käyttäytymisen. Kun muisti täytetään järjestyksessä, peräkkäiset kirjoitus- ja lukukerrat osuvat lähes aina samalle muistisivulle (x86-arkkitehtuurissa tavallisesti 4096 tavua). Tällöin muistiosoitteen muunnos voidaan tehdä suoraan TLB:n tiedoilla. Tämä kestää tavallisesti vain yhden kellojakson.

        Kun taas prosessin muistiavaruus on suuri ja sitä käsitellään sieltä täältä, kuten hidas täyttötapa tekee, kaikki prosessin käyttämät muistisivut eivät mahdu TLB:hen, jolloin muistiosoitteen muunnos voikin kestää jopa kymmeniä kellojaksoja.

        ainakin nuo jäi pois, kun suomi24 söi koodia.


      • bpdm
        TRRY kirjoitti:

        > > 100 megan taulukosta tavut tulevat keskimäärin huomattavasti hitaammin kuin 0,1 megan taulukosta. Arvaatko syyn?

        > Erityyppistä muistia fyysisesti, useimmissa tietokoneissa?

        Tämän voisi hyvällä tahdolla tulkita oikeaksikin vastaukseksi. :)

        Syy suorituskykyeroihin seuraa siitä, miten hyvin prosessorin välimuisti pystyy nopeuttamaan muistihakuja. Sen merkitys voi olla täysin eri kertaluokkaa kuin käyttöjärjestelmistä tai niiden kirjastoversioista seuraavat nopeuserot.

        Havainnollistan muistin käyttötavan merkitystä testiohjelmalla. Jos ajat ohjelman komentoriviparametrilla 100, se varaa 100 megatavua muistia. Ohjelma täyttää muistin kunkin tavun arvoilla 0, 1, 2, ... 254, 255, 0, 1, 2, ... jne.

        Ohjelma toteuttaa kaksi muistin täyttötapaa: nopean ja hitaan. Nopea tapa täyttää muistialueen järjestyksessä alusta loppuun, hidas tapa täyttää muistia 4096 tavun välein tavu kerrallaan monesta kohdasta "rinnakkain". Huomaa, että kooditasolla täyttötavat eroavat toisistaan vain sisäkkäisten for-silmukoiden järjestyksessä. Muistia täyttävä rivi "p[x] = p[x - 1] 1" suoritetaan yhtä monta kertaa kummassakin täyttötavassa. Paluuarvoksi ohjelma palauttaa kolmannesta 4096:n tavun lohkosta arvon 200 ihan vain osoitukseksi siitä, että tulos on sama.

        /* Muistintäyttötesti. [email protected], 2010. */
        #include
        #include

        int main(int argc, char **argv) {
        long long koko = 1024*1024*atoi(argv[1]);
        char *p = 0;
        long long sivun_pohja = 0;
        long long kohta = 0;
        p = (char*)malloc(koko);
        if (p == 0) {
        printf("%d tavun varaaminen muistista ei onnistunut.\n", koko);
        exit(1);
        }
        printf("varattiin muistia %d Mt\n", koko/1024/1024);

        /* Kaksi tapaa täyttää muisti. Kommentoi aina toinen pois. */
        /* nopea */
        for (sivun_pohja = 0; sivun_pohja < koko; sivun_pohja = 4096) {
        for (kohta = 1; kohta < 4096; kohta ) {
        p[sivun_pohja kohta] = p[sivun_pohja kohta - 1] 1;
        }
        }

        /* hidas
        for (kohta = 1; kohta < 4096; kohta ) {
        for (sivun_pohja = 0; sivun_pohja < koko; sivun_pohja = 4096) {
        p[sivun_pohja kohta] = p[sivun_pohja kohta - 1] 1;
        }
        }
        */

        return p[4040 2*4096];
        }

        Ajoin ohjelmaa näin: gcc test.c && time ./a.out 100; echo $?

        Omalla koneellani (3 GHz AMD Phenom II, Debian) nopea tapa täyttää muistialueen (100 Mt) noin 0,7 sekunnissa, ja hidas tapa noin 5,1 sekunnissa. Ero on yli 7-kertainen. Yhdellä megatavulla täyttötavat ovat lähes yhtä nopeat, mutta 500 Mt:lla nopeusero on lähes 10-kertainen. Tämä osoittaa senkin, että 0,1 Mt:n taulukosta tavut löytyvät keskimäärin nopeammin kuin 100 Mt:n taulukosta.

        Tarkaksi syyksi nopeuseroon epäilen prosessien loogisia muistiosoitteita fyysisiksi muistiosoitteiksi muuttavan TLB:n käyttäytymisen. Kun muisti täytetään järjestyksessä, peräkkäiset kirjoitus- ja lukukerrat osuvat lähes aina samalle muistisivulle (x86-arkkitehtuurissa tavallisesti 4096 tavua). Tällöin muistiosoitteen muunnos voidaan tehdä suoraan TLB:n tiedoilla. Tämä kestää tavallisesti vain yhden kellojakson.

        Kun taas prosessin muistiavaruus on suuri ja sitä käsitellään sieltä täältä, kuten hidas täyttötapa tekee, kaikki prosessin käyttämät muistisivut eivät mahdu TLB:hen, jolloin muistiosoitteen muunnos voikin kestää jopa kymmeniä kellojaksoja.

        Entä L1 ja L2 cache, prosessorin sisällä ja ulkona?

        Mistä tietää mikä data menee niihin erityisen nopeisiin muisteihin ja varaako muut ohjelmat ne?


    • Olen itse ihan tyytyväinen rand() funktioon kun otan siemenluvun kellon mukaan ja pyrin käyttämään eniten merkitseviä bittejä.

      En ole ainakaan vielä tarvinnut parempaa satunnaisuutta.

      • aapeli.

        Tarkoiti kai vähiten merkitseviä?


      • aapeli. kirjoitti:

        Tarkoiti kai vähiten merkitseviä?

        En. En siis harrasta jakojäännöksellä sen satunnaisluvunlaskemista vaan jakamalla RAND_MAX:lla. Ainakin ennen joissakin toteutuksissa oli satunnaisluvut parempia.


      • aapeli.
        M-Kar kirjoitti:

        En. En siis harrasta jakojäännöksellä sen satunnaisluvunlaskemista vaan jakamalla RAND_MAX:lla. Ainakin ennen joissakin toteutuksissa oli satunnaisluvut parempia.

        aivan totta, sekoilin tuosta siemenluvun käytöstä


    • nopia keino

      Satunnaislukuja saa nopeasti veikkauksen sivuilta. Valitse sieltä jokin vekkauksen arpomista lottoriveistä: sen lähemmäksi konesatunnaisuutta et millään pääse

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      130
      5085
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      32
      3197
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1837
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1800
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      19
      1655
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1511
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      11
      1315
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1286
    9. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      19
      1267
    10. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1257
    Aihe