helluntailaisten kreationismijuttuja kielilä puhumisineen vai tieteellisiä julkaisuja?
"Tieteellisiä näkökulmia
Kielillä puhumista on tutkittu melko paljon. Tutkijoiden hypoteesit vaihtelevat huijauksesta mielenhäiriöihin.
Kielitieteellinen
Kielilläpuhujien käsittämättömistä tavuista koostuvaa puhe on tyypillisesti epämääräistä tavujen uudelleenjärjestämistä puhujan äidinkielestä. Eri maista kotoisin olevien kielilläpuhujien näytteitä analysoitaessa on huomattu niiden kaikkien poikkeavan selvästi toisistaan. Kielitieteilijöiden mukaan käsittämättömällä puheella ei ole mitään yhteyttä mihinkään ihmisten käyttämiin kieliin ja niiden rakenteeseen, eli se on niin sanottua siansaksaa. Myöskään uskonnollisen kokemuksen aiheuttama kielilläpuhuminen ei poikkea tyyliltään kielilläpuhumisesta, johon uskonnot eivät liity. Kielilläpuhuminen ei rajoitu mihinkään tiettyyn uskontoon, vaan se on ihmisten keskuudessa tapahtuva luonnollinen ilmiö.
Psykologinen
Ensimmäisen tieteellisen tutkimuksen kielilläpuhumista suoritti psykiatri Emil Kraepelin tutkiessaan skitsofreniapotilaiden kielellistä käyttäytymistä. Vuonna 1927 G.B. Cutten julkaisi kirjan Speaking with tongues; historically and psychologically considered, joka oli vuosia arvostettu lääketieteellinen teos. Kuten Kraepelin hän yhdisti kielilläpuhumisen skitsofreniaan. Vuonna 1972 John Kildahl tarkasteli ilmiötä eri näkökulmasta kirjassaan The Psychology of Speaking in Tongues. Hänen mukaansa kielilläpuhuminen ei ollut skitsofreniaan liittyvä oire, ja kielilläpuhujat kärsivät vähemmän stressistä. Hän kuitenkin havaitsi kielilläpuhujien taipumuksen tarvita auktoriteettihahmoja elämässään sekä heidän kärsineen monista kriiseistä.
Lääketieteellinen
Glossolalia näkyy aivoissa otsalohkojen hiljenemisenä ja itsekontrollin heikentymisenä. Pennsylvanian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat kuvansivat viiden kielilläpuhujan aivoja ja havaitsivat, että kielilläpuhumisen aikana muun muassa otsalohkot ja keskittymiskykyä säätelevä aivoalue hiljenivät. Kokelaat eivät kontrolloineet aivojensa kielikeskuksia glossolalian aikana. Näitä löydöksiä on tulkittu niin, että jokin tuntematon tekijä otti heidän tietoisuutensa hallintaansa. Tutkijat olettivat, että tämä olisi toinen osa aivoista, mutta sitä he eivät kuitenkaan pystyneet osoittamaan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kielilläpuhuminen
"Tieteellisiä näkökulmia
Kielillä puhumista on tutkittu melko paljon. Tutkijoiden hypoteesit vaihtelevat huijauksesta mielenhäiriöihin.
Kielitieteellinen
Kielilläpuhujien käsittämättömistä tavuista koostuvaa puhe on tyypillisesti epämääräistä tavujen uudelleenjärjestämistä puhujan äidinkielestä. Eri maista kotoisin olevien kielilläpuhujien näytteitä analysoitaessa on huomattu niiden kaikkien poikkeavan selvästi toisistaan. Kielitieteilijöiden mukaan käsittämättömällä puheella ei ole mitään yhteyttä mihinkään ihmisten käyttämiin kieliin ja niiden rakenteeseen, eli se on niin sanottua siansaksaa. Myöskään uskonnollisen kokemuksen aiheuttama kielilläpuhuminen ei poikkea tyyliltään kielilläpuhumisesta, johon uskonnot eivät liity. Kielilläpuhuminen ei rajoitu mihinkään tiettyyn uskontoon, vaan se on ihmisten keskuudessa tapahtuva luonnollinen ilmiö.
Psykologinen
Ensimmäisen tieteellisen tutkimuksen kielilläpuhumista suoritti psykiatri Emil Kraepelin tutkiessaan skitsofreniapotilaiden kielellistä käyttäytymistä. Vuonna 1927 G.B. Cutten julkaisi kirjan Speaking with tongues; historically and psychologically considered, joka oli vuosia arvostettu lääketieteellinen teos. Kuten Kraepelin hän yhdisti kielilläpuhumisen skitsofreniaan. Vuonna 1972 John Kildahl tarkasteli ilmiötä eri näkökulmasta kirjassaan The Psychology of Speaking in Tongues. Hänen mukaansa kielilläpuhuminen ei ollut skitsofreniaan liittyvä oire, ja kielilläpuhujat kärsivät vähemmän stressistä. Hän kuitenkin havaitsi kielilläpuhujien taipumuksen tarvita auktoriteettihahmoja elämässään sekä heidän kärsineen monista kriiseistä.
Lääketieteellinen
Glossolalia näkyy aivoissa otsalohkojen hiljenemisenä ja itsekontrollin heikentymisenä. Pennsylvanian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat kuvansivat viiden kielilläpuhujan aivoja ja havaitsivat, että kielilläpuhumisen aikana muun muassa otsalohkot ja keskittymiskykyä säätelevä aivoalue hiljenivät. Kokelaat eivät kontrolloineet aivojensa kielikeskuksia glossolalian aikana. Näitä löydöksiä on tulkittu niin, että jokin tuntematon tekijä otti heidän tietoisuutensa hallintaansa. Tutkijat olettivat, että tämä olisi toinen osa aivoista, mutta sitä he eivät kuitenkaan pystyneet osoittamaan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kielilläpuhuminen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hengellisissä tilaisuuksissa tapahtuvaa kielillä puhumista ei voida tutkia tieteellisesti, koska kysymys on hengen alueella tapahtuva toiminta, jonne ei voida päästä tieteellisillä menetelmillä. Tiede pystyy tutkimaan vain materiaalista maailmaa. On suorastaan naurettavaa typeryyttä tutkia aivoja ja kuvitella, että sieltä löytyisi joku syy tai selitys kielilläpuhumiseen. Kielilläpuhuminen on Pyhässä Hengessä, eikä aivoissa, tapahtuvaa toimintaa.
"Hengellisissä tilaisuuksissa tapahtuvaa kielillä puhumista ei voida tutkia tieteellisesti, koska kysymys on hengen alueella tapahtuva toiminta, jonne ei voida päästä tieteellisillä menetelmillä."
Voinet sitten kertoa, miksi tutkijat ovat havainneet avaajan mainitsemat asiat esimerkiksi äidinkielen tavujen uudelleen järjestäytymisestä "kielillä puhuttaessa" tai miksi aivotoiminnassa tapahtuu selkeitä muutoksia kyseisellä hetkellä, kiitos.