Soutivat pikapikaa ruotsiin ja suomenkieliset hoitivat Suomen puolustuksen. Siinä meillä rehti ja suoraselkäinen vähemmistö.
1939-1944 62% sotilaskarkureista ruotsinkielisiä!
Kensartti
882799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 88
Vanhimmat
Onko tuollainen pelkuruus edes tottakaan? Suomen ruotsalaiset ovat tiemmä aina olleet urhoollisia kuin esi-isänsä, nuo muinaiset viikingit konsanaan, jotka kolusivat venäjät ja jopa nykyisenä Amerikkana tunnetun viinimaan.
henkilönä olet kyllä tässä asiassa hieman liian sinisilmäinen ja kirkasotsainen.
Kyllä se rannikkohurrien kohdalla on. Stadin ja Tammisaaren porukan kohdalla ei.
Eikös Talvisodan aikaan 1939-1940 ne Merenkurkun jäät haitanneet lainkaan "soutuhommia"?
Jotain järkeä sinunkin päästöihisi.
hurri pettää aina!
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8977046/43462299
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
Sama lähde, numerot hieman eri.
"Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla."
Vielä pahempaa kuin karkuruus oli se, että rannikolle, erittäin hyville maanviljelysseuduille, ei asutettu rkp:n vastustuksen takia suomalaisia pakolaisia karjalasta, joita oli 400 000 henkeä, suurin osa naisia ja lapsia. Rkp pelasi jo tällöin härskiä kielipolitiikkaansa, joka yhä vaan jatkuu, suoranaista maanpetosta!
Sama meno toistuu nyt kun on tulossa satoja tuhansia mamuja rkp:n toimesta, ja joita taas tungetaan meidän suomalaisten niskoille kuntiin, kun oikea paikka olisi närpiö tai ahvenanmaa..
Keväällä 1945 oli jo suuremmat lukemat!
Otahan se "Jukka-totuustohtorin" eli Jukka Kulomaan väitöskirja Käpykaartiin? ja katsele sieltä lukemia. Sieltä se Markku Tasalakin on ottanut lukemat kirjaansa.
Asiasta on kirjoittanut myös Markku Tasala. "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.).
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
"Sama meno toistuu nyt kun on tulossa satoja tuhansia mamuja rkp:n toimesta, ja joita taas tungetaan meidän suomalaisten niskoille kuntiin, kun oikea paikka olisi närpiö tai ahvenanmaa.. "
Närpiössä ja Ahvenanmaalla on runsaasti maahanmuuttajia ja kuten myös muualla Svenskfinlandissa, puhut taas vastoin parempaa tietämystä.
Täällä palstalla ovat netti fenno kollegasi pikemminkin olleet huolissaan siitä että Svenskfinlandin mamuista kasvaa uusia ruotsinkielisiä, aivan kuten entisaikoinakin jolloin suuri osa maahanmuuttajista valitsi uuden kotimaansa kielivalikoimasta omakseen ruotsin.
"Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
Joo ja kaiken kaikkiaan karkureita oli:
Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa
Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000–35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Itä-Hämeeseen ja Pohjois-Uudellemaalle. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7,8 %.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaskarkuruus
"Kovin on valikoivaa netti fennon historian tietämys"
Ikävältähän tämä kuulostaa ja kovin epäisänmaalliselta. Siitä ei Ankkadaami pääse yli eikä ympäri.
"Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
600 ruotsinkielisen Pohjanmaan hurria kaikkiaan 800:sta Ruotsiin paenneesta sotilaskarkurista on ikävä luku. Kun kerran Ruotsiin paenneista puhutaan niin silloin ei puhuta Kannaksen käpyjenkerääjistä vaan Munsalan soutureista!
>>Lakkaa jo levittämästä tuota valhetta.
AnkdamKäyttäjän viestit16.4.2010 09:49
"Minulla ne sentään on omassa hyllyssäni... "
Ei olisi haitannut vaikka olisit lukenutkin ne :D
Onko sama vaiva kuin Heikillä, suomea ei ymmärrä puhuttuna eikä luettuna eikä ruotsiakaan...
>Ei olisi haitannut vaikka olisit lukenutkin ne :D<
On ne luettu jo vuosia sitten ja luetaan aina tarvittaessa uudelleen. Nyt on muuten tuo Tasalan kirjakin melkoisen arvossaan kun katselee divareitten hintoja. Ostin kirppikseltä vitosella toisenkin, jos vaikka haluat... ;=)
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=212988
Tasala Markku Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha
Pohjoinen, 2000, 295 s., painos: P1, kunto: K4, Sidottu kuvakansi, 35 EUR
P.S.
Sinähän sen Andersenin kirjan paljon puhutun prosentti-pätkänkin käänsit valmiiksi...
Ja siltikään et ole perillä rintamankarkuruuden ja metsäkaartilaisuuden kokonaisuudesta? No, eihän se, että ostelee kirjoja ja selailee niitä, tietenkään tarkoita sitä, että tietäisikin jotakin.
Tuli ihan se pystykorvamies mieleen. Oletko sinäkin jonkun pohjanmaan joen varrelta?
Pet Shop Boys - Go West
http://video.google.com/videoplay?docid=3835077680495671017#
(Morali/Belelo/Willis/Tennant/Lowe)
-----------
Come on, come on, come on, come on
(Together) We will go our way
(Together) We will leave someday
(Together) Your hand in my hands
(Together) We will make our plans
(Together) We will fly so high
(Together) Tell all our friends goodbye
(Together) We will start life new
(Together) This is what we'll do
(Go West) Life is peaceful there
(Go West) In the open air
(Go West) Where the skies are blue
(Go West) This is what we're gonna do
(Go West, this is what we're gonna do, Go West)
(Together) We will love the beach
(Together) We will learn and teach
(Together) Change our pace of life
(Together) We will work and strive
(I love you) I know you love me
(I want you) How could I disagree?
(So that's why) I make no protest
(When you say) You will do the rest
(Go West) Life is peaceful there
(Go West) In the open air
(Go West) Baby you and me
(Go West) This is our destiny (Aah)
(Go West) Sun in wintertime
(Go West) We will do just fine
(Go West) Where the skies are blue
(Go West) this is what we're gonna do
There where the air is free
We'll be (We'll be) what we want to be (Aah aah aah aah)
Now if we make a stand (Aah)
We'll find (We'll find) our promised land (Aah)
(I know that) There are many ways
(To live there) In the sun or shade
(Together) We will find a place
(To settle) Where there's so much space
(Without rush) And the pace back east
(The hustling) Rustling just to feed
(I know I'm) Ready to leave too
(So that's what) We are gonna do
(What we're gonna do is
Go West) Life is peaceful there
(Go West) There in the open air
(Go West) Where the skies are blue
(Go West) This is what we're gonna do
(Life is peaceful there)
Go West (In the open air)
Go West (Baby, you and me)
Go West (This is our destiny)
Come on, come on, come on, come on
(Go West) Sun in wintertime
(Go West) We will feel just fine
(Go West) Where the skies are blue
(Go West) This is what we're gonna do
(Come on, come on, come on)
(Go West)
(Go West)
(Go, ooh, go, yeah)
(Go West)
(Go, ooh, go, yeah)
(Go West)
(Go, ooh, go, yeah)
(Go West)
(Go, ooh, go, yeah)
(Gimme a feelin')
(Gimme a feelin')
(Go West)
(Gimme a feelin')
(Gimme a feelin')
(Go West)
(Gimme a feelin')
(Gimme a feelin')
>ostelee kirjoja ja selailee niitä<
Sinä tiedät että minä tiedän ja päin vastoin. Meillä ei ole tietääkseni ennenkään ollut aihetta tuollaisiin alamittaisiin heittoihin. Se kirjamäärä on todellakin jo melkoinen ja aihe on edelleenkin sama. Täydellisessä Tiede ja Ase -sarjassa on aika monta julkaistua artikkelia ja tutkimusta mm. rintamakarkuruudesta. Tässä ketjussa on puhuttu Suomen ruotsalaisten suorittamista soutuhommista Merenkurkussa.
Tiedän toki, että asetut komppaamaan tämän ketjun aloituksen kaltaisia höpötyksiä.
"Täydellisessä Tiede ja Ase -sarjassa on aika monta julkaistua artikkelia ja tutkimusta mm. rintamakarkuruudesta. "
Sittenhän voisit vaikka lukea ne!
Kiva että sinulla on ne kirjat hyllyssäsi, voitkin sitten tarkistaa pari yksityiskohtaa josta täällä esiintyy kahta eri versiota.
Käpykaartilaisista kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut (Sahlgren Förlag 1987): "Kesällä, 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet". http://www.suomalaisuudenliitto.fi/vanhatsivut/qar.htm
A. "Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla."
B. "Flykten västerut s. 150: "Till och med mitten av september 1944 hade flyktingskaran från Finland följande sammansättning: [Taulukko]
Svenskspråkiga 954 (män), 177 (kvinnor), 156 (barn), 1287 (totalantal), 64 % [!] (andel i %); finskspråkiga [luvut samassa järjestyksessä] 561, 92, 70, 723, 36 %; summa 1515, 269, 226 2010 [!], 100. Andelen finlandssvenskar var alltså påfallande stor bland flyktingarna."
- Kirjoittaako siis Andersen että Ruotsin puolelle sodan aikana paenneista 62% oli Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueilta (ref Suomalaisuuden Liitto, vanhat sivut) vai kirjoittaako hän että että 64 % oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä tai kaksikielisiltä alueilta.
Koska Ruotsin puolelle paenneita oli Andersenin mukaan yhteensä 2010 henkilöä ja heistä ruotsinkielisiä 1287 lasken itse kuten Andersenkin heidän prosenttiosuudekseen 64 %.
2010 henkilöstä oli Andersenin mukaan ruotsinkielisiä miehiä 954 ja suomenkielisiä miehiä 561, loput naisia ja lapsia.
Lähteestä riippuen Andersenin kirjassa ”Flykten Västerut” asiasta kirjoitetaan joko sivulla 144 tai 150.
Toinen lähde jonka siis kerrot olevan kirjahyllyssäsi:
” Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
- Tasala puhuu nimenomaan sotilaskarkureista (toisin kun Andersen) ja hänen mukaan Ruotsin puolelle olisi paennut varsinaisia sotilaskarkureita n. 800 ja heistä siis 75% eli n. 600 ruotsinkielistä loput 200 oletettavasti suomenkielisiä.
Ja sitten ketjun aloittajan otsikkoon: ”1939-1944 62% sotilaskarkureista ruotsinkielisiä!”
Riippuen lähteestä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa sotien aikana noin 31000–35000 miestä joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaskarkuruus
Varovaisesti laskien, puolet tuosta pienemmästä lukemasta on 15500 ja siitä laskettuna 62% on 9600. Otsikko siis väittää että Suomen 15500 rintamakarkurista noin 10 000 oli ruotsinkielistä (!) ja ketjun aloittaja käyttänee lähteenään kirjaa jossa kerrotaan 954 miehen paenneen Ruotsiin!! Itse viittaat kirjaan (Tasala) jossa Ruotsiin kerrotaan paenneen n. 600 ruotsinkielistä rintamakarkuria.
Rintamakarkureita oli varmasti sekä suomen- että ruotsinkielisiä, sitä ei kukaan kiistä mutta väittämä että kaikista viime sotien aikaisista rintamakarkureista ruotsinkielisiä olisi ollut 62% = n. 10000 on törkeätä ja pahansuopaa valheellista panettelua!
Syyllistyt samaan totuuden vääristelyyn ja valheen toistoon kuin aloittaja sekä Tuusulalainen sotaveteraanin leski Riitta Mattila tuolla Suomalaisuuden Liiton vanhoilla sivulla joka Anderseniä tulkitessaan veti mutkat suoriksi ja totesi: "Perinne siis elää, sodan aikana rintamakarkureista 62 % oli ruotsinkielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä oli vain 10 %.” Riitta Mattila, Tuusula Sotaveteraanin leski.
Ettet vain olisi sama henkilö...
>Kiva että sinulla on ne kirjat hyllyssäsi, voitkin sitten tarkistaa pari yksityiskohtaa josta täällä esiintyy kahta eri versiota.<
Vastaan illemmalla kenties hieman perusteellisemmin, jos viitsin, mutta tässä on pari seikkaa.
> Lähteestä riippuen Andersenin kirjassa ”Flykten Västerut” asiasta kirjoitetaan joko sivulla 144 tai 150. <
Matts Andersenin kirjassa Flykten västerut on sivuilla 144-151 luku Facit för flykten , jossa lukemia Ruotsiin paenneista käsitellään useassa kohdassa. Taulukoita on sivuilla 145, 146, 147 ja 150.
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Toinen lähde eli Markku Tasalan kirja, kertoo edelleenkin juuri näin:
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
Ruotsissahan oli suomalaisia siviilejäkin melkoisesti, mutta minä olen kirjoittanut Tasalan kirjassaan mainitsemat luvut juuri sotilaskarkureiksi luokiteltavista karkureista, joita katsottiin olevan noin 800 keväällä 1945. Olihan Suomessa tuolloin, keväällä 1945, menossa sota saksalaisia vastaan.
Tuolta sekin kirja löytyy kätevästi, jos kirjastosa ei satu olemaan:
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=212988
Tasala Markku Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha
Pohjoinen, 2000, 295 s., painos: P1, kunto: K4, Sidottu kuvakansi, 35 EUR
Onhan se eräs lähde tämäkin:
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3.1945 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit metsätyöläiset ja rouvat
17.3. Eduskuntavaalit alkavat. 16000-17000 äänioikeutettua suomalaista Ruotsissa. Ääntenlaskentaa ei Ruotsissa toimitettu.
29.3. Maanhankintalain kielipykälä hallituksen esityksen mukaiseksi.
13.5.1945 Työkykyinen siirtoväki palautetaan Ruotsista kylvötöiden aikana.
20.5.1945 Suomalainen siirtoväki kotiin Ruotsista heinäkuun loppuun mennessä.
P.S. Kyseessä ei todellakaan ole sama henkilö.
>>Ettet vain olisi sama henkilö...
"Ja sitten ketjun aloittajan otsikkoon"
Sitä voit tiedustella ketjun aloittajalta. Jokainen vastaa itse kirjoituksistaan!
Minulle ei oikein aukene kommenttisi merkitys kun sillä viittaat nimettömään henkilöön joka esittää valheellisen väittämään. Miten ajattelit että nimimerkki "Kensartti" vastaa kirjoituksestaan???
Tunnusta pois, puhuit fennoa, eli läpiä päähäsi.
Sen sijaan kysyisin sinulta onko sinusta seuraavissa väittämissä mitään eroa?
A. 1939-1944 62% sotilaskarkureista ruotsinkielisiä! (= 9600 / 15500 miestä)
B. 1939-1944 62% Ruotsin puolelle paenneista sotilaskarkureista ruotsinkielisiä! (= noin 600 / 800 miestä)
Kumpi on oikein?
Täällä RKP -palstala on 4 liki samanlaista avausta ja samalla nikillä. Tuossa olen jo kaiken kirjoittanutkin aivan riittävän selkeästi. Lukekaa siitä loput.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8903766
Koko jutun juju lukemien heiton suhteen onkin siinä, että Matts Andersen on rajannut juttunsa syyskuun 19. päivään 1944, eli Suomen ja NL:n välisen välirauhan solmimispäivään. Pitää muistaa että sota Saksaa vastaan jatkui kevääseen 1945. Pako Merenkurkun yli jatkui siitäkin syystä vielä kevääseen 1945 saakka. Sitten tulikin paon syyksi jo asekätkentäjutut, mahdolliset sotarikossyytejutut jne.
Huvittava episodi sodan lopusta on, että kun Suomen ja taistelut Saksan kanssa loppuivat keväällä 1945 ja kun koko Maailmansota loppui toukokuussa 1945, niin Suomi "ei muistanutkaan siirtyä Saksan kanssa sotatilasta rauhantilaan" ja niinpä kävikin, että se tehtiin vasta vuosien päästä ilmoitusluontoisella asialla ja Tuomiojan hallituksen päätöksellä 1954.
Onko heittää suoralta kädeltä tietoa ruotsinkielisten sotilaiden sijoittamisesta armeijan järjestelyissä? Luonnollisesti etulinjasta ja sieltäkin kuumimmista paikoista lähdetään helpommin livohkaan.
Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen divisioona. Se oli divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai Suomen ruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli lähinnä vain ruotsinkielisiä. Ja nimen omaan Jatkosodassa.
JR13 ja JR61 muodostivat 17.D:n rungon täydennettynä erillispataljoonalla, olikohan se juuri tuo ErP 27.
Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot on sieltä peräisin.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
"Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.
Talvisota 1939-1940
Jalkaväki
Kenttätykistö
JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK
Jatkosota 1941-1945
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1 "
Niin, vanhentuneenkaan kaluston kanssa ei tykkimiehen tarvitse tulla 5km lähemmäksi etulinjaa. Mitä ajatteli Honkajoki tuntemattomassa, kun rukouksessaan mainitsi "tykkimiehistä ei niin väliä"!
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.
Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby.(Se tabell i sidan 145.)"
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
MUNSALAN MARSSI
(menolippu)
Katson taakse päin ja linja sinne jää.
Sydän jyskyttää, enkä vitjaa nää, en mä enää,
mulla Munsalaan menolippu on.
Veneen ostin vain, tapinkin mä sain,
Yhä soudan vain, päättyykö se lain,
mulla Uumajaan menolippu on.
Mun pakko karata ol Ruotsihin,
En turvautunut mä edes luotsihin,
On aivan sama minne kiirehdin,
mulla Uumajaan menolippu on.
Kertosäe joka väliin:
Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene mulla Uumajaan menolippu on.
(Go West) Life is peaceful there
On kyllä sanat sattuneet just nappii!
Suunnistus - Juoksu - Soutu
Eli ruotsinkielisille alueille. Vai olivatko kaikki karkurit noilta alueilta suomenkielisiä? Varsinais-Suomi oli svekkojen aluetta ennen sotia. Jokainen sen tietää paitsi sinä.
tiedoksi, että siitä sinun on turha edes uneksia, että ruotsinkielisille alueille muuttaneet maahanmuuttajat alkaisivat sankoin joukoin ruotsinkielisiksi ja vielä RKP:n äänestäjiksi, jotta RKP
saisi keppihevosen, jolla pakkoruotsia pidettäisiin keinotekoisesti yllä sillä tutkimusten ja muista euroopan maista tulevien esimerkkien avulla voi jo sanoa, että kaikkein huonoiten koulutetut maahanmuuttajat eivät ruotsinkielisty, vaikka asuisivat ruotsinkielisellä alueella koko ikänsä, koska nämä henkilöt ole oppineet edes lukemaan omalla äidinkielellään, joten heidän mahdollisuutensa oppia ruotsia ovat hyvin heikot ja valitettavasti näitäkin maahanmuuttajia on Suomessa tuhansittain korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien lisäksi, jotka valitettavasti kuuluvat vähemmistöön maahanmuuttajien joukossa.
Ne maahanmuuttajat jotka aikoinaan muutamat sata vuotta sitten vaihtoivat äidinkielensä ruotsiin elivät aikana, jolloin suomen kielellä ei ollut edes virallista asemaa Suomessa, joten heidän ei kannattanut suomea opetella, mutta nykyään maahanmuuttajan on jo lähes pakko osata suomea,
jos haluaa päästä töihin ja sopeutua yhteiskuntaan ellei halua elää koko loppuelämäänsä pelkästään
ruotsinkielisillä alueilla.Vähemmistökielellä nimeltä suomenruotsi tämä ei koskaan kunnolla onnistu, joten ruotsinkielistenkin kannattaisi haudata haaveensa uussuomenruotsalaisuuden noususta, koska
sellaista ei valitettavasti vain tule, vaikka kuinka toivoisitte, koska kenestäkään ei voi väkisin tehdä
ruotsinkielistä.
Keitä ne yli kolmannes sotilaskarkureista olivat ?
Sukua nettifennoille ?
>Keitä ne yli kolmannes sotilaskarkureista olivat ?<
Sinulla ei tuo matematiikka ole vahvin laji... tarkoititkohan kenties tuota yhtä neljäsosaa ( 1/4 ) ?
> Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta <
Siis noin 600 miestä ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta ja noin 200 miestä muualta Suomesta. Kaikkiaanhan sotilaskarkureiksi luokiteltavia oli paennut Ruotsiin noin 800.
Surujen toiminta kokonaisuudessaan oli todella häpeällistä. Karkuruus, vastuun pakoilu siirtolaisten asuttamisessa, liitoutuminen kommunistien kanssa sodan jälkeen. Ne harvat surut jotka eivät ehtineet soutumatkalle, vaan päätyivät rintamalle, juoksivat sitten siellä heti karkuun. Ilmeisesti ongelmana oli se, että vastustajalla oli myös ase. Vuonna 1918 surut nimittäin ammuskelivat kyllä mielellään aseettomia suomenkielisiä.
Munsalan souturit TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987)
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Yhteensä 613 (781)
Ja sitten lauletaan Heikki Klemetin hengessä, mutta uusin sanoin:
"Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan."
Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000–35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Itä-Hämeeseen ja Pohjois-Uudellemaalle. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7,8 %.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaskarkuruus
P.S.
Jospa nyt lopetettaisiin tämä paskan jauhaminen näistä Munsalalaisista y.m. Sota on ollutta ja mennyttä. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus ei taatusti ollut sen suurempi kuin suomenkielistenkään. Sodassa pelkäsivät kaikki ja joillekin se oli liikaa. Tänä päivänä vielä suurempi osa palvelukseen astujista palaa maitojunalla armeijasta kuin mitä silloin sodan aikana oli karkureita ikäluokkaa kohden.
Joten cut the crap! Vastusta pakkoruotsia niin plaljon kuin huvittaa ja marssi vaikka banderollien ja rumpujen kanssa pakkoruotsia vastaan mutta keksi parempia perusteita pakkoruotsin poistamisvaatimukselle kuin yli 60 vuotta sitten 600 Ruotsiin paennutta sotilaskarkuria!
P.S.
Oma edesmennyt ruotsinkielinen isäni oli monin kunniamerkein palkittu sota- ja rintamaveteraani eikä hän soutanut yhtään minnekään vaan astui 17-vuotiaana palvelukseen ja oli lopulta jopa Lapin sodassa kirppujen syötävänä.
>Jospa nyt lopetettaisiin tämä paskan jauhaminen näistä Munsalalaisista<
Miksi lopetettaisiin?
Suomen ruotsalaisia oli tuolloin noin 10% väestöstä ja heistä noin 600 sotilaskarkuria pakeni Ruotsiin. Suomenkielisiä oli loput eli noin 90% väestöstä ja niistä Ruotsiin pakeni vain noin 200 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa. Laskehan prosentuaaliset osuudet suhteessa väestömääriin...
Tämän asian kertomista suomalaisille ei VARMASTI lopeteta ennen kuin kaikki tietää kuinka "urheaa porukkaa" rantahurrit sota-aikana oli. Zilliacuksen mukaan oikein Suomen pelastajia Tienhaarassa... :=(
Siinä sitä on hyvä opettaa pakkoruotsia kouluissa kun oppilaat kyselee, että pärjätäänköhän mekin tällä kielitaidolla itten aikanaan siellä Uumajassa...
"Suomen ruotsalaisia oli tuolloin noin 10% väestöstä ja heistä noin 600 sotilaskarkuria pakeni Ruotsiin. Suomenkielisiä oli loput eli noin 90% väestöstä ja niistä Ruotsiin pakeni vain noin 200 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa. Laskehan prosentuaaliset osuudet suhteessa väestömääriin..."
Eli mielestäsi vain Ruotsiin karkaaminen oli paheksuttavaa ja tuomittavaa, niinkö?
Entäs sitten ne 14 700 ( 15 500 - 800 ) muuta sotilaskarkuria (mahdollisesti luvussa on mukana myös joitakin ruotsinkielisiä) jotka piileskelivät metsissä ja kuka missäkin?
Jatketaan fenno matematiikalla:
Ruotsinkielisiä 40-luvulla 354 000 / 3 695 617 eli 9,5 % koko väestöstä.
Ruotsiin pakeni siis 600 sotilaskarkuria jotka muodostivat 0,17% silloisesta ruotsinkielisestä väestöstä.
Kaiken kaikkiaan sotilaskarkureita oli vähintään 15 500 eli 0,42 % koko väestöstä!
Jos vähennämme ruotsinkieliset koko väestöstä (= 3 341 617 ) sekä Ruotsiin paenneet 600 sotilaskarkureiden kokonaismäärästä jää jäljelle 14 900 suomenkielistä sotilaskarkuria (joukossa myös joitakin r.kielisiä) niin laskutoimitus antaa tulokseksi että suomenkielisestä väestöstä oli suomenkielisten sotilaskarkureiden osuus peräti 0,44 % eli n. 2,5 kertaa enemmän kuin ruotsinkielisten osuus omassa keskuudessaan!
Mutta koska Ruotsiin pakeni sodan aikana 600 ruotsinkielistä sotilaskarkuria eli 3,8% sotilaskarkureiden kokonaismäärästä (fenno matematiikan mukaan 62%) niin pakkoruotsi on lakkautettava!
Niinkö?
Suomen ruotsalaisten oletettua pienempää karkuruutta selittänee heidän suhteellisen suuri osuutensa esim. tykistössä. Tykistö saa paukuttaa kilometrien päässä etulinjasta, jossa pakokauhu ja karkaaminen ensimmäisenä tulee mieleen.
Pakkoruotsi on lopetettava kuten varmaan tiedätkin.
Ja nettifennojen väitteitä oletettua suuremmasta karkuruudesta selittänee heidän suhteellisen suuri tyhmyytensä, pienet tietonsa ja erittäin pahansuopainen suhtautuminen toisiin suomalaisiin.
Tarkastellaanko lukemia hieman eri tavalla?
Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa.
Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.
1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.
Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!
8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.
15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!
---
Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot on sieltä peräisin.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
Jatkosota 1941-1945 Ruotsinkieliset joukko-osastot
(Nuo kaikki ei olleet samanaikaisesti olemassa, vaan kokoonpanoja muuteltiin sodan aikana ja osa yhtymistä lakkautettiin.)
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1
Laskelma osoittaa melkoista asiantuntemusta ja sitä on huono kiistääkään. Pahaltahan tuo 15%vaikuttaa. Toki joitain lukemia on oletettu melko reippaastikin. Toisaalta olihan JR7:n joissakin komppanioissa vain muutama mies jäljellä Vuosalmella kun heidät vaihdettiin taakse.
Iso osa Suomen ruotsalaisista palveli tykistössä ja siksi heidän sodassakaatumisprosenttinsa on selvästi elle maan keskiarvojen.
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html
Tarmo Metsälän Isänmaan puolesta 1939-1945 -kirjassa on kuntien suhteellisista miestappioista
lista.
Sotiemme veteraaneja ja heidän jälkeläisiään kiinnostanee tämä tilasto:
http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html
Viestisi ja laskelmiesi ainoa tarkoitus on puhua meikäläisistä pahaa ja mustamaalata meitä.
Olitko myös koulukiusaaja? Vai peräti koulukisattu?
Jotain pahaa sinulle on kuitenkin tapahtunut koska Talan lailla koet niin valtavaa tarvetta mustamaalata omia maanmiehiäsi ja todistella heidän huonommuuttaan.
Näin sivullisena voin vain vain ihmetellä...
Auttaisiko pakkoruotsilla kiusaamisen lopettaminen?
lakkauttaminen auttaisi myös.
"Näin sivullisena voin vain vain ihmetellä..."
Et kait sinä ole "sivullinen"? Parhaasi mukaan syyttelet valehtelusta jne. koettaen löytää jutuistani valhetta tai muuta mikä ei pidä paikkaansa. Se tuskin onistuu. Tahallisia virheitä ei ole vaan kaikille väitteille on lähteet yleensä mainittuna. Nyt kun hieman lasken todellisia prosentteja, niin alatkin kveruloimaan.
Tuossakin olet jo kovasti mukana:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8903766
Asiat asioina ja kyllä ruotsinkielisten "sotasankaruudesta" pitää kestää tämä toinenkin puoli.
Huvittaa vieläkin kun Etuilijan edessä "toimikunta" kertoili satuja Suomen pelastajista ja esitteli lehdissä "unohdetun suurtaistelun", siis Tienhaaran taistelun. Eiköhän lien ollut Suomen ruotsalaisten oma ja tietoinen valinta pitää ns. "matalaa profiilia" sota-aikaisista tapahtumistaan.
Lue Kurt West:n kirja Hurrit Itärintamalla, niin saat todellisen käsityksen milaista se meininki oli Tienhaarassakin.
http://www.bookplus.fi/kirjat/west,_kurt/hurrit_itärintamalla-4246075
"Kurt West kuului legendaariseen JR 61.Hän joutui 18-vuotiaana jatkosotaan ja kirjoitti siellä päiväkirjaa, jonka pohjalta hän on työstänyt v 2002.ilmestynyt kirjan "Vi slogs och blödde". Sitä on painettu 4 painosta. Nuoruutensa vuoksi hän koki alkuun sodan seikkailuna, mutta kun tovereita hänen ympäriltään alkoi kaatuilla henkiinjäämisvaisto ja voiton tahto heräsivät hänessä voimakkaina. Kirja kuvaa sotilaiden mielialoja elävästi ja mielenkiintoisesti, avaa eteemme monenlaisia sotanäyttämöitä, kertoo kuinka "hurreja" pilkattiin kielensä takia. West oli mukana sekä Syvärillä että lopputaistelussa Tienhaarassa."Ainutlaatuinen dokumentti" sanoo Ruotsin Kirjastopalvelu.Åke Lindmanin elokuva "Etulinjan edessä" perustuu JR 61:n sotilaiden kokemuksiin."
Svekko tykkimiehet noudattivat Vilho Nenosen kehittämiä oppeja ja käskyjä.
Lisäksi Marttinen oli JR 61 komentajana koska svekko homo Järv oli muka "haavoittunut".
Vai että on se svekko paska Lapin Sodassa sotinut saksalaisia vastaan. Oma isoisäni oli SS-mies siis vapaaehtoisiin kuului.
Sanoi itse näin "Syön vaikka mielluummin multaa ja paskaa kun taistelen hurri Siilasvuon käskystä saksalaisia aseveljiäni vastaan".
Talvi- ja Jatkosota 1939-1945 Ruotsinkieliset joukko-osastot
Toimivat linkit: Viimeksi päivitetty: 10.09.2009 klo 13:12
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnesmarken.dsp?printable=1&
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnesmarken.dsp
HUGFÄSTANDE MINNET AV DE SVENSKSPRÅKIGA TRUPPFÖRBAND SOM KÄMPADE I VINTERKRIGET OCH FORTSÄTTNINGSKRIGET RESTE NYLANDS BRIGAD OCH NYLANDS BRIGADS GILLE DETTA MONUMENT ÅR 1976.
VINTERKRIGET 1939 - 1940
INFANTERI
FÄLTARTILLERI
JR 9
RsPsto 1
JR 10
RsPsto 2
II/1.Pr
RsPsto 3
III/JR 61
RsPsto 4
ErP 18
RsPsto 5
ErP 20
RsPsto 6
PPP 8
1.ErRsPtri
1.PPK
3.ErRsPtri
2.PPK
FORTSÄTTNINGSKRIGET 1941 - 1945
JR 13
JärjPsto 1
JR 24
JärjPsto 4
JR 55
10.ErJärPtri
JR 61
RsPsto 2
ErP 1
RsPsto 3
ErP 18
RsPsto 4
ErP 27
RsPsto 13
LinP 18
RsPsto 17
27.KrhK
RsPsto 18
59.TykK
RsPsto 21
SyvLinPsto 18
KvPsto 18
SyvLinPsto 1
Aloituksen otsikossa esitetty väite on ihan puhdas valhe. Törmäsin siihen ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten kun Heikki Tala esitti sen tukien väitettään väärennetyllä sitaatilla Mats Andersenin kirjasta.
Tapio voisi kyllä toimittaa käännösapua yhdessä Ankkadaamin kanssa, eikös niin? Heillä kun on tuo asia lähellä sydäntä ja käännöstyökin taitaa sujua joten kuten... Kuka sitten lieneekin tehnyt sen hieman epätäsmällisen käännöksen, niin eikö olisi jo aika korjata se?
Tapion pitää toimittaa käännösapua :=)
62% 9.3.2010 12:27
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8903766#comment-42990978
Tapion pitää toimittaa käännösapua :=)
»Rauhanoppositio» ja »sotarikolliset»
http://www.saunalahti.fi/~eiry/suomhist.html
http://www.sci.fi/~eiry/ajank2002.html
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/vanhatsivut/his.htm
"Ruotsinkielisten epäisänmaallisuus näkyi siinäkin, että kesällä 1944 sotilaskarkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta."
Kuka sitten lieneekin tehnyt sen epätäsmällisen käännöksen.
Kirjansa lukenut 9.3.2010 11:23
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8903766#comment-42989882
>Etkö ole vieläkään toipunut siitä?<
Sitä en tiedä kuka lieneekin tehnyt sen epätäsmällisen käännöksen sinne SL:n sivuille.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/vanhatsivut/his.htm
Tapiolla tuntuu olevan varmat näkemykset asiasta.
Minulla on kyllä tuokin Matts Andersenin Flykten västerut -kirja omassa hyllyssäni. Samoin on kaikki muutkin kirjat mistä olen kirjoittanut vuosien varrella. Kirjastoon ei tarvitse lähteä ihan vähässä kummassa.
"Ehkäpä saamme pian perussuomalaisen opetusministerin! Siinäpä RKP:n painajaisuni! "
Toki, mutta tuskinpa siitä oltaisiin kiinnostuneita. Heikin esittelemä 'käännös' kun ei selvästikään ollut mikään vahinko tai väärinymmärrys, vaan selkeä väärennös. Sellaisia netti fennot haluavat koska todellisuus ei vastaa heidän kuvaansa siitä.
Oliko muka Mannerheim suomenkielinen???? Satuja kerrot!! Entäpäs Lagus, Fagernäs, Ehrnrooth, jne. jne. jne. Suomenkielisiä??? Mene muualle satujasi kertomaan!!
Suomalaiset sotasankarit kunnostautuivat myös muuten. Esimerkiksi Lauri Törni ja muutkin ss- miehet saivat myös Ruotsissa.
Entäs Nihtilä, Tavela, Nenonen, Marttinen, Airo ja lähes kaikki muut jotka ratkaisivat sodan.
hehehe kun Airo ja Marski puhuivat toisilleen suomea niin svekko paska Heinrichs joutui peukku perseessä tyhjäntoimittajana katsomaan kun ammattilaiset mestarillisesti pelasivat Suomen pois Saksan ja Venäjän aiheuttamasta kurjuudesta.
Sodan jälkeen svekko paskat Paasikivi ja Kekkonen otti vallan mutta kyllä asekänkentä ja monet muut tekijät paljastivat Neuvostoliitolle ettei Suomea kannata miehittää. Kansainvälinen tilanne kehittyi niin että Stalinilla oli muuta mietittävää ja näin Suomi pelastui.
Jouko Itälä ja Wilhelm Laqua saivat pillua myös Norjassa.
"Sodan jälkeen svekko paskat Paasikivi ja Kekkonen otti vallan"
Tämä taitaa olla netti fennoista kaikista hauskin tapaus.
Ehdottaisin, että ottaisit käyttöön vakionikin. Mitäs sanot?
Up and go!
Mielenkiintoista, että halusit nostaa netti fennojen läpinäkyvimmän valheen keulille!
"1939-1944 62% sotilaskarkureista..."
Tuossahan kun on mukana niin netti fenno mate ma tiikkaa, epärehellisyyttä, tietämättömyyttä, lapsellisuutta kuin ilkeä- ja matalamielisyyttäkin varsin reilusti annosteltuna.
Ja siihen haluat samaistua?
Svekkojen rintamakarkuruus on häpeällistä, mutta svekko palkkarakki sontalapio tuntuu olevan siitä ylpeä. Täytyy ihmetellä tuollaista vastuun pakoilua ja ylpeilyä asialla.
Mutta se ei yllätä, sillä olethan rkp: n puppeli palkkarakki ja tunnettu svekkoliero luikuroija.
Netti fenno jankkaa samaa valhetta, mutta miksi ihmeessä? Miksi hän haluaa tehdä itsestään pellen esittämällä uudestaan ja uudestaan saman järjettömän väitteen?
"Netti fenno jankkaa samaa valhetta, mutta miksi ihmeessä? Miksi hän haluaa tehdä itsestään pellen esittämällä uudestaan ja uudestaan saman järjettömän väitteen?"
Mikä vale? Taitaa totuus vaan ottaa koville Rautalapiolla. Millä puolustelet karkuruutta?
Karkuruustapauksia oli kymmeniä tuhansia. On täysin selvää, ettei karkureista voinut ruotsinkielisiä 62 prosenttia.
Miksi puolustelet suomenkielisten karkuruutta?
Mutta oli hyvin puolustetu tuo Munsalan- lohko, kun siellä oli suuri svekko yksikkö! Niinhän siinä nykyisinkin kävivi jos sota tulisi. Rautalapio soutaisi airot loiskuen ensimmäisenä kohti Ruotsia.
Mutta miksi puolustelet suomenkielisiä sotilaskarkureita?
Jalostaako äidinkieli sotilaskarkuruuden jotenkin hyväksyttävämmäksi?
Siinä lienee sellainen ero, että suomenkielisiä lähti livohkaan rintamalla kovan paineen alla. Ruotsinkieliset kunnostautuivat merkittävästi paremmin edetessään länteen jo kotirappusilta.
"ämeenkyrössä, Jurvassa, Kittilässä, Kolarissa, Korpilahdella, Maskussa, Multialla, Rautavaaralla, Ruovedellä, Valtimolla korsuissa ja pihapiireissä piileskelleet, Sörnäisten hellahuoneissa ja ullakoilla samoin kuin Hervannan ja Turun ympäristön metsissä piileskelleet metsäkaartilaiset siis lähtivät livohkaan kovan paineen alla?
Olisikohan maailmantapilla tuohon mitään muuta vahvistusta kuin pelkkä oletus ja heitto?
Saattoivat ollakin rintamalla, mutta jäivät palaamatta lomalta. Eivät sentään lehteä luettuaan tai uutisia kuunneltuaan heti suunnanneet Ruotsiin. Totta kai pettureita löytyy joka porukasta, mutta onkin kysymys suhteellisista määristä ja myös sijoituspaikkojen ja tehtävien aiheuttamista paineista.
"Eivät sentään lehteä luettuaan tai uutisia kuunneltuaan heti suunnanneet Ruotsiin. "
Mistä sitten päättelet ruotsinkielisten tehneen niin? Ja mistä puolestaan päättelet hämeenkyröläisten tai kolarilaisten olleen rintamalla? Taidat vain heitellä oletuksiasi.
Totta kai moni ruotsinkielinenkin suoritti velvollisuutensa, mutta keskimääräistä useammalle useammalle Suomi ei ollut niin tärkeä kuin "emämaa" Ruotsi. Todisteita asiasta on tullut tälläkin palstalla melkoisesti.
"keskimääräistä useammalle useammalle Suomi ei ollut niin tärkeä kuin "emämaa" Ruotsi"
Tuo herättää kaksikin kysymystä. Kirjoitat 'keskimääräistä useammalle'. Kertoisitko kuinka suuri oli sitten keskimääräinen karkuruus ruotsin- ja suomenkielisten sotilaiden keskuudessa yleensä. Toinen kysymys tai oikeastaan toiset kysymykseni liittyvät 'emämaa Ruotsiin'. Kenen emämaaksi nimität tässä Ruotsia ja millä perusteella väität Ruotsin olleen joillekin tärkeämpi kuin Suomen?
Kun näitä asioita avaat hiukan niin siitä on hyvä jatkaa!
Sotiemme sankarivainajat kunnittain. Lähde: Isänmaan puolesta. Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945. Tarmo Metsälä.
VÄHITEN kunnan miesmäärästä laskettuna kaatuneita talvi- ja jatkosodassa. (Kuntia oli silloin 550 kpl)
550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. Oravais
tiedoksi:
http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html
Mitä haluat kertoa sillä, että honkajokelaisia kaatui niin vähän sodassa?
Poikkeus vahvistaa säännön, katso lapio kokonaisuutta.
Rautalapion tavoin johonkin merkityksettömään yksityiskohtaan. Mutta niinhän se Rkp:n kennel toimii!
Ja palkkioksi puruluita ja koirankeksejä, tietty.
Siinäpä maailmantappia johdonmukaisimmillaan: 'poikkeus vahvistaa säännön'? Eihän poikkeus tietenkään vahvista sääntöä, vaan heikentää sitä koska se poikkeaa oletetusta säännöstä.
Mutta miksi ihmeessä Ryyti haluaa korostaa sitä, että honkajokelaisia kaatui vähän sodassa. Mitä hän haluaa siis sanoa honkajokelaisista?
Miksi honkajokelaisten vähäinen kuolleisuus sodassa on merkityksetön yksityiskohta ja jos se on sellainen niin miksi Ryyti tuo esille honkajokelaisten vähäisen kuolleisuuden? Tekeekö se honkajokelaisista huonompia ihmisiä ja vähemmän suomalaisia?
ollut vaikkaoa enemmistö väestöstä sotien aikaan. Suomihan ei olisi tällöin itsenäinen lähes kaikkien juostessa pakosalle rintamalta.
Mikä vika honkajokisissa oikein on Ryytin mielestä? Mitä hän haluaa sanoa heistä?
http://kemppinen.blogspot.com/search/label/sota
Pitäjät
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html
Jatkaakseni keskustelua
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html
Laurilain työt ja niiden kommentit, se viimeinen varsinkin!
http://kemppinen.blogspot.com/2008/09/laurilain-tyt.html
https://www.blogger.com/comment.g?blogID=17011369&postID=7060693312143154965
Suuressa määrässä erilaisia ryhmiä voi jollakin porukalla käydä tuuri esim. rintamalle sijoituksen suhteen. Kun esim. kieli alkaa liikaa korreloimaan hyvän tuurin suhteen, niin kysymys ei välttämättä olekaan enää tuurista.
Siis vaikuttiko rintamasijoitus? Oliko ruotsinkieliset ripoteltu eri yksiköihin vai toimivatko pääasiassa samassa paikassa? Ja miksi kysymys ei ole tuurista?
Maailmantappi löysi siis selityksen ryytin esittelemille luvuille.
Tykistössä taisi olla melkoinen määrä ruotsinkielisiä,eikä siinä hommassa tarvitse olla etummaisessa montussa. Vaikka rantaruotsalaisille oli katsottu perinteen mukaan turvallisimmat hommat, niin veri veti silti länteen.
Talvi- ja Jatkosota 1939-1945 Ruotsinkieliset joukko-osastot
Toimivat linkit: Viimeksi päivitetty: 10.09.2009 klo 13:12
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnesmarken.dsp?printable=1&
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnesmarken.dsp
"Vaikka rantaruotsalaisille oli katsottu perinteen mukaan turvallisimmat hommat"
Minkä perinteen? Odotan mielenkiinnolla maailmantapilta tuon väitteen perusteita ja taustoittamista.
Mikä perinne on 'rantaruotsalaisten turvallisimmat hommat', missä sitä oli noudatettu aiemmin ja mikä taho piti yllä perinnettä.