Tässä tieteellistä tekstiä tri Tolosen sivuilta. Ei vaikuta täysijärkisesti ajateltuna siltä, että voisi syntyä sattumalta. Tuhansien atomien proteiini kun voi laskostua vaikka kuinka monella miljoonalla eri tavalla mutta kuitenkin vain yksi tapa on se oikea.
"""Ihmisen elimistön normaali toiminta (tasapainotila, homeostaasi) edellyttää, että geenit koodaavat oikein uusien proteiinien tuotantoa soluissa. Uudet, vastatuotetut proteiinit eivät ole heti toimintakykyisiä, vaan niiden pitää ensin kypsyä solujen endoplasmakalvostossa eli endoplasmisessa retikulimissa (ER). Siellä ne saavat kolmiulotteisen muotonsa prosessissa, jota kutsutaan nimellä laskostuminen. Siinä aminohappomolekyylien ketjut asettuvat monimutkaiseksi avaruuskuvioksi. Jotta proteiini (esim. insuliini) sopisi vastaanottimeensa (aivan kuin avain sopii lukkoon), tulee proteiinin muodon olla tarkalleen oikea, tarkoin määrätty, muuten proteiini ei toimi. Samoin proteiini toimii vasta-aineensa kanssa vain täsmälleen oikeassa muodossa. Siksi oikea laskostuminen on tärkeää ja laskostumusvirheet ovat terveydelle tuhoisia.
Kymmenet tuhannet proteiinit voivat laskostua väärin. “Jos sinulla olisi kone, joka tuottaisi sattumanvaraisesti proteiineja, saisit vain hyvin harvoin valkuaisaineen, joka pysyisi vakaana pyöreässä ja liukoisessa muodossa" sanoo Cambridgen yliopiston biologi Chris Dobson Naturessa 7.4.2010. Kaikkein pahimpia laskostumusvirheitä on amyloidin muodostuminen aivoissa. Se voi johtaa Alzheimerin tautiin."""
"""Ihmisen elimistön normaali toiminta (tasapainotila, homeostaasi) edellyttää, että geenit koodaavat oikein uusien proteiinien tuotantoa soluissa. Uudet, vastatuotetut proteiinit eivät ole heti toimintakykyisiä, vaan niiden pitää ensin kypsyä solujen endoplasmakalvostossa eli endoplasmisessa retikulimissa (ER). Siellä ne saavat kolmiulotteisen muotonsa prosessissa, jota kutsutaan nimellä laskostuminen. Siinä aminohappomolekyylien ketjut asettuvat monimutkaiseksi avaruuskuvioksi. Jotta proteiini (esim. insuliini) sopisi vastaanottimeensa (aivan kuin avain sopii lukkoon), tulee proteiinin muodon olla tarkalleen oikea, tarkoin määrätty, muuten proteiini ei toimi. Samoin proteiini toimii vasta-aineensa kanssa vain täsmälleen oikeassa muodossa. Siksi oikea laskostuminen on tärkeää ja laskostumusvirheet ovat terveydelle tuhoisia.
Kymmenet tuhannet proteiinit voivat laskostua väärin. “Jos sinulla olisi kone, joka tuottaisi sattumanvaraisesti proteiineja, saisit vain hyvin harvoin valkuaisaineen, joka pysyisi vakaana pyöreässä ja liukoisessa muodossa" sanoo Cambridgen yliopiston biologi Chris Dobson Naturessa 7.4.2010. Kaikkein pahimpia laskostumusvirheitä on amyloidin muodostuminen aivoissa. Se voi johtaa Alzheimerin tautiin."""
Vastaukset 58
Vanhimmat
Miksi vain ihmisellä tai sen esivanhemmilla olisi vaikuttanut sellainen valintapaine, joka pani kävelemään kahdella jalalla. Voisiko joku evo kuvailla tämän täysin ainutlaatuisen valintapaineen. Paineen, mikä ei ole vaikuttanut olettamiinne vuosimiljardeihin millään muulla eliölajilla samoissakaan olosuhteissa.
Odotellaan evokkien valistuneita arvauksia vai annatteko suosista periksi?
Auringon polttopinta-ala iholle vähenee kun nousee pystyyn Afrikassa. Uima- ja kalastus- ja aavikkohommissa sitä ennen oli karvoitus vähentynyt. Täten pystyssä jäähtyi tehokkaammin kuin muut elukat (saaliit) ja ihminen jaksoi metsästää 100 km väsyttämällä "nopeankin" elukan (just luin miten ihminen ilman moottorivoimia ennen vanhaan jaksoi juosta ja hiihtää ilvesten jne perässä ja väsyttämällä sai kiinni ja tappoi).
Uima- ja kalastus- ja aavikkohommissa sitä ennen oli karvoitus vähentynyt.
Tietoahan ei ole eli on täysi arvaus. Lähtien siitä kun tiedetään että ihminen on karvaton.
Täten pystyssä jäähtyi tehokkaammin kuin muut elukat (saaliit) ja ihminen jaksoi metsästää 100 km väsyttämällä "nopeankin" elukan (just luin miten ihminen ilman moottorivoimia ennen vanhaan jaksoi juosta ja hiihtää ilvesten jne perässä ja väsyttämällä sai kiinni ja tappoi).
Niin, on ennen suomalaiset hiihtäneet väsyksiin jopa susiakin. Tosin vain hiihtäen, kun mies ei uppoa vaan jäljitettävä uppoaa. Sitä ei sovi unohtaa.
Mutta ihminen on niin mukautuvainen, että soveltuu kaikkeen. Sekä juoksijaksi että paikallaan eläjäksi. Ei voida sanoa millään perusteella, että kaikki alkuapinaihmiset olisivat olleet armottomia maratoonareita. Ainakaan apinamaailmasta ei sellaista ilmiötä löydy.
Lisäksi, pystykävelyn olisi pitänyt kehittyä ennen juoksutaitoa, eikä vasta sen jälkeen. Joten juoksentelu ei ole pystykävelyn syy, enimmilläänkin se olisi seuraus. Pystykävelyn syy jäi siis edelleen auki.
""Tietoahan ei ole eli on täysi arvaus. Lähtien siitä kun tiedetään että ihminen on karvaton.""
Niin ja siitä, että tiedämme esi-isiemme olleen paksumpikarvaisia kuin me. Lisäksi pystymme DNA-tutkimuksilla varmentaman tuota aikataulua, koska karvoituksemme oheni. Arvaan kuitenkin, että sinun mielestä yliluonnolliset hokkuspokkustemput ovat parempi selitys ihmisen pystykävelylle kuin luonnolliset syyt. Tiedätkö, koskaan ei ole havaittu tuollaisten maagisten zimbsalabim-temppujen synnyttävän yhtään lajia missään, eikä edes niiden ominaisuuksia. Siksi sellaisten olettaminen ominaisuuksien syiksi on vähintäänkin tarpeetonta, mutta myös erittäin typerää.
""Niin, on ennen suomalaiset hiihtäneet väsyksiin jopa susiakin. Tosin vain hiihtäen, kun mies ei uppoa vaan jäljitettävä uppoaa. Sitä ei sovi unohtaa.""
Eivätpä ihmisen edeltäjät kehittyneetkään juoksijoiksi talvisessa Suomessa, vaan Afrikan savanneilla.
""Mutta ihminen on niin mukautuvainen, että soveltuu kaikkeen. Sekä juoksijaksi että paikallaan eläjäksi. Ei voida sanoa millään perusteella, että kaikki alkuapinaihmiset olisivat olleet armottomia maratoonareita.""
Ei tietenkään, tuo ominaisuus kehittyi vasta kauan sen jälkeen kun kehityslinjamme erosi simpanssien kehityslinjasta.
""Ainakaan apinamaailmasta ei sellaista ilmiötä löydy.""
Mutta edeltäjistämme löytyy kyllä tehokkaita juoksijoita, kuten esim. Turkana Boy.
""Lisäksi, pystykävelyn olisi pitänyt kehittyä ennen juoksutaitoa, eikä vasta sen jälkeen. Joten juoksentelu ei ole pystykävelyn syy, enimmilläänkin se olisi seuraus. Pystykävelyn syy jäi siis edelleen auki.""
Pystykävelyllä on vähänkin pidemmällä matkalla suuri energiatehokkuusetu verrattuna nelijalkaiseen kulkuun ja kun siihen liittyy myös muita etuja, kuten vapaat kädet, joilla voi sitten tehdä muuta, esim. kantaa ruokaa, poikasia ym., suurempi näkökenttä, pienempi altistus auringonvalolle, parempi ruumiin jäähdytys ym., niin ei ole ihme, että esi-isämme siihen siirtyivät todisteiden mukaan vähintään 4 miljoonaa vuotta sitten. Lopullinen syy pystykävelyyn saattaa toki jäädä ikuisiksi ajoiksi hämärän peittoon, mutta todisteet osoittavat, että vähintään tuolloin kauan ennen ensimmäistäkään nykyihmistä tuo siirtymä on tapahtunut ja sille on löydettävissä hypoteeseja miksi se tapahtui.
Sinänsä ihmisen edeltäjät eivät muuten tietenkään ole ainoita, joille nuo valintapaineet vaikuttivat, nisäkkäissäkin on 4 eri kertaa kehittynyt bipedalismi, Wkipedia:
"Bipedal animals
The great majority of living terrestrial vertebrates are quadrupeds. Among mammals, bipedalism is a normal method of ground locomotion in various groups of primates (e.g. lemurs, gibbons and Hominina), in the macropods (kangaroos, wallabies, etc.), and in a few groups of rodents, including kangaroo rats and kangaroo mice) in the family Heteromyidae, as well as gerbils and spring hares). All birds are bipeds when on the ground, a feature inherited from their dinosaur ancestors. Bipedalism evolved more than once in archosaurs, the group that includes both dinosaurs and crocodilians.[4] Many species of lizards become bipedal during high-speed, sprint locomotion, including the world's fastest lizard, the spiny-tailed iguana (genus Ctenosaura). There are no known living or fossil bipedal amphibians.
Most bipedal animals move with their backs close to horizontal, using a long tail to balance the weight of their bodies. The primate version of bipedalism is unusual because the back is close to upright (completely upright in humans) and, among primates that move bipedally, only the lemurs have tails.
Humans and large birds walk by raising one foot at a time. On the other hand most macropods, smaller birds and bipedal rodents move by hopping on both legs simultaneously. Tree kangaroos are able to utilize either form of locomotion, most commonly alternating feet when moving arboreally and hopping on both feet simultaneously when on the ground."
Arvaan kuitenkin, että sinun mielestä yliluonnolliset hokkuspokkustemput ovat parempi selitys ihmisen pystykävelylle kuin luonnolliset syyt.
Teidän evojen syyt ja perustelut ne vasta simsabimiä ovatkin. Kun ei ole mitään tietoa niin heitellään ilmaan kaikenlaista tauhkaa, jota sitten esitellään totuutena ja lujana faktana ja mukamas tutkittuna tietona.
Tiedätkö, koskaan ei ole havaittu tuollaisten maagisten zimbsalabim-temppujen synnyttävän yhtään lajia missään, eikä edes niiden ominaisuuksia
Eipä ole nähty evoluutiollakaan eikä nähdä. Miksi ei ole nyt eliöitä, jotka savannilla opettelisivat pystykävelyä? Mihin ne paineet ovat hävinneet, kysyn vaan.
Mutta tuo virkkeesi kertookin evouskosin syyn ja pohjan. Koska et usko luomiseen niin sen takia sinä uskot evoluutioon. Et sentakia, että se olisi todistettu. Usko sinulla ja sinunlaisillasi on ensin ja sitten aletaan hakea, että josko löytyisi joku tarina perusteeksikin.
sinulla on samanlaiset ruskuaisgeenit kuin esim. kanoilla?
haluaako jumala että alamme tulevaisuudessa lisääntyä munimalla?
vai onko evoluutioteorialla kenties enemmän selitysvoimaa?
eiköhä pikapuoliin löydy häntägeenitkin!!!
....Eivätpä ihmisen edeltäjät kehittyneetkään juoksijoiksi talvisessa Suomessa, vaan Afrikan savanneilla......
Ei savannilla kai liene ilveksiäkään joten ilvesesimerkki puhui talvisesta Suomesta. Kukaan ei liene myöskään väsyttänyt ilvestä juoksemalla.
emme yleisesti muni. Ainoastaan evokit usein munaavat, itsensä. Ehkä se on sama asia ja lieneekin juuri sen ruskuaisgeenin aiheuttama evokkien sukurasitus.
"Teidän evojen syyt ja perustelut ne vasta simsabimiä ovatkin. Kun ei ole mitään tietoa niin heitellään ilmaan kaikenlaista tauhkaa, jota sitten esitellään totuutena ja lujana faktana ja mukamas tutkittuna tietona."
Kerrotko mihin tietoon, faktaan ja tutkittuun tietoon perustuu luomisoppi?
Odotan vastausta tähän yksinkertaiseen ja selkeän kysymykseen. Mikäli et vastaa, vedän siitä välittömän johtopäätöksen että et osaa vastata ko. kysymykseen.
Katsos tuosta alempaa nikin Näin sen näin teksti Lisään vielä. Jos haluat uskoa sattumaan kuvatun systeemin tekijänä, niin se on ihan sinun oma häpeesi. Surkuttelen puolestasi.
Älä yritä raukkamaisesti väistää kysymystä! Minä en ole puhunut omasta uskostani mitään. Kysyin sinulta todisteita luomisopista. Et vastannut.
Kysyn siis uudestaan. Kerrotko mihin tietoon, faktaan ja tutkittuun tietoon perustuu luomisoppi?
""Teidän evojen syyt ja perustelut ne vasta simsabimiä ovatkin. Kun ei ole mitään tietoa niin heitellään ilmaan kaikenlaista tauhkaa, jota sitten esitellään totuutena ja lujana faktana ja mukamas tutkittuna tietona.""
LOL. Niin esittelemmekin, koska asiota oikeasti tutkitaan, esim. tuo energiankulutus kaksijalkaisuus versus nelijalkaisuus. Tiedämme, että vähänkin pidemmillä matkoilla kävely on huomattavsti energiataloudellisempaa. Koska kreationisti tutkivat ja julkaisevat tuloksensa luomisen mekanismeista? Sen sijaan sitä, että tuo energiataloudellisuus olisi juuri todellinen selitys pystykävelylle ei tietenkään pystytä todistamaan, koska kysymyksessä on miljoonien vuosien takainen tapahtuma eikä meillä ole aikakonetta.
""Eipä ole nähty evoluutiollakaan eikä nähdä.""
Toki nähdään ja on nähty. Tutkijat ovat paitsi luonnossa havainneet myös laboratorioissaankin saaneet aikaan uusia lajeja ja niille uusia mekanismeja. Samoin ihmiset ovat evoluution mekanismeja hyödyntäen jalostaneet lukuisia kasvilajeja, kotieläimistä puhujmattakaan ja saaneet niille uusia ominaisuuksia (esim. lunnikoira). Todellisuus ei muutu siitä, että sinä siltä suljet silmäsi.
""Miksi ei ole nyt eliöitä, jotka savannilla opettelisivat pystykävelyä? Mihin ne paineet ovat hävinneet, kysyn vaan.""
Eivät paineet olekaan kadonneet, vaan Afrikasta löytyy edelleen kaksijalkaisesti liikkuvia eläimiä :
http://en.wikipedia.org/wiki/Spring_hare
http://en.wikipedia.org/wiki/Lemurs#Locomotion
""Mutta tuo virkkeesi kertookin evouskosin syyn ja pohjan. Koska et usko luomiseen niin sen takia sinä uskot evoluutioon. Et sentakia, että se olisi todistettu. Usko sinulla ja sinunlaisillasi on ensin ja sitten aletaan hakea, että josko löytyisi joku tarina perusteeksikin.""
Hoh. En usko luomiseen, koska siitä ei ole lainkaan todisteita, päinvastoin tiedämme todisteiden pohjalta varmasti, ettei tuollaista luomista jokunen tuhat vuotta sitten ole ollut. Ja vastoin väitettäsi historiallinen evoluutio on todistettu jo niin varmasti ettei sitä enää ole syytä eikä järkevää epäillä. Mutta sinä edelleen epätoivoissasi takerrut hassuun uskoosi todellisuuden todisteista huolimatta, vaikka kukaan ei ole koskaan missään tuollaisia lajien luomisia havainnut, koska luulet, että sinun pitää uskoa Raamattu kirjaimellisesti.
""Ei savannilla kai liene ilveksiäkään joten ilvesesimerkki puhui talvisesta Suomesta. Kukaan ei liene myöskään väsyttänyt ilvestä juoksemalla.""
Onko siellä ketään kotona?
Kiva saada palstalle taas joku selvään ajattelukykyyn kykenevä, tervetuloa!
ei olekaan joka metsässä juoksee ilveksen kiinni. Hiihtämällä paksussa lumessa homma hoituu kyllä.
Miksi afrikan autottomissakaan kylissä ei metsästetä kauriita juoksemalla niitä kiinni jos se kerran takaisi varman saaliin? Joku on tainnut keksiähypoteesin omasta päästään.
Esim. jos hevonen juoksee lujaa vauhtia niin kolme km. se maksimissaan sitä jaksaa tehdä, ja perässä lönkytellyt ihminen saa sen tällöin kiinni. Mutta jos ihminen juoksee samaa vauhtia ravihevosen rinnalla niin se on 100 m. ja homma on kaputt. Se on ihminen joka ekana sammuu.
Jos taas hevonen lönköttelee maratoonarin vauhtia, niin se jaksaa juosta rajattoman kauan, samoin koira ja susi.
"Ja se että jotkut viksumman tavoin rohkenivat epäillä asiaa, osoittaa ettei viksumpi ollut asiansa kanssa yksin vaan oli koko ajan oikeilla jäljillä."
Olen nähnyt tv-filmin, jossa afrikkalainen näytteeksi juoksi antiloopin liikkumakyvyttömäksi väsyksiin ja tappoi sen sitten. Nykyisinhän tuo on niin paljon huonompi tapa kuin pyssy, ettei kannata.
nyt ensin, ymmärsikö hän noista kysymistään valintapaineista mitään.
ainoastakaan valintapaineesta mitään. Tietää vain saman valintapaine niin se on kiva heittää joka paikkaan. Se takaa sen, että ei tarvitse ajatella mitään.
Onhan se sitäpaitsi aivan suotta alkaa pohtia mikä ja millainen olisi jokin tietty valintapaine ollut. Päänsä siitä vain saa kipeeksi, vai mitä. Parempi pysyä vai yhdessä sanassa. Niinhän ne joogaajatkin tekevät, toistavat yhtä sanaa.
""Ymmärtääköhän Turkana itte ainoastakaan valintapaineesta mitään. Tietää vain saman valintapaine niin se on kiva heittää joka paikkaan. Se takaa sen, että ei tarvitse ajatella mitään.""
Ole huoleti. Pystyn suorittamaan tarvittaessa jopa laskuja valintapaineista.
""Onhan se sitäpaitsi aivan suotta alkaa pohtia mikä ja millainen olisi jokin tietty valintapaine ollut. Päänsä siitä vain saa kipeeksi, vai mitä. Parempi pysyä vai yhdessä sanassa. Niinhän ne joogaajatkin tekevät, toistavat yhtä sanaa.""
Etkö tiennyt, että ympäristön muuttuessa valintapaineet voivat muuttua. Uskonnollisissa saduissa ei tietysti tarvitse tällaisia huomioida, mutta koska evoluutioteoria selittää elämän kehittymistä tässä todellisuudessa, se joutuu huomioimaan nuo valintapaineiden muutokset.
"Niin, on ennen suomalaiset hiihtäneet väsyksiin jopa susiakin. Tosin vain hiihtäen, kun mies ei uppoa vaan jäljitettävä uppoaa. Sitä ei sovi unohtaa."
Ainakin joku aika sitten oli vielä Ylen Areenalla oli dokumentti, jossa näytettiin, miten muistaakseni Kalaharin Sanit juoksivat näännyksiin beisa-antiloopin ja tappoivat sen, kun se ei enää jaksanut edes nousta jaloilleen. Eli kyllä ihmiset ovat häkellyttävän kestäviä juoksijoita.
katsellut veliseni. Vai luuletko että kameramies pysyi koko ajan juoksijan rinnalla antiloopin juostessa siksakkia.
Tosin yksi mahdollinen tapa sille on kyllä olemassa että hitaampi saa nopeamman kiinni, ja se ei tapahdu kilparadalla missä juostaan sisärataa peräkkäin, mutta vapaassa luonnossa varsinkin gasellit pakenevat ahdistajiaan juokselemalla päättömän näköisesti siksakkia ja sen vuoksi sopivan matkan päässä perässä tuleva hitaampi saalistaja voi koko ajan oikoa nuo siksakkimutkat suoriksi ja näin säästää energiaansa ja lopulta voi saada uupuneemman saaliinsa kiinni.
Tosin epäilen edelleenkin että väsyttäminen ei ihmiseltä onnistuisi. Ellei kyseessä ole joku hidas vanha lehmä.
Selvien asiain inttäminen perättömiksi on sinulle aina ollut helppoa, koska trollin ei tarvitse välittää sen paremmin totuudesta kuin maineestaankaan.
Kukaan ei ole väittänyt kameramiehen juosseen koko ajan antiloopin rinnalla.
Pienen lehmän kokoinen se beisa olikin. Mitä sitten, jos elikko oli villi ja sellaisia luonnossa riittävästi?
Ihmisen kehitys, sivuilta 44-45:
"Uudet tutkimukset osoittavat, että liikkuminen kahdella jalalla on ainakin energian kulutuksen kannalta järkevää. Simpanssin ja gorillan rystykävely kuluttaa painokiloa kohden energiaa yli 50% enemmän kuin ihmisen kävely kahdella jalalla. Avomaalle joutuneen ihmisapinan kannatti kehittää taloudellisempi liikkumistapa. rakenteensa vuoksi siitä ei voinut enää tulla nelijalkaista - niinpä siitä tuli kaksijalkainen. Ongelman ratkaisu onnistui: kävelevä ihminen kuluttaa jopa hivenen vähemmän energiaa kuin samankokoinen ja samalla nopeudella liikkuva nelijalkainen eläin.
Kävelevästä ja hölkkäävästä ihmisestä tuli vertaansa vailla oleva avomaiden asukas. Vain susi ja hyeenakoira ovat kehittyneet lähellekään ihmistä kyvyssä liikkua pitkiä matkoja taloudellisesti. Nekään eivät pysty jatkamaan hölköttelyä tunti tunnin perään ja jopa monena päivänä peräkkäin. Pystyasento oli "puusta pudonneele" ihmisapinalle jo sellaisenaan edullinen sopeutuma avomaalla liikkumiseen ja elämiseen."
Oikea 'laskostuminen' on selvästi ÄLYKKÄÄN EVOLUUTION tulos; siinä homma hoituu aina parhaiten sopivimmalla tavalla jättäen muistijäljen joka aikojen saatossa on muodostunut automaattiseksi ohjaukseksi solun (sekin on "eliö") perimässä. Virheellisille laskostumille syy löytyy "sopimattomasta" informaatiosta tietoisuuskentässä, mutta yleensä sen voima on heikko jättämään pysyvän, jokaiseen soluun vaikuttavan muutoksen sen perimään (saattaa 'tulla esiin' aika ajoin joissakin tapauksissa).
Mistä sitten on lähtöisin hommaan vaadittava ÄLYKKYYS/TIETOISUUS on toinen juttu! Jos se olisi lähtöisin materiasta ja kemiallisista reaktioista, niin mikä tahansa aine voisi olla kehittynyt/kehittyä älykkääksi... Vaan kun ei niin ole!
Kysymys ei olekaan sattumasta, vaan evoluutiosta, kuten tuossa alkuperäisessä Naturen artikkelissa kerrotaan:
"Most modern proteins fold into globular structures. But their folding patterns are so complex that they couldn't have evolved by accident. "If you had a machine that could generate protein sequences randomly, you would only rarely get one that can remain stable in the globular, soluble state," Dobson says.
Underlying that stability are a variety of evolved mechanisms. When proteins are first synthesized and start to fold, 'chaperone' proteins and related molecules are there to guard against amyloid formation. Other systems are in place to recognize, sequester and destroy amyloids when they do form."
""It seems that most proteins have evolved to fold in a way that effectively conceals their amyloid-prone segments," says Eisenberg. So it may have been unnecessary for evolution to get rid of the segments outright."
http://www.nature.com/news/2010/100407/full/464828a.html?s=news_rss
Proteiinien laskostuminen perustuu peruskemiallisiin sidoksiin. Hydrofobiset aminohapporanketeet ajautuvat proteiinien keskustaan pois veden vaikutuksesta, kun taas hydrofiiliset aminohapot muodostavat vetysidoksia vedessä olevien vesimolekyylien kanssa. Tästä edelleen voi proteiineissä olevien aminohappojen välillekkin syntyä vetysidoksia ja rikkisiltoja eri aminohappojen välillä näin edelleen stabilisoivan proteiinien rakennetta.
Oletko koskaan miettinyt miksi veren ja elimistön pH ja lämpötila ei saa vaihdella paljoakaan. Juuri siksi että nämä perus-sidokset joita tapahtuu kaiken aikaa, häiriintyisivät ja tuhoaisivat proteiinit. Proteiinien laskostuminen -> Perus interaktiota vesimolekyylien ja muiden molekyylien välillä. Löytyy varmasti joka orgaanisesta kemian kirjasta.
Kyllä ne laskostuu sillä siitähän avauksessa juuri on puhekin. Mutta jos lasket, mikäli osaat, mikä on todennäköisyys että laskostuu juuri tietyllä tavalla koska tapoja on laskematon määrä.
Että syntyy ensin juuri sopivia aminohappoja, ne muodostavat juuri tietyn proteiinikoostumuksen ja se sitten laskostuu miljardeista mahdollisista tavoista sillä yhdellä ainoalla oikealla tavalla. Mikä on todennäköisyys? Lähestyy jo nollaa.
Lisäksi se, että tällä tavoin syntyy tuhansia erilaisia KESKENÄÄN YHTEENSOPIVIA proteiineja, niin että niistä voi syntyä toimiva kokonaisuus eli tietynlainen eliö.
Olkoon maapallon ikä mikä tahansa niin sattuman harjoittamalla yrityksen ja erehdyksen tiellä ei aika olisi riittänyt. Vetoatte luonnonvalintaan. Siinä on vain se ikävä piirre, että jos on toimimaton systeemi niin ei ole myöskään valintaa sillä kuolleista ei valita mikä olisi vähemmän kuollut. Kuollut ja toimimaton on sitä 100 %:sti.
Kyse ei ole loppujen lopuksi edes siiitä itse proteiinista tai muustakaan elävän eliön kemikaalista vaan myös siitä käsittämättömän monimutkaisesta kemiallisesta mekanismista joka sen yhdisteen tekee. Mikä on sen kehittänyt. Eli tarvittaisiiin tuplaevoluutiot, valmiin lopputuotteen evoluutio sekä tuotantosysteemin evoluutio ja niille keskinäinen kytkentä eli ollaan jo lähes äärettömän kompleksisessa järjestelmässä.
Kuten tehtaan ihmeellisyyskään ei aina ole se lopputuote vaan myös se valmistusprosessi. Sitä vaan ei aina teidänlaiset humanistit tajua.
..että laskostuminen tuli ensin ja sen käyttötarkoitukset rakentuivat tämän jälkeen.
Fysiikan lait ja yhdisteen atomijärjestys määräävät iha tarkasti laskostumisen, mutta onhan vaihtoehtoja silti yhtä monta ziljoonaa kuin molekyylin atomiyhdistelmiäkin. Emme vain tiedä, kuinka suuresta osasta niitä olisi voinut rakentua jonkinlaista elämää, kun vain tämä yksi malli lopulta pääsi vallalle. Vaikka se voikin tuntua haljulta, niin evoluution tavoitteenahan ei ole ollut ihminen tai yleensä mikään tietynlainen elämänmuoto.
Jälkeenpäin katsoen yhden lopputuloksen todennäköisyys tuntuu kyllä pieneltä. Silti melkein joka viikko joku voittaa lotossakin.
" Emme vain tiedä, kuinka suuresta osasta niitä olisi voinut rakentua jonkinlaista elämää"
Siten emme voi verrata elämää lottoon.
"Jälkeenpäin katsoen yhden lopputuloksen todennäköisyys tuntuu kyllä pieneltä. Silti melkein joka viikko joku voittaa lotossakin. "
Jotta lottoa voisi verrata elämään, niin pitäisi määritellä suotuisten lottorivien joukko ja joka viikko huomioitaisiin vain tähän suotuisten tapausten joukkoon kuuluvat lottorivit. Riippuisi sitten suotuisten tapausten joukon suuruudesta kuinka usein lotossa voitettaisiin. Koska emme tiedä tämän joukon
kokoa, niin lottovertaus ei toimi.
>Siten emme voi verrata elämää lottoon.<
jos tekään ette tiedä, mikä todennäköisyys on minkäkin biomolekyylin tai reaktiotien muodostumiselle, miksi te sitten voitte sanoa ettei se olisi voinut syntyä valikoitumalla?
kun tiedämme varsin hyvin, että ionit eivät sitoudu toisiin ioneihin ihan miten vain, ja valtaosa mahdollisista molekyyleistäkään ei ole pysyviä ja/tai edelleen reaktiivisia kuin tietyssä mikroympäristössä. ja kun varsin hyvin tiedämme, kuinka nopeasti kemialliset reaktiot tapahtuvat. ja kun edelleen tiedämme, kuinka paljon näitä atomeja ympärillämme surraa. se on sitä kemiallista valikoitumista, mikä usein harhauttaa hihun päätä ajattelemaan, että 'ei voe olla tollane syntyny iliman jeesuksia!'
....Vaikka se voikin tuntua haljulta, niin evoluution tavoitteenahan ei ole ollut ihminen......
Voi tuntua vieläkin haljummalta, että ihminen kuitenkin tuli. Ja tuli yhteensointuva biosfääri, jossa kaikki täydentää toistaan. Ja se onkin ihme. Sekä DNA, joka sisältää kaiken sen käsittämättömän ihmeellisyyden rakennusohjeet. Siinäpä teille miettimistä. Montako kertaa luonnon olisi pitänyt kokeilla, että saa oikean reseptin DNA:an aikaan? Ei riittäisi maapallon ikä edes tsiljoonakertaisenakaan.
>Voi tuntua vieläkin haljummalta, että ihminen kuitenkin tuli. Ja tuli yhteensointuva biosfääri, jossa kaikki täydentää toistaan. Ja se onkin ihme.<
se vasta ihme olisikin, jos biosfääristä olisi muodostunut jotenkin 'epäyhteensointuva'... osaisitko selittää tyhmälle evokille, millainen se biosfääri olisi?
Yhteensopimattomia yrityksiä olisi voinut tulla vaikka miljardi erilaista mutta yhteensopivia vaihtoehtoja on aika vähän tai ehkä vain yksi ainoa. Siinä sinulle ihmettelemistä.
>Yhteensopimattomia yrityksiä olisi voinut tulla vaikka miljardi erilaista mutta yhteensopivia vaihtoehtoja on aika vähän tai ehkä vain yksi ainoa. Siinä sinulle ihmettelemistä. <
nyt siis lottovertaus sopii? yhteensopimattomia yrityksiä kun lotossakin on n. 15,4 miljoonaa, ja vain yksi ainut sopiva. ja silti vuosittain se yhteensopiva löytyy kymmeniä kertoja. voitaisiin toki pistää pystyyn koko maailmanlaajuinen lotto, johon voisivat osallistua kaikki 6,7 mrd ihmistä, ja jossa 'sopiva' rivi löytyisi todennäköisyydellä 1:6,7 mrdiin, ja silti olisi aika todennäköistä, että se löytyisi kymmeniä kertoja vuodessa.
ja siinä olisi ihan pelkästä sattumasta kyse. ei tippaakaan edellä mainitsemaani valikoitumista. kemiallisella tasolla tätä kokeilua tapahtuu miljardeja kertoja sekunnissa, jatkuvasti, kaikkialla, eikä vain kerran viikossa. wau, se on tosi paljon! siinä sinulle ihmettelemistä.
merkkari heitti esimerkiksi-erkiksi yhden miljardin, joka on ilmeisesti hänen mielestään iso luku. yksi mooli ainetta (atomeja, molekyylejä) sisältää 6,023 x 10^23 kappaletta kyseisiä hiukkasia. se on kuusisataakaksituhattakolmesataa miljardia miljardia.
ja ympärillämme on aikas perskeleen monta miljardia moolia ainetta! valmiina reagoimaan itsensä ja toistensa kanssa joka sekunnin murto-osa. kyllä siinä koetellaan sopivia alkeistapauksia aika haipakkaa.
Todennäköisyyksin arvioiden todennäköisyys sille, että tietty osallistuja saa päävoiton tällä viikolla lotossa on hyvin pieni. Silti melkein joka viikko joku voittaa ja parhaina useampi; juuri siksi, kun ei tarvitse tietää kuka, vaan joku riittää.
Elämän vaihtoehtoisia muotoja on aivan varmasti suuri joukko, ihan kuin lottorivejäkin, eikä ole etukäteen tarvis sanoa, mikä niistä kehittyy. Jälkeenpäin nähdään. Tarkkoja lukujahan emme tiedä niinkuin loton osalta, joten todisteeksi tästä järkeilystä ei ole- ei kumpaankaan suuntaan.
..ei ole hankala ymmärrettävä, koska se soinnutti itse itsensä suosimalla sopivia ja karsimalla sopimattomia elämänmuotoja. Ensimmäistä elämää voi pikemminkin pitää käsittämättömänä. Siitä eteenpäin kehitys käy ihan hyvin järkeenkin; puhumattakaan, että todisteita on vankasti.
Paitsi jos voittavan lottorivin 6 ensimmäistä numeroa pitää olla 1,2,3,4,5 ja 6, niin voiton todennäköisyys pienenee merkittävällä tavalla. Elämässä toisin kuin lotossa kaikki rivit eivät ole samanarvoisia ja voidaan jo etukäteen tietää mitkä rivit voivat voittaa (jos tietäisimme kaiken).
siitä todennäköisyyden millä tämä lopputulos on täytynyt muodostua. luulin ettei 'silmän redusoimattoman kompleksisuuden' yms kaltaisten aivoleijojen jälkeen kukaan enää oikeasti ajattelisi asiaa näin päin, mutta kiertäähän se sama lähestymistapa kreapiiripienipyöriissä edelleen.
>Paitsi jos voittavan lottorivin 6 ensimmäistä numeroa pitää olla 1,2,3,4,5 ja 6, niin voiton todennäköisyys pienenee merkittävällä tavalla. Elämässä toisin kuin lotossa kaikki rivit eivät ole samanarvoisia ja voidaan jo etukäteen tietää mitkä rivit voivat voittaa (jos tietäisimme kaiken).
Yksi asia, jonka olen oppinut tältä palstalta on se, että todennäköisyyksiä pitää arvioida luokkien perusteella. Jo pelkästään tämän asian oppiminen on tehnyt tänne kirjoittelun kannattavaksi.
..tarvitseeko elämän lottorivin välttämättä alkaa noilla numeroilla tai millään tietyillä numeroilla. Kukaan ei tiedä, kun on arpomakonetta on meidän nähtemme pyöräytetty vain yhden ainoan kerran.
Että sinun olisi helpompi ymmärtää, niin heitetään sitten tikkaa. Hyväksyttävä tulos (elämän kehittyy) on 25 pistettä. Kun mitataan tosi tarkasti osumien paikat ja asennot, on minkä tahansa tuloksen täsmälleen (ei siis pelkästään pistemääränä) toistumisen todennäköisyys tuntuvasti pienempi kuin lottovoiton. Suurin osa pistetuloksistakin on vääränsuuruisia, mutta useampi hyväksyttävä sieltä kumminkin pullahtaa jo yhdessä illassa.
Kuten jo aiemmin totesin, niin asiaa pitää tarkastella luokkien näkökulmasta kuten tässä esimerkissä jo aloit tekemään. Todennäköisyys riippuu siitä minkälaisia luokkia tarkastellaan. Hyvä, ei lisättävää.
..ihan tulee mieleen oma väitöskirjan teko kauan sitten yhdestä stokastisesta prosessista.
mikä tahansa on todennäköisempää, kuin äärettömän epätodennäköisen luojan tunkeminen yhtälöön?
>Yksi asia, jonka olen oppinut tältä palstalta on se, että todennäköisyyksiä pitää arvioida luokkien perusteella. Jo pelkästään tämän asian oppiminen on tehnyt tänne kirjoittelun kannattavaksi.
""Että syntyy ensin juuri sopivia aminohappoja, ne muodostavat juuri tietyn proteiinikoostumuksen ja se sitten laskostuu miljardeista mahdollisista tavoista sillä yhdellä ainoalla oikealla tavalla. Mikä on todennäköisyys? Lähestyy jo nollaa.""
Proteiinin ei tarvitse laskostua juuri täsmälleen tietyllä tavalla. Esim. sytokromi-C:n erilaisia toimivia muotoja on arviolta 2.3 x 10^93, enemmän kuin näkyvässä maailmankaikkeudessa on hiukkasia. Siksi laskusi, arviosi ja väitteesi ovat totaalisen pielessä.
Riippuu siitä mikä on tyhjiön olemassaolon todennäköisyys. Käsittääkseni tyhjiö on pystynyt luomaan kaiken. Aine, energia, tietoisuus, ... saattavat olla yksinkertaisesti tyhjiön (avaruuden) ominaisuuksia. Tyhjiö on paljon suurempi kuin meidän universumimme, mahdollisesti jopa ääretön.
>Riippuu siitä mikä on tyhjiön olemassaolon todennäköisyys. Käsittääkseni tyhjiö on pystynyt luomaan kaiken. Aine, energia, tietoisuus, ... saattavat olla yksinkertaisesti tyhjiön (avaruuden) ominaisuuksia. Tyhjiö on paljon suurempi kuin meidän universumimme, mahdollisesti jopa ääretön. <
vaikka tyhjiöenergiakin on kai jo nykyään kuvattu jollain tavoin, en ota siihen kantaa koska en tiedä asiasta tarpeeksi.
kysyit (retorisesti) että mikä on tyhjiön olemassaolon todennäköisyys. eikö se ole paljon suurempi kuin äärettömän epätodennäköisen luojan todennäköisyys? on jokseenkin kummallista, että kreationistit ovat valmiita uskomaan 'kaiken luojan' olleen ikuisesti, mutta eivät suostu uskomaan että paljon yksinkertaisempi asia, kuten aine tai energia, as in em. tyhjiöenergia, olisi voinut olla olemassa ikuisesti ja siitä syntyä kaikkeus. jopa singulariteetit ja kaikki mitä nykyfysiikka pystyy kuvailemaan, ovat yksinkertaisempia kuin tolkuttoman monimutkainen entiteetti nimeltä 'luoja', joka vaatisi kertaluokkia useampia ominaisuuksia kuin yksinkertainen spontaanisti reagoiva energia.
joten miksi monimutkaisuuden ikuinen olemassaolo olisi todennäköisempää kuin yksinkertaisuuden ikuinen olemassaolo?
Havaittava maailmankaikkeutemme voi ola vain pieni osa äärettömän monimutkaista kokonaisuutta, jos moni-maailma-teoria pitää paikkaansa.
että biologia todistaa kiistattomasti älyllisen luomisen puolesta.
Mutta voin vastata tuohon evolutionistien puolesta. Eli heidän käsityksensä asiasta on se että koska älyllistä luojaa ei nyt kumminkaan ole olemassa, niin tuokin laskostumistapahtuma jota on mahdotonta järkevästi ajateltuna ajatella sattuman tuotokseksi, on nyt kuitenkin vain ollut ihmeellisen sattuman tuotosta koskapa sen ansiosta olemme täällä.
Evokeilla kun ei ole teoriansa tueksi muuta kuin sarja kehäpäätelmiä jotka perustuvat silkkaan mielikuvitukseen, ja johtaa evo-uskonnollisuus. Tieteellisyyden kanssa evokkien päättelykyvyllä ei ole mitään tekemistä.
"..laskostumistapahtuma jota on mahdotonta järkevästi ajateltuna ajatella sattuman tuotokseksi, on nyt kuitenkin vain ollut ihmeellisen sattuman tuotosta koskapa sen ansiosta olemme täällä."
Jokainen molekyyli laskostuu luonnonlain voimalla tarkalleen siten, että sen elektronipilven sähkökentän energia minimoituu; siinä ei sattumalla ole mitään jakoa. Se, olemmeko täällä tuosta syystä, on sitten vähän eri kysymys.
""että biologia todistaa kiistattomasti älyllisen luomisen puolesta.""
Ai siksi, että kaikki näyttää kehittyneen evoluution avulla? Sinun logiikkasi on vähintäänkin kummallista.
""Mutta voin vastata tuohon evolutionistien puolesta. Eli heidän käsityksensä asiasta on se että koska älyllistä luojaa ei nyt kumminkaan ole olemassa, niin tuokin laskostumistapahtuma jota on mahdotonta järkevästi ajateltuna ajatella sattuman tuotokseksi, on nyt kuitenkin vain ollut ihmeellisen sattuman tuotosta koskapa sen ansiosta olemme täällä.""
Ehei. Vanhana evoluutikkona sinun pitäisi tietää, että logiikka tässä menee niin, että koska mitään havaintoa lajien älykkäästä luomisesta ei ole koskaan eikä missään ikinä kenenkään toimesta tehty paitsi ihmisten laboratorioissaan tekemät uudet lajit, niin tuollaisia yliluonnollisia luomisia ei myöskään oleteta, varsinkin kun se on turhaa, koska luonnolliset prosessit riittävät selittämään tuon laskostumisen, ei kuitenkaan sattuma, vaan satunnainen muuntelu ja luonnonvalinta. Oletko jo unohtanut evoluutikon logiikan vai olitko jo alunperinkin ymmärtänyt sen väärin, niin kuin useimmat muutkin asiat?
""Evokeilla kun ei ole teoriansa tueksi muuta kuin sarja kehäpäätelmiä jotka perustuvat silkkaan mielikuvitukseen, ja johtaa evo-uskonnollisuus. Tieteellisyyden kanssa evokkien päättelykyvyllä ei ole mitään tekemistä.""
Jos satuit vilkaisemaan aloittajan kirjoituksen lähdettä, josta hän lainasi vain osan, niin huomasit, että se kertoo tutkimuksiin vedoten kuinka tuo laskostumismekanismikin on evoluution tuotos.
"että biologia todistaa kiistattomasti älyllisen luomisen puolesta."
Täsmälleen päinvastoin. Biologia todistaa evoluution puolesta monin eri tavoin.
Esimerkiksi edellisen keskustelun eläinten taksonomiasta jätit sujuvasti kesken ja siirryit käsien heilutteluun ja puheenaiheen sinnikkäisiin vaihtoyrityksiin.
Ja ennen kuin lähdet taas harhauttamaan, niin korostettakoon taas kerran, että taksonomiassa oleellista ei ole se, että eri eläimillä on keskenään samoja rakenteita, vaan se, että uset toiminnallisesti toisistaan riippumattomat rakenteet esiintyvät aina yhdessä eikä koskaan toisenlaisen kombinaation kanssa. Oleellista on myös se, että taksonomia määrää mitkä kombinaatiot esiintyvät yhdessä eikä esimerkiksi eliön elinympäristö.
Miksi vaikkapa mureenasta on löydettävissä enemmän yhteisiä rakenteita ihmisen tai tuulihaukan kanssa kuin mureenan kanssa samoissa riutan koloissa asuvan ja jopa samasta saalistaa kilpailevan tursaan kanssa? Miten tämä on älykästä?
Aikaisemmin selitin kuinka noin 3% eläimistä on sellaisia, joilla on sekä nikamista koostuva selkäranka että tietyn tyyppinen kamerasilmä (sokealla pisteellä varustettu) ja myös kaksi munuaista, maksa jne jne, joita ei köydy miltään eläimeltä selkärankaisten ulkopuolelta. Mitä älykästä on niputtaa ominaisuuksia näin? Mitä älykästä on muuten rakentaa silmä jossa on sokea piste? Eikö silmän tehtävä ole nähdä, joten luulisi sokean pisteen olevan aika paha "suunnitteluvirhe". Vähän kuin telkkari, jossa olisi aina tietyssä kohdassa läikkä, jossa kuvaa ei näkyisi?
Toinen yhtä vahva biologian älykästä suunnittelua vastaan toimiva havainto on ekologia (joka sekin on tavallaan Darwinin "keksintö"). Luonto ei koostu lukemattomista "älykkäästi suunnitelluista" eliölajeista, jotka on kerralla suunniteltu ja jätetty toimimaan suunnitelman mukaan, vaan luonto on monimutkainen ja jatkuvasti kehittyvä keskinäisten riippuvuuksien verkosto, jossa samalla lajillakin voi eri alueilla olla kovin erilainen rooli. Kun tämä verkosto häiriintyy, niin se ennenpitkää etsii uudenlaisen (lopulta vain väliaikaisen) tasapainotilan, jossa eliöiden roolit ja riippuvuudet löytävät uuden rakenteen.
Biologia osoittaa, että kaikki ekologiset systeemit ovat kehittyneet omanlaisikseen eikä niitä ole kerralla "älykkäästi suunniteltu".
kyse ei ole sattumasta vaan älyllisestä toimijasta joka on homman noin hoitanut onnistumaan täydellisesti.
veli Turkanan oppineisuuden kapea-alaisuus loistaa läpi.
Eihän ihminen ole laboratoriossaan tehnyt ensimmäistäkään uutta lajia, ja jos olisi niin sehän vain todistaisi että uuden lajin tekeminen vatii älyä. Vai onko niin että älyttömät evokkitiedemiehet noita lajeja koittavat sorvailla.
Kiva että edes sen verran huomasit että on olemassa "luonnollisia" prosesseja joiden ansiosta tuo laskostuminen onnistuu pilkuntarkasti. Mitenkähän evoluutio nuo luonnolliset prosessit sai rakennetuksi juuri tätä yhtä tärkeää tapahtumaa varten? Sattumako rakensi tuon "laitteen" joka näitä ihmeellisen tarkkoja hienosäätöjä vaativan laskostumisen sai aikaan.
Muuten, huomasitko että sorruit jälleen kerran siihen halpaan kehäpäätelmään ettei älyllisestä luojasta ole havaintoa ,vaikka vankka todiste on silmiesi edessä.
Siis tätäkään ihmisen älylliset ja tekniset ylittävää laskotumista ei tieteellissesti katsottuna voida selittää muuta kuin suuremmalla älyllä. Mutta koskapa tuota suurempaa älyä ei ole evouskonnnon mukaan olemassa, niin sitä ei ole lupa ottaa huomioon, ja asialle on pakko KEKSIÄ kehno selitys joka tälläkertaa oli evokkien selittämiskyvyn ulottumattomissa oleva "Luonnollinen prosessi." Melkein voisi kuvitella että tuolla evokkien "Luonnolllisella prosessilla" on älyä koska niin taitava se on. Mutta eihän tuon prosessin tekemiseen älyä tarvita, sillä evoteologian mukaan se valmistui sähköstä ja kemikaaleista sun muista aineista kosmoksen hienosäädöt huomioiden
noin neljässä miljardissa vuodessa ihan itsekseen, ilman tarkoistustakaan tuottaa mitään laskostettavaa. Niin vain sattumalta tapahtui, ja hauskasti yhä uudestaan ja uudestaan.
kertoo kaiken elollisen yhteisetä Luojasta joka käytti samoja hyväksi havaittuja rakenneosia kaikessa, ja asutti maan johdonmukaisella tavalla niin että kaikilla oli kivaa.
Ja miten sokea piste näköäsi haittaa? Ei mitenkään, sillä aivosi työskentelvät peittääkseen katveen aiheuttaman vaikeuden . Etkös tätä tiedä?
Tietääkseni kullakin silmällisellä eliöllä on ihan hyvin toimivat silmät. Katkaravulla taitaa olla kaikkein monimutkaisin silmä. Miksi niin alkeellinen olento sai parhaan silmän? Siksi koska se tarvitsi sitä.
Eikä kukaan normaali iminen sisuskalujaan moiti, hyvin nuo ovat itsellänikin toimineet, ihan huomaamattomasti ja vaivattomasti. Vaikea niistä on moitittavaa löytää ellei sitten vain halua inttämällä inttää jotakin ihan höperöä.
Biologia osoittaa ettei eläinten sopeutuneisuus lokuksiinsa ja niiden muutokset liity millään tavalla evoluutioon ,eikä tällainen liike synnytä mitään uutta, ei uusia lajeja, porukat vaan vaihtuvat.
""Eihän ihminen ole laboratoriossaan tehnyt ensimmäistäkään uutta lajia, ja jos olisi niin sehän vain todistaisi että uuden lajin tekeminen vatii älyä. Vai onko niin että älyttömät evokkitiedemiehet noita lajeja koittavat sorvailla.""
Banaanikärpänen lajiutui laboratoriossa ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla. Älyä toki tarvittiin suuntaamaan noita valintapaineita, jotta laii saatiin nopeasti syntymään, mutta luonnossa kukaan ei niitä suuntaa, vaan ne muotoutuvat ympäristön vaatimuksista.
""Kiva että edes sen verran huomasit että on olemassa "luonnollisia" prosesseja joiden ansiosta tuo laskostuminen onnistuu pilkuntarkasti. Mitenkähän evoluutio nuo luonnolliset prosessit sai rakennetuksi juuri tätä yhtä tärkeää tapahtumaa varten? Sattumako rakensi tuon "laitteen" joka näitä ihmeellisen tarkkoja hienosäätöjä vaativan laskostumisen sai aikaan.""
Hei jb, sinä kerroit olevasi ex-evoluutikko. Panitko aivosi nurkkaan kun käännyit uskovaiseksi vai miksi et tiedä vastausta? Yritähän muistella tuota aikaa kun ilmeisesti ymmärsit vielä asioista jotain, niin löydät vastauksen tähän kysymykseesi.
""Muuten, huomasitko että sorruit jälleen kerran siihen halpaan kehäpäätelmään ettei älyllisestä luojasta ole havaintoa ,vaikka vankka todiste on silmiesi edessä.""
Hohhoh. Et edes sinä voi olla niin typerä, että väittäisit monimutkaisuuden itsessään todistavan älykkästä suunnittelusta. Lumihiutaleilla on lumisateessa hirvittävän monia erilaisia muotoja ja sinun mukaasi ne siis olisivat kaikki suunniteltu erikseen, jotta saataisiin aikaan tuo uskomattoman monimutkainen lumisade? Eikö yksinkertaisempi selitys ole parempi: nuo lukemattomat lumihiutaleiden muodot ovat syntyneet luonnonlakien avulla, jolloin lumisateen monimutkaisuus on peräisin suunnittelemattomasta prosessista? Jotta monimutkaisuus todistaisi älykkäästä suunnittelusta, niin tarvitaan todisteet siitä kuinka tuo monimutkaisuus on toteutettu. Mutta tässä kohtaa sinulla ei enää olekaan tarjota mitään käsien heiluttelun lisäksi.
""Siis tätäkään ihmisen älylliset ja tekniset ylittävää laskotumista ei tieteellissesti katsottuna voida selittää muuta kuin suuremmalla älyllä.""
Niinkö? Onko evoluutio tosiaankin sinusta ihmistä älykkäämpi? Hassua, sehän on tiedoton prosessi.
""Mutta koskapa tuota suurempaa älyä ei ole evouskonnnon mukaan olemassa, niin sitä ei ole lupa ottaa huomioon, ja asialle on pakko KEKSIÄ kehno selitys joka tälläkertaa oli evokkien selittämiskyvyn ulottumattomissa oleva "Luonnollinen prosessi.""
Hoh, Selitys on erinomaisen yksinkertainen, virheet laskostumisessa aiheuttavat niin suuri ongelmia, että luonnonvalinta on tehokkaasti suosinut proteiineja, jotka auttavat muita proteiineja laskostumaan oikein. Tuolta voit tutkia noiden erilaisten chaperone-proteiinien evoluutiota:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18063717
""Melkein voisi kuvitella että tuolla evokkien "Luonnolllisella prosessilla" on älyä koska niin taitava se on.""
Vaan muuta ei tarvita kuin perinnöllistä muuntelua ja luonnonvalintaa ajan myötä.
""Mutta eihän tuon prosessin tekemiseen älyä tarvita, sillä evoteologian mukaan se valmistui sähköstä ja kemikaaleista sun muista aineista kosmoksen hienosäädöt huomioiden
noin neljässä miljardissa vuodessa ihan itsekseen, ilman tarkoistustakaan tuottaa mitään laskostettavaa. Niin vain sattumalta tapahtui, ja hauskasti yhä uudestaan ja uudestaan.""
Niin, siitä tosiaan on tässä todellisuudessa todisteet, toisin kuin kaiken maailman saduista, joissa molekyylejä yhtäkkiä putkahtelee tyhjästä.
"(Eläinten taksonomia) kertoo kaiken elollisen yhteisetä Luojasta joka käytti samoja hyväksi havaittuja rakenneosia kaikessa, ja asutti maan johdonmukaisella tavalla niin että kaikilla oli kivaa."
Vaikka toistat tätä samaa valhetta uudestaan ja uudestaan, niin se pysyy valheena.
Kaikissa eläimissä nimen omaan EI OLE käytetty samoja rakenneosia, vaan tietyt "rakenneosat" esiintyvät ryppäinä (esimerkiksi kamerasilmän sokea piste, kaksi sierainta ja kaksi munuaista). Kysymys on "järjettömistä" RIIPPUVUUKSISTA eikä siitä että sukulaislajeilla on samanlaisia (yhteiseltä kantamuodolta perittyjä) ominaisuuksia.
Kirjoituksessani erikseen korostin: "Ja ennen kuin lähdet taas harhauttamaan, niin korostettakoon taas kerran, että taksonomiassa oleellista ei ole se, että eri eläimillä on keskenään samoja rakenteita, vaan se, että uset toiminnallisesti toisistaan riippumattomat rakenteet esiintyvät aina yhdessä eikä koskaan toisenlaisen kombinaation kanssa."
Olen pahoillani, että toistuvasti aliarvioin teidän talebaanien epärehellisyyden määrän ja syvyyden.
Osaatko vastata siis edelleenkään kysymykseen: Miksi vaikkapa mureenasta on löydettävissä enemmän yhteisiä rakenteita ihmisen tai tuulihaukan kanssa kuin mureenan kanssa samoissa riutan koloissa asuvan ja jopa samasta saalistaa kilpailevan tursaan kanssa? Miten tämä on osoitus älykkäästä suunnittelusta?