Maailma on täynnä uskoa ja epäuskoa.
Suurelta osin juuri usko tai epäusko ratkaisevat tärkeät valintammekin. Mitä järki hyödyttää, ellei kuoleva ihminen toimi varmaan tietoon perustuvan uskon mukaan ja tule siunatuksi oikeasta valinnasta?
Raamatullisesta uskosta sanotaan että ”usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy.” Hebr. 11:1.
Raamatullinen usko on siis lujaa luottamusta Herran sanan lupauksiin. Elävä usko on dynaaminen, liikkeellepaneva voima Jumalan valtakunnan ilmoittamiseksi epäuskoisille. Niin että nämäkin kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja Saatanan vallasta Jumalan yhteyteen ja saisivat Herramme ajallisen avun ja johdatuksen lisäksi iankaikkisen elämän kruunun.
Tiedän toki, ettei esim. ateisti usko Raamatun Jumalaan. Mutta hän uskoo ihmisjumalaan kuten mm. pakanallisen Odin-jumalan kannattajatkin. Siis pakanat ja ateistit tekevät esim. ihmisvoimasta,ihmisviisaudesta tai ihmisruumiista epäjumalan, jota he kumartavat. Liian vähän julistajat puhuvat turhista epäjumalien kumartamisesta. Sillä Raamatun Jumala sanoo: "Minä olen Herra ,sinun Jumalasi,älä pidä muita jumalia".
Tietysti voidaan kysyä mikä on ns. sivistyneen ja järkeensä luottavan länsimaisen hedonistin ateismia, miten se raamatullisesti määritellään?
Vapaan ajattelun sanasaattajat näyttävät kovin vastustavan uskon käsitteen mukaanottamista totuuden sisältöä määriteltäessä. Kaikki pitäisi ateisteille olla tieteellisesti todistettua faktaa, ” luotettavaa tietoa saadaan vain empiirisesti eli tekemällä systemaattisia havaintoja ja kohdistamalla niihin mitä ankarin ja kriittisin valvonta” erästä kirjoittajaa lainatakseni. Mikäpä siinä.
Systemaattinen tutkija kuitenkin kerää tietoa eri lähteistä tietonsa ja uskonsa mukaan. Hän muodostaa asioista käsityksensä tietoon perustuvan uskon pohjalta. Ellei hän usko tietoonsa ,mitä se häntä hyödyttää? Mutta kuka tai mikä kertoo hänelle yksiselitteisesti, mikä tieto on oikeaa, mikä vain oikealta näyttävää näennäistietoa?
Jos usko ja uskon maailma suljetaan ateismin ulkopuolelle ,niin mitä se sitten on jos tulisieluinen ateisti näkee rupisammakon ,mutta on lukenut ateismikirjasta että kurnuttava möhkäle onkin noiduttu Marilyn Monroe?
Siksi hän uskossa suutelee konnaa, koska tietonsa perusteella luottaa siihen että tällä arvokkaalla teolla neito vapautuu pahan noidan ikeestä. Hän siis toimii uskonsa mukaan eli tutkii kokemusperäisesti onko ateismikirjassa annettu tieto oikea.
Emme nyt kuitenkaan puutu siihen muuttuuko usko näkemiseksi... :D
Suurelta osin juuri usko tai epäusko ratkaisevat tärkeät valintammekin. Mitä järki hyödyttää, ellei kuoleva ihminen toimi varmaan tietoon perustuvan uskon mukaan ja tule siunatuksi oikeasta valinnasta?
Raamatullisesta uskosta sanotaan että ”usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy.” Hebr. 11:1.
Raamatullinen usko on siis lujaa luottamusta Herran sanan lupauksiin. Elävä usko on dynaaminen, liikkeellepaneva voima Jumalan valtakunnan ilmoittamiseksi epäuskoisille. Niin että nämäkin kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja Saatanan vallasta Jumalan yhteyteen ja saisivat Herramme ajallisen avun ja johdatuksen lisäksi iankaikkisen elämän kruunun.
Tiedän toki, ettei esim. ateisti usko Raamatun Jumalaan. Mutta hän uskoo ihmisjumalaan kuten mm. pakanallisen Odin-jumalan kannattajatkin. Siis pakanat ja ateistit tekevät esim. ihmisvoimasta,ihmisviisaudesta tai ihmisruumiista epäjumalan, jota he kumartavat. Liian vähän julistajat puhuvat turhista epäjumalien kumartamisesta. Sillä Raamatun Jumala sanoo: "Minä olen Herra ,sinun Jumalasi,älä pidä muita jumalia".
Tietysti voidaan kysyä mikä on ns. sivistyneen ja järkeensä luottavan länsimaisen hedonistin ateismia, miten se raamatullisesti määritellään?
Vapaan ajattelun sanasaattajat näyttävät kovin vastustavan uskon käsitteen mukaanottamista totuuden sisältöä määriteltäessä. Kaikki pitäisi ateisteille olla tieteellisesti todistettua faktaa, ” luotettavaa tietoa saadaan vain empiirisesti eli tekemällä systemaattisia havaintoja ja kohdistamalla niihin mitä ankarin ja kriittisin valvonta” erästä kirjoittajaa lainatakseni. Mikäpä siinä.
Systemaattinen tutkija kuitenkin kerää tietoa eri lähteistä tietonsa ja uskonsa mukaan. Hän muodostaa asioista käsityksensä tietoon perustuvan uskon pohjalta. Ellei hän usko tietoonsa ,mitä se häntä hyödyttää? Mutta kuka tai mikä kertoo hänelle yksiselitteisesti, mikä tieto on oikeaa, mikä vain oikealta näyttävää näennäistietoa?
Jos usko ja uskon maailma suljetaan ateismin ulkopuolelle ,niin mitä se sitten on jos tulisieluinen ateisti näkee rupisammakon ,mutta on lukenut ateismikirjasta että kurnuttava möhkäle onkin noiduttu Marilyn Monroe?
Siksi hän uskossa suutelee konnaa, koska tietonsa perusteella luottaa siihen että tällä arvokkaalla teolla neito vapautuu pahan noidan ikeestä. Hän siis toimii uskonsa mukaan eli tutkii kokemusperäisesti onko ateismikirjassa annettu tieto oikea.
Emme nyt kuitenkaan puutu siihen muuttuuko usko näkemiseksi... :D
Vastaukset 2
Vanhimmat
Maailma on myös täynnä tietoa. Epäusko, usko tai tieto ei kuitenkaan ole maailma, vaan osa maailman luonnetta tai vielä tarkemmin, osa ihmismielen luonnetta. On virhe kuvitella omaa uskoaan todellisuudeksi. Todellisuus on se mikä se on, uskoit tai epäuskoit siitä mitä hyvänsä.
Mitä järki hyödyttää kuolevalle ihmiselle? No, auttaako tyhmyys kuolevaa sen enempää? Tai usko. Lopputulos on aina sama. Kyse on vain siitä, miten siihen asennoidut. Jos kuoleva ihminen saa lohdun siitä, että uskoo elävänsä kuolemansa jälkeen, siitä vain. En minä lapseltakaan unirättiä pois mene ottamaan.
Kukaan ei voi mennä toiselle sanomaan, mikä on totta ja mikä ei. Se on itse oivallettava. Mutta, että oivallus ei ole raamatussa, tai muissa pyhinä pidetyissä teksteissä, yhtä vähän, kuin musikaalisuus on toivelaulukirjoissa.
Se että uskon terveeseen kyseenalaistamisen taitoon ja ihmisen kykyyn käyttää järkeään ei tee siitä jumalaa. Jumala tarvitsee olemassaoloonsa PALVOJAN. Minä en palvo kriittisyyttä tai järkeä, yritän itse käyttää niitä. Joten, älä vedä minua uskontosi piiriin sillä, että palvon epäjumalaasi. Minulle jumalasi tai sinun pitämäsi epäjumala on kaikki yhtä ja samaa. Minulle ei epäjumalalla tai jumalalla ole mitään eroa, koska ne ovat merkityksettömiä.
Kun Einstein julkaisi kuuluisan E=mc2, mitä luulet miettikö Einstein omaa hyötyään sillä. Epäilen. Hän vain julkaisi teorian. Älä sekoita TIETOA ja TIEDONKÄYTTÄJÄÄ keskenään.
***Mutta kuka tai mikä kertoo hänelle yksiselitteisesti, mikä tieto on oikeaa, mikä vain oikealta näyttävää näennäistietoa?***
Harkinta.
***Jos usko ja uskon maailma suljetaan ateismin ulkopuolelle ,niin mitä se sitten on jos tulisieluinen ateisti näkee rupisammakon ,mutta on lukenut ateismikirjasta että kurnuttava möhkäle onkin noiduttu Marilyn Monroe?
Siksi hän uskossa suutelee konnaa, koska tietonsa perusteella luottaa siihen että tällä arvokkaalla teolla neito vapautuu pahan noidan ikeestä. Hän siis toimii uskonsa mukaan eli tutkii kokemusperäisesti onko ateismikirjassa annettu tieto oikea***
Ateismi ei perustu kirjoihin tai oppeihin. Se ei ole aate. Ko. kuvauksesi on kuvaus uskovaisesta, ei ateistista.
"Maailma on täynnä uskoa ja epäuskoa."
Ei vaan maailma on nimenomaan täynnä epäuskoa.
On ääretön määrä asiaa mihin ihmiset voisivat uskoa ja tästä äärettömästä asiasta sitten vain kouralliseen uskotaan.
Joten maailma on täynnä epäuskoa.