Olemmeko ymmärtäneet mitä seuraavien
jakeiden sanoma merkitsee tavalliselle ihmiselle.
Gal.4:1. Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen,
ei hän missään kohden eroa orjasta, vaikka hän onkin kaiken herra;
2. vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen isän määräämään aikaan asti.
Ovatko ihmiset todella orjia ja jos ovat, niin kenen?
Miten selittyy vastakkainasettelu olla orja, mutta silti kaiken herra?
jakeiden sanoma merkitsee tavalliselle ihmiselle.
Gal.4:1. Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen,
ei hän missään kohden eroa orjasta, vaikka hän onkin kaiken herra;
2. vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen isän määräämään aikaan asti.
Ovatko ihmiset todella orjia ja jos ovat, niin kenen?
Miten selittyy vastakkainasettelu olla orja, mutta silti kaiken herra?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kysyt: >>Ovatko ihmiset todella orjia ja jos ovat, niin kenen?Miten selittyy vastakkainasettelu olla orja, mutta silti kaiken herra?
Kyllä se näinkin on, tosin tunnen vilpittömiä kilvoittelijoita,
jotka murehtivat kompasteluistaan ja tekevät totista parannusta.
Gal. kirjeessä esimerkkinä on alaikäinen "herra".
On tapahtunut, että kuninkuuden on saanut alaikäinen poika.
Siihen saakka kunnes hän on täysi-ikäinen ja oikeutettu ottamaan
kuninkuuden haltuunsa, on hän toisten opetettavana ja kasvatettavana.
>Samoin on hengellisen ihmisen kohdalla.
uskoontultuamme omistamme kaiken mitä Jeesus on meille hankkinut kuolemansa ja
ylösnousemuksensa kautta.
Silti Sanan ja Pyhän Hengen tulee kasvattaa meitä.
Tätä varten Jumala suunnitteli seurakunnan kasvattamaan hengellistä lasta meissä.
Kasvamme nyt kohti Kristuksen kaltaisuutta ja ensin opimme todellakin
Ef.1-2 lukujen mukaisesti totuuden pelastuksesta, kasteesta,myös Pyhän Hengen, armosta,
totuudesta, seurakunnasta, vanhurskaudesta, pyhityksestä, jne (ei välttämättä tässä järjestyksestä)
Totuus on Jeesuksen ansion täyteyteen katsoessamme, että niin kauan kuin olemme
tässä ruumiissa, olemme kasvattajan alaisina, eli Kristuksessa olevan armon.
(emme lain)
Uskallan uskoa, että uudestisyntyneet ja terveen Hengellisen perustan saaneet
kuuluvat vilpittömien kilvoittelijoiden joukkoon.
Jotkut ovat voineet kokea pahankin haaksirikon matkalla.
Ps.119:67. Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.
Sitten he ovat todenneet kuinka haaksirikko koituikin siunaukseksi vilpittömälle kilvoittelijalle
(kuten Daavidillekin)
71. Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.
72. Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.
73. Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.
74. Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
75. Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.
76. Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.
77. Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.
Tämäei ole kaikkien tie, mutta joka on paljon anteeksi saanut, se rakastaa paljon, sanoi Jeesus.
En tarkoita että pitäisi tehdä paljon syntiä, vaan että kun Pyhä Henki tekee ihmisen todella syntiseksi,
kokee ihminen myöskin anteeksisaamisen ja armon valtavan syvänä ja suurena.
Oikea ja Raamatun Sanan ja Hengen mukainen opetus on tärkeä, mutta eiköhän yhtä tärkeänä
voitane pitää rakkaussuhteen säilymistä Jeesukseen?
Rakkaus peittää syntien paljouden ja vaikuttaa sydämen pehmeyttä ja armollista mieltä.
Nöyrän Hengen säilyminen on elementti, joka on Jumalalle mieleen, eikö totta.
Mitä enemmän keskitymme Jeesukseen, sitä vähemmän katselemme kehnoa itseämme ja toisten keskenkasvuisuutta, eikö näin?
Jos näin on huonosti on päässyt käymään, että olet nukahtanut uudelleen hengelliseen uneen, niin rukoile että laki herättäisi sinussa uudelleen synnin tunnon, - janon JUMALAN vanhurskauden perään.
Omavanhurskaus tekee muutamia omien syntinsä suhteen täysin tunnottomiksi. Se on vakava tila joka vaatii pikaista korjausta. Terveet kun eivät tarvitse parantajaa vaan sairaat. Jeesus tuli syntisiä pelastamaan.
... ei hän ole vielä kasvun alussakaan, vaan nukkuu. Hän on nukkunut unista vaarallisimpaan. Omavanhurskaus on paaduttanut sydämen tunnottomaksi. Jokainen joka elää valkeudessa tuntee syntinsä, Jumalan valkeudessa (totuus) jokaisessa meissä asuva synti näkyy erittäin selvästi, pimeydessä (valheessa) ei syntiä erota.
Oikea vastaus kuuluu: me molemmat nukumme!
Kysymys on vain siitä, kumpi nukkuu syvempää unta.
Haluan olla nöyrä sanoessani, että sinun unesi vaikuttaa
syvemmältä, koska et tekstisi perusteella ole vielä tainnut
edes KÄYDÄ hereillä huomataksesi orjuutesi kahleita.
Tarkoitan nyt niitä kahleita, joista Jeesus haluaa meidät
TODELLISESTI vapauttaa niin, ettemme ENÄÄ syntiä tekisi.
Kysyt: >>Tarkoitatko, että et tee enää syntiä?
Jumala loi meidät kuvakseen, mutta synti turmeli meissä olevan
Jumalan kuvan.
Anteeksiantamus Jeesuksen veressä ja uudestisyntyminen käynnistää prosessin,
jossa taistelu syntiä vastaan ja vapautuminen alkaa.
Kun asennoidumme siten, ettei minussa, minun lihassani asu mitään hyvää,
emme siis turvaudu mihinkään omaan, vaan tartumme uskon otteella
Jeesuksen ansioon kaikessa, kokonaisuutena, Jumalan armosta,
saamme kokea vapautta Jeesuksessa ja elää Hänen hankkimassaan vapaudessa.
Lahjavanhurskauden perustalta kasvamme elämän vanhurskaudessa ja
pyhitys Jeesuksessa kasvattaa pyhityselämää meissä.
Kaikenaikaa on kysymys oman minän ja synnin orjuudesta vapauteen.
ja vapauttaa synnistä.
Se ei tarkoita etteikö jokainen uskovainenkin tee syntiä.
Joka väittää ettei tee koskaan syntiä,
kymmenen käskyä, tai vaikka ensimmäiset käskyt.
Kun mittaa elämänsä kautta virtaavaa rakkautta siihen rakkauteen
jota saimme Jeesuksessa katsella ja osaksemme ammentaa uskoontulossa,
tulee jokaisesta viimeistään silloin tietoisia syntisyydestämme.
kyse Israelista. juutalaiset , vaikka olivat perillisiä, olivat alaikäisiä , asemastaan, herruudestaan huolimtta, Isän määräämään aikaan asti. Sitten tuli Jeesus, ja perimys asettelu muuttui täysin, alaikäisitä tuli täysikikäisiä, Jeesusken lahjav avanhurskauden kautta vain siinä ollaan perilisiä, ei enää juutalaisuus ole perimis kelvollinen, heidänkin täytyy pelastua ja vasta Jeesuksessa alaikäisyys kasvaa täytiikäiseksi!
"...Jeesuksessa alaikäisyys kasvaa täytiikäiseksi! ".
Aika omalaatuinen selitys ja missähän kohtaa se Raamatussa lukee?
Jeesusko teki alaikäisistä aikuisia, jotta pelastuisivat?
aluksi olikin juutalaisista kysymys, mutta opetus koskee kaikkia uskoontulleita.
(Esim. tavallinen perijä, jos lapsena perii, niin hallitsevat muut aikuiset omaisuutta kunnes
lapsi kasvaa aikuisikään ja on kykenevä ottamaan hallintavallan perinnöstään, eikö niin?)
Kun synnymme Jumalan lapsiksi omistimme jo kaikki Jumalan lupaukset Jeesuksessa.
Emme silti tienneet noiden lupausten merkitystä, ennenkuin pikkuhiljaa saamme
opetusta seurakunnassa, lukemalla Raamattua ja rukoilemalla viisautta.
Hengellinen vauva kasvaa kohti aikuisuutta aivan kuten tavallinen vauvakin.
Tästä kasvusta on kyse, kasvaa Kristuksen kaltaisuuteen ja kyetä omistamaan
uskon kautta se asema Jeesuksessa joka meille Hengellisesti kuuluu ja on valmistettu,
että me siinä eläisimme....
Täytyy kuitenkin muistaa tässä yhteydessä, että eivät ainoastaan syntyperäiset juutalaiset ole juutalaisia, vaan juutalaisuudella on myös hengellinen merkitys, sillä ymmärretään Raamatussa ihmisen tekoihin pohjautuvaa vanhurskautta eli lainvanhurskautta.
Mutta kun puhutaan Jumalan valtakunnan perimisestä, silloin juutalaisia ovat kaikki Jeesuksen Kristuksen kautta (Jumalan Sanan kautta) Jumalan omiksi syntyneet, - myös me pakanakansoista tulleet.
tämä toiseksi vika toteamus tarkoittaa, että ihmiset ovat siimahännän orjia.
>>Ovatko ihmiset todella orjia ja jos ovat, niin kenen?
että Paavali sanoi olevansa Kristuksen orja.
Eli luonnostaan ihminen on synnin orja ja sitten uskoontulossa
saa synnit anteeksi ja vapautuu ja saa elää Jeesuksessa vapaana synnistä
ja olla kykenevä tekemään Jumalanmielenmukaisia asioita rakkauden vaikuttamana.
Hengellinen ihminen on uskoontulossa vauva kuten luonnollinenkin.
Molemmat ovat syntyessään täydellisiä.
Siitä alkaa molempien kasvu, maitoruokinta, sose, kiinteäruoka ja siten molemmat kasvavat.
Hengellisen ihmisen ruoka on Jumalan Sana, rukous, Raamattutunnit seurakunnassa jne.
Luonnollinen vauva kasvaa sekä henkisesti että fyysisesti.
Hengellinen kasvaa Sanan kautta Hengelliseksi ihmiseksi Raamatun mukaisten
valintojen kautta erottamaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan myös Raamatun
mukaisin periaattein.
Armo kasvattaa ja rakkaus vaikuttaa....
Paavali kirjoittaa että kaikki on minulle luvallista mutta ei kaikki rakenna(Hengellisesti)
Kaikki on luvallista, mutta en saa antaa minkää itseäni vallita.
Lopulta Paavali rakasti niin paljon Jeesusta, että sanoi olevansa Jeesuksen orja,,,ja kuolleensa maailmalle ja maailman kuolleen itselleen.... Hän oli pitkälle kasvanut Hengellisesti.
totean vain, että minulle ei oikein sovi noin ahdas maailmakatsomus. Mielestäni on mielekkäämpää astua ulos perinteisestä uskonkuvasta ja avartaa katsantokantaa myös muihin ilmiöihin, joita ihmisen tunteet tuottavat ulos, kenellä milläkin lailla.
kyse maailmankatsomuksesta.
Todellinen Jeesuksen rakkauden valtaama elää vapaudessa joka on
vapautta maailman vaikutuksesta, mutta hänen Goljatinsa on silti
elossa tämän maallisen vaelluksen ajan, eli liha vanha luonto.
Jeesuksessa vaeltavalla uskovalla ei ole rajoittavia tekijöitä, koska
hänen tahtonsa on sama kuin Jeesuksen tahto, hänen mielensä on sinne
missä kristus on, eikä hän ajattele tätä maailmaa sellaisena josta
itse kuvittelisi jotakin neuvoa tarvitsevansa.
Hänen sielunjanonsa on tyytynyt siinä lähteessä jonka Jeesus
antoi ja siitä hän ammentaa elämän vettä lahjaksi.
Hän lepää viheriäisellä niityllä, mutta muistaa laittaa kotona ruoan aikanaan.
Hoitaa arjen askareet ja elämän kuviot, mutta elää Hengessä taivaallisissa kristuksessa.
Jeesuksen rakkauden valtaamalle uskovalle tie ei ole kapea, koska hän ei etsi
rajoja mihin saakka voi mennä ettei tekisi kovin rankasti syntiä.
Hän elää Kristuksen vapaudessa ja hänen ilonsa on Jeesuksen seuraaminen,
Hänen yltäkylläisyydessään eläminen.
Hän levittää Jeesuksen tuntemisen tuoksua, yrittämättä sitä, koska elää
uskossa Jeesukseen ja silloin luonnollisesti Pyhän hengen johdossa.
Silti hän tietää arkitodellisuuden, sen, että uusi luomus elää saviastiasa, jossa Goljat on.
Kaikesta huolimatta hän ei pelkää eikä epäile, koska tietää että se joka on hänessä, eli
Jeesus, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.
Onko tässä jotakin sinun maailmankatsomuksestasi,
vai ammennatko tämän maailman antia ravitaksesi sieluasi?
maailman anti sinun mielestäsi sitten olisi jolla ravitsen itseäni?
mitä maailma tarjoaa ja joka on ristiriidassa Jumalan kanssa.
Uskovaisen kodin kasvattina tiedät.
Jumala ei rajoita normaalia ihmisen elämää ihmisenä,
mutta soisi ettei ihminen joutuisi petetyksi ja vietellyksi
tämän maailman ruhtinaan eksytyksiin ja pauloihin.
Tämä tarkoittaa pelkästään ajalliseen elämään ja
näkyväiseen satsaamista.
Elämästä saa nauttia aviopuolisoina täysin siemauksin
ja hyvästä ruoasta, jne... (ei ylensyömisestä, eikä humaltumisesta)
Se tarkoittaa myöskin henkisesti erilaisten eksytysten
mukaansa temmatuksi joutumista, joka on siis
toisesta lähteestä, eikä rakastavasta Jumalasta.
Orja voi kyllä olla herra, voi olla joko tottelematta herraansa, tai vaihtoehtona totella herraansa, olis sitten kumman puolen isännästä tahansa. Sama mahdollisuus, mutta erilaisin, joko hyväksi tai pahaksi seuraamuksin. Hyväksi tai pahaksi, riippuu siitä kumpaa tottelee / palvelee.
Kun puhutaan lapsesta joka perii, hän ei pysty hallitsemaan perintöään(esim maatilaa)
Toiset hoitavat hänen omaisuuttaan ja häntä itseään opetetaan ja kasvatetaan että hän
olisi aikuiseksi kasvettuaan kykenevä ottamaan omaisuutensa hallintaansa.
Samoin on uskoon tullut ihminen alaikäinen.
Hän ei kykene hallitsemaan aikä asioimaan kaikella sillä
mitä hän Jeesuksessa on lahjaksi saanut heti uskoontultuaan.
Kun hän kasvaa Raamatunlukemisen Sananopetuksen, jne kautta ja valitsee
oikein, sen mukaan kuin ymmärtää Jumalan tahdoksi, kasvaa hän Hengelliseksi
ihmiseksi ja kykenee uskon kautta elämään todeksi niitä kestäviä ja varmoja lupauksia joita
Raamattuun on kirjoitettu uskovia varten.
Uskoontullut ei ole enää entisen elämänsä eikä syntitottumustensa orja,
hän on Jeesuksen vapaudessa ja kykenee tekemään oikeita, Jumalanmielenmukaisia ratkaisuja
elämässään. Hänen orjuutensa on muuttunut kykyyn toimia oikein ja rakentavasti ja siten
että se tuottaa siunausta ja sisäsitä tyydytystä ja iloa Herrassa ja Pyhässä hengessä.
Silti hän ei kasva lopullisesti valmiiksi/aikuiseksi tässä ajassa jolloin elämme uskossa.
Kun Jeesus tulee noutamaan omansa, saavutamme täydellisyyden ja lopullisen
vapauden ja Herrauden ja saamme hallita yhdessä Jeesuksen kanssa.
tunnut olevan nimesi mukainen.
Siunattua elämää sinulle kodittomuudestasi huolimatta.
Jumala kyllä tahtoisi että sinulla olisi koti jossa kasvaa turvassa
eroon noista eksytyksistä ja että Hän saisi ohjata sinut pois tuomarin pallilta.
Rukous on tie jonka Jumala neuvoi.
Sinä tarvitset kaikesta päätellen kotia jossa kasvatetaan juurtumaan Sanaan
ja Hengellisyyteen oikeiden Sananmukaisten valintojen kautta.
Jumalalla on sinulle paljon annettavaa Jeesuksessa ja Hän on niiden luona joilla
on nöyrä henki.
Jeesuksessa olevat siunaukset ovat Hengellisiä ja siksi niistä ei tuomarinmielillä
osalliseksi päästä.
Tänään on uusi armon päivä. Mennään yhdessä ristin luo.
Koskaan ei sinne liian usein mennä, aina on syytä mennä kohtaamaan
syntiselle armollista Vapahtajaa ja saada puhdistus kaikesta siitä,
mikä ei ole sopusoinnussa Raamatun Sanan ja Hengen kanssa.
Tuletko sovitukseen?
on ehkä kutsuttu tuomitsemaan muita tälle palstalle, minua ei.
Minusta vanhurskas vaellus tuo parhaiten esille Jeesuksen luonnetta ja puhtautta.
Oletko unohtanut Jeesuksen sanat syntiselle naiselle; Mene, äläkä tästedes enää syntiä tee.
Sinä näytät asennoituneen siten, kuin kaikki muut olisivat teeskentelijöitä ja
tekopyhiä kun eivät nuiji toisia tavallasi.
Tulee antaa ihmisille mahdollisuus. Niinhän Jeesuskin on antanut meille
ja antaa yhä edelleen, niin kauan kuin elämme armotalouden aikaa.
Armotalous on armon aikaa, eikä tuomitsemisen aikaa.
Jeesus itse sanoi, ettei Hän tullut tuomitsemaan, vaan pelastamaan.
Eikö ole rakentavampaa pyrkiä seuraamaan Mestarin esimerkkiä ja antaa Hänen
meidän välityksellämme tuoda julki armollisuuttaan ihmisiä kohtaan.
Kyllä, totta on että fariseukset saivat kovia sanoja Jeesukselta, koska he
pitivät perinnäissääntöjä tärkeämpinä kuin käytännön elämässä rakkauden
ja hyvyyden osoittamista ja hädässä olevien auttamista.
Olemme maan suola, olemalla suoraselkäisiä uskovia, joiden elämänohje
on Jumalan Sana ja Jeesuksen mielenlaatu, armo ja totuus rakkauden Hengessä.
Pyhä Henki osoittaa ihmisen syntiseksi.
Kun minä sanon sinulle, olet syntinen kun tuomitset, nostat itsesi sen yhden ainoan
tuomarin, Jeesuksen asemaan, sinä suutut.
Syytteleminen ei johdata Jeesuksen luo, eikä tuomitseminen.
Olisiko syytä tuomita tuomitseva henki ja saada Herralta mielenmuutos?
Suututko nytkin? Oletko erehtymätön?
Minä erehdyn, teen parannusta ja pyrin säilyttämään Jeesuksen mielenlaadun.
Ihmisen syntisyys herää Hengen vaikutuksesta ja vanhurskaan, oikeamielisen ihmisen
elämän seuraamisesta. Minustakin tuli syntinen luettuani yhä uudelleen puhtaasta,
jalomielisestä, rakastavasta, oikeamielisestä, totuudellisesta ja armahtavasta Jeesuksesta
Raamatun lehdiltä.
Velvollisuutemme on julistaa ristiinnaulittua, tähtemme kuollutta ja
ylösnoussutta Jeesuksessa, jossa on syntien anteeksi saaminen ja
iankaikkisen elämän lahja saatavissa, uskon kautta Hänen vereensä.
Hänessä julistamme toivoa ja tulevaisuutta harhaileville sieluille.
Tämän teemme,eläen rakkaussuhteessa Jeesukseen.
Rakkaus ei koskaan häviä.
Jokaisen uudestisyntyneen hengellinen kehitys kulkee samaa tiettyä rataa. Jumala herättää lain kautta ihmisen tuntemaan syntinsä. Tätä kutsutaan heräykseksi tai herätykseksi. Herätystä seuraa (toivon mukaan) parannus, joka tarkoittaa Kristuksen vanhurskauden päällepukemista, USKOSSA.
Sitten alkaa luisuminen kohti tekoihin perustuvaa vanhurskautta (lainvanhurskautta), siinä tilassa ihminen pyrkii tekemään hyvää ja välttämään pahaa ja syntiä. Tätä on hyvin vaikea, tai sanoisin mahdoton selittää ihmiselle joka ei ole itse käynyt näitä hengellisen elämän kehitysvaiheita lävitse. Kun ihminen on taistellut kenties useita vuosikymmeniä pyrkimällä hyväksi ihmiseksi, huomaa lopulta että ei minusta tullut hyvää kristittyä, ei tullut Jumalan lain täyttäjää. Ihminen tyhjenee kaikesta omasta luullusta hyvästään (fariseus) ja hänestä tulee armonkerjälänen (publikaani) - "Jumala armahda minua syntistä."
Silloin ihminen pääsee SUORITTAJAN eli ORJAN asemasta lapsen asemaan. Lapselle kun kaikki hyvä tulee perintöieuden perustaalla, ei ollenkaan sen perusteella mitä hän on, taikka mitä hän on tehnyt, vaan kenen siemenestä hän on syntynyt.
Niin kuin Raamattu sanoo, kasvattajaorjan alaisuus kestää ISÄN MÄÄRÄÄMÄÄN aikaan asti. Orjuus päättyy kun ihminen havaitsee olevansa omasta puolestaan TYHJÄ kaikesta omasta ansioista ja hyvyydestä. Silloin ei ole kuin yksi vahtoehto, ahdas portti - joka on usko Kristukseen.
- Yksin armosta
- yksin uskosta
- yksin ristuksen tähden
Loppuvatko hyvät työt siihen kun usko Kristukseen kirkastuu?
Eivät lopu, vain motiivi tehdä työtä vaihtuu tykkänään toiseksi, työtä ei tehdä enää palkan toivossa vaan rakkaudesta ilman vastapalveluksen tai korvauksen odottamista. Silloin kun me olemme Kristuksen omat
(= hänen vanhurskautensa on meidän vanhurskautemme), silloin meillä ON KAIKKI ja kaikki on lahjaksi saatua, ja me olemme toisten palvelijoita.
Ef. 5:21 Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.
Muutama sana vielä tästä orjasta, (tekojen eli lain vaatimusten alla elävästä), joka on kuitenkin kaiken herra.
Vaikka ihminen elää tätä vaikeata vaihetta uskonelämässään, kipuileen sen kanssa kun ei riitä itselleen, eikä koe riittävänsä Jumalallekaan, (kun on niin syntinen ja on liian vähän hyviä tekoja), hän on kuitenkin lapsi koska hän on Jumalan sanasta eli Jumalan siemenestä syntynyt. Jumalan siemenestä syntyneet ovat Jumalan perillisiä.
Vaikka olisi kuinka hyvä renki talossa ja hyvä työmies, ei hänestä tule perillistä, hän on palkollinen.
Lapsi perii, - ei siksi mitä hän on saanut elämässään aikaan, - vaan siksi että on syntynyt Isän siemenestä.
Hän on siis perillinen, vaikka vaeltaakin toistaiseksi lain vaatimusten alla orjan asemessa.
Laki on kurittaja Kristuksen tykö, ETTÄ ME USKOSTA VANHURSKAIKSI TULISIMME.
Tai ainakaan en huomannut sinun antaneen selvää vastausta aloittajan kysymykseen,
joka kuuluu näin: >>Ovatko ihmiset todella orjia ja jos ovat, niin KENEN?
meidät kadotukselta ja itseltämme.
Pahin vihollisemme on vanha luontomme, joka on sielunvihollisen
toiminta-aluetta.(Goljatimme)
Olemme luonnollisina ihmisinä paholaisen orjia lihallisuudessamme.
Mikä meidät vapauttaa paholaisen ja langenneen minämme orjuudesta?
- Eikö Jeesus Kristus, kun Hän uudestisyntymässä tulee henkeemme(uusi luomus) asumaan.
Uusi luomus kasvattaa meitä Raamatun Sanan mukaisesti, sen armon kautta jonka Jeesuksessa saimme.
Uusi luomus on täydellinen, synnitön vanhurskas ja pyhä.
Tämä pyhyys asuu saviastiassa, joka vastustaa kaikin tavoin Jumalaa
ja taistelee ihmisen tahdon hallinnasta(langennut vanha luontomme).
Tahdollaan ihminen valitsee kuuliaisuuden Sanalle, uuden luomuksen mukaan,
tai suostumisen syntiin, lihallisen vanhan luonnon mukaan.(
turvaa järkeensä ja ymmärrykseensä)
Ihminen on aina joko vanhan luonnon orja, tai Jeesuksen vapaudessa.
Näiden hallitsijoiden ero on siinä, että uusi luomus(Jeesus) on osoittanut rakkautensa
sovittamalla syntimme, kuolemalla tähtemme ja nousemalla kuolleista, vanhurskaudeksemme
ja tarjoaa voittoa ja vapautta synnistä, sekä ikuisuutta luonaan lahjaksi, uskon kautta Hänen vereensä.
Vanha luonto taas käyttää aseena ihmisen tahdon hallitsemiseksi aistejamme,
houkutellen, vietellen, synnyttäen himoja, tai muistuttamalla vanhasta syntielämästä
nautintoineen,,,se käyttää vaikka mitä keinoja jotta ihminen taipuisi synnin
orjaksi, himojansa tyydyttämään.(lupaa paljon, mutta valehtelee ja pettää)
Voitto orjuudesta on palava rakkaussuhde Jeesukseen
ja uskossa eläminen (Hebr.11, mukaan)
Paholaisen ja oman minän orjuudesta vapaudutaan vain uskon kautta Jeesuksen voittoon.
Jeesuksen orjiksi tullaan kun itse olemme kuolleet maailmalle ja maailma meille.
Se tarkoittaa että maailma on ristiinnaulittu meille ja me maailmalle.
Maailmalla ei ole meille mitään annettavaa, eikä maailmalla meissä mitään otettavaa.
Kristusken vapaudessa ja orjuudessa vaelletaan valtatietä, jossa ei ole reunoja.
Se valtatie on rakkauden kyllästämä, ja se rakkaus peittää alleen kaiken muun.
Se on rakkautta Sovittajaan, Vapahtajaan, Lunastajaan ja siihen Elämään
jossa ei ole millekään muulle tilaa, se on Jeesus Elämää meissä.
Ja kaikesta huolimatta olemme tavallisia ihmisiä, saviastioita, jotka odottavat
lopullista ruumiimme lunastusta, sitä hetkeä, kun usko vaihtuu näkemiseen ja uskoon
perustuvan voiton tilalle astuu todellinen voitto ja saviastian harmaus vaihtuu
Kristuksen kirkkauteen, synnin olemus ja ruumiin kuolema jäävät taa ja täydellinen Vapaus,
se iankaikkinen alkaa ikuisessa täydellisyydessä.
Oliko liikaa?
Joh.8:31. Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;
32. ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi."
33. He vastasivat hänelle: "Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: 'Te tulette vapaiksi'?"
34. Jeesus vastasi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
35. Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti.
36. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.
37. Minä tiedän, että te olette Aabrahamin jälkeläisiä; mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä.
38. Minä puhun, mitä minä olen nähnyt Isäni tykönä; niin tekin teette, mitä olette kuulleet omalta isältänne."
39. He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Aabraham on meidän isämme." Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja.
40. Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt.
41. Te teette isänne tekoja." He sanoivat hänelle: "Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä; meillä on yksi Isä, Jumala."
42. Jeesus sanoi heille: "Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.
43. Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani.
44. Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.
45. Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.
Ei ollut mitään liikaa. Kiitän näistä ajatuksistasi Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää.
´
Kiitos kuuluukin Herralle, Hän Elää,
vaikuttaen tahtomista ja tekemistä
että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.
Siunausta
saatanan orja tai sitten Jeesuxen orja.
Monet uskovaiset luulevat pystyvän kulkemaan lihassa kaxtietä mutta --->
2. Piet. 2:19
ja lupaavat heille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia; sillä kenen voittama joku on, sen orja hän on.
lihamme on turmeltunut eikä pääse kuolemaa mukanaan kantavana taivaaseen
kokematta Jeesuksen tekemää muutosta, ei se tarkoita sitä että
olisin turmeluksen orja.
Olen Jeesuksen vapauttama ja elän vapaana synnin ja turmeluksen orjuudesta
uskon kautta Jeesuksen veren voimaan.
Itse emme pysty itseämme pyhittämään koska, kuten kirjoitit,
jokaisen meidän liha on turmeltunut ja on kauhistus Jumalalle.
Niinpä en koskaan lupaa vapautta kenellekään yrittämällä vapautua
turmeluksen orjuudesta, vaan omistamalla Jeesus kristus
uskossa Vapahtajakseen ja syntiensä anteeksiantajaksi.
Jeesus vapauttaa, koska yksin Hän voitti synnin ja voitti kuolemankin,
ja nousi kuolleistä.
Hän pystyy siksi muuttamaan tämän turmeltuneen synnin lihan
kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla Hän myös voi tehdä
kaikki itselleen alamaiseksi.
Liha ei vaan koskaan alistu Jeesuksen vallan alle, siksi lihan on kuoltava
ja siksi ruumiimme tulee maaksi jälleen ja näkee katoavaisuuden.
Vain ne jotka elävät kun Jeesus tulee morsiamensa hakemaan,
kokevat silmänräpäyksellisen muutoksen synnin ja kuoleman ruumiista
kirkastettuun ylösnousemusruumiiseen.
Ajattelitpa kuinka tahansa itsestäsi ja omasta lihastasi,
olet samojen lakien alainen Jumalan edessä kuin koko uskovien joukko ihmiskunnassa.