Ydinräjähdys ydinvoimalassa

Ydinräjähdys on ydinfission tai -fuusion aikaansaama räjähdys. Käytännössä sellaiseksi ei kuitenkaan lasketa normaalin ydinreaktion toiminnan ylläpitämiseksi tarkoitettua hallittua ydinfissiota tai -fuusiota.

Vastaaja kirjoitti:

Ydinräjähdys on ydinfission tai -fuusion aikaansaama räjähdys. Käytännössä sellaiseksi ei kuitenkaan lasketa normaalin ydinreaktion toiminnan ylläpitämiseksi tarkoitettua hallittua ydinfissiota tai -fuusiota.

Lue lisää

Määritelmäsi on järkeenkäypä.
Uraaniatomin fissiossa tapahtuu räjähdys, joka lennättää uraaniatomin osaset suurella nopeudella eri suuntiin. Siis se on pienimittainen ydinräjähdys.
Ydinvoimalassa noita ydinräjähdyksiä tapahtuu hirmuinen määrä joka sekunti.
Sinunkin kehossasi atomien fissioydinräjähdyksiä tapahtuu muutamia tuhansia sekunnissa.

20,01 kirjoitti:

Määritelmäsi on järkeenkäypä.
Uraaniatomin fissiossa tapahtuu räjähdys, joka lennättää uraaniatomin osaset suurella nopeudella eri suuntiin. Siis se on pienimittainen ydinräjähdys.
Ydinvoimalassa noita ydinräjähdyksiä tapahtuu hirmuinen määrä joka sekunti.
Sinunkin kehossasi atomien fissioydinräjähdyksiä tapahtuu muutamia tuhansia sekunnissa.

Lue lisää

Miten vois verrata polttomoottoriin? Bensiini räjähtää sylinterissä kaasuna, mutta bensiiniräjähdys on sen ulkopuolella tapahtuva bensiinin räjähdys. Kukaan ei sano, että sylinterissä tapahtuu bensiiniräjähdys. Vai?

Benzhi kirjoitti:

Miten vois verrata polttomoottoriin? Bensiini räjähtää sylinterissä kaasuna, mutta bensiiniräjähdys on sen ulkopuolella tapahtuva bensiinin räjähdys. Kukaan ei sano, että sylinterissä tapahtuu bensiiniräjähdys. Vai?

Lue lisää

Mitä mahdat tarkoittaa`?

Kyllä bensiini räjähtää kaasuna sylinterissä eikä sen ulkopuolella.
Jos bensiini räjähtäisi sylinterin ulkopuolella, auto olisi hyvin nopeasti entinen.
Vai ?

20,01 kirjoitti:

Mitä mahdat tarkoittaa`?

Kyllä bensiini räjähtää kaasuna sylinterissä eikä sen ulkopuolella.
Jos bensiini räjähtäisi sylinterin ulkopuolella, auto olisi hyvin nopeasti entinen.
Vai ?

Lue lisää

Varmaan tarkoittaa niin, että kun puhutaan bensaräjähdyksestä, niin tarkoitetaan esmerk polttoainetankissa olevan bensan räjähdystä, eikä sylinterissä olevan bensan joka hetkistä räjähtämisestä. Siis että hyödyllistä pientä räjähdystä ei ajatella räjähdyksenä, vaikka se sitä olisikin.

Wiktionary: ydinräjähdys:ydinpommin aiheuttama räjähdys

20,01 kirjoitti:

Määritelmäsi on järkeenkäypä.
Uraaniatomin fissiossa tapahtuu räjähdys, joka lennättää uraaniatomin osaset suurella nopeudella eri suuntiin. Siis se on pienimittainen ydinräjähdys.
Ydinvoimalassa noita ydinräjähdyksiä tapahtuu hirmuinen määrä joka sekunti.
Sinunkin kehossasi atomien fissioydinräjähdyksiä tapahtuu muutamia tuhansia sekunnissa.

Lue lisää

Nimimerkki 20,01 kirjoitti :"Uraaniatomin fissiossa tapahtuu räjähdys, joka lennättää uraaniatomin osaset suurella nopeudella eri suuntiin. Siis se on pienimittainen ydinräjähdys." Uraaniatomi kyllä hajoaa, muttei sitä varsinaisesti räjähdykseksi voida sanoa. Silloin, kun puhumme mikroalueen ilmiöistä, tuo termi ei välttämättä olisi täysin väärä, mutta ihmisen tasolle siirrettynä tuo termin käyttö olisi hyvin omistuista. Ihmiskehossa tapahtuisi muka jatkuvasti ydinräjähdyksiä. Tuolla tyylillä nyt lähinnä saisi asioita sotkettua. 20,01 :"Ydinvoimalassa noita ydinräjähdyksiä tapahtuu hirmuinen määrä joka sekunti. Sinunkin kehossasi atomien fissioydinräjähdyksiä tapahtuu muutamia tuhansia sekunnissa." Fissioita tapahtuu ydinvoimalassa tietysti runsasti, eihän se muuten tuottaisi energiaa. Mutta varsinaista ydinräjähdystä siellä ei voi tapahtua. Ydinräjähdyksen vaatima eksponentiaalisesti kiihtyvä fissio, jossa lämpötila sen keskuksessa nousisi kymmeniin miljooniin asteisiin, ei yksinkertaisesti ole ydinvoimalassa mahdollinen, sanottiin sitten netin hälyjutuissa ihan mitä vaan. Voimakkaassa fissiopurkauksessa, joka tapahtui niin Tshernobylissä kuin Fukushimassakin tuo ydinreaktorin tehon voimakas nousu kuumensi vettä, jolloin aiheutui höyryräjähdys ja kun reaktori kuumeni edelleen, niin lopulta vesi hajosi vedyksi ja hapeksi, ja syntyi vetyräjähdys. Nuo räjähdykset eivät olisi syntyneet ilman tuota voimaksta fissiopurkausta, josta voisi kai käyttää termi ydintuhnu, mutta varsinainen ydinpolttoaine ei räjähtynyt vaan räjähdykset aiheutti vesi. Jos jossakin tapahtuu ydinräjähdys, niin tällöin ei synny mitään kiistaa siitä, tapahtuiko siellä sellainen vai ei, koska ydinräjähdyksen tunnusmerkistö on niin selkeä ja mittauslaittein havaitavissa. En oletakaan, että ydinvoiman vastustajat tämäntyyppiseen selitykseen tyytyvät, vaan jatkavat itsepintaisesti jankkaamistaan, jonka tavallaan ymmärrään. Heille olisi hyvin tärkeää, että he sisivat niputettua ydinaseet ja ydinvoimalat samaan pakettiin, josta sitten yritettäisiin päästä eroon. On tietenkin selvää, että termeillä "fission tehon voimakas nousu" ja "ydinräjähdys" on aivan erilainen pelotusvaikutus. Ja ydinvoiman vastustajille olisi tärkeää saada ihmiset pelkääämään niin paljon, että ydinvoimakriitikot pääsisivät hyödyntämään tuon pelon.

Vastaaja kirjoitti:

Ydinräjähdys on ydinfission tai -fuusion aikaansaama räjähdys. Käytännössä sellaiseksi ei kuitenkaan lasketa normaalin ydinreaktion toiminnan ylläpitämiseksi tarkoitettua hallittua ydinfissiota tai -fuusiota.

Lue lisää

Määritelmäsi on järkeenkäypä, mutta vähä-älyisiä varten on syytä varmaan vähän tarkentaa sitä. Muotoilisin näin

Ydinräjähdys on ydinfission tai -fuusion aikaansaama räjähdys. Käytännössä sellaisiksi ei kuitenkaan lasketa ydinreaktorin normaalin toiminnan vaatiman hallitun ketjureaktion ylläpitämiseksi tarkoitettuja, ydinfissioon tai -fuusioon perustuvia räjähdyksiä.

Amazing kirjoitti:

Wiktionary: ydinräjähdys:ydinpommin aiheuttama räjähdys

kaikki ydinräjähdyksetkö ydinpommeja vähä-älyisille? En ihmetteli vaikka niin oliski.

Eikö uppoo? kirjoitti:

kaikki ydinräjähdyksetkö ydinpommeja vähä-älyisille? En ihmetteli vaikka niin oliski.

Ydinvoimapuuhamiehet harjoittaa termiterrorismia: he ovat päättäneet, että "ydinräjähdys" tarkoittaa pelkästään ydinräjähteen aiheuttamaa ydinräjähdystä, ja sen käyttö muussa yhteydessä on ikuisen ydinkadotuksen uhalla kielletty.

Tarkoituksena on taata se, ettei kukaan pikkuisenkaan fiksumpi tyyppi alkaisi aavistelemaan, että tosiasiassa ydinvoimalassa voi tapahtua eritasoisia ydinräjähdyksiä.

Vastaaja kirjoitti:

Ydinvoimapuuhamiehet harjoittaa termiterrorismia: he ovat päättäneet, että "ydinräjähdys" tarkoittaa pelkästään ydinräjähteen aiheuttamaa ydinräjähdystä, ja sen käyttö muussa yhteydessä on ikuisen ydinkadotuksen uhalla kielletty.

Tarkoituksena on taata se, ettei kukaan pikkuisenkaan fiksumpi tyyppi alkaisi aavistelemaan, että tosiasiassa ydinvoimalassa voi tapahtua eritasoisia ydinräjähdyksiä.

Lue lisää

Vastaaja kirjoitti :"Ydinvoimapuuhamiehet harjoittaa termiterrorismia: he ovat päättäneet, että "ydinräjähdys" tarkoittaa pelkästään ydinräjähteen aiheuttamaa ydinräjähdystä, ja sen käyttö muussa yhteydessä on ikuisen ydinkadotuksen uhalla kielletty."


Kyllä tuo termi ydinräjähdys oli määritelty huomattavasti ennen kuin yhtään siviilikäyttöön tarkoitettua ydinvoimalaa oli edes rakennettu. Ei siis voi sanoa, että me ydinvoiman tukijat olisimme määritelleet, mitä se tarkoittaa. Luonnollisesti ydinvoiman vastustajat voivat halutessaan käyttää termiä ydinräjähdys kaikista ydinreaktioista, mutta kun niitä tapahtuu meidän jokaisen omassa kehossa melkoinen määrä jatkuvasti, niin tuollainen termien sekoittelu johtaa kyllä kovin omituiseen tilanteeseen. Ja tällöin joutuisimme määrittelmään uudelleen ydinpommin räjähdyksessä syntyvän tapahtuman.

Me ydinvoiman kannattajat emme ainakaan tässä nimemomaisessa tapauksessa ole syyllistyneet temeillä vääristelyyn, vaan kyllä syyllisyys lepää ydinvoiman vastustajien harteilla. Ehkä he tulevat uskossaan autuaiksi.


Vastaaja ;"Tarkoituksena on taata se, ettei kukaan pikkuisenkaan fiksumpi tyyppi alkaisi aavistelemaan, että tosiasiassa ydinvoimalassa voi tapahtua eritasoisia ydinräjähdyksiä."


Ei kannata jättää asiaa tätäkään asiaa pelkästään aavistelujen asteelle, vaan tutustua ydinfysiikasta ja ydinvoimalateknologiasta kertoviin kirjoihin. Lue enemmän, niin luulet vähemmän.

Amazing kirjoitti:

Wiktionary: ydinräjähdys:ydinpommin aiheuttama räjähdys

Ydinräjähdyksen määritelmä

Ydinräjähde on räjähde jossa ydinreaktio (fissio tai fuusio) saa aikaan räjähdyksen.

Noin kertoo sama lähteesi, josta lainasit määrtelmän ydinräjähdykselle, mutta johon et uskaltanut antaa linkkiä. Tässä se muillekin:
http://suomisanakirja.fi/ydinräjähde

Huomaatko, miten lähellä tuo on itse muotoilemaani ydinräjähdyksen määritelmää? Korjaankin vielä hiukan omaa määritelmääni ydinräjähteestä antamasi lähteen kanssa yhteensopivaksi, niin ehkä sinäkin olet tyytyväinen:

"Ydinrähdyksen määritelmä

Ydinräjähdys on ydinreaktion (fission tai -fuusion) aikaansaama räjähdys. Käytännössä sellaisiksi ei kuitenkaan lasketa ydinreaktorin normaalin toiminnan vaatiman hallitun ketjureaktion ylläpitämiseksi tarkoitettuja, ydinfissioon tai -fuusioon perustuvia räjähdyksiä. "

Sinunkin olisi syytä yrittää ymmärtää, että olisi erittäin epätieteellistä määritellä ydinräjähdys vain ydinaseen (-pommin) aikaansaamaksi räjähdykseksi, koska se sulkisi luonnon omat ydinräjähdykset ulkopuolelleen..

Vastaaja kirjoitti:

Ydinräjähdyksen määritelmä

Ydinräjähde on räjähde jossa ydinreaktio (fissio tai fuusio) saa aikaan räjähdyksen.

Noin kertoo sama lähteesi, josta lainasit määrtelmän ydinräjähdykselle, mutta johon et uskaltanut antaa linkkiä. Tässä se muillekin:
http://suomisanakirja.fi/ydinräjähde

Huomaatko, miten lähellä tuo on itse muotoilemaani ydinräjähdyksen määritelmää? Korjaankin vielä hiukan omaa määritelmääni ydinräjähteestä antamasi lähteen kanssa yhteensopivaksi, niin ehkä sinäkin olet tyytyväinen:

"Ydinrähdyksen määritelmä

Ydinräjähdys on ydinreaktion (fission tai -fuusion) aikaansaama räjähdys. Käytännössä sellaisiksi ei kuitenkaan lasketa ydinreaktorin normaalin toiminnan vaatiman hallitun ketjureaktion ylläpitämiseksi tarkoitettuja, ydinfissioon tai -fuusioon perustuvia räjähdyksiä. "

Sinunkin olisi syytä yrittää ymmärtää, että olisi erittäin epätieteellistä määritellä ydinräjähdys vain ydinaseen (-pommin) aikaansaamaksi räjähdykseksi, koska se sulkisi luonnon omat ydinräjähdykset ulkopuolelleen..

Lue lisää

Vastaaja kirjoitti :"Sinunkin olisi syytä yrittää ymmärtää, että olisi erittäin epätieteellistä määritellä ydinräjähdys vain ydinaseen (-pommin) aikaansaamaksi räjähdykseksi, koska se sulkisi luonnon omat ydinräjähdykset ulkopuolelleen."


Olen minä nyt sen verran tähtitiedettä lukenut ja olen jopa Ursan vakinainen jäsen niin, etteivät maailmankaikeudessa esiintyvät ydinräjähdykset ole suinkaan vierasta asiaa. Olen jopa myöntänyt, että Maassakin on erittäin kauan aikaa sitten saattanut tapahtua spotaaneja ydinräjähdyksiä. Täysin tätä mahdollisuutta ei voida sulkea pois, vakkei Maa olekaan Auringon kaltainen taivaankappale. Käsittääkseni kukaan tällä saitilla ei olekaan väittänyt, etteikö ydinräjähdystä voisi jossain sattua ilman ihmisen myötävaikutustakin. Mutta oleellistahan on se, voiko sitä sattua ydinvoimalassa ja vastaukseni, ettei voi. Ei missään tilanteessa.

Mutta ydinvoimalassa voi sattua ja onkin sattunut voimakkaita fissiotehon purkauksia. Ne eivät kuitenkaan ole olleet luonteeltaan räjähdyksiä. On realistisempaa puhua ydintuhnusta kuin ydinräjähdyksestä tuossa yhteydessä. Mutta tuollaiseen ydintuhnuun liittyy merkittävä lämpötilan nousu, joka on välilisesti aiheuttanut joko höyry- tai vetyräjähdyksen tai kuten Tshernobylissä kummatkin. Ilman suurta fissiotehon nousua noita räjähdyksiä ei olisi tapahtunut, mutta niissä räjähtävänä aineena oli vesi mahdollisesti vedyksi ja hapeksi hajonneena eikä suinkaan reaktorin polttoaine-elementti. Siksi on terminologisesti väärin nimittää noita räjähdyksiä ydinräjähdyksiksi.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Vastaaja kirjoitti :"Sinunkin olisi syytä yrittää ymmärtää, että olisi erittäin epätieteellistä määritellä ydinräjähdys vain ydinaseen (-pommin) aikaansaamaksi räjähdykseksi, koska se sulkisi luonnon omat ydinräjähdykset ulkopuolelleen."


Olen minä nyt sen verran tähtitiedettä lukenut ja olen jopa Ursan vakinainen jäsen niin, etteivät maailmankaikeudessa esiintyvät ydinräjähdykset ole suinkaan vierasta asiaa. Olen jopa myöntänyt, että Maassakin on erittäin kauan aikaa sitten saattanut tapahtua spotaaneja ydinräjähdyksiä. Täysin tätä mahdollisuutta ei voida sulkea pois, vakkei Maa olekaan Auringon kaltainen taivaankappale. Käsittääkseni kukaan tällä saitilla ei olekaan väittänyt, etteikö ydinräjähdystä voisi jossain sattua ilman ihmisen myötävaikutustakin. Mutta oleellistahan on se, voiko sitä sattua ydinvoimalassa ja vastaukseni, ettei voi. Ei missään tilanteessa.

Mutta ydinvoimalassa voi sattua ja onkin sattunut voimakkaita fissiotehon purkauksia. Ne eivät kuitenkaan ole olleet luonteeltaan räjähdyksiä. On realistisempaa puhua ydintuhnusta kuin ydinräjähdyksestä tuossa yhteydessä. Mutta tuollaiseen ydintuhnuun liittyy merkittävä lämpötilan nousu, joka on välilisesti aiheuttanut joko höyry- tai vetyräjähdyksen tai kuten Tshernobylissä kummatkin. Ilman suurta fissiotehon nousua noita räjähdyksiä ei olisi tapahtunut, mutta niissä räjähtävänä aineena oli vesi mahdollisesti vedyksi ja hapeksi hajonneena eikä suinkaan reaktorin polttoaine-elementti. Siksi on terminologisesti väärin nimittää noita räjähdyksiä ydinräjähdyksiksi.

Lue lisää

hohhoijakkaa. pälä pälä pälä. hohhoijakkaa

Amazing kirjoitti:

Wiktionary: ydinräjähdys:ydinpommin aiheuttama räjähdys

ANTAMASI määritelmä sulkee pois ydinräjähdyksistä luonnon omat ydinrähjähdykset. Minulla on parempi määritelmä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-55032787

Tulikohan tämä asia vieläkään selväksi pälättävälle nimimerkille? vai lisääkö minun tai sinun sanomisiisi omia luulojaan siitä, mitä sanottiin? Sairasta.

Vastaaja kirjoitti:

ANTAMASI määritelmä sulkee pois ydinräjähdyksistä luonnon omat ydinrähjähdykset. Minulla on parempi määritelmä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-55032787

Tulikohan tämä asia vieläkään selväksi pälättävälle nimimerkille? vai lisääkö minun tai sinun sanomisiisi omia luulojaan siitä, mitä sanottiin? Sairasta.

Lue lisää

Varmuuden vuoksi: kommentti oli viestiin

"Amazing 5.5.2012 08:59
Wiktionary: ydinräjähdys:ydinpommin aiheuttama räjähdys "

Että tuo pälättävä nimimerkki aiheuttaa paljon turhaa harmia. Sinulle ja minulle. Ja monelle muulle.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Vastaaja kirjoitti :"Ydinvoimapuuhamiehet harjoittaa termiterrorismia: he ovat päättäneet, että "ydinräjähdys" tarkoittaa pelkästään ydinräjähteen aiheuttamaa ydinräjähdystä, ja sen käyttö muussa yhteydessä on ikuisen ydinkadotuksen uhalla kielletty."


Kyllä tuo termi ydinräjähdys oli määritelty huomattavasti ennen kuin yhtään siviilikäyttöön tarkoitettua ydinvoimalaa oli edes rakennettu. Ei siis voi sanoa, että me ydinvoiman tukijat olisimme määritelleet, mitä se tarkoittaa. Luonnollisesti ydinvoiman vastustajat voivat halutessaan käyttää termiä ydinräjähdys kaikista ydinreaktioista, mutta kun niitä tapahtuu meidän jokaisen omassa kehossa melkoinen määrä jatkuvasti, niin tuollainen termien sekoittelu johtaa kyllä kovin omituiseen tilanteeseen. Ja tällöin joutuisimme määrittelmään uudelleen ydinpommin räjähdyksessä syntyvän tapahtuman.

Me ydinvoiman kannattajat emme ainakaan tässä nimemomaisessa tapauksessa ole syyllistyneet temeillä vääristelyyn, vaan kyllä syyllisyys lepää ydinvoiman vastustajien harteilla. Ehkä he tulevat uskossaan autuaiksi.


Vastaaja ;"Tarkoituksena on taata se, ettei kukaan pikkuisenkaan fiksumpi tyyppi alkaisi aavistelemaan, että tosiasiassa ydinvoimalassa voi tapahtua eritasoisia ydinräjähdyksiä."


Ei kannata jättää asiaa tätäkään asiaa pelkästään aavistelujen asteelle, vaan tutustua ydinfysiikasta ja ydinvoimalateknologiasta kertoviin kirjoihin. Lue enemmän, niin luulet vähemmän.

Lue lisää

jopas sinulla on SUURET LUULOT ITSESTÄS!

MINÄ EN OLE SANONUT SINUA YDINVOIMATOIMIJAKSI, ENKÄ IKINÄ TULE SANOMAAN. KOSKA OLET PELKKÄ PÄLÄTTÄVÄ HÄIRIKKÖ, JOKA VÄÄRISTELEE MUIDEN SANOJA


Minä sanoin näin: "Ydinvoimapuuhamiehet harjoittaa termiterrorismia:"

ja sinä sanaot NOKKA PYSTYSSÄ:

"Ei siis voi sanoa, että me ydinvoiman tukijat olisimme määritelleet, mitä se tarkoittaa. "

SINä ET TODELLAKAAN OLE MIKÄÄN YDINPUUHAMIES. OLET PÖPI.

Vastaaja kirjoitti:

Varmuuden vuoksi: kommentti oli viestiin

"Amazing 5.5.2012 08:59
Wiktionary: ydinräjähdys:ydinpommin aiheuttama räjähdys "

Että tuo pälättävä nimimerkki aiheuttaa paljon turhaa harmia. Sinulle ja minulle. Ja monelle muulle.

Lue lisää

Hah-hah, ryhdytkö sinä täällä moderaattoriksi? Pälätetäänpä lisää vaikka sun kiusaksesi.
Asetuksessa 733/2008 on määritelty kriittisyysonnettomuus seuraavasti: "Kriittisyysonnettomuudella tarkoitetaan sellaista onnettomuutta, jonka aiheuttaa suunnittelematon neutronien ylläpitämä fissioiden ketjureaktio." Tämä määritelmä sopii hyvin ydinlaitoksessa tapahtuville hallitsemattomille ketjureaktioille. Osaan niistä voi liittyä jonkinlainen räjähdys mutta useimpiin ei, kokemusten mukaan. Voimme siis käyttää termiä kriittisyysonnettomuus, eikä termiä ydinräjähdys tarvitse sotkea ydinlaitoksiin.

Tuo mainitsemasi määritelmä: "Ydinräjähde on räjähde jossa ydinreaktio (fissio tai fuusio) saa aikaan räjähdyksen" on mielestäni ihan ok. Tuollaisenaan se pätee vain ydinaseisiin. Ei se mitenkään implikoi, että ydinlaitoksessa voisi sattua ydinräjähdyksiä.

Amazing kirjoitti:

Hah-hah, ryhdytkö sinä täällä moderaattoriksi? Pälätetäänpä lisää vaikka sun kiusaksesi.
Asetuksessa 733/2008 on määritelty kriittisyysonnettomuus seuraavasti: "Kriittisyysonnettomuudella tarkoitetaan sellaista onnettomuutta, jonka aiheuttaa suunnittelematon neutronien ylläpitämä fissioiden ketjureaktio." Tämä määritelmä sopii hyvin ydinlaitoksessa tapahtuville hallitsemattomille ketjureaktioille. Osaan niistä voi liittyä jonkinlainen räjähdys mutta useimpiin ei, kokemusten mukaan. Voimme siis käyttää termiä kriittisyysonnettomuus, eikä termiä ydinräjähdys tarvitse sotkea ydinlaitoksiin.

Tuo mainitsemasi määritelmä: "Ydinräjähde on räjähde jossa ydinreaktio (fissio tai fuusio) saa aikaan räjähdyksen" on mielestäni ihan ok. Tuollaisenaan se pätee vain ydinaseisiin. Ei se mitenkään implikoi, että ydinlaitoksessa voisi sattua ydinräjähdyksiä.

Lue lisää

"Hah-hah, ryhdytkö sinä täällä moderaattoriksi? Pälätetäänpä lisää vaikka sun kiusaksesi."

Kyllä. omalta osaltani, ryhtyisit sinäkin. Toistaiseksi olet "pälättänyt" pelkkää asiaa ja lyhyesti, joten se on mielestäni normaalia keskustelua. Erimielisyys ei ole pälättämistä-

"Tuo mainitsemasi määritelmä: "Ydinräjähde on räjähde jossa ydinreaktio (fissio tai fuusio) saa aikaan räjähdyksen" on mielestäni ihan ok."
Hyvä.

"Tuollaisenaan se pätee vain ydinaseisiin"
.
Kukaan ei ole väittänytkään, että ydinvoimala on ydinräjähde..


Ydinräjähdyksen määritelmäni pätee:

"Ydinräjähdys on ydinreaktion (fission tai -fuusion) aikaansaama räjähdys. Käytännössä sellaisiksi ei kuitenkaan lasketa ydinreaktorin normaalin toiminnan vaatiman hallitun ketjureaktion ylläpitämiseksi tarkoitettuja, ydinfissioon tai -fuusioon perustuvia räjähdyksiä. "

Kriittisyysonnettomuus mahtuu tuohon määritelmään vaivatta. Onnettomuuden tarkemman tyypin kuvaamiseen kriittisyysonnettomuus on parempi.

Vastaaja kirjoitti:

jopas sinulla on SUURET LUULOT ITSESTÄS!

MINÄ EN OLE SANONUT SINUA YDINVOIMATOIMIJAKSI, ENKÄ IKINÄ TULE SANOMAAN. KOSKA OLET PELKKÄ PÄLÄTTÄVÄ HÄIRIKKÖ, JOKA VÄÄRISTELEE MUIDEN SANOJA


Minä sanoin näin: "Ydinvoimapuuhamiehet harjoittaa termiterrorismia:"

ja sinä sanaot NOKKA PYSTYSSÄ:

"Ei siis voi sanoa, että me ydinvoiman tukijat olisimme määritelleet, mitä se tarkoittaa. "

SINä ET TODELLAKAAN OLE MIKÄÄN YDINPUUHAMIES. OLET PÖPI.

Lue lisää

Vastaaja kirjoitti :"jopas sinulla on SUURET LUULOT ITSESTÄS!"


Juu, niin on. Mutta mielestäni on aivan hyvä, että ihmisellä on terve itseluottamus.


Vastaaja :"MINÄ EN OLE SANONUT SINUA YDINVOIMATOIMIJAKSI, ENKÄ IKINÄ TULE SANOMAAN. KOSKA OLET PELKKÄ PÄLÄTTÄVÄ HÄIRIKKÖ, JOKA VÄÄRISTELEE MUIDEN SANOJA"


Jospa et kuitenkaan rupeaisi arvostelemaan minua henkilönä, koska kirjoitan kumminkin tälle saitille omalla nimelläni ja Sinä taas kirjoitat nimimerkin takaa.

Meillä on kyllä aivan selkeä aihekin tällä viestiketjulla ja minun vaikea nähdä, kuinka tuo vuodatuksesi palvelisi sitä, koska et viestissäsi lainkaan käsittele tuota aihetta.

Nettietiketissä nimenomaan kielletään huutaminen.

Mitä tulee siihen, että vääristelisin muiden sanoja, niin pidän syytöstä kohtuuttomana, koska olen aidosti pyrkinyt sijoittamaan oman kommenttijuttuni aivan alkuperäisen jutun alle ja yleensä vielä lainannut sanatarkasti sen osan tekstistä, jota nimenomaisesti kommentoin. Olen tosin usein kirjoittanut perään lainatun tekstin auki siten, kun minä sen käsitän, mutta siihen minulla on kyllä sanavapauden nimissä oikeus. Kuka tahansa voi lukea sanatarkan lainauksen ja pohtia, onko minun tulkintani tekstin asiasisällöstä oikea.


Vastaaja :"Minä sanoin näin: "Ydinvoimapuuhamiehet harjoittaa termiterrorismia:"

ja sinä sanaot NOKKA PYSTYSSÄ:

"Ei siis voi sanoa, että me ydinvoiman tukijat olisimme määritelleet, mitä se tarkoittaa. ""


Tässähän on selvästi kaksi taistelevaa osapuolta: ydinvoiman vastustajat ja sen kannattajat. Olen aina myöntänyt kuuluvani kannattajiin, mutten ole koskaan väittänytkään, että olisin meifdän puolellamme mikään kovin keskeinen tekijä. Olen vain ydinvoiman progandisti, en varsinainen toimija, enkä ole muuta väittänytkään. Mutta Sinun alkuperäisestä tekstistäsi sain sen käsityksen, että syytit minua, nimimerkki Amazingia, Kylmää totuutta ja 226% termiterrorismista, kun me emme hyväksyneetkään Sinun omituisia teorioitasi ydinräjähdyksistä ydinvoimalassa.


Vastaaja :"SINä ET TODELLAKAAN OLE MIKÄÄN YDINPUUHAMIES. OLET PÖPI."


Ensimmäiseen väitteseesi voin yhtyä. Toisen väitteesi totuudellisuutta on minun hieman vaikeampi arvioida, koska tunnetustihan ne, jotka ovat mieleterveydeltään horjuvia, huomaavat tuon asian kaikista henkilöistä viimeisimpänä. Esitänpä siis vastakysymyksen: Jos minä olen pöpi, niin mitä termiä käyttäisit itsestäsi ?

Vastaaja kirjoitti:

"Hah-hah, ryhdytkö sinä täällä moderaattoriksi? Pälätetäänpä lisää vaikka sun kiusaksesi."

Kyllä. omalta osaltani, ryhtyisit sinäkin. Toistaiseksi olet "pälättänyt" pelkkää asiaa ja lyhyesti, joten se on mielestäni normaalia keskustelua. Erimielisyys ei ole pälättämistä-

"Tuo mainitsemasi määritelmä: "Ydinräjähde on räjähde jossa ydinreaktio (fissio tai fuusio) saa aikaan räjähdyksen" on mielestäni ihan ok."
Hyvä.

"Tuollaisenaan se pätee vain ydinaseisiin"
.
Kukaan ei ole väittänytkään, että ydinvoimala on ydinräjähde..


Ydinräjähdyksen määritelmäni pätee:

"Ydinräjähdys on ydinreaktion (fission tai -fuusion) aikaansaama räjähdys. Käytännössä sellaisiksi ei kuitenkaan lasketa ydinreaktorin normaalin toiminnan vaatiman hallitun ketjureaktion ylläpitämiseksi tarkoitettuja, ydinfissioon tai -fuusioon perustuvia räjähdyksiä. "

Kriittisyysonnettomuus mahtuu tuohon määritelmään vaivatta. Onnettomuuden tarkemman tyypin kuvaamiseen kriittisyysonnettomuus on parempi.

Lue lisää

Olisi parempi, jos kiihtyneen ydinreaktion synnyttämän kuumuuden välillisesti aiheuttamaa räjähdystä, jossa räjähtää jokin muu kuin ydinreaktioihin aktiivisesti osallistuva aine, ei kutsuttaisi ydinräjähdykseksi.

Vastaaja kirjoitti:

"Hah-hah, ryhdytkö sinä täällä moderaattoriksi? Pälätetäänpä lisää vaikka sun kiusaksesi."

Kyllä. omalta osaltani, ryhtyisit sinäkin. Toistaiseksi olet "pälättänyt" pelkkää asiaa ja lyhyesti, joten se on mielestäni normaalia keskustelua. Erimielisyys ei ole pälättämistä-

"Tuo mainitsemasi määritelmä: "Ydinräjähde on räjähde jossa ydinreaktio (fissio tai fuusio) saa aikaan räjähdyksen" on mielestäni ihan ok."
Hyvä.

"Tuollaisenaan se pätee vain ydinaseisiin"
.
Kukaan ei ole väittänytkään, että ydinvoimala on ydinräjähde..


Ydinräjähdyksen määritelmäni pätee:

"Ydinräjähdys on ydinreaktion (fission tai -fuusion) aikaansaama räjähdys. Käytännössä sellaisiksi ei kuitenkaan lasketa ydinreaktorin normaalin toiminnan vaatiman hallitun ketjureaktion ylläpitämiseksi tarkoitettuja, ydinfissioon tai -fuusioon perustuvia räjähdyksiä. "

Kriittisyysonnettomuus mahtuu tuohon määritelmään vaivatta. Onnettomuuden tarkemman tyypin kuvaamiseen kriittisyysonnettomuus on parempi.

Lue lisää

Kriittisyysonnettomuus ei mahdu ydinräjähdysmääritelmääsi, ainakaan kokonaan, koska kriittisyysonnettomuuteen ei useinkaan liity räjähdystä sanan tavanomaisessa merkityksessä..
Lisäksi tuo määritelmäsi on vaikeasti aiheutuva. "ydinreaktorin normaalin toiminnan vaatiman hallitun ketjureaktion ylläpitämiseksi tarkoitetuilla, ydinfissioon tai -fuusioon perustuvilla räjähdyksillä" tarkoitat kai yksittäisten atomien fissioita tai fuusioita, koska muita räjähdyksiä ydinreaktorin normaalissa toiminnassa ei tarvita. Siten spontaanit fissiot, esim. ihmiskehossa olevassa uraanissa, katsotaan ydinräjähdyksiksi.

20,01 kirjoitti:

Määritelmäsi on järkeenkäypä.
Uraaniatomin fissiossa tapahtuu räjähdys, joka lennättää uraaniatomin osaset suurella nopeudella eri suuntiin. Siis se on pienimittainen ydinräjähdys.
Ydinvoimalassa noita ydinräjähdyksiä tapahtuu hirmuinen määrä joka sekunti.
Sinunkin kehossasi atomien fissioydinräjähdyksiä tapahtuu muutamia tuhansia sekunnissa.

Lue lisää

Ja niistä pienistä ydinräjähdyksistä tulee ketjureaktio, joita ydinvoimloissa yritetään hallita. Jos hallinta ei onnistu, ketjureaktio riistäytyy, ja tapahtuu isompi ydinräjähdys.

Amazing kirjoitti:

Kriittisyysonnettomuus ei mahdu ydinräjähdysmääritelmääsi, ainakaan kokonaan, koska kriittisyysonnettomuuteen ei useinkaan liity räjähdystä sanan tavanomaisessa merkityksessä..
Lisäksi tuo määritelmäsi on vaikeasti aiheutuva. "ydinreaktorin normaalin toiminnan vaatiman hallitun ketjureaktion ylläpitämiseksi tarkoitetuilla, ydinfissioon tai -fuusioon perustuvilla räjähdyksillä" tarkoitat kai yksittäisten atomien fissioita tai fuusioita, koska muita räjähdyksiä ydinreaktorin normaalissa toiminnassa ei tarvita. Siten spontaanit fissiot, esim. ihmiskehossa olevassa uraanissa, katsotaan ydinräjähdyksiksi.

Lue lisää

Tietenkin pitää olla ydinräjähdys, ennenkuin voidaan sanoa ydinräjähdykseksi.

Amazing kirjoitti:

Kriittisyysonnettomuus ei mahdu ydinräjähdysmääritelmääsi, ainakaan kokonaan, koska kriittisyysonnettomuuteen ei useinkaan liity räjähdystä sanan tavanomaisessa merkityksessä..
Lisäksi tuo määritelmäsi on vaikeasti aiheutuva. "ydinreaktorin normaalin toiminnan vaatiman hallitun ketjureaktion ylläpitämiseksi tarkoitetuilla, ydinfissioon tai -fuusioon perustuvilla räjähdyksillä" tarkoitat kai yksittäisten atomien fissioita tai fuusioita, koska muita räjähdyksiä ydinreaktorin normaalissa toiminnassa ei tarvita. Siten spontaanit fissiot, esim. ihmiskehossa olevassa uraanissa, katsotaan ydinräjähdyksiksi.

Lue lisää

voit laajentaa ydinräjähdyksen määritelmää vapaasti mielesi mukaan niin että olet itse siihen tyytyväinen.. sellaissen arvioiminen on kaikille helpompaa kuin lukemattomiin kysymyksiin vastausten odottaminen. Pikku lapsikin voi kysyä loputtomasta että "miksi?" heti kun olet yhteen kysymykseen vastannut.

Amazing kirjoitti:

Kriittisyysonnettomuus ei mahdu ydinräjähdysmääritelmääsi, ainakaan kokonaan, koska kriittisyysonnettomuuteen ei useinkaan liity räjähdystä sanan tavanomaisessa merkityksessä..
Lisäksi tuo määritelmäsi on vaikeasti aiheutuva. "ydinreaktorin normaalin toiminnan vaatiman hallitun ketjureaktion ylläpitämiseksi tarkoitetuilla, ydinfissioon tai -fuusioon perustuvilla räjähdyksillä" tarkoitat kai yksittäisten atomien fissioita tai fuusioita, koska muita räjähdyksiä ydinreaktorin normaalissa toiminnassa ei tarvita. Siten spontaanit fissiot, esim. ihmiskehossa olevassa uraanissa, katsotaan ydinräjähdyksiksi.

Lue lisää

Atomiytimen fissio on kirjaimellisestikin ydinräjähdys.
Atomin fissiossa, ydinvoimalan ketjureaktiossa ja ydinpommin räjähdyksessä on kaikissa kyse ydinräjähdyksistä.
Ydinvoimalan ketjureaktion ja ydinpommin räjähdyksen välillä on kuitenkin hyvin suuri ero. Ydinpommin energantuottonopeus on miljoonia kertoja suurempi kuin
ydinvoimalan.
Kriittisyysonnettomuuksissakin energiantuottonopeus jää vähintäänkin tuhansia kertoja pienemmäksi kuin ydinpommin räjähdyksessä.
Ydinvoimalassa ei missään olosuhteissa ole mahdollisuutta läheskään sellaisiin energiantuottonopeuksiin kuin ydinpommin räjähdyksessä.

Valkovenäläisen ydinfyysikon ja akateemikon mukaan Tshernobylissä olisi voinut tapahtua jättimäinen ydinräjähdys, jos sula reaktori olisi päässyt valumaan alapuolella olevaan altaaseen, jonne oli valunut onnettomuuden sammutustöissä käytettyä vettä.

Vastaaja kirjoitti:

Valkovenäläisen ydinfyysikon ja akateemikon mukaan Tshernobylissä olisi voinut tapahtua jättimäinen ydinräjähdys, jos sula reaktori olisi päässyt valumaan alapuolella olevaan altaaseen, jonne oli valunut onnettomuuden sammutustöissä käytettyä vettä.

Lue lisää

Asiasta kerrottiin TV-ssä kolme vuotta sitten TV-dokumentissa. Lisää ohjelmasta ja nimenomaan tuosta ydinfyysikon väitteestä voi lukea ainakin sivulta http://www.vihreat.fi/node/2652#comment-21665

"Katsoitteko Ylen TV1:stä Ke 25.04.2007 klo 22.00 palkitun dokumentin taistelu Tsernobylistä. (uusinta to 26.04 klo 13.25). Suosittelen ko. ohjelmaa kaikille ydinvoimaintoilijoille."

Tuolloinkin oli Tshernobyl-vuosipäivä... ja aatto.Tulisipa ohjelma uudestaan..

Vastaaja kirjoitti:

Asiasta kerrottiin TV-ssä kolme vuotta sitten TV-dokumentissa. Lisää ohjelmasta ja nimenomaan tuosta ydinfyysikon väitteestä voi lukea ainakin sivulta http://www.vihreat.fi/node/2652#comment-21665

"Katsoitteko Ylen TV1:stä Ke 25.04.2007 klo 22.00 palkitun dokumentin taistelu Tsernobylistä. (uusinta to 26.04 klo 13.25). Suosittelen ko. ohjelmaa kaikille ydinvoimaintoilijoille."

Tuolloinkin oli Tshernobyl-vuosipäivä... ja aatto.Tulisipa ohjelma uudestaan..

Lue lisää

Missä tahansa on riittävästi fissilliä materiaalia spontaanin ketjureaktion käynnistymiseen, on se myös mahdollista tapahtua. Jopa ne uraanipolttoainesauvat, joita ei ole vielä käytetty, voivat joutua kriittiseen tilaan, kun joutuvat rikkouduttuaan tekemisiin veden kanssa. Sen tietää ne jotka niitä kuljettavat.

tuulensilmu kirjoitti:

Missä tahansa on riittävästi fissilliä materiaalia spontaanin ketjureaktion käynnistymiseen, on se myös mahdollista tapahtua. Jopa ne uraanipolttoainesauvat, joita ei ole vielä käytetty, voivat joutua kriittiseen tilaan, kun joutuvat rikkouduttuaan tekemisiin veden kanssa. Sen tietää ne jotka niitä kuljettavat.

Lue lisää

Ajatuskatko tuli tuota kirjoittaessa. Siis ydinräjähdystä ei voi estää 1005 varmuudella. Aina on olemassa teoreetiinen riski sen tapahtumissen, ja kun on teoreettinen mahdollisuus, on mahdollisuus.

tuulensilmu kirjoitti:

Ajatuskatko tuli tuota kirjoittaessa. Siis ydinräjähdystä ei voi estää 1005 varmuudella. Aina on olemassa teoreetiinen riski sen tapahtumissen, ja kun on teoreettinen mahdollisuus, on mahdollisuus.

Lue lisää

Wikipedia: "Jotta ketjureaktio olisi jossain uraanikappaleessa mahdollinen, on oltava riittävä määrä halkeamiskelpoista uraani-235:ttä. Tätä määrää sanotaan kriittiseksi massaksi."
Tuulensilmu, ymmärrätkö, mitä tarkoittaa kriittinen massa ja mitä tarkoittaa ydinräjähdys?

Ilmeisesti et ymmärrä, joten kerron hieman lisää. Jotta ketjureaktio ja sen seurauksena ydinräjähdys olisi mahdollinen, ainekappaleessa pitää olla pienessä tilassa vähintään kriittinen massamäärä halkeamiskelpoista ainetta. Huomaa, pienessä tilassa. Suomen kallioperässä on uraania U-235 tuhansiin ydinpommeihin riittävä määrä. Tuulensilmu, voit nukkua yösi rauhassa. Suomen kallioperässä ei voi tapahtua ydinräjähdystä edes järven pohjassa veden alla, koska uraania on aivan liian harvassa.
Uraanille U-235 kriittinen massa on noin 50 Kg U-235. Jos määrä on pienempi ydinräjähdys ei ole mahdollinen. Uraanin seassa olevat muut kuin fissiilit aineet heikentävät ketjureaktiota. Niinpä esimerkisi uraanilla, jossa U-235 pitoisuus on 20%, kriittinen massa on jo noin 600 kg. Tsernobylin ydinpolttoaineen U-235- pitoisuus oli vain 2%. Sellaisessa aineessa ei voi lainkaan tapahtua ydinräjähdystä, olipa ainetta kasassa kuinka paljon tahansa, koska silloin U-235 atomien välissä on jo liikaa muita atomeja, eikä ketjureaktio voi toimia.
Ydinpolttoainetta ympäröivästä vedessä siihen polttoaineesta tulevat neutronit kimpoilevat vesimolekyylien atomeista sattumanvaraisesti eri suuntiin. Jokaisessa törmäyksessä neutroni menettää energiaa, kunnes sen liike lopulta lakkaa. Takaisin heijastuu vain hyvin pieni osa sellaisia neutroneja , jotka voisivat ylläpitää ketjureaktiota. Mitään edes teoreettista mahdollisuutta ydinräjähdykseen ei Tsernobylin tapauksessa ollut eikä ole.

Lastaaja kirjoitti:

Wikipedia: "Jotta ketjureaktio olisi jossain uraanikappaleessa mahdollinen, on oltava riittävä määrä halkeamiskelpoista uraani-235:ttä. Tätä määrää sanotaan kriittiseksi massaksi."
Tuulensilmu, ymmärrätkö, mitä tarkoittaa kriittinen massa ja mitä tarkoittaa ydinräjähdys?

Ilmeisesti et ymmärrä, joten kerron hieman lisää. Jotta ketjureaktio ja sen seurauksena ydinräjähdys olisi mahdollinen, ainekappaleessa pitää olla pienessä tilassa vähintään kriittinen massamäärä halkeamiskelpoista ainetta. Huomaa, pienessä tilassa. Suomen kallioperässä on uraania U-235 tuhansiin ydinpommeihin riittävä määrä. Tuulensilmu, voit nukkua yösi rauhassa. Suomen kallioperässä ei voi tapahtua ydinräjähdystä edes järven pohjassa veden alla, koska uraania on aivan liian harvassa.
Uraanille U-235 kriittinen massa on noin 50 Kg U-235. Jos määrä on pienempi ydinräjähdys ei ole mahdollinen. Uraanin seassa olevat muut kuin fissiilit aineet heikentävät ketjureaktiota. Niinpä esimerkisi uraanilla, jossa U-235 pitoisuus on 20%, kriittinen massa on jo noin 600 kg. Tsernobylin ydinpolttoaineen U-235- pitoisuus oli vain 2%. Sellaisessa aineessa ei voi lainkaan tapahtua ydinräjähdystä, olipa ainetta kasassa kuinka paljon tahansa, koska silloin U-235 atomien välissä on jo liikaa muita atomeja, eikä ketjureaktio voi toimia.
Ydinpolttoainetta ympäröivästä vedessä siihen polttoaineesta tulevat neutronit kimpoilevat vesimolekyylien atomeista sattumanvaraisesti eri suuntiin. Jokaisessa törmäyksessä neutroni menettää energiaa, kunnes sen liike lopulta lakkaa. Takaisin heijastuu vain hyvin pieni osa sellaisia neutroneja , jotka voisivat ylläpitää ketjureaktiota. Mitään edes teoreettista mahdollisuutta ydinräjähdykseen ei Tsernobylin tapauksessa ollut eikä ole.

Lue lisää

"...koska silloin U-235 atomien välissä on jo liikaa muita atomeja, eikä ketjureaktio voi toimia"
KMinun ymmärtääkseni ydinvoimalan reaktorissa toimii ketjureaktio. Olenko väärässä?

sitroen. kirjoitti:

"...koska silloin U-235 atomien välissä on jo liikaa muita atomeja, eikä ketjureaktio voi toimia"
KMinun ymmärtääkseni ydinvoimalan reaktorissa toimii ketjureaktio. Olenko väärässä?

Lue lisää

On erotettava nopeiden neutronien aiheuttama fissio ja termisten neutronien aiheuttama fissio. Edellistä tarvitaan ydinpommissa, jälkimmäistä sovelletaan nykyisin käytössä olevissa ydinvoimalaitosreaktoreissa. Termisessä fissiossa kahden fissiosukupolven välinen aika on paljon pitempi kuin nopeassa fissiossa. Ydinräjähdyksessä on olennaista saada aikaan mahdollisimman monta fissiosukupolvea ennen kuin kriittinen massa hajoaa muodostuvan energian vuoksi. Termisessä fissiossa jää ketjureaktion karatessa syntyvien fissiosukupolvien määrä ja vastaavasti kehittyvä teho paljon pienemmäksi kuin ydinpommissa. Lisäksi ydinreaktoreissa on muita tehopulsseja luontaisesti rajoittavia ominaisuuksia.

sitroen. kirjoitti:

"...koska silloin U-235 atomien välissä on jo liikaa muita atomeja, eikä ketjureaktio voi toimia"
KMinun ymmärtääkseni ydinvoimalan reaktorissa toimii ketjureaktio. Olenko väärässä?

Lue lisää

Olet oikeassa. Ydinrektorissa toimii hallittu ketjureaktio.

Tässä oli kuitenkin kyseessä tilanne, jossa ydinrektori vaurioituu ja osittain tai kokonaan sulaa. Silloin polttoainesauvojen muoto ja sijoittelu muuttuu. Polttoaineeseen sekoittuu reaktorirakenteiden materiaaleja ym., jotka eivät ole fissiilejä aineita.
Samalla polttoainesauvojen väleistä häviää neutronien nopeutta hidastava moderaattori, joka on suomalaisissa ydinrektoreissa vesi.
Lopputulos on, että ketjurektio pysähtyy väistämättä, koska neutronien osumistodennäköisyys fissiileihin atomiytimiin ( U235, P239) pienenee nopeasti ja paljon, eikä uusia neutroneja enää synny riittävästi jatkanaan ketjurektiota.

Vastaajan antamassa viitteestä, sivuilta http://www.vihreat.fi/node/2652#comment-21665 , on nimimerkki * Bio Harrastaja (ei varmistettu)*: viesti, jossa hän kertoo oman ymmärryksensä asiasta. Viestistä viestistä selviää heti, että kirjoittaja ei tunne asiaa. Viesti on täynnä väärinymmärrystä, virheitä ja epätarkkuuksia alkaen neutroni-sanan väärinkirjoituksesta ( ei ole neutrooni) ja päätyen toteamukseen " Venäläisillä oli jopa 1000 vaunun juna täydessä evakuointivalmiudessa.". Tuo olisi kyllä maailman pisin juna, pituus kymmeniä kilometrejä!
Bio Harrastaja ei ymmärrä veden vaikutusta neutronisäteilyyn. Vesi vaikuttaa niin, että se hidastaa neutronien nopeutta ja vaimentaa säteilyä. Vedessä neutronit heijastuvat tasaisesti kaikkiin suuntiin, ei mitenkään erityisesti takaisin sinne, mistä tulivat.
http://www.tvo.fi/uploads/File/2008/OL3_esite_FI_final_lopullinen2008.pdf
" Suojarakennuksen alaosassa on sydänsulan leviämisalue, jonka muodostaa kiinteä, 10 cm:ä paksulla suojabetonilla päällystetty metallirakenne (sydänsieppari). Sen tarkoituksena on jäähdyttää sydänsula
ja suojata reaktorirakennuksen pohjaa vaurioilta, jotka voisivat johtaa vuotoihin. Leviämisalueen alapuolella on jäähdytyskanavia, joissa virtaa vesi. Vesi nousee myös sydänsulan päälle. Leviämisalueen suuri pinta-ala (170 neliömetriä) varmistaa sydänsulan jäähtymisen."
Jos vakavan ydinonnettomuuden seurauksena ydinpolttoaine sulaa, puhkaisten reaktoripaineastian ja valuu sen alle, sulan polttoainen päälle tulvitetaan tarkoituksellisesti vettä sydänsulan jäähdyttämiseksi.
Seurauksena tästä ei ole minkäänlaista ydinräjähdystä.
Lisähuomautus Bio Harrastajan viestistä; Tshernobylin polttoaineen rikastusaste oli 2%, siten 1400 kg polttoainetta sisälsi enintään noin 28 kg U235 eli selvästi alle kriittisen massan. Johtopäätös; ydinräjähdys ei senkään vuoksi ollut mahdollista.

Sinulla onkin ihan asiantuntijamaisen vakuuttava perustelut sille, että ydinräjähdys ydinvoimalassa ei ole mitenkään mahdollista - sattuu vain olemaan niin, että toinen asiantuntija, ydinfyysikko ja akateemikko, on eri mieltä, ja käytti parisanaa perusteluunkin.

STUKin pääjohtajakin Jukka Laaksonen sentään kommentoi ydinfyysikko/akateemikon väitettä usealla sanalla kertomalla, että ei ole olemassa sellaista onnettomuusskenaariota, jossa ydinvoimalassa itsekseen syntyisi ydinaseita.

Vastaaja kirjoitti:

Sinulla onkin ihan asiantuntijamaisen vakuuttava perustelut sille, että ydinräjähdys ydinvoimalassa ei ole mitenkään mahdollista - sattuu vain olemaan niin, että toinen asiantuntija, ydinfyysikko ja akateemikko, on eri mieltä, ja käytti parisanaa perusteluunkin.

STUKin pääjohtajakin Jukka Laaksonen sentään kommentoi ydinfyysikko/akateemikon väitettä usealla sanalla kertomalla, että ei ole olemassa sellaista onnettomuusskenaariota, jossa ydinvoimalassa itsekseen syntyisi ydinaseita.

Lue lisää

Tunnut tietävän kateemikko/ydinfyysikon perustelut, koska vetoat niihin viestissäsi. Voisikto kertoa mitä ne perustelut ovat?
Tietääkseni Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja on myös ydinfyysikko. Laakssosen mukaan "ei ole olemassa sellaista onnettomuusskenaariota, jossa ydinvoimalassa itsekseen syntyisi ydinaseita."
Samasta asiastahan on kyse, voiko ydinvoimalassa itsekseen tapahtua ydinräjähdys? Laaksosen mukaan ei voi. Kumpaa ydinfyysikkoa sinä uskot?

"jos tarkoitat reaktorin 24.4.2010 08:49
räjähtämistä rektiivisuusonnettomuuden seurauksenan niin vastaus on yksikäsitteisesti ei. Tämän estää reaktorin ydintekniset turvallisuusvaatimukset. "

Ja ne vaatimuksetko sitten estävät ydinräjähdyksen ydinvoimalassa? Älä usko itsekään.

Vastaaja kirjoitti:

"jos tarkoitat reaktorin 24.4.2010 08:49
räjähtämistä rektiivisuusonnettomuuden seurauksenan niin vastaus on yksikäsitteisesti ei. Tämän estää reaktorin ydintekniset turvallisuusvaatimukset. "

Ja ne vaatimuksetko sitten estävät ydinräjähdyksen ydinvoimalassa? Älä usko itsekään.

Lue lisää

täyttämään nuo vaatimukset. reaktiivisuuden hallinnan kannalta tärkein vaatimus negatiivisesta tehokertoimesta kaikissa olosuhteissa. Tällä estetään reaktorin räjähtäminen. RBMK rekatoreissa tuota vaatimusta ei ollut ennen Tshernon onnettomuutta.

suunnitellaan kirjoitti:

täyttämään nuo vaatimukset. reaktiivisuuden hallinnan kannalta tärkein vaatimus negatiivisesta tehokertoimesta kaikissa olosuhteissa. Tällä estetään reaktorin räjähtäminen. RBMK rekatoreissa tuota vaatimusta ei ollut ennen Tshernon onnettomuutta.

Lue lisää

"reaktori suunnitellaan
täyttämään nuo vaatimukset. reaktiivisuuden hallinnan kannalta tärkein vaatimus negatiivisesta tehokertoimesta kaikissa olosuhteissa. Tällä estetään reaktorin räjähtäminen. "

Äärimmäisenkään perusteellinen suunnittelu ei millään tavoin estä sitä, etteikö ydinräjähdys ydinvoimalssa niiden normaalituotannossa olveilla materiaaleilla olisi mahdollista.

Voisitko tarkentaa, mitä ko. asian suunnittelussa on tarkoitettu termillä "kaikissa olosuhteissa"?

Vastaaja kirjoitti:

"reaktori suunnitellaan
täyttämään nuo vaatimukset. reaktiivisuuden hallinnan kannalta tärkein vaatimus negatiivisesta tehokertoimesta kaikissa olosuhteissa. Tällä estetään reaktorin räjähtäminen. "

Äärimmäisenkään perusteellinen suunnittelu ei millään tavoin estä sitä, etteikö ydinräjähdys ydinvoimalssa niiden normaalituotannossa olveilla materiaaleilla olisi mahdollista.

Voisitko tarkentaa, mitä ko. asian suunnittelussa on tarkoitettu termillä "kaikissa olosuhteissa"?

Lue lisää

suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen. Tämä koskee sekä vanhoja että uusia suomeen rakennettavia/rakennettuja reaktoreita.

ja tämä nimenomaan tarkoittaa sitä että reaktoridynaaminen käyttäytyminen (johtuen luonnon laeista) estävät reaktorin räjähtämisen kaikissa olosuhteissa.

mukaiset kirjoitti:

suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen. Tämä koskee sekä vanhoja että uusia suomeen rakennettavia/rakennettuja reaktoreita.

ja tämä nimenomaan tarkoittaa sitä että reaktoridynaaminen käyttäytyminen (johtuen luonnon laeista) estävät reaktorin räjähtämisen kaikissa olosuhteissa.

Lue lisää

"turvallisuusvaatimusten mukaiset
suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen"

Haluaisin nähdä ne turvallisuusvaatimukset, joissa sanotaan, että suunnitteluperusteena tulee olla se, että "reaktori ei voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen". Sinulla tietenkin on antaa linkki sellaiseen, koska sellaisen olet löytänyt. Kiitos. siitä, että pian mekin saamme nähdä sen linkin.

Vastaaja kirjoitti:

"turvallisuusvaatimusten mukaiset
suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen"

Haluaisin nähdä ne turvallisuusvaatimukset, joissa sanotaan, että suunnitteluperusteena tulee olla se, että "reaktori ei voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen". Sinulla tietenkin on antaa linkki sellaiseen, koska sellaisen olet löytänyt. Kiitos. siitä, että pian mekin saamme nähdä sen linkin.

Lue lisää

YVL 1.0.

"VNP:n (395/91) 18 §:n mukaan erityisesti ydinreaktorin fysikaalisten takaisinkytkentöjen yhteisvaikutuksen on oltava sellainen, että se hillitsee reaktorin tehon kasvua."

tämä tarkoitaa nimenomaan negatiivista tehokerrointa

jota täydentää tämä YVL 6.2.

"Polttoainesauvan mureneminen ja sulaminen on estettävä. Polttoaineen entalpia ei saa ylittää minkään polttoainesauvan millään kohdalla säteittäisen keskimääräisen entalpian arvoa 963 J/g UO2 (230 cal/g)."

Vastaaja kirjoitti:

"turvallisuusvaatimusten mukaiset
suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen"

Haluaisin nähdä ne turvallisuusvaatimukset, joissa sanotaan, että suunnitteluperusteena tulee olla se, että "reaktori ei voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen". Sinulla tietenkin on antaa linkki sellaiseen, koska sellaisen olet löytänyt. Kiitos. siitä, että pian mekin saamme nähdä sen linkin.

Lue lisää

Luepas vaikka Valtioneuvoston asetus n:o 733/2008.

lahtari kirjoitti:

Luepas vaikka Valtioneuvoston asetus n:o 733/2008.

Negatiivinen tehokerroin on kyllä totta, mutta se ei yksinään riitä estämään räjähdystä. Kerkeä kriittisyyys voi nostaa tehon kymmeniin tuhansiin prosentteihin muutamissa kymmenissä millisekunneissa, mutta negatiivinen tehokerroin pystyy rajoittamaan tehonnousua vain sillä viiveellä, joka tarvitaan, että lämpö siirtyy polttoaineesta jäähdytysveteen. Erityisen vaarallinen tilanne on silloin, kun jäähdytteeseen pääsee uutta kylmää vettä, esimerkisi onnettomuustilnateessa. Tälläin lämpö voi siirtyä polttoaineesta jäähdytteeeseen vasta joidenkin sekuntien jälkeen, kun taas tehon/lämmönnousu polttoaineessa voi tapahtua millisekunneissa. Jenkeissä eräs pieni tutkimusreaktori räjähti 6 millisekunnissa, kun sen säätösauvat vahingossa vedettiin ulos.

Ei ydinvoimalassa ydinräjähdystä tapahdu, mutta siellä voi tapahtua monenlaisia konventionaalisia räjähdyksiä, kuten vety/höyryräjähdyksiä jotka voivat vahingoittaa suojarakennuksen tiiveyttä.

Tri Kylmä kirjoitti:

Negatiivinen tehokerroin on kyllä totta, mutta se ei yksinään riitä estämään räjähdystä. Kerkeä kriittisyyys voi nostaa tehon kymmeniin tuhansiin prosentteihin muutamissa kymmenissä millisekunneissa, mutta negatiivinen tehokerroin pystyy rajoittamaan tehonnousua vain sillä viiveellä, joka tarvitaan, että lämpö siirtyy polttoaineesta jäähdytysveteen. Erityisen vaarallinen tilanne on silloin, kun jäähdytteeseen pääsee uutta kylmää vettä, esimerkisi onnettomuustilnateessa. Tälläin lämpö voi siirtyä polttoaineesta jäähdytteeeseen vasta joidenkin sekuntien jälkeen, kun taas tehon/lämmönnousu polttoaineessa voi tapahtua millisekunneissa. Jenkeissä eräs pieni tutkimusreaktori räjähti 6 millisekunnissa, kun sen säätösauvat vahingossa vedettiin ulos.

Ei ydinvoimalassa ydinräjähdystä tapahdu, mutta siellä voi tapahtua monenlaisia konventionaalisia räjähdyksiä, kuten vety/höyryräjähdyksiä jotka voivat vahingoittaa suojarakennuksen tiiveyttä.

Lue lisää

ja jäähdytteen mukana syötettävä boori estävät reaktorin udelleen kriittisyyden (vaikka vesi jäätyisi).

Tri Kylmä kirjoitti:

Negatiivinen tehokerroin on kyllä totta, mutta se ei yksinään riitä estämään räjähdystä. Kerkeä kriittisyyys voi nostaa tehon kymmeniin tuhansiin prosentteihin muutamissa kymmenissä millisekunneissa, mutta negatiivinen tehokerroin pystyy rajoittamaan tehonnousua vain sillä viiveellä, joka tarvitaan, että lämpö siirtyy polttoaineesta jäähdytysveteen. Erityisen vaarallinen tilanne on silloin, kun jäähdytteeseen pääsee uutta kylmää vettä, esimerkisi onnettomuustilnateessa. Tälläin lämpö voi siirtyä polttoaineesta jäähdytteeeseen vasta joidenkin sekuntien jälkeen, kun taas tehon/lämmönnousu polttoaineessa voi tapahtua millisekunneissa. Jenkeissä eräs pieni tutkimusreaktori räjähti 6 millisekunnissa, kun sen säätösauvat vahingossa vedettiin ulos.

Ei ydinvoimalassa ydinräjähdystä tapahdu, mutta siellä voi tapahtua monenlaisia konventionaalisia räjähdyksiä, kuten vety/höyryräjähdyksiä jotka voivat vahingoittaa suojarakennuksen tiiveyttä.

Lue lisää

sähköntuotantoreaktoreihin.

Samanlainen millisekuntien tehon nousu on nähtävissä ihan Suomessa Otaniemen TRIGAssa. siellä sydämen dopler-takaisinkytkentä taltuttaa tehon nousun ja rajoittaa sen n 250 KW:n.

Dopler-reaktiivisuus toimii myös kaupallisissa reaktoreissa ensimmäisenä ja kuten aivan oikein toteat, jäähdytteen takaisinkytkennät tulevat mukaan viiveellä.

Tri Kylmä kirjoitti:

Negatiivinen tehokerroin on kyllä totta, mutta se ei yksinään riitä estämään räjähdystä. Kerkeä kriittisyyys voi nostaa tehon kymmeniin tuhansiin prosentteihin muutamissa kymmenissä millisekunneissa, mutta negatiivinen tehokerroin pystyy rajoittamaan tehonnousua vain sillä viiveellä, joka tarvitaan, että lämpö siirtyy polttoaineesta jäähdytysveteen. Erityisen vaarallinen tilanne on silloin, kun jäähdytteeseen pääsee uutta kylmää vettä, esimerkisi onnettomuustilnateessa. Tälläin lämpö voi siirtyä polttoaineesta jäähdytteeeseen vasta joidenkin sekuntien jälkeen, kun taas tehon/lämmönnousu polttoaineessa voi tapahtua millisekunneissa. Jenkeissä eräs pieni tutkimusreaktori räjähti 6 millisekunnissa, kun sen säätösauvat vahingossa vedettiin ulos.

Ei ydinvoimalassa ydinräjähdystä tapahdu, mutta siellä voi tapahtua monenlaisia konventionaalisia räjähdyksiä, kuten vety/höyryräjähdyksiä jotka voivat vahingoittaa suojarakennuksen tiiveyttä.

Lue lisää

" Ei ydinvoimalassa ydinräjähdystä tapahdu, mutta siellä voi tapahtua monenlaisia konventionaalisia räjähdyksiä, kuten vety/höyryräjähdyksiä jotka voivat vahingoittaa suojarakennuksen tiiveyttä. "

Asia on juuri noin. Ydinräjähdystä ei ydinvoimalassa voi tapahtua (ellei joku tuo sinne ydinräjähdettä ulkopuolelta).
Höyryräjähdys voi tapahtua missä tahansa, jos vesi ja riittävän kuuma aine joutuvat kosketuksiin keskenään.
Lisätietoa höyryräjähdyksestä, http://koti.welho.com/tsevon/hoyryrajahdys.pdf

tämä kohta kirjoitti:

YVL 1.0.

"VNP:n (395/91) 18 §:n mukaan erityisesti ydinreaktorin fysikaalisten takaisinkytkentöjen yhteisvaikutuksen on oltava sellainen, että se hillitsee reaktorin tehon kasvua."

tämä tarkoitaa nimenomaan negatiivista tehokerrointa

jota täydentää tämä YVL 6.2.

"Polttoainesauvan mureneminen ja sulaminen on estettävä. Polttoaineen entalpia ei saa ylittää minkään polttoainesauvan millään kohdalla säteittäisen keskimääräisen entalpian arvoa 963 J/g UO2 (230 cal/g)."

Lue lisää

"
"VNP:n (395/91) 18 §:n mukaan erityisesti ydinreaktorin fysikaalisten takaisinkytkentöjen yhteisvaikutuksen on oltava sellainen, että se hillitsee reaktorin tehon kasvua." Se oli kysymykseni.

"

Tuo tiedetään, ei tarvitse pälättää joutavia. Missä sanotaan, että "suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa)"

"
turvallisuusvaatimusten
mukaiset 13.10.2010 21:18

suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen.
"

Linkkiä odottelen.

lahtari kirjoitti:

Luepas vaikka Valtioneuvoston asetus n:o 733/2008.

Haluan lukea saman ellaisen kohdan, jossa vahvistetaan tämä:

"turvallisuusvaatimusten
mukaiset suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen."

Haluan nimenomaan linkin, että voimme keskustella samasta dokumentista. Jos tuota ei lähteessäsi vahvisteta, älä laita linkkiä, äläkä pälätä muuta turhaa.

Tri Kylmä kirjoitti:

Negatiivinen tehokerroin on kyllä totta, mutta se ei yksinään riitä estämään räjähdystä. Kerkeä kriittisyyys voi nostaa tehon kymmeniin tuhansiin prosentteihin muutamissa kymmenissä millisekunneissa, mutta negatiivinen tehokerroin pystyy rajoittamaan tehonnousua vain sillä viiveellä, joka tarvitaan, että lämpö siirtyy polttoaineesta jäähdytysveteen. Erityisen vaarallinen tilanne on silloin, kun jäähdytteeseen pääsee uutta kylmää vettä, esimerkisi onnettomuustilnateessa. Tälläin lämpö voi siirtyä polttoaineesta jäähdytteeeseen vasta joidenkin sekuntien jälkeen, kun taas tehon/lämmönnousu polttoaineessa voi tapahtua millisekunneissa. Jenkeissä eräs pieni tutkimusreaktori räjähti 6 millisekunnissa, kun sen säätösauvat vahingossa vedettiin ulos.

Ei ydinvoimalassa ydinräjähdystä tapahdu, mutta siellä voi tapahtua monenlaisia konventionaalisia räjähdyksiä, kuten vety/höyryräjähdyksiä jotka voivat vahingoittaa suojarakennuksen tiiveyttä.

Lue lisää

Miten se voidaan estää?

Vastaaja kirjoitti:

Haluan lukea saman ellaisen kohdan, jossa vahvistetaan tämä:

"turvallisuusvaatimusten
mukaiset suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen."

Haluan nimenomaan linkin, että voimme keskustella samasta dokumentista. Jos tuota ei lähteessäsi vahvisteta, älä laita linkkiä, äläkä pälätä muuta turhaa.

Lue lisää

Mene ensin STUK:n sivulle (www.stuk.fi), valitse sieltä ylhäältä kohta "Julkaisut ja määräykset" ja kas kummaa, kohta jo löydät tuon mainitun valtioneuvoston asetuksen. Perehdy asioihin, ennenkuin alat julistaa netissä omia ennakkoluulojasi ainoana kanonisoituna totuutena.

Olet vähän niinkuin Stalin 30-luvulla: rikos kyllä keksitään, kun syyllinen (=ydinvoima, Suomen sähköntuotanto, kansan hyvinvointi) on ensin löydetty.

lahtari kirjoitti:

Mene ensin STUK:n sivulle (www.stuk.fi), valitse sieltä ylhäältä kohta "Julkaisut ja määräykset" ja kas kummaa, kohta jo löydät tuon mainitun valtioneuvoston asetuksen. Perehdy asioihin, ennenkuin alat julistaa netissä omia ennakkoluulojasi ainoana kanonisoituna totuutena.

Olet vähän niinkuin Stalin 30-luvulla: rikos kyllä keksitään, kun syyllinen (=ydinvoima, Suomen sähköntuotanto, kansan hyvinvointi) on ensin löydetty.

Lue lisää

Jos tiedossasi on siellä kohta, joka vahviistaa täsääs esitetyn väitteen:

"turvallisuusvaatimusten
mukaiset suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen."

(painova merkitys sanoilla "ei voi missään tilanteessa"), niin miksi sinun on niin vaikeaa kertoa tarkka linkki siihen ja esittää lainaus, ja tyytyä kiusaamaan toisia: "hae ite hae ite hae ite". Minä jkerron aina linkin kun sellainen on saatavissa ja lainauksenkin.

Ellei väite olekaan totta (STUK tai muu luotettavas lähde ei sitä vahvista), koko jaarittelu on tietenkin ihan turhaa

Vastaaja kirjoitti:

Jos tiedossasi on siellä kohta, joka vahviistaa täsääs esitetyn väitteen:

"turvallisuusvaatimusten
mukaiset suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen."

(painova merkitys sanoilla "ei voi missään tilanteessa"), niin miksi sinun on niin vaikeaa kertoa tarkka linkki siihen ja esittää lainaus, ja tyytyä kiusaamaan toisia: "hae ite hae ite hae ite". Minä jkerron aina linkin kun sellainen on saatavissa ja lainauksenkin.

Ellei väite olekaan totta (STUK tai muu luotettavas lähde ei sitä vahvista), koko jaarittelu on tietenkin ihan turhaa

Lue lisää

"Skenaarioiden" näkeminen !!!
"Uhkakuvia" "Teorioita" Salaliittoja"

Ei ydinvoimalassa mitään ydiräjähdystä tapahdu, ydinpommi ja ydinvoima ovat
täysin eriasioita. Jos soitä ei ymmärrä, voi juosta vaikka päijänteen jäälle ja huutaa huolensa taivaalle !

Vastaaja kirjoitti:

Miten se voidaan estää?

reaktori niin kuten kansainväliset viranomaismääräykset vaativat. Nyky sähköntuotantoreaktoreilla ,jopa RBMK:t mukaan lukien, ylikriittisyys ja sitä seuraava ydinräjähdys on mahdotonta saada aikaan.

Vastaaja kirjoitti:

Jos tiedossasi on siellä kohta, joka vahviistaa täsääs esitetyn väitteen:

"turvallisuusvaatimusten
mukaiset suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen."

(painova merkitys sanoilla "ei voi missään tilanteessa"), niin miksi sinun on niin vaikeaa kertoa tarkka linkki siihen ja esittää lainaus, ja tyytyä kiusaamaan toisia: "hae ite hae ite hae ite". Minä jkerron aina linkin kun sellainen on saatavissa ja lainauksenkin.

Ellei väite olekaan totta (STUK tai muu luotettavas lähde ei sitä vahvista), koko jaarittelu on tietenkin ihan turhaa

Lue lisää

http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/viranomaisohjeet/fi_FI/yvl/

Vastaaja kirjoitti:

Jos tiedossasi on siellä kohta, joka vahviistaa täsääs esitetyn väitteen:

"turvallisuusvaatimusten
mukaiset suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen."

(painova merkitys sanoilla "ei voi missään tilanteessa"), niin miksi sinun on niin vaikeaa kertoa tarkka linkki siihen ja esittää lainaus, ja tyytyä kiusaamaan toisia: "hae ite hae ite hae ite". Minä jkerron aina linkin kun sellainen on saatavissa ja lainauksenkin.

Ellei väite olekaan totta (STUK tai muu luotettavas lähde ei sitä vahvista), koko jaarittelu on tietenkin ihan turhaa

Lue lisää

Tässä suora lainaus VNA 733/2008 §14 alusta:

Turvallisuustoimintojen varmistamisessa on ensisijaisesti käytettävä hyväksi suunnitteluratkaisuin saavutettavissa olevia luontaisia turvallisuusominaisuuksia. Erityisesti ydinreaktorin fysikaalisten takaisinkytkentöjen yhteisvaikutuksen on oltava sellainen, että se hillitsee reaktorin tehon kasvua.

Näitä esitettyjä väitteitä ei vielä ole kyetty todentamaan minkään asiantuntijan sanoin;

Viestissä "reaktori":

"reaktori suunnitellaan
täyttämään nuo vaatimukset. reaktiivisuuden hallinnan kannalta tärkein vaatimus negatiivisesta tehokertoimesta kaikissa olosuhteissa. Tällä estetään reaktorin räjähtäminen."
* yksi vahvistamaton väite:

1) Reaktiivisuuden hallinnan kannalta tärkein vaatimus negatiivisesta tehokertoimesta kaikissa olosuhteissa.



Viestissä "turvallisuusvaatimusten":

"turvallisuusvaatimusten mukaiset
suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen. Tämä koskee sekä vanhoja että uusia suomeen rakennettavia/rakennettuja reaktoreita"

* kaksiä vahvistusta vailla olevaa väitettä:
suunnitteluperusteet
1) kaikissa olosuhteissa negatiivinen tehokerroin
2) ei voi missään olosuhteissa olla positiivinen

Suunnitteluvaatimuksena "ei missään olosuhteissa" ja "kaikissa olosuhteissa" ovat mielestäni järjen vastaisia, mutta toki mieluusti olisin tuossa asiassa väärässä. Odottelen, josko löytyisi joku asiantuntijan lausunto, joka sen vahvistaisi.

Vastaaja kirjoitti:

Näitä esitettyjä väitteitä ei vielä ole kyetty todentamaan minkään asiantuntijan sanoin;

Viestissä "reaktori":

"reaktori suunnitellaan
täyttämään nuo vaatimukset. reaktiivisuuden hallinnan kannalta tärkein vaatimus negatiivisesta tehokertoimesta kaikissa olosuhteissa. Tällä estetään reaktorin räjähtäminen."
* yksi vahvistamaton väite:

1) Reaktiivisuuden hallinnan kannalta tärkein vaatimus negatiivisesta tehokertoimesta kaikissa olosuhteissa.



Viestissä "turvallisuusvaatimusten":

"turvallisuusvaatimusten mukaiset
suunnitteluperusteet tarkoittavat juuri sitä (negatiivinen tehokerroin kaikissa olosuhteissa) ettei reaktori voi missään olosuhteissa ajautua tilanteeseen jossa ns tehokerroin olisi positiivinen. Tämä koskee sekä vanhoja että uusia suomeen rakennettavia/rakennettuja reaktoreita"

* kaksiä vahvistusta vailla olevaa väitettä:
suunnitteluperusteet
1) kaikissa olosuhteissa negatiivinen tehokerroin
2) ei voi missään olosuhteissa olla positiivinen

Suunnitteluvaatimuksena "ei missään olosuhteissa" ja "kaikissa olosuhteissa" ovat mielestäni järjen vastaisia, mutta toki mieluusti olisin tuossa asiassa väärässä. Odottelen, josko löytyisi joku asiantuntijan lausunto, joka sen vahvistaisi.

Lue lisää

"Dopler-reaktiivisuus toimii myös kaupallisissa reaktoreissa ensimmäisenä ja kuten aivan oikein toteat, jäähdytteen takaisinkytkennät tulevat mukaan viiveellä."

Tsernobylissä doppler-takaisinkytkentä rajoitti tehonnousua vasta kun teho oli 11000%, eli se ei estänyt räjähdystä joka tapahtui noin 2 sekunnin jälkeen tehopiikistä. Tsernon polttoaine oli vain 1,7% rikastusasteeltaan, joten doppler-talaisinkytkennän olisi pitänyt toimia erityisen hyvin.

Onko nyt lähdettävä siitä, että doppler-takaisinkytkentä ei yksinään voi pelastaa laitosta? Jos siis teho pääsee nousemaan liian korkealle, polttoaine alkaan rapautumaan ja sulamaan, säätösauvojen kuoret tuottavat veden kanssa vetyä, reaktorin fysiologia menetetään jäähdytyksen(kalvokiehunta) suhteen ja ollaan ennustamattomassa tilassa.

Arevan ja EDF:n vuotaneista dokumenteista voi lukea, että jos EPR:n säätösauvaklusteri pääsee tietyssä tilanteessa singahtamaan ulos reaktorista, voi seurauksena reaktorin paikallinen kuumeneminen jopa 2700 asteeseen kerkeän kriittisyyden johdosta. Jopa 9% polttoainenipuista voidaan menettää puhumattakaan siitä, mihin muihin vakaviin seurauksiin tilanne voi johtaa.

Tri Kylmä kirjoitti:

"Dopler-reaktiivisuus toimii myös kaupallisissa reaktoreissa ensimmäisenä ja kuten aivan oikein toteat, jäähdytteen takaisinkytkennät tulevat mukaan viiveellä."

Tsernobylissä doppler-takaisinkytkentä rajoitti tehonnousua vasta kun teho oli 11000%, eli se ei estänyt räjähdystä joka tapahtui noin 2 sekunnin jälkeen tehopiikistä. Tsernon polttoaine oli vain 1,7% rikastusasteeltaan, joten doppler-talaisinkytkennän olisi pitänyt toimia erityisen hyvin.

Onko nyt lähdettävä siitä, että doppler-takaisinkytkentä ei yksinään voi pelastaa laitosta? Jos siis teho pääsee nousemaan liian korkealle, polttoaine alkaan rapautumaan ja sulamaan, säätösauvojen kuoret tuottavat veden kanssa vetyä, reaktorin fysiologia menetetään jäähdytyksen(kalvokiehunta) suhteen ja ollaan ennustamattomassa tilassa.

Arevan ja EDF:n vuotaneista dokumenteista voi lukea, että jos EPR:n säätösauvaklusteri pääsee tietyssä tilanteessa singahtamaan ulos reaktorista, voi seurauksena reaktorin paikallinen kuumeneminen jopa 2700 asteeseen kerkeän kriittisyyden johdosta. Jopa 9% polttoainenipuista voidaan menettää puhumattakaan siitä, mihin muihin vakaviin seurauksiin tilanne voi johtaa.

Lue lisää

koska laitoksen tehotakaisinktkäentä , kun onnettomuus sattui, oli positiivinen. Se oli sen aikaisten RBMK:den reaktorin erityispiirre. Sittemmin RBMK:den latausta ja sitä kautta reaktorifysikaalisia ominaisuuksia on muutettu niin että positiivista tehokerrointa ei esiinny.

joku tuolla jo viittasikin aieemmin että ennen tshernoa RBMK:den yhtenä erityispiirteenä oli positiivinen tehotakaisinkytkentä (määrätyillä pienen tehon parametreilla).

ei tietenkään dopler yksin pelasta vaan mukana on kaupallisissa reaktoreissa, jäähdytteen tiheys (tai lämpötila kerroin). joka yhdessä doplerin kanssa rajoittaa/pysäyttää/lopettaa tehonnousun. Sen lisäksi laitoksen reaktorifysikaalisia parametreja, kuten perioidia, neutronitehoa, lämpötehoa, sydämen lähtölämpötiloja, paineita yms seurataan ja rajojen ylittyessä reaktorin pikasulku aktivoituu autmaattisesti . jo ennen pikasulkua aktivoituu (laitostyypistä riippuen) säätösauvojen lukitus (sauvat eivät liiku sydämestä pois mutta kuitenkin sydämeen sydämeen) , hidas ja nopea alasajo (tosin liene vain vver -440-laitosten erityispiirre).

Eili takaisinkytkennöät itsessään pitävät tehon kokolailla vakiona (esim reaktorin tehonsäätö) normaliolosuhteissa , kun ajetaan vakiotehoa, perustuu pitkälle (Loviisan tapauksessa) reaktiivisuuskertoimiin ja takaisinkytkentöihin ja häiriötilanteissa/onnettomuuksissa laitoksen säätösauvojen ohjaus aktivoituu.,

Vastaaja kirjoitti:

Miten se voidaan estää?

Kuutiometri Suomen peruskalliota sisältää keskimäärin 4 grammaa uraania.
Siitä huolimatta, että peruskalliomme sisältää ydinräjähteissä käytettävää ainetta, peruskalliossamme ei voi tapahtua ydinräjähdystä. Samasta syystä ydinräjähdystä ei voi tapahtua myöskään suomalaisissa ydinvoimaloissa.
Ja miksi ei voi tapahtua? Siksi, että peruskalliossa tai ydinvoimalassa ei voi missään olosuhteissa kertyä riittävän pieneen tilavuuteen ydinräjähdykseen tarvittavaa kriittistä massaa fissiiliä ainetta (U-235, Plutonium).
Keskusteluketju on poikennut alkuperäisestä teemasta käsittelemään ydinreaktorin tehon vaihtelua ja sen mahdollisia seurauksia. Mikään näistä seurauksista ei kuitenkaan johda ydinräjähdykseen ydinvoimalassa.

pelastanut kirjoitti:

koska laitoksen tehotakaisinktkäentä , kun onnettomuus sattui, oli positiivinen. Se oli sen aikaisten RBMK:den reaktorin erityispiirre. Sittemmin RBMK:den latausta ja sitä kautta reaktorifysikaalisia ominaisuuksia on muutettu niin että positiivista tehokerrointa ei esiinny.

joku tuolla jo viittasikin aieemmin että ennen tshernoa RBMK:den yhtenä erityispiirteenä oli positiivinen tehotakaisinkytkentä (määrätyillä pienen tehon parametreilla).

ei tietenkään dopler yksin pelasta vaan mukana on kaupallisissa reaktoreissa, jäähdytteen tiheys (tai lämpötila kerroin). joka yhdessä doplerin kanssa rajoittaa/pysäyttää/lopettaa tehonnousun. Sen lisäksi laitoksen reaktorifysikaalisia parametreja, kuten perioidia, neutronitehoa, lämpötehoa, sydämen lähtölämpötiloja, paineita yms seurataan ja rajojen ylittyessä reaktorin pikasulku aktivoituu autmaattisesti . jo ennen pikasulkua aktivoituu (laitostyypistä riippuen) säätösauvojen lukitus (sauvat eivät liiku sydämestä pois mutta kuitenkin sydämeen sydämeen) , hidas ja nopea alasajo (tosin liene vain vver -440-laitosten erityispiirre).

Eili takaisinkytkennöät itsessään pitävät tehon kokolailla vakiona (esim reaktorin tehonsäätö) normaliolosuhteissa , kun ajetaan vakiotehoa, perustuu pitkälle (Loviisan tapauksessa) reaktiivisuuskertoimiin ja takaisinkytkentöihin ja häiriötilanteissa/onnettomuuksissa laitoksen säätösauvojen ohjaus aktivoituu.,

Lue lisää

"ei tietenkään dopler yksin pelasta vaan mukana on kaupallisissa reaktoreissa, jäähdytteen tiheys (tai lämpötila kerroin). joka yhdessä doplerin kanssa rajoittaa/pysäyttää/lopettaa tehonnousun."

Esität tässä ikääkuin jo kolmannen reaktiivisyyden takasinkytkennän, eli jäähdytteen tiheyden. Tämä sotkee, koska aiemmin puhuit tehotakaisinkytkennästä, joka on siis sama asia. Eli negatiivnen tehokerroin tarkoittaa sitä, että kun jäähdyte muuttuu aukolliseksi (syntyy höyrykuplia), reaktio vaimenee.

Reaktorissa on siis vain nämä kaksi fysikaalista takaisinkytkentää jotka hillitsevät tehon nousua. Dopplerin-takaisinkytkentä on selkeästi yliarvostettu, koska teho voi karata todella korkealle, ennen kuin se toimii, eikä se koskaan pudota tehoa "normaaliksi".

Trigassa ja muissa vastaavissa tutkimusreaktoreissa käytetään erityisesti suunniteltua polttoainetta, jossa tehon rajoitus toimii tehokkaammin ja nopeammin. Muutenkin nuo reaktorit ovat suunniteltu aivan toisella lailla ja niissä voidaan siis ajaa tehot kerkeästi tappiin ilman räjähdystä.

Jos Tsernobyl kerran oli tehon takaisinkytkennältään positiivinen vain pienillä tehoilla, niin silloin takaisinkytkennän olisi pitänyt suurilla tehoilla rajoittaa tehoa. Mutta kävikö kuitenkin niin, että teho karkasi niin nopeasti, että vasta dopplerin-ilmiö lopulta ehti rajoitaa sitä, mutta ei sekään riittävän ajoissa?

Tri Kylmä kirjoitti:

"ei tietenkään dopler yksin pelasta vaan mukana on kaupallisissa reaktoreissa, jäähdytteen tiheys (tai lämpötila kerroin). joka yhdessä doplerin kanssa rajoittaa/pysäyttää/lopettaa tehonnousun."

Esität tässä ikääkuin jo kolmannen reaktiivisyyden takasinkytkennän, eli jäähdytteen tiheyden. Tämä sotkee, koska aiemmin puhuit tehotakaisinkytkennästä, joka on siis sama asia. Eli negatiivnen tehokerroin tarkoittaa sitä, että kun jäähdyte muuttuu aukolliseksi (syntyy höyrykuplia), reaktio vaimenee.

Reaktorissa on siis vain nämä kaksi fysikaalista takaisinkytkentää jotka hillitsevät tehon nousua. Dopplerin-takaisinkytkentä on selkeästi yliarvostettu, koska teho voi karata todella korkealle, ennen kuin se toimii, eikä se koskaan pudota tehoa "normaaliksi".

Trigassa ja muissa vastaavissa tutkimusreaktoreissa käytetään erityisesti suunniteltua polttoainetta, jossa tehon rajoitus toimii tehokkaammin ja nopeammin. Muutenkin nuo reaktorit ovat suunniteltu aivan toisella lailla ja niissä voidaan siis ajaa tehot kerkeästi tappiin ilman räjähdystä.

Jos Tsernobyl kerran oli tehon takaisinkytkennältään positiivinen vain pienillä tehoilla, niin silloin takaisinkytkennän olisi pitänyt suurilla tehoilla rajoittaa tehoa. Mutta kävikö kuitenkin niin, että teho karkasi niin nopeasti, että vasta dopplerin-ilmiö lopulta ehti rajoitaa sitä, mutta ei sekään riittävän ajoissa?

Lue lisää

"Tsernobylin ydinpolttoaineen U-235- pitoisuus oli vain 2%. Sellaisessa aineessa ei voi lainkaan tapahtua ydinräjähdystä, olipa ainetta kasassa kuinka paljon tahansa, koska silloin U-235 atomien välissä on jo liikaa muita atomeja, eikä ketjureaktio voi toimia."

Koska täällä tuntuu olevan paljon väärää tietoa aiheesta, niin pannaan tähän ihan selvyyden vuoksi: ydinreaktorin täytyy olla kriittinen, jotta se voisi tuottaa lämpöä ja sitä kautta sähköä. Toisin sanoen: KETJUREAKTION TÄYTYY TOIMIA, tai reaktoriin pitää lisätä jotekin neutroneita, jotta fissoreaktio voisi jatkua.

Kaikki ydinvoimalat ladataan kriittisiksi (moderaattorin kanssa), eli kasvukerroin on vähän yli yhden. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sauvojen läpi virtaavan veden hidastamia vapautuneita neutroneita on aina vähän enemmän, kuin uraaniatomin halkaisemiseen tarvittavia neutroneita, joka mahdollistaa sen, että ketjureaktio pysyy käynnissä. Reaktiota hallitaan sitten neutroneita imevillä säätösauvoilla ja monilla muilla tekijöillä, mm veden virtauksella ja tiheydellä.

On tavallaan makuasia, kutsutaanko karannutta reaktiota, jossa fissioteho nousee räjähdysmäisesti, ydinräjähdykseksi, vai kutsutaanko sitä sen sekundaarisen vaikutuksen mukaan vaikkapa höyryräjähdykseksi, kuten esim Tsernobylin tapauksessa. Ymmärrän hyvin, että ydinala on äärimmäisen allerginen termeille, jotka yhdistävät ydinaseen ja ydinvoimalan.

Itse tyydyn välttämään ydinräjähdys-sanaa, koska nopea fissiotehon nousu reaktorissa on kuitenkin aina matelevan hidas verrattuna ydinräjähdykseen.Vaikka periaate on kuitenkin ihan sama, merkittävin ero on, että ydinräjähdyksessä ei ole negatiivisia takaisinkytkentöjä, vaan ainostaan vahva positiivinen takaisinkytkentä. Ydinreaktorin räjähdysteho rajoittuu aina luonnostaan, mutta pommin ei. Ydinvoimalan räjähdyksessä ei pitäisi voida syntyä vastaavaa voimakasta paineaaltoa, vaikka se saastevaikutuksiltaan voisikin olla 100-1000 kertaa ydinpommia pahempi.

Tri Kylmä kirjoitti:

"ei tietenkään dopler yksin pelasta vaan mukana on kaupallisissa reaktoreissa, jäähdytteen tiheys (tai lämpötila kerroin). joka yhdessä doplerin kanssa rajoittaa/pysäyttää/lopettaa tehonnousun."

Esität tässä ikääkuin jo kolmannen reaktiivisyyden takasinkytkennän, eli jäähdytteen tiheyden. Tämä sotkee, koska aiemmin puhuit tehotakaisinkytkennästä, joka on siis sama asia. Eli negatiivnen tehokerroin tarkoittaa sitä, että kun jäähdyte muuttuu aukolliseksi (syntyy höyrykuplia), reaktio vaimenee.

Reaktorissa on siis vain nämä kaksi fysikaalista takaisinkytkentää jotka hillitsevät tehon nousua. Dopplerin-takaisinkytkentä on selkeästi yliarvostettu, koska teho voi karata todella korkealle, ennen kuin se toimii, eikä se koskaan pudota tehoa "normaaliksi".

Trigassa ja muissa vastaavissa tutkimusreaktoreissa käytetään erityisesti suunniteltua polttoainetta, jossa tehon rajoitus toimii tehokkaammin ja nopeammin. Muutenkin nuo reaktorit ovat suunniteltu aivan toisella lailla ja niissä voidaan siis ajaa tehot kerkeästi tappiin ilman räjähdystä.

Jos Tsernobyl kerran oli tehon takaisinkytkennältään positiivinen vain pienillä tehoilla, niin silloin takaisinkytkennän olisi pitänyt suurilla tehoilla rajoittaa tehoa. Mutta kävikö kuitenkin niin, että teho karkasi niin nopeasti, että vasta dopplerin-ilmiö lopulta ehti rajoitaa sitä, mutta ei sekään riittävän ajoissa?

Lue lisää

kolme reaktiivisuuden muutosta (tai oikeastaan neljä jos säätösauvat lasketaan mukaan)

- polttoaineen lämpötilan (jota kutsutaan myös doppler takaisinkytkennäksi)
- tiheyden takaisinkytkenän (joka voidaan esittää myös lämpötilan suhteen)
ja
- jäähdytteen booripitoisuuden suhteen
neljäntenä takaisinkytkentänä on sitten
- säätösauvojen asenon (joko ryhmittäin tai kaikki ryhmät yhdessä)

-siis reaktiivisuuden muutos/em parametrin muutos

Ehkä selitin huonosti aiemmin ja turhaan otin mukaan jäähdytteen tiheyden ja lämpötilan koska ne ovat periaatteessa sama asia.

ja tuohon tsernokysymykseen, siinä kävi liene juuri niin kuten toteat. syynä tähän on liene tuo huono jäähdytteen tiheyden takaisinkytkentä etenkin tuossa alhaisen tehon tilanteessa. Lisäksi on kohtuullisen luotettavasti analyysein pystytty osoittamaan säätösauvojen sisääntyönnöstä johtuva hetkellinen reaktiivisuuden kasvu juuri tuolla kyseisellä tehoalueella.

RBMKT ovat ns grafiittimoderoituja. Grafiittiä käytetään tyypillisesti niissä laitoksissa joissa käytetään alhaista rikastusastetta ja/tai joilla halutaan tarvittaessa tuottaa aseplutoniumia.

K.Kriitikko kirjoitti:

"Tsernobylin ydinpolttoaineen U-235- pitoisuus oli vain 2%. Sellaisessa aineessa ei voi lainkaan tapahtua ydinräjähdystä, olipa ainetta kasassa kuinka paljon tahansa, koska silloin U-235 atomien välissä on jo liikaa muita atomeja, eikä ketjureaktio voi toimia."

Koska täällä tuntuu olevan paljon väärää tietoa aiheesta, niin pannaan tähän ihan selvyyden vuoksi: ydinreaktorin täytyy olla kriittinen, jotta se voisi tuottaa lämpöä ja sitä kautta sähköä. Toisin sanoen: KETJUREAKTION TÄYTYY TOIMIA, tai reaktoriin pitää lisätä jotekin neutroneita, jotta fissoreaktio voisi jatkua.

Kaikki ydinvoimalat ladataan kriittisiksi (moderaattorin kanssa), eli kasvukerroin on vähän yli yhden. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sauvojen läpi virtaavan veden hidastamia vapautuneita neutroneita on aina vähän enemmän, kuin uraaniatomin halkaisemiseen tarvittavia neutroneita, joka mahdollistaa sen, että ketjureaktio pysyy käynnissä. Reaktiota hallitaan sitten neutroneita imevillä säätösauvoilla ja monilla muilla tekijöillä, mm veden virtauksella ja tiheydellä.

On tavallaan makuasia, kutsutaanko karannutta reaktiota, jossa fissioteho nousee räjähdysmäisesti, ydinräjähdykseksi, vai kutsutaanko sitä sen sekundaarisen vaikutuksen mukaan vaikkapa höyryräjähdykseksi, kuten esim Tsernobylin tapauksessa. Ymmärrän hyvin, että ydinala on äärimmäisen allerginen termeille, jotka yhdistävät ydinaseen ja ydinvoimalan.

Itse tyydyn välttämään ydinräjähdys-sanaa, koska nopea fissiotehon nousu reaktorissa on kuitenkin aina matelevan hidas verrattuna ydinräjähdykseen.Vaikka periaate on kuitenkin ihan sama, merkittävin ero on, että ydinräjähdyksessä ei ole negatiivisia takaisinkytkentöjä, vaan ainostaan vahva positiivinen takaisinkytkentä. Ydinreaktorin räjähdysteho rajoittuu aina luonnostaan, mutta pommin ei. Ydinvoimalan räjähdyksessä ei pitäisi voida syntyä vastaavaa voimakasta paineaaltoa, vaikka se saastevaikutuksiltaan voisikin olla 100-1000 kertaa ydinpommia pahempi.

Lue lisää

"On tavallaan makuasia, kutsutaanko karannutta reaktiota, jossa fissioteho nousee räjähdysmäisesti, ydinräjähdykseksi, vai kutsutaanko sitä sen sekundaarisen vaikutuksen mukaan vaikkapa höyryräjähdykseksi, kuten esim Tsernobylin tapauksessa. Ymmärrän hyvin, että ydinala on äärimmäisen allerginen termeille, jotka yhdistävät ydinaseen ja ydinvoimalan. "

Tuohon liittyen kirjoitti täällä tuulensilmu viestissä /1/ näin:

"
STUK käytti tuota termiä eräässä TKK:n luentomonisteessa, Kirsi Alm-Lytz 17.11.2009, Tshernobylin onnettomuudesta kertoessaan

"Kaikki 3 peräkkäistä leviämisestettä (ei ollut suojarakennusta) pettivät suuren fissiotehopurkauksen takia, jota seurasi höyryräjähdys"
"

Koko termi "tehopurkaus" on aika harvinainen. Kun sanotaan "suuri fissiotehopurkaus", käsitän sen ilman muuta ydinräjähdyksenä, ehkä pienempänä kuin ydinräjähdys yleensä mielletään,, mutta joka tapauksessa ydinräjähdyksenä. Välttääkseen sanaa "ydinräjädys" STUK puhuu "suuresta fissiotehopurkaukseta".


"Itse tyydyn välttämään ydinräjähdys-sanaa, koska nopea fissiotehon nousu reaktorissa on kuitenkin aina matelevan hidas verrattuna ydinräjähdykseen.Vaikka periaate on kuitenkin ihan sama, merkittävin ero on, että ydinräjähdyksessä ei ole negatiivisia takaisinkytkentöjä, vaan ainostaan vahva positiivinen takaisinkytkentä. Ydinreaktorin räjähdysteho rajoittuu aina luonnostaan, mutta pommin ei. Ydinvoimalan räjähdyksessä ei pitäisi voida syntyä vastaavaa voimakasta paineaaltoa, vaikka se saastevaikutuksiltaan voisikin olla 100-1000 kertaa ydinpommia pahempi."

Aivan samansuuntaisia asiantuntijakommentteja olen lukenut. Se, mitä ajan takaa, käy ilmi viestin /1/ ketjun muista kirjoituksista: voiko mikään suunnittelu toimia kaikissa olosuhteissa/tilanteissa? Mielestäni ei voi. Esimerkiksi kaikki reaktorijärjestelmän negatiiviset takaisinkytkennät on tipotiessään, kun sula reaktori valahtaa vesialtaaseen, jota ei missään suunnitelmissa varmaankaan koskaan ollut olemassakaan, mutta siitä aiheutuvaa ydinräjähdyksen mahdollisuutta, josta kertoi venäläinen akateemikko ja ydinfyysikko, en ole kenenkään asiantuntijan nähnyt kiistävän.

1: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9178532#comment-44799936
(Lausujana STUK)

lahtari kirjoitti:

Tässä suora lainaus VNA 733/2008 §14 alusta:

Turvallisuustoimintojen varmistamisessa on ensisijaisesti käytettävä hyväksi suunnitteluratkaisuin saavutettavissa olevia luontaisia turvallisuusominaisuuksia. Erityisesti ydinreaktorin fysikaalisten takaisinkytkentöjen yhteisvaikutuksen on oltava sellainen, että se hillitsee reaktorin tehon kasvua.

Lue lisää

Tässäpä kelpo vastaus! Viherpiiperö hiljeni kerralla.

tyypillisesti kirjoitti:

kolme reaktiivisuuden muutosta (tai oikeastaan neljä jos säätösauvat lasketaan mukaan)

- polttoaineen lämpötilan (jota kutsutaan myös doppler takaisinkytkennäksi)
- tiheyden takaisinkytkenän (joka voidaan esittää myös lämpötilan suhteen)
ja
- jäähdytteen booripitoisuuden suhteen
neljäntenä takaisinkytkentänä on sitten
- säätösauvojen asenon (joko ryhmittäin tai kaikki ryhmät yhdessä)

-siis reaktiivisuuden muutos/em parametrin muutos

Ehkä selitin huonosti aiemmin ja turhaan otin mukaan jäähdytteen tiheyden ja lämpötilan koska ne ovat periaatteessa sama asia.

ja tuohon tsernokysymykseen, siinä kävi liene juuri niin kuten toteat. syynä tähän on liene tuo huono jäähdytteen tiheyden takaisinkytkentä etenkin tuossa alhaisen tehon tilanteessa. Lisäksi on kohtuullisen luotettavasti analyysein pystytty osoittamaan säätösauvojen sisääntyönnöstä johtuva hetkellinen reaktiivisuuden kasvu juuri tuolla kyseisellä tehoalueella.

RBMKT ovat ns grafiittimoderoituja. Grafiittiä käytetään tyypillisesti niissä laitoksissa joissa käytetään alhaista rikastusastetta ja/tai joilla halutaan tarvittaessa tuottaa aseplutoniumia.

Lue lisää

"Se, mitä ajan takaa, käy ilmi viestin /1/ ketjun muista kirjoituksista: voiko mikään suunnittelu toimia kaikissa olosuhteissa/tilanteissa? Mielestäni ei voi. Esimerkiksi kaikki reaktorijärjestelmän negatiiviset takaisinkytkennät on tipotiessään, kun sula reaktori valahtaa vesialtaaseen, jota ei missään suunnitelmissa varmaankaan koskaan ollut olemassakaan, mutta siitä aiheutuvaa ydinräjähdyksen mahdollisuutta, josta kertoi venäläinen akateemikko ja ydinfyysikko, en ole kenenkään asiantuntijan nähnyt kiistävän."

Se, että ydinpolttoaine sisälätää pienen määrän U235 ja ison määrän U238 ei tavallaan ole suunnitteluperiaate, vaan polttoaineen ominaisuus. Se kuitenkin estää polttoainetta räjähtämästä ydinräjähteen tavoin, eli rajoittaa sen fissiopurkaustehon melko alhaiseksi. Tuskin voisi syntyä sellaista tilannetta, että reaktorin U235 konsentroituisi esimerkiksi ytimen sulamisen yhteydessä siten, että syntyisi rajoittamaton fissio.

Toisaalta jos ydinvoimala kuitenkin voi räjähätää, niin onko sillä oikeastaan välia, onko kyse ydinräjähdyksestä, vai esimerkiksi höyryräjähdyksestä? Tuskin kannattaa kiistellä räjähdyksen nimestä, vaan mielummin ehkä siitä, voiko tuollaista räjähdystä tapahtua.

Näin tuon Venäläisen akateemikon lausunnon ja uskon, että voimakkaalla rähjähdyksellä hän tarkoittii sitä, että kun sula polttoainen hajoaisi vesialtaassa pirstaleiksi, niin grafiitin ja polttoaineen seos yhdessä veden kanssa muodostaisi sopivan geometrian räjähdysmäiselle fissiotehon kasvulle. Siis sen lisäksi, että polttoaine luovuttaisi nopeasti lämpöenergiansa veteen, se samalla myös kuumenisi, jolloin höyryrähjähdyksestä tulisi monta luokkaa voimakkaampi. Tässäkin tapauksessa fissiota olisi rajoittanut mm dopplerin-takaisinkytkentä.

K.Kriitikko kirjoitti:

"Se, mitä ajan takaa, käy ilmi viestin /1/ ketjun muista kirjoituksista: voiko mikään suunnittelu toimia kaikissa olosuhteissa/tilanteissa? Mielestäni ei voi. Esimerkiksi kaikki reaktorijärjestelmän negatiiviset takaisinkytkennät on tipotiessään, kun sula reaktori valahtaa vesialtaaseen, jota ei missään suunnitelmissa varmaankaan koskaan ollut olemassakaan, mutta siitä aiheutuvaa ydinräjähdyksen mahdollisuutta, josta kertoi venäläinen akateemikko ja ydinfyysikko, en ole kenenkään asiantuntijan nähnyt kiistävän."

Se, että ydinpolttoaine sisälätää pienen määrän U235 ja ison määrän U238 ei tavallaan ole suunnitteluperiaate, vaan polttoaineen ominaisuus. Se kuitenkin estää polttoainetta räjähtämästä ydinräjähteen tavoin, eli rajoittaa sen fissiopurkaustehon melko alhaiseksi. Tuskin voisi syntyä sellaista tilannetta, että reaktorin U235 konsentroituisi esimerkiksi ytimen sulamisen yhteydessä siten, että syntyisi rajoittamaton fissio.

Toisaalta jos ydinvoimala kuitenkin voi räjähätää, niin onko sillä oikeastaan välia, onko kyse ydinräjähdyksestä, vai esimerkiksi höyryräjähdyksestä? Tuskin kannattaa kiistellä räjähdyksen nimestä, vaan mielummin ehkä siitä, voiko tuollaista räjähdystä tapahtua.

Näin tuon Venäläisen akateemikon lausunnon ja uskon, että voimakkaalla rähjähdyksellä hän tarkoittii sitä, että kun sula polttoainen hajoaisi vesialtaassa pirstaleiksi, niin grafiitin ja polttoaineen seos yhdessä veden kanssa muodostaisi sopivan geometrian räjähdysmäiselle fissiotehon kasvulle. Siis sen lisäksi, että polttoaine luovuttaisi nopeasti lämpöenergiansa veteen, se samalla myös kuumenisi, jolloin höyryrähjähdyksestä tulisi monta luokkaa voimakkaampi. Tässäkin tapauksessa fissiota olisi rajoittanut mm dopplerin-takaisinkytkentä.

Lue lisää

"Nimestä viis"
Juurihan kerroit, että ydinvoima-ala on allerginen joillekin termeille tjsp. Käsittääkseni ydinräjähdys on räjähdys, joka saa voimansa ydinfissiosta tai ydinfuusiosta (sama pätee ydiuaseisiin). Se, mitä siitä seuraa, on toinen juttu.

"Tuskin kannattaa kiistellä räjähdyksen nimestä, vaan mielummin ehkä siitä, voiko tuollaista räjähdystä tapahtua."
Se tosiaan on tämän keskustelun aihe.

"Se, että ydinpolttoaine sisälätää pienen määrän U235 ja ison määrän U238 ei tavallaan ole suunnitteluperiaate, vaan polttoaineen ominaisuus. Se kuitenkin estää polttoainetta räjähtämästä ydinräjähteen tavoin, eli rajoittaa sen fissiopurkaustehon melko alhaiseksi. Tuskin voisi syntyä sellaista tilannetta, että reaktorin U235 konsentroituisi esimerkiksi ytimen sulamisen yhteydessä siten, että syntyisi rajoittamaton fissio."

Muistaakseni n. 40% reaktorin synnyttämästä tehosta saadaan säteilytyksessä kehittyvästä fissiilisestä plutoniumista. "Tuskin voisi syntyä...." onkin se mikä minua kiinnostaa, ja tietenkin mahdollisen ydinräjähdyksen voimakkuus. Kun kuvittelee erilaisia tilanteita, pahimpana tulee mieleen se, että reaktori on yht'äkkiä paljaan taivaan alla - sellainen skenaario tuskin kuuluu niihin "kaikissa olosuhteissa"-suunnitteluvaatimuksiin, joita täällä on yritetty tyrkyttää todisteeksi siitä, että ydinräjähdys ydinvoimalassa on mahdoton tapahtuma.


"Näin tuon Venäläisen akateemikon lausunnon ja uskon, että voimakkaalla rähjähdyksellä hän tarkoittii sitä, että kun sula polttoainen hajoaisi vesialtaassa pirstaleiksi, niin grafiitin ja polttoaineen seos yhdessä veden kanssa muodostaisi sopivan geometrian räjähdysmäiselle fissiotehon kasvulle"

Ainakin suomennetussa ohjelmassa hän sanoi aivan jotain muuta - puoli eurooppaa asuinkelvoton tjms. Laaksonen ei väitettä suoraan tyrmännyt, hän kommentoi, ehkä tuohtuneena, näin:

"Ohjelmassa spekuloidulla toisella räjähdyksellä olisi ollut kuvattu voima vain, jos se olisi ollut ydinaseen kaltainen. Silloinkaan seuraukset eivät olisi olleet kuvatun laajuiset. Tiedämme kuitenkin varmasti, että ydinasetta ei synny itsekseen missään reaktorin onnettomuusskenaariossa"

Laaksonen on kokolailla oikeassa - paitsi ehkä niillä poikkeuksella, että mainitut onnettomuusskenaariot tehdään/julkaistaan, tai onnettomuusskenaariot laajennetaan koskemaan myös tahallaan aiheutettuja onnettomuuksia (jolloin ydinvoimalasta ehkä syntyisi ydinase - mutta ei itsekseen, koska sillä tavoin ei ydinaseita synny misssään).

Vastaaja kirjoitti:

"Nimestä viis"
Juurihan kerroit, että ydinvoima-ala on allerginen joillekin termeille tjsp. Käsittääkseni ydinräjähdys on räjähdys, joka saa voimansa ydinfissiosta tai ydinfuusiosta (sama pätee ydiuaseisiin). Se, mitä siitä seuraa, on toinen juttu.

"Tuskin kannattaa kiistellä räjähdyksen nimestä, vaan mielummin ehkä siitä, voiko tuollaista räjähdystä tapahtua."
Se tosiaan on tämän keskustelun aihe.

"Se, että ydinpolttoaine sisälätää pienen määrän U235 ja ison määrän U238 ei tavallaan ole suunnitteluperiaate, vaan polttoaineen ominaisuus. Se kuitenkin estää polttoainetta räjähtämästä ydinräjähteen tavoin, eli rajoittaa sen fissiopurkaustehon melko alhaiseksi. Tuskin voisi syntyä sellaista tilannetta, että reaktorin U235 konsentroituisi esimerkiksi ytimen sulamisen yhteydessä siten, että syntyisi rajoittamaton fissio."

Muistaakseni n. 40% reaktorin synnyttämästä tehosta saadaan säteilytyksessä kehittyvästä fissiilisestä plutoniumista. "Tuskin voisi syntyä...." onkin se mikä minua kiinnostaa, ja tietenkin mahdollisen ydinräjähdyksen voimakkuus. Kun kuvittelee erilaisia tilanteita, pahimpana tulee mieleen se, että reaktori on yht'äkkiä paljaan taivaan alla - sellainen skenaario tuskin kuuluu niihin "kaikissa olosuhteissa"-suunnitteluvaatimuksiin, joita täällä on yritetty tyrkyttää todisteeksi siitä, että ydinräjähdys ydinvoimalassa on mahdoton tapahtuma.


"Näin tuon Venäläisen akateemikon lausunnon ja uskon, että voimakkaalla rähjähdyksellä hän tarkoittii sitä, että kun sula polttoainen hajoaisi vesialtaassa pirstaleiksi, niin grafiitin ja polttoaineen seos yhdessä veden kanssa muodostaisi sopivan geometrian räjähdysmäiselle fissiotehon kasvulle"

Ainakin suomennetussa ohjelmassa hän sanoi aivan jotain muuta - puoli eurooppaa asuinkelvoton tjms. Laaksonen ei väitettä suoraan tyrmännyt, hän kommentoi, ehkä tuohtuneena, näin:

"Ohjelmassa spekuloidulla toisella räjähdyksellä olisi ollut kuvattu voima vain, jos se olisi ollut ydinaseen kaltainen. Silloinkaan seuraukset eivät olisi olleet kuvatun laajuiset. Tiedämme kuitenkin varmasti, että ydinasetta ei synny itsekseen missään reaktorin onnettomuusskenaariossa"

Laaksonen on kokolailla oikeassa - paitsi ehkä niillä poikkeuksella, että mainitut onnettomuusskenaariot tehdään/julkaistaan, tai onnettomuusskenaariot laajennetaan koskemaan myös tahallaan aiheutettuja onnettomuuksia (jolloin ydinvoimalasta ehkä syntyisi ydinase - mutta ei itsekseen, koska sillä tavoin ei ydinaseita synny misssään).

Lue lisää

"Juurihan kerroit, että ydinvoima-ala on allerginen joillekin termeille tjsp. Käsittääkseni ydinräjähdys on räjähdys, joka saa voimansa ydinfissiosta tai ydinfuusiosta (sama pätee ydiuaseisiin). Se, mitä siitä seuraa, on toinen juttu. "

Niinkuin sanoin, niin ihan sama, miksi sitä kutsutaan. Reaktorin räjähdyksessä ei kuitenkaan voisi syntyä sellaista kuumuutta ja plasmapalloa, joka aihettaisi niin suuren painevaikutuksen ja yhtä pitkälle etenevän polttovaikutuksen. Jotta reaktori edes kunnolla räjähtäisi, tarvittaisiin väliaineeksi vettä, joka höyrystyisi nopeasti, tai muuttuisi vedyksi.

Ydinvoimala voisi olla ydinase terroristeille tai sodassa, mutta tuskin muuta kuin likainen pommi. Saastevaikutus olisi kuitenkin pahempi kuin ydinaseessa.

K.Kriitikko kirjoitti:

"Juurihan kerroit, että ydinvoima-ala on allerginen joillekin termeille tjsp. Käsittääkseni ydinräjähdys on räjähdys, joka saa voimansa ydinfissiosta tai ydinfuusiosta (sama pätee ydiuaseisiin). Se, mitä siitä seuraa, on toinen juttu. "

Niinkuin sanoin, niin ihan sama, miksi sitä kutsutaan. Reaktorin räjähdyksessä ei kuitenkaan voisi syntyä sellaista kuumuutta ja plasmapalloa, joka aihettaisi niin suuren painevaikutuksen ja yhtä pitkälle etenevän polttovaikutuksen. Jotta reaktori edes kunnolla räjähtäisi, tarvittaisiin väliaineeksi vettä, joka höyrystyisi nopeasti, tai muuttuisi vedyksi.

Ydinvoimala voisi olla ydinase terroristeille tai sodassa, mutta tuskin muuta kuin likainen pommi. Saastevaikutus olisi kuitenkin pahempi kuin ydinaseessa.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/RBMK
RBMK-reaktori on kehitetty Neuvostoliitossa Anatoli Aleksandrovin johdolla, ja se tunnetaan laajimmin Tšernobylin voimalan reaktorina. Toisin kuin puhtaasti siviilikäyttöön tehdyissä kevytvesireaktoreisssa, hidastinaine on palonarkaa hiiltä. RBMK on alusta asti tunnettu epävakaana reaktorityyppinä. Siinä on sekä suunnitteluvikoja että tarkoituksellisia ominaisuuksia, jotka olennaisesti heikentävät reaktorin turvallisuutta. Reaktorilla on tietyillä tehoalueilla taipumusta yllättäviin tehonnousuihin ja epävakauteen. Lisäksi reaktorin säätösauvojen kärjistä puuttuu absorbaattoriaine, jolla reaktiota säädetään. Näin ollen säätösauvojen syötöllä ei aluksi ole reaktiota hillitsevää vaikutusta – pahimmillaan päinvastoin. Reaktorin hidastinaine grafiitti eli alkuaine hiili voi vakavassa onnettomuudessa syttyä palamaan, mikä mahdollisti yhdessä muiden suunnitteluvikojen kanssa Tšernobylin onnettomuuden massiivisen päästön. RBMK-reaktoreiden suunnitteluvikoja on nyttemmin korjattu.

Vastaaja kirjoitti:

"Nimestä viis"
Juurihan kerroit, että ydinvoima-ala on allerginen joillekin termeille tjsp. Käsittääkseni ydinräjähdys on räjähdys, joka saa voimansa ydinfissiosta tai ydinfuusiosta (sama pätee ydiuaseisiin). Se, mitä siitä seuraa, on toinen juttu.

"Tuskin kannattaa kiistellä räjähdyksen nimestä, vaan mielummin ehkä siitä, voiko tuollaista räjähdystä tapahtua."
Se tosiaan on tämän keskustelun aihe.

"Se, että ydinpolttoaine sisälätää pienen määrän U235 ja ison määrän U238 ei tavallaan ole suunnitteluperiaate, vaan polttoaineen ominaisuus. Se kuitenkin estää polttoainetta räjähtämästä ydinräjähteen tavoin, eli rajoittaa sen fissiopurkaustehon melko alhaiseksi. Tuskin voisi syntyä sellaista tilannetta, että reaktorin U235 konsentroituisi esimerkiksi ytimen sulamisen yhteydessä siten, että syntyisi rajoittamaton fissio."

Muistaakseni n. 40% reaktorin synnyttämästä tehosta saadaan säteilytyksessä kehittyvästä fissiilisestä plutoniumista. "Tuskin voisi syntyä...." onkin se mikä minua kiinnostaa, ja tietenkin mahdollisen ydinräjähdyksen voimakkuus. Kun kuvittelee erilaisia tilanteita, pahimpana tulee mieleen se, että reaktori on yht'äkkiä paljaan taivaan alla - sellainen skenaario tuskin kuuluu niihin "kaikissa olosuhteissa"-suunnitteluvaatimuksiin, joita täällä on yritetty tyrkyttää todisteeksi siitä, että ydinräjähdys ydinvoimalassa on mahdoton tapahtuma.


"Näin tuon Venäläisen akateemikon lausunnon ja uskon, että voimakkaalla rähjähdyksellä hän tarkoittii sitä, että kun sula polttoainen hajoaisi vesialtaassa pirstaleiksi, niin grafiitin ja polttoaineen seos yhdessä veden kanssa muodostaisi sopivan geometrian räjähdysmäiselle fissiotehon kasvulle"

Ainakin suomennetussa ohjelmassa hän sanoi aivan jotain muuta - puoli eurooppaa asuinkelvoton tjms. Laaksonen ei väitettä suoraan tyrmännyt, hän kommentoi, ehkä tuohtuneena, näin:

"Ohjelmassa spekuloidulla toisella räjähdyksellä olisi ollut kuvattu voima vain, jos se olisi ollut ydinaseen kaltainen. Silloinkaan seuraukset eivät olisi olleet kuvatun laajuiset. Tiedämme kuitenkin varmasti, että ydinasetta ei synny itsekseen missään reaktorin onnettomuusskenaariossa"

Laaksonen on kokolailla oikeassa - paitsi ehkä niillä poikkeuksella, että mainitut onnettomuusskenaariot tehdään/julkaistaan, tai onnettomuusskenaariot laajennetaan koskemaan myös tahallaan aiheutettuja onnettomuuksia (jolloin ydinvoimalasta ehkä syntyisi ydinase - mutta ei itsekseen, koska sillä tavoin ei ydinaseita synny misssään).

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9006076/43680819
" Valkovenäläisen ydinfyysikon ja akateemikon mukaan Tshernobylissä olisi voinut tapahtua jättimäinen ydinräjähdys, jos sula reaktori olisi päässyt valumaan alapuolella olevaan altaaseen, jonne oli valunut onnettomuuden sammutustöissä käytettyä vettä."
Nyt Vastaaja kirjoittaa: "Näin tuon Venäläisen akateemikon lausunnon ja uskon, että voimakkaalla rähjähdyksellä hän tarkoittii sitä, että kun sula polttoainen hajoaisi vesialtaassa pirstaleiksi, niin grafiitin ja polttoaineen seos yhdessä veden kanssa muodostaisi sopivan geometrian räjähdysmäiselle fissiotehon kasvulle" .
Aiemmassa viestissä kirjoitit 'jättimäinen ydinräjähdys' , nyt kirjoitat (enää) 'voimakas räjähdys'. Mistä moinen tekstimuutos?
Joka tapauksessa Tsernobylin sulan ydinpolttoaineen, veden ja hiilen seos ei aiheuta ' jättiläismäistä ydinräjähdystä', eikä muutakaan ydinräjähdystä, vaikka joku akateemikko ehkä olisi joskus näin spekuloinut. Mm. ydinfyysikko Laaksonen, ovat todenneet, että tuollaiset väitteet eivät voi toteutua.
Ydinreaktorissa uraani ja sen hajoamistuotteet (myös plutonium) jäävät paikalleen, eivätkä itsekseen rikastu johonkin tiettyyn paikkaan polttoaineessa. Plutonium on erikseen kemiallisesti erotettava, jos se halutaan käyttää ydinpolttoaineeksi tai ydinpommiin.
Ns." likainen pommi " ei ole ydinpommi, vaan pommi, jossa radioaktiivinen aine (tai jokin muu myrkyllinen aine) levitetään ympäristöön tavanomaista räjähdettä käyttäen.

lahtari kirjoitti:

Mene ensin STUK:n sivulle (www.stuk.fi), valitse sieltä ylhäältä kohta "Julkaisut ja määräykset" ja kas kummaa, kohta jo löydät tuon mainitun valtioneuvoston asetuksen. Perehdy asioihin, ennenkuin alat julistaa netissä omia ennakkoluulojasi ainoana kanonisoituna totuutena.

Olet vähän niinkuin Stalin 30-luvulla: rikos kyllä keksitään, kun syyllinen (=ydinvoima, Suomen sähköntuotanto, kansan hyvinvointi) on ensin löydetty.

Lue lisää

Vertaus Staliniin on todella nerokas. Tämä on isku, josta viherhemmot eivät enää
toivu. Vertauksesi asettaa ydinvoiman vastustajien argumentit oikeaan perspektiiviin.

Kuka enää tämän jälkeen ottaa heidän väitteitään vakavasti. Kiitos, ystäväni!

K.Kriitikko kirjoitti:

"Juurihan kerroit, että ydinvoima-ala on allerginen joillekin termeille tjsp. Käsittääkseni ydinräjähdys on räjähdys, joka saa voimansa ydinfissiosta tai ydinfuusiosta (sama pätee ydiuaseisiin). Se, mitä siitä seuraa, on toinen juttu. "

Niinkuin sanoin, niin ihan sama, miksi sitä kutsutaan. Reaktorin räjähdyksessä ei kuitenkaan voisi syntyä sellaista kuumuutta ja plasmapalloa, joka aihettaisi niin suuren painevaikutuksen ja yhtä pitkälle etenevän polttovaikutuksen. Jotta reaktori edes kunnolla räjähtäisi, tarvittaisiin väliaineeksi vettä, joka höyrystyisi nopeasti, tai muuttuisi vedyksi.

Ydinvoimala voisi olla ydinase terroristeille tai sodassa, mutta tuskin muuta kuin likainen pommi. Saastevaikutus olisi kuitenkin pahempi kuin ydinaseessa.

Lue lisää

"Ydinvoimala voisi olla ydinase terroristeille tai sodassa, mutta tuskin muuta kuin likainen pommi. Saastevaikutus olisi kuitenkin pahempi kuin ydinaseessa."

Uskallan epäillä siltä osin, mitä terroristit voisivat saada aikaan ydinvoimalassa - ei sinne lähetetä poropeukaloita esim. roiskimaan käsikranaatteja tai paukuttekemaan sinbgolla reikiä sinne tänne. Homma on todennäköisesti hyvin suunniteltu, valmisteltu ja tavoitteeksi asetettu vähintään kunnon "Tshernobylit".

K.Kriitikko kirjoitti:

"Juurihan kerroit, että ydinvoima-ala on allerginen joillekin termeille tjsp. Käsittääkseni ydinräjähdys on räjähdys, joka saa voimansa ydinfissiosta tai ydinfuusiosta (sama pätee ydiuaseisiin). Se, mitä siitä seuraa, on toinen juttu. "

Niinkuin sanoin, niin ihan sama, miksi sitä kutsutaan. Reaktorin räjähdyksessä ei kuitenkaan voisi syntyä sellaista kuumuutta ja plasmapalloa, joka aihettaisi niin suuren painevaikutuksen ja yhtä pitkälle etenevän polttovaikutuksen. Jotta reaktori edes kunnolla räjähtäisi, tarvittaisiin väliaineeksi vettä, joka höyrystyisi nopeasti, tai muuttuisi vedyksi.

Ydinvoimala voisi olla ydinase terroristeille tai sodassa, mutta tuskin muuta kuin likainen pommi. Saastevaikutus olisi kuitenkin pahempi kuin ydinaseessa.

Lue lisää

on töissä siellä ydinvoimalassa?

_terroristi_ kirjoitti:

on töissä siellä ydinvoimalassa?

"Mitä voi tapahtua jos se _terroristi_
on töissä siellä ydinvoimalassa? "

En osaa mitenkään kuvitella, että yksi terroristi pystyisi saamaan aikaan tämän keskustelun aiheen mukaisen ydinräjähdyksen ydinvoimalassa, vaikka olisi kuinka monta vuotta ehtinyt sitä suunnitella. Enemmän tai vähemmän vakavan ydinonnettomuuden voisi kyllä saada aikaan.

Ydinterrorismista yleisemmin ketjussa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9507074
(Ydinterrorismi)

Vastaaja kirjoitti:

"jos tarkoitat reaktorin 24.4.2010 08:49
räjähtämistä rektiivisuusonnettomuuden seurauksenan niin vastaus on yksikäsitteisesti ei. Tämän estää reaktorin ydintekniset turvallisuusvaatimukset. "

Ja ne vaatimuksetko sitten estävät ydinräjähdyksen ydinvoimalassa? Älä usko itsekään.

Lue lisää

Estetäänkö vaatimuksilla ydinräjähdys? Se on kuin lapsen uskoa siihen, että mitään pahaa ei tapahdu isille eikä äitille.

Mikähän mahtaa olla STUKin kanta asiaan? Siis siihen, että
"Voiko ydinvoimalassa tapahtua ydinräjähdys missään olosuhteissa sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla? "

Eri asiaa kuin kysyin, mutta kommentoin (Laaksonen on täysin oikeassa).

Laaksonen: "Ohjelmassa spekuloidulla toisella räjähdyksellä olisi ollut kuvattu voima vain, jos se olisi ollut ydinaseen kaltainen. Silloinkaan seuraukset eivät olisi olleet kuvatun laajuiset. Tiedämme kuitenkin varmasti, että ydinasetta ei synny itsekseen missään reaktorin onnettomuusskenaariossa."

"Ohjelmassa spekuloidulla toisella räjähdyksellä olisi ollut kuvattu voima vain, jos se olisi ollut ydinaseen kaltainen.
- pitää paikkansa

"Silloinkaan seuraukset eivät olisi olleet kuvatun laajuiset."
- pitää paikkansa. Millaiset onnettomuuden seuraukset olisi silloin olleet?

"Tiedämme kuitenkin varmasti, että ydinasetta ei synny itsekseen missään reaktorin onnettomuusskenaariossa"

. pitää paikkansa. 100% varmuudella ydinaseita ei synny itsekseen missään. Yleensä niitä varten on omia tehtaita tai laitoksia.

Reaktiivisuus voi lisääntyä melko nopeasti myös kevytvesireaktorissa. Vuonna 61 Jenkeissä rähjähti tutkimusreaktori SL-1 6 millisekunnissa. Kyseisen reaktrin polttoaine ei ollut tyypillistä, jolloin tehoa rajoittavat fysikaaliset tekijät eivä toimineet ehkä samalla tavoin, kuin tavallisessa kevytvesireaktorissa.

Tsernobylin teho nousi noin 11000%:iin sekunnissa, sitten se vähän putosi ja nousi uudestaan noin 8000%:iin, jolloin reraktorin sisäinen paine kasvoi jo liian suureksi ja seurauksena höyryräjähdys. Asiantuntijat, ei siis Stuk, eikä IAEA, luokittelevat Tsernobylin kriittisyysonnettomuudeksi, vaikka rakenteet hajoittikin ehkä höyryn nopea laajentuminen.

Sama se miksikä näitä räjähdyksiä kutsutaan, oleellista on se, että fissiotuotteiden vapatumisesteet menetetään ja ympäristö saastuu. Nyt voidaan jo melko yleisesti sanoa, että ydinvoimala tuhoutuu tyypillisesti rähjähdyksen tai useiden seurauksena.

Köyliön Late kirjoitti:

Reaktiivisuus voi lisääntyä melko nopeasti myös kevytvesireaktorissa. Vuonna 61 Jenkeissä rähjähti tutkimusreaktori SL-1 6 millisekunnissa. Kyseisen reaktrin polttoaine ei ollut tyypillistä, jolloin tehoa rajoittavat fysikaaliset tekijät eivä toimineet ehkä samalla tavoin, kuin tavallisessa kevytvesireaktorissa.

Tsernobylin teho nousi noin 11000%:iin sekunnissa, sitten se vähän putosi ja nousi uudestaan noin 8000%:iin, jolloin reraktorin sisäinen paine kasvoi jo liian suureksi ja seurauksena höyryräjähdys. Asiantuntijat, ei siis Stuk, eikä IAEA, luokittelevat Tsernobylin kriittisyysonnettomuudeksi, vaikka rakenteet hajoittikin ehkä höyryn nopea laajentuminen.

Sama se miksikä näitä räjähdyksiä kutsutaan, oleellista on se, että fissiotuotteiden vapatumisesteet menetetään ja ympäristö saastuu. Nyt voidaan jo melko yleisesti sanoa, että ydinvoimala tuhoutuu tyypillisesti rähjähdyksen tai useiden seurauksena.

Lue lisää

Höyryräjähdys olisi kyllä voimaltaan riittänyt ydinvoimaaln suojekuoren katon hajottamiseen, mutta mediassa oli pitkään "varma" tieto siitä, että reaktorin tehon valtaisa kasvu olisi kuumentanut paikkoja niin, että jäähdytykseen käytetty vesi olisi hajonnut vedyksi ja hapeksi. Vety olisi kevyenä alkuaineena ampaissut aivan suojekuoren yläosaan ja sitten reagoinut hapen kanssa räjähtäen ja tämä olisi murskannut betonisen suojakuvun yläosan. Kuinka tuo teoria nyt jakselee ?

Mikähän on STUKin kanta kysymykseen "Voiko ydinvoimalassa missään olsosuhteissa tapahtua ydinräjähdys sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla"?

En löydä vastausta STUKin sivuilta. Johtopäätös: ydinvoimalassa voi tapahtua ydinräjähdys. Jos ei voisi, siitä kertoisi STUK, TVO, Fortum,. IAEA , ja Greenpeace kissankokoisin kirjaimin.

Vastaaja kirjoitti:

Mikähän on STUKin kanta kysymykseen "Voiko ydinvoimalassa missään olsosuhteissa tapahtua ydinräjähdys sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla"?

En löydä vastausta STUKin sivuilta. Johtopäätös: ydinvoimalassa voi tapahtua ydinräjähdys. Jos ei voisi, siitä kertoisi STUK, TVO, Fortum,. IAEA , ja Greenpeace kissankokoisin kirjaimin.

Lue lisää

10kt pienimuotoinen ydinräjähdys Tshernobylissä, sanoo wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

pommi mikä pommi kirjoitti:

10kt pienimuotoinen ydinräjähdys Tshernobylissä, sanoo wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

Lue lisää

Wikipediassa väitetään näin :"Isotooppianalyysin perusteella on esitetty että 2-3 s höyryräjähdyksen jälkeen tapahtunut toinen voimakkaampi räjähdys oli osittainen hallitsematon ketjureaktio eli pienimuotoinen ydinräjähdys, joka seismologisten mittausten mukaan oli teholtaan noin 10 tn TNT."


Siis Wikipediakaan ei nimenomaisesti väitä, että kyseessä olisi ydinräjähdys, vaan kertoo, että on esitetty tällainen teoria. Sen, että tuollainen teoria olisi todellakin esitetty, voin tietenkin uskoa. Mutta se, että tuo väite pitäisi paikkansa, on kokonaan toinen juttu. ydinräjähdykset kun eivät ole mitään pikku paukkuja kuten tässä tapauksessa on laita (räjähdys vastasi vain kymmentä TNT-tonnia)..

Ydinvoiman vastustajat ovat näköjään päässet ujuttamaan omaa terminologiaansa tuohon Wikipedian artikkeliin, joka toki valtaosaltaan on faktaa. Mutta ydinräjähdysosio sijoittuu minusta kategoraan "urbaani legends".

Wikikpediassa on hyvät puolensa, mutta silloin, kun se käsittelee niinkin komplisoitua ja väestön eri leireihin jakavaa asiaa kuin ydinvoimaa ja ydinvoimaonnettomuuksia, niin sen tekstieihin on suhtauduttava tietyllä varauksella ja harjoitettava ankaraa lähdekritiikkiä. Wikipedia on siis kaikkea muuta kuin arvovaltainen objektiivinen lähde, mutta tämä ei suinkaan tee sitä merkityksettömäksi..

pommi mikä pommi kirjoitti:

10kt pienimuotoinen ydinräjähdys Tshernobylissä, sanoo wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

Lue lisää

Kun se kerran on teoriassa mahdollista, niin täytyyhän sen olla käytännnössäkin mahdollista!

10kt pienimuotoinen ydinräjähdys Tshernobylissä, sanoo wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

Vesa Kaitera kirjoitti:

Wikipediassa väitetään näin :"Isotooppianalyysin perusteella on esitetty että 2-3 s höyryräjähdyksen jälkeen tapahtunut toinen voimakkaampi räjähdys oli osittainen hallitsematon ketjureaktio eli pienimuotoinen ydinräjähdys, joka seismologisten mittausten mukaan oli teholtaan noin 10 tn TNT."


Siis Wikipediakaan ei nimenomaisesti väitä, että kyseessä olisi ydinräjähdys, vaan kertoo, että on esitetty tällainen teoria. Sen, että tuollainen teoria olisi todellakin esitetty, voin tietenkin uskoa. Mutta se, että tuo väite pitäisi paikkansa, on kokonaan toinen juttu. ydinräjähdykset kun eivät ole mitään pikku paukkuja kuten tässä tapauksessa on laita (räjähdys vastasi vain kymmentä TNT-tonnia)..

Ydinvoiman vastustajat ovat näköjään päässet ujuttamaan omaa terminologiaansa tuohon Wikipedian artikkeliin, joka toki valtaosaltaan on faktaa. Mutta ydinräjähdysosio sijoittuu minusta kategoraan "urbaani legends".

Wikikpediassa on hyvät puolensa, mutta silloin, kun se käsittelee niinkin komplisoitua ja väestön eri leireihin jakavaa asiaa kuin ydinvoimaa ja ydinvoimaonnettomuuksia, niin sen tekstieihin on suhtauduttava tietyllä varauksella ja harjoitettava ankaraa lähdekritiikkiä. Wikipedia on siis kaikkea muuta kuin arvovaltainen objektiivinen lähde, mutta tämä ei suinkaan tee sitä merkityksettömäksi..

Lue lisää

Wikipedia ei ole mikään fakta välttämättä.Siellä voi olla pelkkiä mielipiteitä laitettuna.Faktaakin siellä on,mutta ei läheskään kaikki.

pommi mikä pommi kirjoitti:

Kun se kerran on teoriassa mahdollista, niin täytyyhän sen olla käytännnössäkin mahdollista!

10kt pienimuotoinen ydinräjähdys Tshernobylissä, sanoo wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

Lue lisää

Olet lukenut väärin sen Wikipedian artikkelin tai johdat tarkoituksella harhaan tietämättömiä! Siellä sanotaan 10 tn TNT, mikä tarkoittaa 10 tonnia, eli 10 000 kiloa trotyyliä. Sinun mainitsemasi 10 kt on tuhat kertaa enemmän. Hiroshiman pommi oli 10 kt luokkaa. Jos sellainen olisi pamahtanut Tshernobylissä, ei voimalaitoksesta olisi ollut mitään jäljellä ja Pripjatin kaupunkikin olisi tuhoutunut välittömästi.

Muistakaa nyt kirjoitti:

Wikipedia ei ole mikään fakta välttämättä.Siellä voi olla pelkkiä mielipiteitä laitettuna.Faktaakin siellä on,mutta ei läheskään kaikki.

Arvostelisit lähdettä etkä sen kertojaa, ja se lähde on
http://www.springerlink.com/content/d71710g0012116x4/?MUD=MP

pommi mikä pommi kirjoitti:

Kun se kerran on teoriassa mahdollista, niin täytyyhän sen olla käytännnössäkin mahdollista!

10kt pienimuotoinen ydinräjähdys Tshernobylissä, sanoo wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

Lue lisää

Korjaan: 10t ydinpommihan se vain oli . "pienimuotoinen ydinräjähdys, joka seismologisten mittausten mukaan oli teholtaan noin 10 tn TNT.["
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

pommi mikä pommi kirjoitti:

Korjaan: 10t ydinpommihan se vain oli . "pienimuotoinen ydinräjähdys, joka seismologisten mittausten mukaan oli teholtaan noin 10 tn TNT.["
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

Lue lisää

Sekä höyryräjähdys että vetyräjähdys voivat helposti yltää tuohon kymmenen TNT-tonnin tehoon. Aidossa ydinräjähdyksessä kuumuus olisi räjähdyksen yrimessä ollut useita kymmeniä miljoonia asteita, ja tällöin sekä Tshernobylin koko ydinvoimala että kaikki sen työntekijät olisivat yksinkertaisesti höyrystyneet laakista. Tapahtumapaikalle olisi jäänyt vain iso monttu.

pommi mikä pommi kirjoitti:

10kt pienimuotoinen ydinräjähdys Tshernobylissä, sanoo wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

Lue lisää

nuclear transient, pienimuotoinen ydinräjähdys, suuri fissiotehopurkaus

Suomenkielinen wikipedia lienee ottanut tuon lainauksen täällä aiemmin tästä samasta aiheesta käydyssä keskustelussa esitetyssä englanninkielisen wikipedian Chernobyl-lainauksesta:

"However, the ratio of xenon radioisotopes released during the event indicates that the second explosion could be a nuclear power transient. This nuclear transient released 40 GJ of energy, the equivalent of about ten tons of TNT. The analysis indicates that the nuclear excursion was limited to a small portion of the core.[34]"
http://en.wikipedia.org/wiki/Chernobyl

"Nuclear transient" on kai ymmärrettävä "hetkellinen ydinräjähdyspiikki", mutta kun ydinvoimalassa ei voi missään olosuhteissa mitenkään tapahtua ydinräjähdystä, tai ainakaan niin ei saa sanoa, niin tyydytään sitten suomalaisen wikipedian käännökseen, jonka mukaan Tshernobylissä tapahtui "pienimuotoinen ydinräjähdys". Suomen Säteilyturvakeskus on käyttänyt kiertoilmaisua "suuri fissiotehopurkaus" tuota tapahtumasta.

Keksitkö yhtään hyvää syytä siihen, miksi STUK ei kertoisi sitä ydinvoimalassa ei voi tapahtua ydinräjähdystä, jos se olisi totta?

Järkevää lögiikkaa kirjoitti:

Keksitkö yhtään hyvää syytä siihen, miksi STUK ei kertoisi sitä ydinvoimalassa ei voi tapahtua ydinräjähdystä, jos se olisi totta?

Jos ydinvoimaloissa voisi tapahtua ydinräjähdys " jossain olosuhteissa sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla" ydinvoimala olisi Suomen Ydinenergialain vastainen.
Valvovana viranomaisena Säteilyturvakeskus STUK kieltäisi sellaisen ydinvoimalan rakentamisen ja toiminnan Suomessa.

Nimimerkki zsexdrcft kirjoitti :"Tämä koko kiista aiheutuu vain siitä, että nimimerkki vastaaja ja muut viheruskovaiset haluavat aiheettomasti pelotella ihmisiä, ja rinnastaa ydinreaktorin ydinaseeseen."


Tämähän on tietenkin koko nyt käydyn "ydinräjähdys ydinvoimalassa"-keskustelun kantava voima. Ydinvoiman vastustajille olisi äärimmäisen tärkeää saada rinnastetuksi rauhanomainen ydinvoiman käyttö ydinaseisiin, koka ydinaseiden pelotusvaikutus on kansalaisten keskuudessa aivan toista luokkaa kuin Loviisan tai Olkiluodon rauhallisina nököttävien ydinvoimaloiden. Samasta syystä ydinvoiman kannattajille on tavattoman tärkeää torjua kaikki tällaiset rinnastukset. Voimme siis olettaa, että vaikka keskustelu tästä asiasta tällä saitilla hetkekesi taukoaisikin, niin viimeistään parin vuoden päästä tämä asia ponnahtaa taas esille.

Voisitko jo vastata kysymykseeni: mikähän mahtaisi olla STUKin kanta kysymykseen "Voiko ydinvoimalassa missään olsosuhteissa tapahtua ydinräjähdys sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla"? Tietenkin, jos sinulla ei ole mitään tietoa STUKin virallisesta kannasta asiaan, voit kertoa senkin. En löydä kysymykseen vastausta STUKin sivuilta. Johtopäätökseni: ydinvoimalassa voi tapahtua ydinräjähdys. Jos ei voisi, siitä kertoisi STUK, TVO, Fortum,. IAEA , ja Greenpeace kissankokoisin kirjaimin.

TVOn ja IAEAn sivuilta uskoisin löytyvän jonkun kannanoton, mutta STUKin kanta on se joka kiinnostaa - STUK kun Fukushiman tapahtumien jälkeen poisti UKK-osoistaan aiheesta esitetyn kysymyksen ja siihen vastauksen, jossa jotenkin oudosti selitettiin, se (ydinräjähdys ydinvoimalassa) on fysiikan lakien mukaan estetty.

Vastaaja kirjoitti:

Voisitko jo vastata kysymykseeni: mikähän mahtaisi olla STUKin kanta kysymykseen "Voiko ydinvoimalassa missään olsosuhteissa tapahtua ydinräjähdys sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla"? Tietenkin, jos sinulla ei ole mitään tietoa STUKin virallisesta kannasta asiaan, voit kertoa senkin. En löydä kysymykseen vastausta STUKin sivuilta. Johtopäätökseni: ydinvoimalassa voi tapahtua ydinräjähdys. Jos ei voisi, siitä kertoisi STUK, TVO, Fortum,. IAEA , ja Greenpeace kissankokoisin kirjaimin.

TVOn ja IAEAn sivuilta uskoisin löytyvän jonkun kannanoton, mutta STUKin kanta on se joka kiinnostaa - STUK kun Fukushiman tapahtumien jälkeen poisti UKK-osoistaan aiheesta esitetyn kysymyksen ja siihen vastauksen, jossa jotenkin oudosti selitettiin, se (ydinräjähdys ydinvoimalassa) on fysiikan lakien mukaan estetty.

Lue lisää

Luulen, ettei kannata tiedustella STUKin kantaa. Jos vähänkään tunnen laitoksen toimintatapoja, he perustvat työryhmän selvittämään asiaa. Kahden vuoden kuluttua tulee 50-sivuinen raportti, jossa ei ole vastausta itse kysymykseen.

Vastaaja kirjoitti:

Voisitko jo vastata kysymykseeni: mikähän mahtaisi olla STUKin kanta kysymykseen "Voiko ydinvoimalassa missään olsosuhteissa tapahtua ydinräjähdys sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla"? Tietenkin, jos sinulla ei ole mitään tietoa STUKin virallisesta kannasta asiaan, voit kertoa senkin. En löydä kysymykseen vastausta STUKin sivuilta. Johtopäätökseni: ydinvoimalassa voi tapahtua ydinräjähdys. Jos ei voisi, siitä kertoisi STUK, TVO, Fortum,. IAEA , ja Greenpeace kissankokoisin kirjaimin.

TVOn ja IAEAn sivuilta uskoisin löytyvän jonkun kannanoton, mutta STUKin kanta on se joka kiinnostaa - STUK kun Fukushiman tapahtumien jälkeen poisti UKK-osoistaan aiheesta esitetyn kysymyksen ja siihen vastauksen, jossa jotenkin oudosti selitettiin, se (ydinräjähdys ydinvoimalassa) on fysiikan lakien mukaan estetty.

Lue lisää

Syy siihen, että STUK poisti ydinvoimalassa mahdollisesti tapahtuvan ydinräjähdystä koskevan kysymyksen ja vastauksen, saattoi olle Fukushiman reaktori 3:n (MOX-polttoaine) räjähdyksen laadusta kertovat uutiset, mm
"Japan Expert: It was a nuclear explosion at Reactor No. 3 — I believe fuel rods were blown out of spent fuel pool"
http://enenews.com/alert-japan-expert-nuclear-explosion-reactor-3-believe-fuel-rods-blown-spent-fuel-pool/comment-page-1

MOX-polttoaineessa on mukana plutoniumia, tuossa reaktorissa oli aseplutoniumia.

Tuskin kannattaa kirjoitti:

Luulen, ettei kannata tiedustella STUKin kantaa. Jos vähänkään tunnen laitoksen toimintatapoja, he perustvat työryhmän selvittämään asiaa. Kahden vuoden kuluttua tulee 50-sivuinen raportti, jossa ei ole vastausta itse kysymykseen.

Lue lisää

Et siis ehkä tiedä. Mutta jos STUKin asiantiunutijat ovat, kuten sinä(?), vakuuttuneita siitä, että ydinvoimalassa ei voi missään olsosuhteissa tapahtua ydinräjähdys sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla, nin mikseivät he yksinkertaisesti sano sitä? Mikä siinä olisi niin vaikeaa?

Vastaaja kirjoitti:

Syy siihen, että STUK poisti ydinvoimalassa mahdollisesti tapahtuvan ydinräjähdystä koskevan kysymyksen ja vastauksen, saattoi olle Fukushiman reaktori 3:n (MOX-polttoaine) räjähdyksen laadusta kertovat uutiset, mm
"Japan Expert: It was a nuclear explosion at Reactor No. 3 — I believe fuel rods were blown out of spent fuel pool"
http://enenews.com/alert-japan-expert-nuclear-explosion-reactor-3-believe-fuel-rods-blown-spent-fuel-pool/comment-page-1

MOX-polttoaineessa on mukana plutoniumia, tuossa reaktorissa oli aseplutoniumia.

Lue lisää

Vastaaja kirjoitti :"Syy siihen, että STUK poisti ydinvoimalassa mahdollisesti tapahtuvan ydinräjähdystä koskevan kysymyksen ja vastauksen, saattoi olle Fukushiman reaktori 3:n (MOX-polttoaine) räjähdyksen laadusta kertovat uutiset, mm
"Japan Expert: It was a nuclear explosion at Reactor No. 3 — I believe fuel rods were blown out of spent fuel pool""


Jospa nyt ottaisit yhteyttä sinne STUK:iin ,etkä yrittäisi epätoivon vimmalla netistä kaapattujen "todisteiden" avulla avulla uskotella, että Tshernobylissä tai Fukushimassa tai molemmissa olisi tapahtunut ydinräjähdys, mitä siellä selvästikään ei tapahtunut. Räjähdyksiä kylläkin, jotka todennäköisesti olivat joko vety- tai höyryräjähdyksiä. Jos joku niistä räjähdyksistä, joita itsekin näin TV:stä, olisi ollut ydinräjähdys, niin tuhovaikutus olisi ollut aivan toista luokaa kuin reilu vuosi sitten nähdyissä tapauksissa.

Yleensä tällaisisten Fukushiman kaltaisten onnettomuuden vanavedessä kulkee paljon hälyjuttuja,joita ei välttämättä annata ottaa kovin vakavasti. Suosittelen ankaraa lähdekritiikkiä.

Vastaaja kirjoitti:

Syy siihen, että STUK poisti ydinvoimalassa mahdollisesti tapahtuvan ydinräjähdystä koskevan kysymyksen ja vastauksen, saattoi olle Fukushiman reaktori 3:n (MOX-polttoaine) räjähdyksen laadusta kertovat uutiset, mm
"Japan Expert: It was a nuclear explosion at Reactor No. 3 — I believe fuel rods were blown out of spent fuel pool"
http://enenews.com/alert-japan-expert-nuclear-explosion-reactor-3-believe-fuel-rods-blown-spent-fuel-pool/comment-page-1

MOX-polttoaineessa on mukana plutoniumia, tuossa reaktorissa oli aseplutoniumia.

Lue lisää

Ei siinä MOX-polttoaineessa mitään aseplutoniumia ole, kyllä siinä on ydinvoimalaitosten kierrätysplutoniumia, joka poikkeaa isotooppikoostumukseltaan aseplutoniumista. Myös esim. Suomen ydinvoimalaitosten käytetyssä polttoaineessa on suunnilleen 1 % plutoniumia, joten ei tuo MOX-polttoaine kovin olennaisesti poikkea tavanomaisesta ydinpolttoaineesta.
Fukushiman kolmosreaktorilla tapahtui vetyräjähdys, turha puhua muusta. Jos polttoaineallas olisi räjähtänyt, kyllä se näkyisi ympäristön radioaktiivisuusmittauksissa. Ei alueella liikuttaisi kuten siellä nykyään tehdään. Taas noita ENENEWSin roskajuttuja!

Amazing kirjoitti:

Ei siinä MOX-polttoaineessa mitään aseplutoniumia ole, kyllä siinä on ydinvoimalaitosten kierrätysplutoniumia, joka poikkeaa isotooppikoostumukseltaan aseplutoniumista. Myös esim. Suomen ydinvoimalaitosten käytetyssä polttoaineessa on suunnilleen 1 % plutoniumia, joten ei tuo MOX-polttoaine kovin olennaisesti poikkea tavanomaisesta ydinpolttoaineesta.
Fukushiman kolmosreaktorilla tapahtui vetyräjähdys, turha puhua muusta. Jos polttoaineallas olisi räjähtänyt, kyllä se näkyisi ympäristön radioaktiivisuusmittauksissa. Ei alueella liikuttaisi kuten siellä nykyään tehdään. Taas noita ENENEWSin roskajuttuja!

Lue lisää

Siirry kuunteluoppillaaksi.

"Amazing 21.4.2012 09:31

Ei siinä MOX-polttoaineessa mitään aseplutoniumia ole, kyllä siinä on ydinvoimalaitosten kierrätysplutoniumia, joka poikkeaa isotooppikoostumukseltaan aseplutoniumista. Myös esim. Suomen ydinvoimalaitosten käytetyssä polttoaineessa on suunnilleen 1 % plutoniumia, joten ei tuo MOX-polttoaine kovin olennaisesti poikkea tavanomaisesta ydinpolttoaineesta.
Fukushiman kolmosreaktorilla tapahtui vetyräjähdys, turha puhua muusta. Jos polttoaineallas olisi räjähtänyt, kyllä se näkyisi ympäristön radioaktiivisuusmittauksissa. Ei alueella liikuttaisi kuten siellä nykyään tehdään. Taas noita ENENEWSin roskajuttuja! "


Eipä sinulla nämä asiat ole oikein mitenkään hanskassa. Suosittelen siirtymistä ensin kuunteluoppilaaksi ja sitten kyselylinjalle. Pari asiaan liittyvää linkkiä tutustumista varten, vaikka niiden sisällön ymmärtämiseen voit tarvita lähiapua:

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Totuus%20Fukushimasta%20paljastui%20STUKille%20Plutoniumia%20k%C3%A4ytetty%20kolmosreaktorissa/art-1288376088227.html
"Totuus Fukushimasta paljastui STUKille: Plutoniumia käytetty kolmosreaktorissa"

http://sydaby.eget.net/kil/klotzer2.htm
"RAUHANOMAISET ATOMIT ?"

Vastaaja kirjoitti:

Siirry kuunteluoppillaaksi.

"Amazing 21.4.2012 09:31

Ei siinä MOX-polttoaineessa mitään aseplutoniumia ole, kyllä siinä on ydinvoimalaitosten kierrätysplutoniumia, joka poikkeaa isotooppikoostumukseltaan aseplutoniumista. Myös esim. Suomen ydinvoimalaitosten käytetyssä polttoaineessa on suunnilleen 1 % plutoniumia, joten ei tuo MOX-polttoaine kovin olennaisesti poikkea tavanomaisesta ydinpolttoaineesta.
Fukushiman kolmosreaktorilla tapahtui vetyräjähdys, turha puhua muusta. Jos polttoaineallas olisi räjähtänyt, kyllä se näkyisi ympäristön radioaktiivisuusmittauksissa. Ei alueella liikuttaisi kuten siellä nykyään tehdään. Taas noita ENENEWSin roskajuttuja! "


Eipä sinulla nämä asiat ole oikein mitenkään hanskassa. Suosittelen siirtymistä ensin kuunteluoppilaaksi ja sitten kyselylinjalle. Pari asiaan liittyvää linkkiä tutustumista varten, vaikka niiden sisällön ymmärtämiseen voit tarvita lähiapua:

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Totuus%20Fukushimasta%20paljastui%20STUKille%20Plutoniumia%20k%C3%A4ytetty%20kolmosreaktorissa/art-1288376088227.html
"Totuus Fukushimasta paljastui STUKille: Plutoniumia käytetty kolmosreaktorissa"

http://sydaby.eget.net/kil/klotzer2.htm
"RAUHANOMAISET ATOMIT ?"

Lue lisää

Itselläsi ne eivät ole hanskassa. Suosittelen sinun lukevan vaikkapa Wikipedian artikkelin weapons grade (http://en.wikipedia.org/wiki/Weapons-grade), niin tiedät mitä on aseplutonium. MOX-polttoaineessa käytettävä plutonium on ydinvoimalaitoksen polttoaineen jälleenkäsittelyssä erotettua plutoniumia, joka poikkeaa isotooppikoostumukseltaan aseplutoniumista. Suurvalloilla on myös ylijäämäistä aseplutoniumia, mutta sitä ei ole ainakaan toistaiseksi käytetty ydinvoimalaitosten polttoaineena proliferaatiovaaran takia. Kuten tuossa iltasanomien jutussa olevista STUKin kommenteistakin ilmenee, ei ole suurta eroa sillä, onko käytetty ydinpolttoaine "tavanomaista" vai MOX-peräistä.

Vastaaja kirjoitti:

Siirry kuunteluoppillaaksi.

"Amazing 21.4.2012 09:31

Ei siinä MOX-polttoaineessa mitään aseplutoniumia ole, kyllä siinä on ydinvoimalaitosten kierrätysplutoniumia, joka poikkeaa isotooppikoostumukseltaan aseplutoniumista. Myös esim. Suomen ydinvoimalaitosten käytetyssä polttoaineessa on suunnilleen 1 % plutoniumia, joten ei tuo MOX-polttoaine kovin olennaisesti poikkea tavanomaisesta ydinpolttoaineesta.
Fukushiman kolmosreaktorilla tapahtui vetyräjähdys, turha puhua muusta. Jos polttoaineallas olisi räjähtänyt, kyllä se näkyisi ympäristön radioaktiivisuusmittauksissa. Ei alueella liikuttaisi kuten siellä nykyään tehdään. Taas noita ENENEWSin roskajuttuja! "


Eipä sinulla nämä asiat ole oikein mitenkään hanskassa. Suosittelen siirtymistä ensin kuunteluoppilaaksi ja sitten kyselylinjalle. Pari asiaan liittyvää linkkiä tutustumista varten, vaikka niiden sisällön ymmärtämiseen voit tarvita lähiapua:

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Totuus%20Fukushimasta%20paljastui%20STUKille%20Plutoniumia%20k%C3%A4ytetty%20kolmosreaktorissa/art-1288376088227.html
"Totuus Fukushimasta paljastui STUKille: Plutoniumia käytetty kolmosreaktorissa"

http://sydaby.eget.net/kil/klotzer2.htm
"RAUHANOMAISET ATOMIT ?"

Lue lisää

Ydinaseissa käytettävää voimakkaasti säteilevää plutoniumia. käytetty kolmos-reaktorissa

"Japanin turmavoimalan kolmosreaktorissa on käytetty kiisteltyä polttoainetta, joka sisältää ydinaseissa käytettävää voimakkaasti säteilevää plutoniumia."
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Totuus Fukushimasta paljastui STUKille Plutoniumia käytetty kolmosreaktorissa/art-1288376088227.html

Teoriaahan tässä on yritetty selvittää koko ajan . siis : voiko mielestäsi ydinvoimalassa teoreettisesti tarkastellem tapahtua ydinräjähdys sen normaalituotannossa olevilla materiaaleilla?

Kyllähän nämä asiat on jo moneen kertaan selvitetty tässä ketjussa. Varsinaisesti ydinräjähdyksellä tarkoitetaan nopeiden neutronien aikaansaamaa eksponentiaalisesti kasvavaa fissioketjureaktiota, kuten 226% selittää. Ydinlaitoksilla voi tapahtua hallitsemattomasta ketjureaktiosta aiheutuvia kriittisyysonnettomuuksia. Näitä englanninkielinen Wikipedia kuvaa seuraavasti: Although dangerous, typical criticality accidents cannot reproduce the design conditions of a fission bomb, so nuclear explosions do not occur. The heat released by the nuclear reaction will typically cause the fissile material to expand, so that the nuclear reaction becomes subcritical again within a few seconds.
Eli olennaista on, ettei ydinlaitosten kriittisyysonnettomuuksien voimakkuus jää kertaluokkia alle ydinpommin tason ja ne ovat ennemminkin verratavissa kemiallisiin räjähdyksiin.

zsexdrcft kirjoitti:

Kyllähän nämä asiat on jo moneen kertaan selvitetty tässä ketjussa. Varsinaisesti ydinräjähdyksellä tarkoitetaan nopeiden neutronien aikaansaamaa eksponentiaalisesti kasvavaa fissioketjureaktiota, kuten 226% selittää. Ydinlaitoksilla voi tapahtua hallitsemattomasta ketjureaktiosta aiheutuvia kriittisyysonnettomuuksia. Näitä englanninkielinen Wikipedia kuvaa seuraavasti: Although dangerous, typical criticality accidents cannot reproduce the design conditions of a fission bomb, so nuclear explosions do not occur. The heat released by the nuclear reaction will typically cause the fissile material to expand, so that the nuclear reaction becomes subcritical again within a few seconds.
Eli olennaista on, ettei ydinlaitosten kriittisyysonnettomuuksien voimakkuus jää kertaluokkia alle ydinpommin tason ja ne ovat ennemminkin verratavissa kemiallisiin räjähdyksiin.

Lue lisää

Korjaus viimeiseen lauseeseen:
Eli olennaista on, että ydinlaitosten kriittisyysonnettomuuksien voimakkuus jää kertaluokkia alle ydinpommin tason ja ne ovat ennemminkin verratavissa kemiallisiin räjähdyksiin.

zsexdrcft kirjoitti:

Korjaus viimeiseen lauseeseen:
Eli olennaista on, että ydinlaitosten kriittisyysonnettomuuksien voimakkuus jää kertaluokkia alle ydinpommin tason ja ne ovat ennemminkin verratavissa kemiallisiin räjähdyksiin.

Lue lisää

"Tukea". "Missään olosuhteissa"

hienoa nähdä, että sinä haet jo tukeaa toisista keskustelijoista :) Minä tukeuden edelleenkin eniten siihen, mitä STUK EI sano: "Ydinvoimalasa ei voi tapahtua ydinräjähdystä missään olosuhteissa". Helppoa, eikö totta? Et muuten ole vaivautunut vielä kertomaan, miksi mielestäsi STUK ei kerro asiaa, joka sinulle on päivänselvä.

Olosuhteista: et näköjään ole ymmärtänyt mitä tarkoittaa "missään olosuhteissa". Eräs olosuhde on sellainen, jossa sula reaktori ja ydinpolttoaine on paljaan taivaan alla.. Suunnittelijoilla onkin suunnittelemista, että ne takaisinkytkennät yms turvajärjestelyt toimisi siinäkin tilanteessa. oletko nähnyt sellaista skenaariota?

Ai niin, tuo mainitsemani eräs mahdollinen olosuhde ei ole ihan mahdoton. Uhkakuvana sen tapainen läheltä-piti-tilanne oli jo Davis Bessessä 2003.

Vastaaja kirjoitti:

"Tukea". "Missään olosuhteissa"

hienoa nähdä, että sinä haet jo tukeaa toisista keskustelijoista :) Minä tukeuden edelleenkin eniten siihen, mitä STUK EI sano: "Ydinvoimalasa ei voi tapahtua ydinräjähdystä missään olosuhteissa". Helppoa, eikö totta? Et muuten ole vaivautunut vielä kertomaan, miksi mielestäsi STUK ei kerro asiaa, joka sinulle on päivänselvä.

Olosuhteista: et näköjään ole ymmärtänyt mitä tarkoittaa "missään olosuhteissa". Eräs olosuhde on sellainen, jossa sula reaktori ja ydinpolttoaine on paljaan taivaan alla.. Suunnittelijoilla onkin suunnittelemista, että ne takaisinkytkennät yms turvajärjestelyt toimisi siinäkin tilanteessa. oletko nähnyt sellaista skenaariota?

Ai niin, tuo mainitsemani eräs mahdollinen olosuhde ei ole ihan mahdoton. Uhkakuvana sen tapainen läheltä-piti-tilanne oli jo Davis Bessessä 2003.

Lue lisää

Et ole lukenut tarkkaan STUKin sivuja. Sieltä löytyy seuraava teksti (http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/fukushima/fukushima/fi_FI/Fukushima11/_print/):
"STUKin internetsivuilla usein kysyttyjen kysymysten listalla olleeseen kysymykseen, ”voiko reaktori räjähtää”, on vastattu, että reaktorin räjähtäminen on sen fysikaalisen suunnittelun avulla saatavissa mahdottomaksi. Tämä kysymys ja vastaus pitävät paikkansa: ydinreaktorissa ei ole sellaista fysikaalista mekanismia, joka mahdollistaisi reaktorin tehon räjähdyksenomaisen kasvun, koska reaktorin negatiiviset takaisinkytkennät – näistä tärkeimpänä polttoainepelletin lämpötilan ns. Doppler-takaisinkytkentä on riittävän voimakas itsestään pysäyttämään kasvuun pyrkivän tehon.

Tämä vastaus ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että ydinvoimalaitoksella voi tapahtua jostakin muusta syystä räjähdys. Esimerkiksi vety- tai höyryräjähdys on periaatteessa mahdollinen, ja käytännössäkin, kuten Fukushimassa on nähty. Vetyräjähdys on teoriassa mahdollinen jopa reaktorin sisällä, jos sinne saadaan sopivat suhteet vetyä ja happea, mutta käytännössä reaktori ja kiehutusvesilaitoksessa myös sitä ympäröivä suojarakennus on täytetty typellä, joten räjähdys suojarakennuksen sisällä ei käytännössä pahimmassakaan tilanteessa ole todennäköinen. Periaatteessa se kuitenkin on mahdollinen, toisin kuin viitatussa kysymyksessä käsitelty ”reaktorin räjähtäminen”, johon ei ole olemassa edes teoreettista mahdollisuutta sopivan fysikaalisen mekanismin puuttumisen takia."

zsexdrcft kirjoitti:

Et ole lukenut tarkkaan STUKin sivuja. Sieltä löytyy seuraava teksti (http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/fukushima/fukushima/fi_FI/Fukushima11/_print/):
"STUKin internetsivuilla usein kysyttyjen kysymysten listalla olleeseen kysymykseen, ”voiko reaktori räjähtää”, on vastattu, että reaktorin räjähtäminen on sen fysikaalisen suunnittelun avulla saatavissa mahdottomaksi. Tämä kysymys ja vastaus pitävät paikkansa: ydinreaktorissa ei ole sellaista fysikaalista mekanismia, joka mahdollistaisi reaktorin tehon räjähdyksenomaisen kasvun, koska reaktorin negatiiviset takaisinkytkennät – näistä tärkeimpänä polttoainepelletin lämpötilan ns. Doppler-takaisinkytkentä on riittävän voimakas itsestään pysäyttämään kasvuun pyrkivän tehon.

Tämä vastaus ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että ydinvoimalaitoksella voi tapahtua jostakin muusta syystä räjähdys. Esimerkiksi vety- tai höyryräjähdys on periaatteessa mahdollinen, ja käytännössäkin, kuten Fukushimassa on nähty. Vetyräjähdys on teoriassa mahdollinen jopa reaktorin sisällä, jos sinne saadaan sopivat suhteet vetyä ja happea, mutta käytännössä reaktori ja kiehutusvesilaitoksessa myös sitä ympäröivä suojarakennus on täytetty typellä, joten räjähdys suojarakennuksen sisällä ei käytännössä pahimmassakaan tilanteessa ole todennäköinen. Periaatteessa se kuitenkin on mahdollinen, toisin kuin viitatussa kysymyksessä käsitelty ”reaktorin räjähtäminen”, johon ei ole olemassa edes teoreettista mahdollisuutta sopivan fysikaalisen mekanismin puuttumisen takia."

Lue lisää

Kiitos linkistä. Mm. suunnitelma olemattoman reaktorin räjähtämisen estämisestä tuntuu tarpeettomalta.

"reaktorin räjähtäminen on sen fysikaalisen suunnittelun avulla saatavissa mahdottomaksi."

Pari juttua, joita sulle täytyy jatkuvasti korostaa:

1: "kaikissa olosuhteissa" tarkoittaa, että reaktori voi olla tunnistamaton osa sulaa ydinjätettä. Tuosta kerroin edellisessä viestissä, mutta et noteraa sitä miksikään.

2: Vaikka "reaktorin räjähtäminen on sen fysikaalisen suunnittelun avulla saatavissa mahdottomaksi", se ei tarkoita sitä, että reaktorin räjähtäminen olisi mahdotonta. Esimekiksi muuttuneita olosuhteita ei hyvissäköäön suunnitteluissa voida huomioida 100% varmuudella. Ymmärrät kai, että esim. olemattoman reaktorin räjähtämisen estämiseksi ei edes kannata tehdä suunnitelmaa.


Vielä toistona:

"Ai niin, tuo mainitsemani eräs mahdollinen olosuhde ei ole ihan mahdoton. Uhkakuvana sen tapainen läheltä-piti-tilanne oli jo Davis Bessessä 2003."

Tapahtuma olikin 2002 Täällä siitä kerrottiin mm. näin:

"Tämä (suora lainaus) on lähellä kuvaamaani tilannetta teknisen ympäristön muuttumisesta:

Kolme tärkeintä turvallisuustoimintoa:

1. Ketjureaktion/reaktiivisuuden hallinta
2. Polttoaineen jäähdytys
3. Suojarakennustoiminto

Kaikki 3 olisivat olleet kerralla uhattuina!
"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9178532/#comment-45014256

Linkki lainaukseen: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10602599/#comment-54807823

Ohje ketjun yksittäisen viestin osoitteen hakemiseksi

- klikkaa viitattavan viestin "Jaa viesti"
- - esiin tulee ikonivalintaikkuna

- klikkaa kuvaketta "Ota osoite talteen"
- - näyttöön tulee teksti "Kopioi osoite", ja sen perässä viestin osoite syöttöruudussa (eli osoitetta voi muokata, harvoin tarpeen)

- oikea klikki syöttöruutuun --> valiutse kaikki --> kopio
- - syöttöruudussa olevan osoitteen tulee näkyä käänteisväreillä
- - - viestin osoite on leikepöydässä kopiointia varten (Kopioi/Liitä)

Joitakin muita menetelmiä on, mutta niiden kanssa tulee helposti virhe.

Keskustelun aihe on "ydinräjähdys ydinvoimalassa", ei "Ydiinpommi ydinvoimalasta". Miksi siis puhut ydinpommista. Ymmärrätkö, mikä on ydinpommin ja ydinräjähdyksen ero?

"Nimimerkki vastaaja kysyi, voiko ydinräjähdys tapahtua olosuhteessa, jossa "sula reaktori ja ydinpolttoaine on paljaan taivaan alla."
Vastaus on ei monestakin syystä. Ensinnäkin, ydinpommissa pitää kriittisen massan osat saada yhteen hyvin nopeasti, sekunnin miljoonasosissa, jotta olisi toivoa kunnon räjähdyksestä."

Ystävä hyvä - puhutaan mieluummin keskustelun aiheesta, eli ydinräjähdyksestä ydinvoimalassa, jookosta?

Ennen tätä sivuhyppyäsi viimeinen viestini oli
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-54811675
"Kiitos linkistä. Mm. suunnitelma olemattoman reaktorin räjähtämisen estämisestä tuntuu tarpeettomalta."

Vastaaja kirjoitti:

Keskustelun aihe on "ydinräjähdys ydinvoimalassa", ei "Ydiinpommi ydinvoimalasta". Miksi siis puhut ydinpommista. Ymmärrätkö, mikä on ydinpommin ja ydinräjähdyksen ero?

"Nimimerkki vastaaja kysyi, voiko ydinräjähdys tapahtua olosuhteessa, jossa "sula reaktori ja ydinpolttoaine on paljaan taivaan alla."
Vastaus on ei monestakin syystä. Ensinnäkin, ydinpommissa pitää kriittisen massan osat saada yhteen hyvin nopeasti, sekunnin miljoonasosissa, jotta olisi toivoa kunnon räjähdyksestä."

Ystävä hyvä - puhutaan mieluummin keskustelun aiheesta, eli ydinräjähdyksestä ydinvoimalassa, jookosta?

Ennen tätä sivuhyppyäsi viimeinen viestini oli
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-54811675
"Kiitos linkistä. Mm. suunnitelma olemattoman reaktorin räjähtämisen estämisestä tuntuu tarpeettomalta."

Lue lisää

Sinulla itselläsi on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. Minulle ydinräjähdys merkitsee neutronien ketjureaktioon perustuvaa räjähdystä, joka voimakkuudeltaa ylittää olennaisesti kemiallisten räjähdysten tason. Kuten edellä selitin, ydinlaitoksessa ei sellaisia voi tapahtua, esim. tuossa Tokaimuran onnettomuudessa lähinnä räiskähdyksiä. Tämä vahvistetaan myös tuossa aiemmin antamassani STUK-linkissä. Älä siis kutsu ydinvoimalaitoksessa mahdollisesti tapahtuvia räjähdyksiä ydinräjähdyksiksi; kutsu niitä vaikkapa superhypermegaräjähdyksiksi mutta älä ydinräjähdyksiksi, koska se on harhaanjohtavaa.

zsexdrcft kirjoitti:

Sinulla itselläsi on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. Minulle ydinräjähdys merkitsee neutronien ketjureaktioon perustuvaa räjähdystä, joka voimakkuudeltaa ylittää olennaisesti kemiallisten räjähdysten tason. Kuten edellä selitin, ydinlaitoksessa ei sellaisia voi tapahtua, esim. tuossa Tokaimuran onnettomuudessa lähinnä räiskähdyksiä. Tämä vahvistetaan myös tuossa aiemmin antamassani STUK-linkissä. Älä siis kutsu ydinvoimalaitoksessa mahdollisesti tapahtuvia räjähdyksiä ydinräjähdyksiksi; kutsu niitä vaikkapa superhypermegaräjähdyksiksi mutta älä ydinräjähdyksiksi, koska se on harhaanjohtavaa.

Lue lisää

nnenkuulumaton määritelmäsi ydinräjähdtyksestä syytä mainita joka kerta erikseen.

"Minulle ydinräjähdys merkitsee neutronien ketjureaktioon perustuvaa räjähdystä, joka voimakkuudeltaa ylittää olennaisesti kemiallisten räjähdysten tason. "

Selvä. Muista mainita tuo määritelmäsi tässä keskustelussa aina, kun mainitset sanan "ydinräjähdys"- Muussa tapauksessa sitä joudutaan kysymään sinulta. Määritelmäsi tarkennuksia (mm. räjähdyksen tasoista) sinun ei tarvitse vaivautua keksimään.

Minä pifdän kiinni tutusta määritelmästä, about: ydinräjähdys on halllitsemattoman ketjureaktion aiheuttama räjähdys. Se kertoo mistä on kysymys, jos vain on avoin mieli sen ymmärtämiseen.
.
.
.

Vastaaja kirjoitti:

nnenkuulumaton määritelmäsi ydinräjähdtyksestä syytä mainita joka kerta erikseen.

"Minulle ydinräjähdys merkitsee neutronien ketjureaktioon perustuvaa räjähdystä, joka voimakkuudeltaa ylittää olennaisesti kemiallisten räjähdysten tason. "

Selvä. Muista mainita tuo määritelmäsi tässä keskustelussa aina, kun mainitset sanan "ydinräjähdys"- Muussa tapauksessa sitä joudutaan kysymään sinulta. Määritelmäsi tarkennuksia (mm. räjähdyksen tasoista) sinun ei tarvitse vaivautua keksimään.

Minä pifdän kiinni tutusta määritelmästä, about: ydinräjähdys on halllitsemattoman ketjureaktion aiheuttama räjähdys. Se kertoo mistä on kysymys, jos vain on avoin mieli sen ymmärtämiseen.
.
.
.

Lue lisää

Ydinpommissa on kyseessä hallittu ketjureaktio. Eikö se siis ole ydinräjähdys?

zsexdrcft kirjoitti:

Ydinpommissa on kyseessä hallittu ketjureaktio. Eikö se siis ole ydinräjähdys?

tai sitten ei ole. Pienimuotoinen ydinräjähdys mahdollinen?

Aiemmin kerroit näin:

"Kyllähän STUK ja IAEA luokittelevat Tshernobylin onnettomuuden kriittisyysonnettomuudeksi (hallitsemattomaksi fissioiden ketjureaktioksi), eihän siitä ole epäilystä. Sen sijaan se ei ollut ydinräjähdys termin varsinaisessa merkityksessä."

tuo on kutakuinkin yhteneväinen Wikipedian mainitsemasta pienimuotoisesta ydinräjähdyksestä Tshernobylistä. STUK puhui "suuresta fissiotehopurkauksesta", mikä sekin sopii. Yritetään siis puhua pienimuotoisesta ydinräjähdyksestä tai suuresta fissiotehopurkauksesta ydinräjähdyksen sijaan, niin saadaan se pommi pois sinua häiritsemäastä.

Voiko mielestäsi kuumassa ydinjätteessa, jossa on mm. sulanut reaktorin raato, tapahtua pienimuotoinen ydinräjähdys? Entä jos siihen tulee vielä vettä, booritonta?

Vastaaja kirjoitti:

tai sitten ei ole. Pienimuotoinen ydinräjähdys mahdollinen?

Aiemmin kerroit näin:

"Kyllähän STUK ja IAEA luokittelevat Tshernobylin onnettomuuden kriittisyysonnettomuudeksi (hallitsemattomaksi fissioiden ketjureaktioksi), eihän siitä ole epäilystä. Sen sijaan se ei ollut ydinräjähdys termin varsinaisessa merkityksessä."

tuo on kutakuinkin yhteneväinen Wikipedian mainitsemasta pienimuotoisesta ydinräjähdyksestä Tshernobylistä. STUK puhui "suuresta fissiotehopurkauksesta", mikä sekin sopii. Yritetään siis puhua pienimuotoisesta ydinräjähdyksestä tai suuresta fissiotehopurkauksesta ydinräjähdyksen sijaan, niin saadaan se pommi pois sinua häiritsemäastä.

Voiko mielestäsi kuumassa ydinjätteessa, jossa on mm. sulanut reaktorin raato, tapahtua pienimuotoinen ydinräjähdys? Entä jos siihen tulee vielä vettä, booritonta?

Lue lisää

Vastaus tuli jo tuossa edellä, eli tilanne on lähinnä verratavissa Tokaimuran onnettomuuteen. Seoksessa voi syntyä hallitsematon ketjureaktio, jolloin se lähinnä räiskähtelee, mutta räjähdykselle tyypillisiä voimakkaita paineaaltoja ei synny. Gamma- ja neutronisäteilytasot nousevat voimakkaasti silloin kun seos on kriittinen. Jos kriittisyyden aiheuttaa vesi, sen kiehuminen lopettaa ennen pitkää ketjureaktion.

zsexdrcft kirjoitti:

Vastaus tuli jo tuossa edellä, eli tilanne on lähinnä verratavissa Tokaimuran onnettomuuteen. Seoksessa voi syntyä hallitsematon ketjureaktio, jolloin se lähinnä räiskähtelee, mutta räjähdykselle tyypillisiä voimakkaita paineaaltoja ei synny. Gamma- ja neutronisäteilytasot nousevat voimakkaasti silloin kun seos on kriittinen. Jos kriittisyyden aiheuttaa vesi, sen kiehuminen lopettaa ennen pitkää ketjureaktion.

Lue lisää

Onko mielestäsi täysin mahdotonta, että ydinjätteessä voisi tapahtua spontaani ketjureaktio, joka päättyy ydinräjähdykseen, suurempaan tai pienempään, missään olosuhteissa?

Olisi hyvä, jos voisit vastata kysymyksiin ilman vertailuja mihinkään aikaisempaan, koska nyt etsitään tilannetta, jollaista ei ehkä vielä ole esiintynyt.



"Jos kriittisyyden aiheuttaa vesi, sen kiehuminen lopettaa ennen pitkää ketjureaktion. "

Onko aivan varma, että vesi loppuu ennenkuin letjureaktio päättyy ydinräjähdykseen? Kaikissa tapauksissa ja olosuhteissa, aina?

Vastaaja kirjoitti:

Onko mielestäsi täysin mahdotonta, että ydinjätteessä voisi tapahtua spontaani ketjureaktio, joka päättyy ydinräjähdykseen, suurempaan tai pienempään, missään olosuhteissa?

Olisi hyvä, jos voisit vastata kysymyksiin ilman vertailuja mihinkään aikaisempaan, koska nyt etsitään tilannetta, jollaista ei ehkä vielä ole esiintynyt.



"Jos kriittisyyden aiheuttaa vesi, sen kiehuminen lopettaa ennen pitkää ketjureaktion. "

Onko aivan varma, että vesi loppuu ennenkuin letjureaktio päättyy ydinräjähdykseen? Kaikissa tapauksissa ja olosuhteissa, aina?

Lue lisää

Ydinjätteellä tarkoittanet tässä käytettyä ydinpolttoainetta. Polttoaine poistetaan reaktorista silloin, kun siinä olevien halkeavien isotooppien määrä on käynyt niin vähiin, että on vaikea ylläpitää kriittisyyttä, vaikka polttoaine on reaktorissa lähes "optimigeometriassa". Siksi esim. käytettyyjä polttoainenippuja sisältävässä altaassa kriittisyysonnettomuus on hyvin epätodennäköinen. Yleensä siihen vaaditaan, että kyseisee altaaseen joutuu vahingossa muutakin kuin täysin palanutta polttoainetta. Joka tapauksessa altaassa tulee olla vettä, ilman vettä kriittisyyttä ei synny. Jos kriittisyys syntyy altaassa, lähtee teho nousemaan mutta takaisinkytkennät rajoittavat se jollekin tasolle. Veden kiehuminen vähentää moderointia ja samalla tehoa. Käytännön tilanteissa mitään räjähdystä ei pääse syntymään, enemmänkin veden kuohahtelua ja höyrypurkauksia. Vetyräjähdys on mahdollinen, jos tilanne jatkuu riittävän pitkään suljetussa tilassa.

zsexdrcft kirjoitti:

Sinulla itselläsi on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. Minulle ydinräjähdys merkitsee neutronien ketjureaktioon perustuvaa räjähdystä, joka voimakkuudeltaa ylittää olennaisesti kemiallisten räjähdysten tason. Kuten edellä selitin, ydinlaitoksessa ei sellaisia voi tapahtua, esim. tuossa Tokaimuran onnettomuudessa lähinnä räiskähdyksiä. Tämä vahvistetaan myös tuossa aiemmin antamassani STUK-linkissä. Älä siis kutsu ydinvoimalaitoksessa mahdollisesti tapahtuvia räjähdyksiä ydinräjähdyksiksi; kutsu niitä vaikkapa superhypermegaräjähdyksiksi mutta älä ydinräjähdyksiksi, koska se on harhaanjohtavaa.

Lue lisää

Onko asia niin hassusti, että ydinräjähdys ei voi tapahtua muuten kuin ydinpommissa, eikä missään tapauksessa ydinvoimalssa tavallisessa toiminnassa ja aineilla, ja jos tapahtuu ydinvoimalassa, niin sitä ei saa sanoa ydinräjähdykseksi? Tuollainen olisi ilmiselvästi kielto termin "räjähdys" normaalille liittämiselle räjähtävän aineen laadun perään. Eikö ydinvoiman kannattajien usko ole niin vahvaa, että se kestäisi oikeiden termien käytön?

Sairasta kirjoitti:

Onko asia niin hassusti, että ydinräjähdys ei voi tapahtua muuten kuin ydinpommissa, eikä missään tapauksessa ydinvoimalssa tavallisessa toiminnassa ja aineilla, ja jos tapahtuu ydinvoimalassa, niin sitä ei saa sanoa ydinräjähdykseksi? Tuollainen olisi ilmiselvästi kielto termin "räjähdys" normaalille liittämiselle räjähtävän aineen laadun perään. Eikö ydinvoiman kannattajien usko ole niin vahvaa, että se kestäisi oikeiden termien käytön?

Lue lisää

Räjähdykseen liittyy tiettyjä asioita: kuummutta ja paineaaltoja. Ydinlaitoksella tapahtuvissa kriittisyysonnettomuuksissa niitä ei välttämättä aina esiinny; voi olla vain esim. veden kuohahtelua. Jossain tapauksessa kriittisyysonnettomuutta ei ole edes heti huomattu, vaan siihen on havahduttu vasta kun ilmassa on ollut otsonin haju. Tshernobylissä kriittisyysonnettomuus on niin voimakas, että polttoaine meni pirstaleiksi ja yhdessä höyryräjähdyksen kanssa se mursi reaktorin yläosat; se oli siis todellinen räjähdys. Tokaimuran onnettomuudessa havaittiin valonvälähdys ja voimakas säteilytason nousu mutta ei varsinaista räjähdystä.
Ydinpommilla aikaansaatavassa ydinräjähdyksessä syntyy hyvin voimakas kuumuus ja paineaalto. Se ja välittömästi syntyvä gamma- ja neutronisäteily tappaa ihmiset vähintään useiden satojen metrien säteellä. Ydinräjähdyksessä syntyy myös fissiotuotteita, joista aiheutuu radioaktiivinen laskeuma.
Edellä esitetyistä syistä asiantuntijat käyttävät termiä kriittisyysonnettomuus ydinlaitoksella tapahtuvasta hallitsemattomasta neutronien ketjureaktiosta. Siihen ei usein liity edes räjähdystä. Jos räjähdys syntyy, on sen voimakkuus verratavissa kemialliseen räjähdykseen eikä ydinräjähdykseen. Termin ydinräjähdys käyttäminen ydinlaitoksen kriittisyysonnettomuudesta olisi harhaanjohtavaa. Ja siksi kai ydinvoiman vastustajat haluaisivat sitä käyttää.

zsexdrcft kirjoitti:

Ydinjätteellä tarkoittanet tässä käytettyä ydinpolttoainetta. Polttoaine poistetaan reaktorista silloin, kun siinä olevien halkeavien isotooppien määrä on käynyt niin vähiin, että on vaikea ylläpitää kriittisyyttä, vaikka polttoaine on reaktorissa lähes "optimigeometriassa". Siksi esim. käytettyyjä polttoainenippuja sisältävässä altaassa kriittisyysonnettomuus on hyvin epätodennäköinen. Yleensä siihen vaaditaan, että kyseisee altaaseen joutuu vahingossa muutakin kuin täysin palanutta polttoainetta. Joka tapauksessa altaassa tulee olla vettä, ilman vettä kriittisyyttä ei synny. Jos kriittisyys syntyy altaassa, lähtee teho nousemaan mutta takaisinkytkennät rajoittavat se jollekin tasolle. Veden kiehuminen vähentää moderointia ja samalla tehoa. Käytännön tilanteissa mitään räjähdystä ei pääse syntymään, enemmänkin veden kuohahtelua ja höyrypurkauksia. Vetyräjähdys on mahdollinen, jos tilanne jatkuu riittävän pitkään suljetussa tilassa.

Lue lisää

Taas sivuhyppy. Otetaan uudestaan

Kirjoitit:
"Jos kriittisyyden aiheuttaa vesi, sen kiehuminen lopettaa ennen pitkää ketjureaktion. "

Esitin kysymyksen:

"Onko aivan varma, että vesi loppuu ennenkuin Ketjureaktio päättyy ydinräjähdykseen? Kaikissa tapauksissa ja olosuhteissa, aina?"
(Kirjoitusvirhe korjattu)

Voisitko vain vastata kysymykseen, kiitos.

zsexdrcft kirjoitti:

Räjähdykseen liittyy tiettyjä asioita: kuummutta ja paineaaltoja. Ydinlaitoksella tapahtuvissa kriittisyysonnettomuuksissa niitä ei välttämättä aina esiinny; voi olla vain esim. veden kuohahtelua. Jossain tapauksessa kriittisyysonnettomuutta ei ole edes heti huomattu, vaan siihen on havahduttu vasta kun ilmassa on ollut otsonin haju. Tshernobylissä kriittisyysonnettomuus on niin voimakas, että polttoaine meni pirstaleiksi ja yhdessä höyryräjähdyksen kanssa se mursi reaktorin yläosat; se oli siis todellinen räjähdys. Tokaimuran onnettomuudessa havaittiin valonvälähdys ja voimakas säteilytason nousu mutta ei varsinaista räjähdystä.
Ydinpommilla aikaansaatavassa ydinräjähdyksessä syntyy hyvin voimakas kuumuus ja paineaalto. Se ja välittömästi syntyvä gamma- ja neutronisäteily tappaa ihmiset vähintään useiden satojen metrien säteellä. Ydinräjähdyksessä syntyy myös fissiotuotteita, joista aiheutuu radioaktiivinen laskeuma.
Edellä esitetyistä syistä asiantuntijat käyttävät termiä kriittisyysonnettomuus ydinlaitoksella tapahtuvasta hallitsemattomasta neutronien ketjureaktiosta. Siihen ei usein liity edes räjähdystä. Jos räjähdys syntyy, on sen voimakkuus verratavissa kemialliseen räjähdykseen eikä ydinräjähdykseen. Termin ydinräjähdys käyttäminen ydinlaitoksen kriittisyysonnettomuudesta olisi harhaanjohtavaa. Ja siksi kai ydinvoiman vastustajat haluaisivat sitä käyttää.

Lue lisää

Kuka ja missä määrittelee arvot ydinräjähdykselle?

"Räjähdykseen liittyy tiettyjä asioita: kuummutta ja paineaaltoja. "

Kuka noita arvoja määrittelee ja missä sille, että ydinräjähdys ei ole ydinräjähdys vaan jotain muuta.

Sairasta kirjoitti:

Onko asia niin hassusti, että ydinräjähdys ei voi tapahtua muuten kuin ydinpommissa, eikä missään tapauksessa ydinvoimalssa tavallisessa toiminnassa ja aineilla, ja jos tapahtuu ydinvoimalassa, niin sitä ei saa sanoa ydinräjähdykseksi? Tuollainen olisi ilmiselvästi kielto termin "räjähdys" normaalille liittämiselle räjähtävän aineen laadun perään. Eikö ydinvoiman kannattajien usko ole niin vahvaa, että se kestäisi oikeiden termien käytön?

Lue lisää

Ydinvoiman kannattajat ova vainoharhaisia, asiallisimmat allergisia, sanalle "ydinräjähdys", jota ei missään tapauksessa saa käyttää ydinvoimasta puhuttaessa :)

Asiallinen kuvaus ydinräjähdys-termistä ydinvoimalassa ydinvoiman kannattajalta löytyy nimimerkiltä "K. Kriitikko" tässä ketjussa.

"Itse tyydyn välttämään ydinräjähdys-sanaa, koska nopea fissiotehon nousu reaktorissa on kuitenkin aina matelevan hidas verrattuna ydinräjähdykseen.Vaikka periaate on kuitenkin ihan sama, merkittävin ero on, että ydinräjähdyksessä ei ole negatiivisia takaisinkytkentöjä, vaan ainostaan vahva positiivinen takaisinkytkentä. Ydinreaktorin räjähdysteho rajoittuu aina luonnostaan, mutta pommin ei. Ydinvoimalan räjähdyksessä ei pitäisi voida syntyä vastaavaa voimakasta paineaaltoa, vaikka se saastevaikutuksiltaan voisikin olla 100-1000 kertaa ydinpommia pahempi."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-46330538

Tuon jälkeen nimimerkkillä on muutama muukin ihan asiallinen viesti. Tuossakaan ei, kuten ei koko keskustelussa, suostuta keskustelemaan tilanteesta, jossa reaktori on sula mössö sulan ydinpolttoaineen seassa paljaan taivaan alla. Oman ymmärrykseni mukaan siinä on mahdolllisuus tilanteeseen, jossa ei mitkään takaisinkytkennät ja ilmiöt enää ole estämässä hallitsematonta ketjureaktoreita, ja varsinkin boorittoman veden joutuminen siihen mössöön alentaa ydinräjähdyksen vaatiman kriittisen massan määrää.

Vastaaja kirjoitti:

Kuka ja missä määrittelee arvot ydinräjähdykselle?

"Räjähdykseen liittyy tiettyjä asioita: kuummutta ja paineaaltoja. "

Kuka noita arvoja määrittelee ja missä sille, että ydinräjähdys ei ole ydinräjähdys vaan jotain muuta.

Lue lisää

Kyllähän noille on varmaan määritelmiä teknisissä sanastoissa mutta tärkeämpi tässä on kai arkipäiväinen merkitys. Kuvittelisin useimpien ihmisten mieltävän sanan räjähdys niin, että siihen liittyy äkillistä kuumuutta ja paineaaltoja. Jos vaikkapa perunankeittokattila kiehuu yli, harvempi sanoo että kattila räjähti. Samoin termiin ydinräjähdys liittyy tiettyjä mielikuvia. Useimmille sen symboli on varmaan satoja metrejä korkea sienipilvi ja hirveä tuho. Olisi hyvä, jos myös ydinlaitostapahtumissa voitaisiin käyttää termejä, jotka synnyttävät oikean mielikuvan tapahtuman luonteesta, tai eivät ainakaan synnyttäisi siitä väärää mielikuvaa.

Vastaaja kirjoitti:

Ydinvoiman kannattajat ova vainoharhaisia, asiallisimmat allergisia, sanalle "ydinräjähdys", jota ei missään tapauksessa saa käyttää ydinvoimasta puhuttaessa :)

Asiallinen kuvaus ydinräjähdys-termistä ydinvoimalassa ydinvoiman kannattajalta löytyy nimimerkiltä "K. Kriitikko" tässä ketjussa.

"Itse tyydyn välttämään ydinräjähdys-sanaa, koska nopea fissiotehon nousu reaktorissa on kuitenkin aina matelevan hidas verrattuna ydinräjähdykseen.Vaikka periaate on kuitenkin ihan sama, merkittävin ero on, että ydinräjähdyksessä ei ole negatiivisia takaisinkytkentöjä, vaan ainostaan vahva positiivinen takaisinkytkentä. Ydinreaktorin räjähdysteho rajoittuu aina luonnostaan, mutta pommin ei. Ydinvoimalan räjähdyksessä ei pitäisi voida syntyä vastaavaa voimakasta paineaaltoa, vaikka se saastevaikutuksiltaan voisikin olla 100-1000 kertaa ydinpommia pahempi."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-46330538

Tuon jälkeen nimimerkkillä on muutama muukin ihan asiallinen viesti. Tuossakaan ei, kuten ei koko keskustelussa, suostuta keskustelemaan tilanteesta, jossa reaktori on sula mössö sulan ydinpolttoaineen seassa paljaan taivaan alla. Oman ymmärrykseni mukaan siinä on mahdolllisuus tilanteeseen, jossa ei mitkään takaisinkytkennät ja ilmiöt enää ole estämässä hallitsematonta ketjureaktoreita, ja varsinkin boorittoman veden joutuminen siihen mössöön alentaa ydinräjähdyksen vaatiman kriittisen massan määrää.

Lue lisää

Kyllä siinä ne takaisinkytkennät vaikuttavat. Ydinräjähdyksessä ketjureaktio on niin nopea, etteivät paineen ja lämpötilan nousu ehdi vaikuttaa. Termisessä kriittisyysonnettomuudessa ne katkaisevat ketjureaktion kasvun kuin kananlennon.

zsexdrcft kirjoitti:

Kyllä siinä ne takaisinkytkennät vaikuttavat. Ydinräjähdyksessä ketjureaktio on niin nopea, etteivät paineen ja lämpötilan nousu ehdi vaikuttaa. Termisessä kriittisyysonnettomuudessa ne katkaisevat ketjureaktion kasvun kuin kananlennon.

Lue lisää

Höpöä. Ylimaallinen suunnittelija.

Kirjoitin:
"Tuossakaan ei, kuten ei koko keskustelussa, suostuta keskustelemaan tilanteesta, jossa reaktori on sula mössö sulan ydinpolttoaineen seassa paljaan taivaan alla. Oman ymmärrykseni mukaan siinä on mahdolllisuus tilanteeseen, jossa ei mitkään takaisinkytkennät ja ilmiöt enää ole estämässä hallitsematonta ketjureaktoreita, ja varsinkin boorittoman veden joutuminen siihen mössöön alentaa ydinräjähdyksen vaatiman kriittisen massan määrää."

Vastasit: "Kyllä siinä ne takaisinkytkennät vaikuttavat. "

Ihan HÖPÖ HÖPÖä. Jos olisi niin, että paljaan taivaan alla olevassa sulassa ydinjätteessä ei voi vedenkään avustamana käynnistyä hallitsematon ketjureaktio, joka päättyy ydinräjähdykseen, niin miksi ihmeessä sitten sen estämiseksi suljetussa tilassa, reaktorisssa, vaaditaan "erittäin huolellista suunnittelua"?

"Hyvin suunnitellussa luontaisesti turvallisessa laitoksessa
tehonnousu hillitsee itse itsensä negatiivisten reaktiivisuus-
takaisinkytkentöjen ansiosta"
viite: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9178532/#comment-44947276

Jos sinuun olisi uskomista, niin joku muu, kaikille tuntematon henkilö, on suunnitellut senkin, että paljaan taivaan allakin on vailla ydinräjähdyksen pelkoa mahdollista säilyttää sulaa ydinjätettä... öö...korjaan sinun kielellesi:
"... vailla suurta suuremman fissiotehopurkauksen pelkoa ..."..

Tuota viittaamaani viestiä muuten seuraa viesti "Davis Besse 2002", jossa oltiin mahdollisesti lähellä uhkaa "sula ydinjäte paljaan taivaan alla":

"Kolme tärkeintä turvallisuustoimintoa:

1. Ketjureaktion/reaktiivisuuden hallinta
2. Polttoaineen jäähdytys
3. Suojarakennustoiminto

Kaikki 3 olisivat olleet kerralla uhattuina!"

Tilanne estyi silkan hyvän tuurin ansiosta - huoltomies koputteli ohimennessään reaktorin suojakuoren kantta ja ihmetteli outoa ääntä. Mutta se on eri jutun aihe.

Vastaaja kirjoitti:

Keskustelun aihe on "ydinräjähdys ydinvoimalassa", ei "Ydiinpommi ydinvoimalasta". Miksi siis puhut ydinpommista. Ymmärrätkö, mikä on ydinpommin ja ydinräjähdyksen ero?

"Nimimerkki vastaaja kysyi, voiko ydinräjähdys tapahtua olosuhteessa, jossa "sula reaktori ja ydinpolttoaine on paljaan taivaan alla."
Vastaus on ei monestakin syystä. Ensinnäkin, ydinpommissa pitää kriittisen massan osat saada yhteen hyvin nopeasti, sekunnin miljoonasosissa, jotta olisi toivoa kunnon räjähdyksestä."

Ystävä hyvä - puhutaan mieluummin keskustelun aiheesta, eli ydinräjähdyksestä ydinvoimalassa, jookosta?

Ennen tätä sivuhyppyäsi viimeinen viestini oli
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-54811675
"Kiitos linkistä. Mm. suunnitelma olemattoman reaktorin räjähtämisen estämisestä tuntuu tarpeettomalta."

Lue lisää

Tiesitkö että on tehty myös rauhanomaisia ydinräjäytyksiä? Sopimuksella sellaisten suurimmaksi tehoksi asetettiin yksittäisen räjäytysten osalta150kt.

Ydinpommiteoriat on heiltä pelkkää politisointia.

Olet oikeassa kirjoitti:

Ydinpommiteoriat on heiltä pelkkää politisointia.

"Voiko mielestäsi kuumassa ydinjätteessa, jossa on mm. sulanut reaktorin raato, tapahtua pienimuotoinen ydinräjähdys? Entä jos siihen tulee vielä vettä, booritonta? "

Tuosta on ollut sellaisia spekulaatioita, että plutonium tai uraani voi sulaessaan konsentroitua pienemälle alueelle, jolloin fissio käynnistyä ilman moderaattoriakin.

Booriton kylmä vesi on aina riski.

Köyliön Late kirjoitti:

"Voiko mielestäsi kuumassa ydinjätteessa, jossa on mm. sulanut reaktorin raato, tapahtua pienimuotoinen ydinräjähdys? Entä jos siihen tulee vielä vettä, booritonta? "

Tuosta on ollut sellaisia spekulaatioita, että plutonium tai uraani voi sulaessaan konsentroitua pienemälle alueelle, jolloin fissio käynnistyä ilman moderaattoriakin.

Booriton kylmä vesi on aina riski.

Lue lisää

Jos reaktorisydän sulaa, sula polttoaine kertyy paineastian pohjalle; sen pinta-ala on suurempi kuin sydämen pinta-ala. Sula polttoaine voi edelleen puhkaista paineastian. Ns. sydänkaappareissa pyritään sula polttoaine levittämään laajalle alueelle lähinnän jäähtymisen tehostamiseksi, ei niinkään kriittisyysriskin takia.

Köyliön Late kirjoitti:

"Voiko mielestäsi kuumassa ydinjätteessa, jossa on mm. sulanut reaktorin raato, tapahtua pienimuotoinen ydinräjähdys? Entä jos siihen tulee vielä vettä, booritonta? "

Tuosta on ollut sellaisia spekulaatioita, että plutonium tai uraani voi sulaessaan konsentroitua pienemälle alueelle, jolloin fissio käynnistyä ilman moderaattoriakin.

Booriton kylmä vesi on aina riski.

Lue lisää

"Booriton kylmä vesi on aina riski". Miten riskiä torjutaan käytännössä?

STUK mainitsee Säteilyturvakirjassaan, että boorittoman veden joutuminen reaktoriin on estetty luotettavilla hallinnollisilla ja teknisillä ratkaisuilla. Mitähän tuo fraasi käytännössä tarkoittaa?

zsexdrcft kirjoitti:

Jos reaktorisydän sulaa, sula polttoaine kertyy paineastian pohjalle; sen pinta-ala on suurempi kuin sydämen pinta-ala. Sula polttoaine voi edelleen puhkaista paineastian. Ns. sydänkaappareissa pyritään sula polttoaine levittämään laajalle alueelle lähinnän jäähtymisen tehostamiseksi, ei niinkään kriittisyysriskin takia.

Lue lisää

"Sula polttoaine voi edelleen puhkaista paineastian". Korjaa visioni:

- paineastia vaurioituu pahoin
- sula polttoaineen ja reaktorin raadon eristää ulkoilmasta vain suojarakennus
- suojarakennus vaurioituu
- ydinsulassa ei enää toimi termiset takaisinkytkennät niinkuin niiden on suunniteltu toimivan
- ketjureaktio kiihtyy
- mukaan tulee booritonta vettä
- ketjureaktio kiihtyy, kunnes
- tapahtuu "suurta fissioreaktiota suurempi fissioreaktio"

Vastaaja kirjoitti:

"Sula polttoaine voi edelleen puhkaista paineastian". Korjaa visioni:

- paineastia vaurioituu pahoin
- sula polttoaineen ja reaktorin raadon eristää ulkoilmasta vain suojarakennus
- suojarakennus vaurioituu
- ydinsulassa ei enää toimi termiset takaisinkytkennät niinkuin niiden on suunniteltu toimivan
- ketjureaktio kiihtyy
- mukaan tulee booritonta vettä
- ketjureaktio kiihtyy, kunnes
- tapahtuu "suurta fissioreaktiota suurempi fissioreaktio"

Lue lisää

Tuollaistahan on tapahtunut Fukushimassa. Reaktorisydämiä on sulanut, mahdollisesti paineastian läpikin. Uudelleenkriittisyyden riskejä pohditaan STUKin kirjoitelmassa. http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/fukushima/fukushima/fi_FI/Fukushima16/

zsexdrcft kirjoitti:

Tuollaistahan on tapahtunut Fukushimassa. Reaktorisydämiä on sulanut, mahdollisesti paineastian läpikin. Uudelleenkriittisyyden riskejä pohditaan STUKin kirjoitelmassa. http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/fukushima/fukushima/fi_FI/Fukushima16/

Lue lisää

Hyvä. Numeroin visioni kohdat, ja kerro mihin numeroon asti katsot sen voivan toteutua. Ja tee nyt vihdoinkin jotakin sen eteen, että luopuisit jonkun vertailun esittämistä mistään tapahtumasta häiritsemään aiheen teoreettista tarkastelua.

"Sula polttoaine voi edelleen puhkaista paineastian". Jatkovisioni:

1) paineastia vaurioituu pahoin
2) sula polttoaineen ja reaktorin raadon eristää ulkoilmasta vain suojarakennus
3) suojarakennus vaurioituu
4) ydinsulassa ei enää toimi termiset takaisinkytkennät niinkuin niiden on suunniteltu toimivan
5) ketjureaktio kiihtyy
6) mukaan tulee booritonta vettä
7) ketjureaktio kiihtyy, kunnes
8) tapahtuu "suurta fissioreaktiota suurempi fissioreaktio"

Vastaaja kirjoitti:

Hyvä. Numeroin visioni kohdat, ja kerro mihin numeroon asti katsot sen voivan toteutua. Ja tee nyt vihdoinkin jotakin sen eteen, että luopuisit jonkun vertailun esittämistä mistään tapahtumasta häiritsemään aiheen teoreettista tarkastelua.

"Sula polttoaine voi edelleen puhkaista paineastian". Jatkovisioni:

1) paineastia vaurioituu pahoin
2) sula polttoaineen ja reaktorin raadon eristää ulkoilmasta vain suojarakennus
3) suojarakennus vaurioituu
4) ydinsulassa ei enää toimi termiset takaisinkytkennät niinkuin niiden on suunniteltu toimivan
5) ketjureaktio kiihtyy
6) mukaan tulee booritonta vettä
7) ketjureaktio kiihtyy, kunnes
8) tapahtuu "suurta fissioreaktiota suurempi fissioreaktio"

Lue lisää

"ydinsulassa ei enää toimi termiset takaisinkytkennät niinkuin niiden on suunniteltu toimivan"

Kyseiset termiset takaisinkytkennät ovat polttoaineen, uraanidioksidin ominaisuuksia. Kukahan ne suunnitteli? Uraani syntyi supernovaräjähdyksessä samalla kuin muut Aurinkokunnan ainekset. Joku uskoo, että kaiken takana on Suuri Suunnittelija. Joku toinen taas uskoo enemmänkin sattumanvaraisuuteen. Joten on epäselvää, kuka käy kääntämässä ne takaisinkytkennät pois päältä!

zsexdrcft kirjoitti:

"ydinsulassa ei enää toimi termiset takaisinkytkennät niinkuin niiden on suunniteltu toimivan"

Kyseiset termiset takaisinkytkennät ovat polttoaineen, uraanidioksidin ominaisuuksia. Kukahan ne suunnitteli? Uraani syntyi supernovaräjähdyksessä samalla kuin muut Aurinkokunnan ainekset. Joku uskoo, että kaiken takana on Suuri Suunnittelija. Joku toinen taas uskoo enemmänkin sattumanvaraisuuteen. Joten on epäselvää, kuka käy kääntämässä ne takaisinkytkennät pois päältä!

Lue lisää

Vastasit kysymykseen kysymyksellä - ei kelpaa, mutta päästiin pikkuisen eteenpäin. Korjaan samalla pienen virheen visioni esityksessä.

"Sula polttoaine voi edelleen puhkaista paineastian". Jatkovisioni:

1) paineastia vaurioituu pahoin
2) sulan polttoaineen ja reaktorin raadon eristää ulkoilmasta vain suojarakennus
3) suojarakennus vaurioituu
4) ydinsulassa ei enää toimi termiset takaisinkytkennät niinkuin niiden on suunniteltu toimivan

Viimemainittuun kohtaan 4) aloit esittämään kysymyksiä.
"Kyseiset termiset takaisinkytkennät ovat polttoaineen, uraanidioksidin ominaisuuksia. Kukahan ne suunnitteli?"

Et kuitenkaan keillä, että kohta 4 ei voisi toteutua. Voitko kieltää sen mahdollisuuden ihan selväsanaisesti?

Visioni jatkuu näin:

5) ketjureaktio kiihtyy
6) mukaan tulee booritonta vettä
7) ketjureaktio kiihtyy, kunnes
8) tapahtuu "suurta fissioreaktiota suurempi fissioreaktio"

Vastaaja kirjoitti:

"Booriton kylmä vesi on aina riski". Miten riskiä torjutaan käytännössä?

STUK mainitsee Säteilyturvakirjassaan, että boorittoman veden joutuminen reaktoriin on estetty luotettavilla hallinnollisilla ja teknisillä ratkaisuilla. Mitähän tuo fraasi käytännössä tarkoittaa?

Lue lisää

Voiko ydinvoimalassa tapahtua ydinräjähdys missään olosuhteissa sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla?

Tuohon kysymykseen on jo monissa viesteissä vastattu kielteisesti.
Seuraavassa esitän hieman erilaisen lähestymistavan vastata kysymykseen.
Kommentit,korjaukset, täydennykset ovat tervetulleita.

Mikä oikeastaan on
-ydinräjähdys
- ydinreaktio ydinvoimalassa
- fissiotehopurkaus

Ydinräjähdys on nopeiden, kerkeiden neutronien aiheuttaman ketjureaktion tulos. Räjähdyksen perusedellytyksenä on kriittisen massan ylittävä määrä fissiiliä ainetta ydinräjähteessä, jotta ylikriittinen ketjureaktio voisi toimia.

Ketjureaktio ydinräjähteessä on erittäin nopea. Neutronien keskimääräinen elinikä ydinräjähteen olosuhteissa on luokkaa alle miljoonasosa sekuntia. Elinikä tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa fissiossa syntynyt neutroni (kerkeä neutroni) absorboituu uudelleen.
Nopea ketjureaktio merkitsee sitä, että oikein suunnitellussa ja toteutetussa ydinpommissa ketjureaktiota rajoittavat takaisinkytkennät eivät ehdi vaikuttaa.

Lopputuloksena onkin, että lämpötila voi nousta nousee miljooniin asteisiin. Keskikokoisessa fissiopommissa vapautuu energiaa sekunnissa saman verran kuin keskikokoisessa ydinreaktorissa vuodessa. Niinpä ydinräjähteen energiantuotantoteho sen fission aikana on miljoonia kertoja suurempi kuin ydinvoimalan teho normaalituotannossa.

Ydinreaktio ydinvoimalassa
Myös ydinreaktorissa energianlähteenä on neutronien aiheuttama fissio.
Energiantuotantoprosessi on kuitenkin erilainen. Ydinreaktoreiden polttoaineessa fissiilin aineen pitoisuus on selvästi pienempi kuin ydinpommissa.
Jotta ketjureaktio silti voisi toimia, neutronien nopeutta (energiaa) pienennetään moderaattorin avulla.
Termisiksi hidastettujen neutronien todennäköisyys aiheuttaa fissio U235 ja Pu239- polttoaineatomeissa on suurempi kuin nopeilla neutroneilla. Samalla termisten neutronien absorption todennäköisyys U-238-atomeihin on pienempi, mikä on hyvä asia reaktorin neutronitaloudelle.

Hidastettujen neutronien elinikä eli hidastukseen ja uudelleen absorboitumiseen kuluva aika on luokkaa tuhatkertainen nopeiden neutronien elinikään verrattuna. Elinikäeroista johtuen ketjurektio tapahtuu ydinvoimalassa paljon hitaammin kuin ydinräjähdyksessä.

Pelkästään termisillä neutroneilla energiantuotantotehon vaihtelu ydinreaktiossa olisi yhä liian suuri hallittavaksi. Sekunneissa voisi sattua tuhatkertaisia tehon vaihteluita (vertaa ydinräjähdys: miljoonakertainen tehonmuutos millisekunneissa).
Ydinreaktorissa tehon hallinta perustuu siihen, että ydinketjureaktioon osallistuu myös viivästyneet neutronit eli fissiotuotteista tulevat neutronit. Vaikka niiden osuus on vain prosentin luokkaa ydinreaktorissa kaikista neutroneista, niiden eliniät ovat suhteellisen pitkiä. Viivästyneiden neutronien ansiosta ketjuraktioon osallistuvien neutronien keskimääräinen elinikä ydinreaktorissa on suuruusluokkaa sekunti ja reaktorin tehoa voidaan hallita.

Entäs fissiotehopurkaus ja kriittisyysonnettomuudet ?
Joissakin tilanteissa fissiili materiaali voi tulla ylikriittiseksi eli ketjureaktio alkaa kasvaa. Ääriesimerkki on, kun ydinpommissa polttoainekappaleet ammutaan yhteen ja tuloksena on ydinräjähdys.

Sellaisissa tapauksissa, joissa ketjureaktio tulee ylikriittiseksi termisillä neutroneilla, tuloksena voi olla fissiotehopurkaus ja kriittisyysonnettomuus, mutta ei ydinräjähdys.
Tämä lienee selvää, kun vertaa nopeiden ja termisten neutronien aiheuttamia fissiota, fissionopeuksia ja fissiotehoja, ks, edellä.

Niinpä ydinrektorin sulaneen tai sulamattoman polttoaineen tippuminen veteen ei voi missään olosuhteissa aiheuttaa ydinräjähdystä.

ettäkö niin kirjoitti:

Voiko ydinvoimalassa tapahtua ydinräjähdys missään olosuhteissa sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla?

Tuohon kysymykseen on jo monissa viesteissä vastattu kielteisesti.
Seuraavassa esitän hieman erilaisen lähestymistavan vastata kysymykseen.
Kommentit,korjaukset, täydennykset ovat tervetulleita.

Mikä oikeastaan on
-ydinräjähdys
- ydinreaktio ydinvoimalassa
- fissiotehopurkaus

Ydinräjähdys on nopeiden, kerkeiden neutronien aiheuttaman ketjureaktion tulos. Räjähdyksen perusedellytyksenä on kriittisen massan ylittävä määrä fissiiliä ainetta ydinräjähteessä, jotta ylikriittinen ketjureaktio voisi toimia.

Ketjureaktio ydinräjähteessä on erittäin nopea. Neutronien keskimääräinen elinikä ydinräjähteen olosuhteissa on luokkaa alle miljoonasosa sekuntia. Elinikä tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa fissiossa syntynyt neutroni (kerkeä neutroni) absorboituu uudelleen.
Nopea ketjureaktio merkitsee sitä, että oikein suunnitellussa ja toteutetussa ydinpommissa ketjureaktiota rajoittavat takaisinkytkennät eivät ehdi vaikuttaa.

Lopputuloksena onkin, että lämpötila voi nousta nousee miljooniin asteisiin. Keskikokoisessa fissiopommissa vapautuu energiaa sekunnissa saman verran kuin keskikokoisessa ydinreaktorissa vuodessa. Niinpä ydinräjähteen energiantuotantoteho sen fission aikana on miljoonia kertoja suurempi kuin ydinvoimalan teho normaalituotannossa.

Ydinreaktio ydinvoimalassa
Myös ydinreaktorissa energianlähteenä on neutronien aiheuttama fissio.
Energiantuotantoprosessi on kuitenkin erilainen. Ydinreaktoreiden polttoaineessa fissiilin aineen pitoisuus on selvästi pienempi kuin ydinpommissa.
Jotta ketjureaktio silti voisi toimia, neutronien nopeutta (energiaa) pienennetään moderaattorin avulla.
Termisiksi hidastettujen neutronien todennäköisyys aiheuttaa fissio U235 ja Pu239- polttoaineatomeissa on suurempi kuin nopeilla neutroneilla. Samalla termisten neutronien absorption todennäköisyys U-238-atomeihin on pienempi, mikä on hyvä asia reaktorin neutronitaloudelle.

Hidastettujen neutronien elinikä eli hidastukseen ja uudelleen absorboitumiseen kuluva aika on luokkaa tuhatkertainen nopeiden neutronien elinikään verrattuna. Elinikäeroista johtuen ketjurektio tapahtuu ydinvoimalassa paljon hitaammin kuin ydinräjähdyksessä.

Pelkästään termisillä neutroneilla energiantuotantotehon vaihtelu ydinreaktiossa olisi yhä liian suuri hallittavaksi. Sekunneissa voisi sattua tuhatkertaisia tehon vaihteluita (vertaa ydinräjähdys: miljoonakertainen tehonmuutos millisekunneissa).
Ydinreaktorissa tehon hallinta perustuu siihen, että ydinketjureaktioon osallistuu myös viivästyneet neutronit eli fissiotuotteista tulevat neutronit. Vaikka niiden osuus on vain prosentin luokkaa ydinreaktorissa kaikista neutroneista, niiden eliniät ovat suhteellisen pitkiä. Viivästyneiden neutronien ansiosta ketjuraktioon osallistuvien neutronien keskimääräinen elinikä ydinreaktorissa on suuruusluokkaa sekunti ja reaktorin tehoa voidaan hallita.

Entäs fissiotehopurkaus ja kriittisyysonnettomuudet ?
Joissakin tilanteissa fissiili materiaali voi tulla ylikriittiseksi eli ketjureaktio alkaa kasvaa. Ääriesimerkki on, kun ydinpommissa polttoainekappaleet ammutaan yhteen ja tuloksena on ydinräjähdys.

Sellaisissa tapauksissa, joissa ketjureaktio tulee ylikriittiseksi termisillä neutroneilla, tuloksena voi olla fissiotehopurkaus ja kriittisyysonnettomuus, mutta ei ydinräjähdys.
Tämä lienee selvää, kun vertaa nopeiden ja termisten neutronien aiheuttamia fissiota, fissionopeuksia ja fissiotehoja, ks, edellä.

Niinpä ydinrektorin sulaneen tai sulamattoman polttoaineen tippuminen veteen ei voi missään olosuhteissa aiheuttaa ydinräjähdystä.

Lue lisää

Sen verran korjausta tuohon neutroniterminologiaan, että kaikki fissioneutronit vapautuvat nopeina (fast neutrons, keskimääräinen energia on yhden megaelektronivoltin luokkaa). Niistä 99% vapautuu kerkeinä eli välittömästi (prompt neutrons). Loppu 1 % vapautuu viivästyneinä jopa minuutin verran, mikä helpottaa reaktorin säätöä.

zsexdrcft kirjoitti:

Sen verran korjausta tuohon neutroniterminologiaan, että kaikki fissioneutronit vapautuvat nopeina (fast neutrons, keskimääräinen energia on yhden megaelektronivoltin luokkaa). Niistä 99% vapautuu kerkeinä eli välittömästi (prompt neutrons). Loppu 1 % vapautuu viivästyneinä jopa minuutin verran, mikä helpottaa reaktorin säätöä.

Lue lisää

Aivan. Ainakin yksi lapsus viestissäni on,

kirjoitin
" Pelkästään termisillä neutroneilla energiantuotantotehon vaihtelu ydinreaktiossa olisi yhä liian suuri hallittavaksi"

oikein on:
Jos ketjureaktion ylläpito tehtäisiin vain kerkeillä termisiksi hidastetuilla neutroneilla energiantuotantotehon vaihtelu ydinreaktiossa olisi yhä liian nopea hallittavaksi.

Viivästyneiden neutronien merkitys on selitetty viestissäni.

zsexdrcft kirjoitti:

"ydinsulassa ei enää toimi termiset takaisinkytkennät niinkuin niiden on suunniteltu toimivan"

Kyseiset termiset takaisinkytkennät ovat polttoaineen, uraanidioksidin ominaisuuksia. Kukahan ne suunnitteli? Uraani syntyi supernovaräjähdyksessä samalla kuin muut Aurinkokunnan ainekset. Joku uskoo, että kaiken takana on Suuri Suunnittelija. Joku toinen taas uskoo enemmänkin sattumanvaraisuuteen. Joten on epäselvää, kuka käy kääntämässä ne takaisinkytkennät pois päältä!

Lue lisää

Luontaisten takaisinkytkentöjen hyödyntämisessä.on tärkeintä ydinreaktorin suunnittelu. On erittäin epätodennäköistä, että sillä suunnittelulla saavutettaisiin toivottu toiminta kaikissa niissäkin ympäristöissä, joissa ydinreaktori on vain metalliromukasa sulan ydinpolttoaineen seassa.

HB 0.75 kirjoitti:

Luontaisten takaisinkytkentöjen hyödyntämisessä.on tärkeintä ydinreaktorin suunnittelu. On erittäin epätodennäköistä, että sillä suunnittelulla saavutettaisiin toivottu toiminta kaikissa niissäkin ympäristöissä, joissa ydinreaktori on vain metalliromukasa sulan ydinpolttoaineen seassa.

Lue lisää

Doppler-vaikutus lisää mm. U-238:n neutronikaappausta lämpötilan noustessa ja vähentää reaktiivisuutta. Uraanidioksidin sulaminen ei vaikuta siihen. Kevytvesireaktorin sydämessä vesi-polttoaine tilavuussuhde on yli 50 %. Reaktorisydämen sulaessa tuo tilavuussuhde pienenee eli sydänsula on alimoderoitu. Jos sydänsula tulee kriittiseksi, lämpötilan kohotessa vettä kiehuu, moderointi vähenee ja reaktiivisuus vähenee. Reaktoria ei tietenkään voi tarkasti suunnitella sydämen sulamista varten, mutta joitakin järkeviä oletuksia ja haarukoivia laskelmia voidaan tehdä.

Vastaaja kirjoitti:

"Booriton kylmä vesi on aina riski". Miten riskiä torjutaan käytännössä?

STUK mainitsee Säteilyturvakirjassaan, että boorittoman veden joutuminen reaktoriin on estetty luotettavilla hallinnollisilla ja teknisillä ratkaisuilla. Mitähän tuo fraasi käytännössä tarkoittaa?

Lue lisää

Eikö tosiaan kukaan tiedä, mitä tarkoittaa se, että "boorittoman veden joutuminen reaktoriin on estetty luotettavilla hallinnollisilla ja teknisillä ratkaisuilla."?

No, voin yrittää itsekin selvittää. Toivon mukaan epäilyni, että tuo on tarkoitettu vain ulkopuolisille, osittautuu vääräksi
.

Todistaako tietoiskusi jollain tavalla, että ydinvoimalassa voi tai ei voi tapahtua ydinräjähdys missään olosuhteissa sen normaalituotannossa olevilla materiaaleilla? Vai miten viestisi liittyy keskustelun aiheeseen "Voiko ydinvoimalassa tapahtua ydinräjähdys missään olosuhteissa sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla?" ?

Vastaaja kirjoitti:

Todistaako tietoiskusi jollain tavalla, että ydinvoimalassa voi tai ei voi tapahtua ydinräjähdys missään olosuhteissa sen normaalituotannossa olevilla materiaaleilla? Vai miten viestisi liittyy keskustelun aiheeseen "Voiko ydinvoimalassa tapahtua ydinräjähdys missään olosuhteissa sen normaalituotannosssa olevilla materiaaleilla?" ?

Lue lisää

Tässä on yritetty sekä teoriassa että käytännön esimerkein todistaa, ettei ydinvoimalaitoksessa voi tapahtua ydinräjähdystä. Ydinpommillakin ydinräjähdyksen aikaansaaminen on vaikeata, kaiken pitää mennä nappiin, jotta ketjureaktionn eskponentiaalinen kasvu jatkuu riittävän monen neutronisukupolven yli, ennenkuin vapautuvan energian aiheuttama paine hajottaa systeemin. Jos näin ei käy, jää pommi "tussahdukseksi". Termisillä neutroneilla käy näin aina.

zsexdrcft kirjoitti:

Tässä on yritetty sekä teoriassa että käytännön esimerkein todistaa, ettei ydinvoimalaitoksessa voi tapahtua ydinräjähdystä. Ydinpommillakin ydinräjähdyksen aikaansaaminen on vaikeata, kaiken pitää mennä nappiin, jotta ketjureaktionn eskponentiaalinen kasvu jatkuu riittävän monen neutronisukupolven yli, ennenkuin vapautuvan energian aiheuttama paine hajottaa systeemin. Jos näin ei käy, jää pommi "tussahdukseksi". Termisillä neutroneilla käy näin aina.

Lue lisää

Käytännön todistaminen tarpeetonta, koska kaikki tietää, että ydinvoimalasta ei vielä ole tullut "itsekseen ydinasetta" (kuten Laaksonen asian ilmaisi).

Huolellisessakin suunnittelussa voi tulla virhe:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10613354
"TVOlla laskentamenetelmäviirhe ...."

Yinräjähdykselle ydinvoimalassa et sinäkään naureskele.

"Tuo, että "epäilijät huomauttavat, että Itä-Aasiassa on kymmeniä ydinvoimaloita, joissa räjähdykset ovat voineet sattua" on lähinnä hupaisaa"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-54912365

Ydinräjähdykselle ydinvoimalassa et sinäkään naureskele. Mitä väliä sillä on, mikä ydinräjähdyksen kannalta on oleellista: oleellistahan on se, että se voi tapahtua myös ydinvoimaloissa, ydinlaitoksissa ja ydinpommeissa. Voi olla muutenkin,en tiedä.

Vastaaja kirjoitti:

Yinräjähdykselle ydinvoimalassa et sinäkään naureskele.

"Tuo, että "epäilijät huomauttavat, että Itä-Aasiassa on kymmeniä ydinvoimaloita, joissa räjähdykset ovat voineet sattua" on lähinnä hupaisaa"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-54912365

Ydinräjähdykselle ydinvoimalassa et sinäkään naureskele. Mitä väliä sillä on, mikä ydinräjähdyksen kannalta on oleellista: oleellistahan on se, että se voi tapahtua myös ydinvoimaloissa, ydinlaitoksissa ja ydinpommeissa. Voi olla muutenkin,en tiedä.

Lue lisää

Tää ydinräjähdyskeskustelu on mennyt samanlaiseksi kuin taannoinen keskustelu polttoainesauvaa päin juoksemisesta. Ei auta minkäänlainen rautalangan taivuttelu.

Amazing kirjoitti:

Tää ydinräjähdyskeskustelu on mennyt samanlaiseksi kuin taannoinen keskustelu polttoainesauvaa päin juoksemisesta. Ei auta minkäänlainen rautalangan taivuttelu.

Minun mielestä sinun pitäisi yrittää todistaa Vastaajan muutama rautalankateesi vääräksi. Niitä ovat fysiikan laki, Stukin kanta reaktorin räjähdykseen, reaktorin ulkopuolinen räjähdys, ja ydinräjähdys määritelmällisesti. Ulkopuoliselle tulee vaikutelma, että ydinräjähdyksen todennäköisyys ydinvoimalassa on suurempi kuin nolla ja pienempi kuin 1. Sitä on erittäin vaikea kiistää millään perusteella.

13+8 kirjoitti:

Minun mielestä sinun pitäisi yrittää todistaa Vastaajan muutama rautalankateesi vääräksi. Niitä ovat fysiikan laki, Stukin kanta reaktorin räjähdykseen, reaktorin ulkopuolinen räjähdys, ja ydinräjähdys määritelmällisesti. Ulkopuoliselle tulee vaikutelma, että ydinräjähdyksen todennäköisyys ydinvoimalassa on suurempi kuin nolla ja pienempi kuin 1. Sitä on erittäin vaikea kiistää millään perusteella.

Lue lisää

Kyllähän nuo kaikki on jo moneen kertaan käyty läpi ketjussa. Voin kuitenkin vielä toistaa tuon STUKin kannan: "Ydinreaktorissa ei ole sellaista fysikaalista mekanismia, joka mahdollistaisi reaktorin tehon räjähdyksenomaisen kasvun, koska reaktorin negatiiviset takaisinkytkennät – näistä tärkeimpänä polttoainepelletin lämpötilan ns. Doppler-takaisinkytkentä on riittävän voimakas itsestään pysäyttämään kasvuun pyrkivän tehon".

Amazing kirjoitti:

Kyllähän nuo kaikki on jo moneen kertaan käyty läpi ketjussa. Voin kuitenkin vielä toistaa tuon STUKin kannan: "Ydinreaktorissa ei ole sellaista fysikaalista mekanismia, joka mahdollistaisi reaktorin tehon räjähdyksenomaisen kasvun, koska reaktorin negatiiviset takaisinkytkennät – näistä tärkeimpänä polttoainepelletin lämpötilan ns. Doppler-takaisinkytkentä on riittävän voimakas itsestään pysäyttämään kasvuun pyrkivän tehon".

Lue lisää

Siinäpähän toistelet. Kirjoita tulevien toistelujesi loppuun nämä, niin ehkä toistelusi loppuu:

1. Takaisinkytkentäjen toimivuus riippuu reaktorin suunnittelusta. Todistetusti siinä voidaan tehdä virheita.
2. Takaisinkytkentä ei toimi suunnitellulla tavalla, kun reaktoria ei enää ole
3. Lainauksessasi STUK vertaa räjähdyksien nopeuksia, ei laatua. Ydinräjähdys reaktorissa tai sen ulkopuolella on hitaampi kuin ydinräjähdys ydinpommissa.
4. STUK ei sano, että ydinräjähdys ydinvoimalassa on yksiselitteisesti mahdoton tapahtuma. Jos niin olisi, STUK aivan varmasti sen kertoisi hyvin mielellään ja selväsanaisesti. Lähimpänä sitä on tämä STUKin lausuma, josta epätoivoisesti olet yrittänyt poimia ajatuksiasi tukevan osan erikseen:

"STUKin internetsivuilla usein kysyttyjen kysymysten listalla olleeseen kysymykseen, ”voiko reaktori räjähtää”, on vastattu, että reaktorin räjähtäminen on sen fysikaalisen suunnittelun avulla saatavissa mahdottomaksi. Tämä kysymys ja vastaus pitävät paikkansa: ydinreaktorissa ei ole sellaista fysikaalista mekanismia, joka mahdollistaisi reaktorin tehon räjähdyksenomaisen kasvun, koska reaktorin negatiiviset takaisinkytkennät – näistä tärkeimpänä polttoainepelletin lämpötilan ns. Doppler-takaisinkytkentä on riittävän voimakas itsestään pysäyttämään kasvuun pyrkivän tehon."
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/fukushima/fukushima/fi_FI/Fukushima11/_print/

Tuossa STUK puhuu vain reaktorin räjähtämisestä, mikä sekin on vain "saatavissa mahdottomaksi", siis "ei mahdotonta". Koko keskustelun ajan oplen yrittänyt toistaa, että kysynys on ydinräjähdyksestä ydiunvoimalassa, ei pelkästään ydinreaktorissa, mutta nyt alkaa näyttämään siltä, että se ydinräjähdys on mahdollista myös ydinreaktorissa. Saivartelu termin "ydinräjähdys" kanssa on hankalampi asia - ydinräjähdys ei voi olla pelkästään ydinpommille varattu räjähdysmuoto, mikä siitä on yritetty tehdä.

Vastaaja kirjoitti:

Siinäpähän toistelet. Kirjoita tulevien toistelujesi loppuun nämä, niin ehkä toistelusi loppuu:

1. Takaisinkytkentäjen toimivuus riippuu reaktorin suunnittelusta. Todistetusti siinä voidaan tehdä virheita.
2. Takaisinkytkentä ei toimi suunnitellulla tavalla, kun reaktoria ei enää ole
3. Lainauksessasi STUK vertaa räjähdyksien nopeuksia, ei laatua. Ydinräjähdys reaktorissa tai sen ulkopuolella on hitaampi kuin ydinräjähdys ydinpommissa.
4. STUK ei sano, että ydinräjähdys ydinvoimalassa on yksiselitteisesti mahdoton tapahtuma. Jos niin olisi, STUK aivan varmasti sen kertoisi hyvin mielellään ja selväsanaisesti. Lähimpänä sitä on tämä STUKin lausuma, josta epätoivoisesti olet yrittänyt poimia ajatuksiasi tukevan osan erikseen:

"STUKin internetsivuilla usein kysyttyjen kysymysten listalla olleeseen kysymykseen, ”voiko reaktori räjähtää”, on vastattu, että reaktorin räjähtäminen on sen fysikaalisen suunnittelun avulla saatavissa mahdottomaksi. Tämä kysymys ja vastaus pitävät paikkansa: ydinreaktorissa ei ole sellaista fysikaalista mekanismia, joka mahdollistaisi reaktorin tehon räjähdyksenomaisen kasvun, koska reaktorin negatiiviset takaisinkytkennät – näistä tärkeimpänä polttoainepelletin lämpötilan ns. Doppler-takaisinkytkentä on riittävän voimakas itsestään pysäyttämään kasvuun pyrkivän tehon."
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/fukushima/fukushima/fi_FI/Fukushima11/_print/

Tuossa STUK puhuu vain reaktorin räjähtämisestä, mikä sekin on vain "saatavissa mahdottomaksi", siis "ei mahdotonta". Koko keskustelun ajan oplen yrittänyt toistaa, että kysynys on ydinräjähdyksestä ydiunvoimalassa, ei pelkästään ydinreaktorissa, mutta nyt alkaa näyttämään siltä, että se ydinräjähdys on mahdollista myös ydinreaktorissa. Saivartelu termin "ydinräjähdys" kanssa on hankalampi asia - ydinräjähdys ei voi olla pelkästään ydinpommille varattu räjähdysmuoto, mikä siitä on yritetty tehdä.

Lue lisää

Ydinräjähdyksen aikaansaaminen vaatii suurta teknistä osaamista; pohjoiskorealaisillakin se osaksi epäonnistui. Ei ydinräjähdys vahingossa synny, eikä matalarikasteisella polttoaineella siihen ole edes teoreettisia mahdollisuuksia.

Amazing kirjoitti:

Ydinräjähdyksen aikaansaaminen vaatii suurta teknistä osaamista; pohjoiskorealaisillakin se osaksi epäonnistui. Ei ydinräjähdys vahingossa synny, eikä matalarikasteisella polttoaineella siihen ole edes teoreettisia mahdollisuuksia.

Lue lisää

Uskot sokeasti ydinvmalobbareiden juttuja. Pahin väärä tieto jutussasi on rikastusasteista mitä tarvitaan ydinräjähdykseen tai ydinpommiin, jos oikein ymmärsin. Ydinräjähdyksen mahdollisuus ei riipu rikastusasteesta vaan kriittisen massan määrästä. Niinpä jo 20% rikastetusta uraanista saa pommin, mutta siitä tulee iso, koska kokonaismassaa tarvitaan enemmän kriittisen massan saavuttamiseksi. Ydinreaktoreissa vesi voi auttaa ydinräjähdyksen syntymisessä vieläkin pienemmissä kriittisissä massoissa ja rikastusasteissa.

Nuclear666 kirjoitti:

Uskot sokeasti ydinvmalobbareiden juttuja. Pahin väärä tieto jutussasi on rikastusasteista mitä tarvitaan ydinräjähdykseen tai ydinpommiin, jos oikein ymmärsin. Ydinräjähdyksen mahdollisuus ei riipu rikastusasteesta vaan kriittisen massan määrästä. Niinpä jo 20% rikastetusta uraanista saa pommin, mutta siitä tulee iso, koska kokonaismassaa tarvitaan enemmän kriittisen massan saavuttamiseksi. Ydinreaktoreissa vesi voi auttaa ydinräjähdyksen syntymisessä vieläkin pienemmissä kriittisissä massoissa ja rikastusasteissa.

Lue lisää

Kyllä mulla on perustiedot asioista, ei mun tarvitse sokeasti uskoa kenenkään juttuja, kuten näköjään sinun tarttee. Tuo 20 % rikastusaste on tosiaan määritelty rajaksi HEU:lle, korkearikasteiselle polttoaineelle, joka tavallista tarkemmassa valvonnassa. On päätelty, että sitä alhaisemmalla rikastusasteella pommin tekeminen on käytännössä mahdotonta. Siihen vaikuttavat massamäärät, 20 % rikastusasteella kriittiseen massaan tarvittaisiin useita satoja kiloja uraania ja sellaisten määrien laukaiseminen yhteen sekunnin miljoonasosissa on vaikeata. Toinen syy on, että mitä pienempi on rikastusaste, sitä suurempi on uraani-238 suhteellinen määrä, ja sen absorption hillitsee ketjureaktiota dopplerilmiön kautta. Joten pommin tekeminen 4 % rikasteisesta ydinpolttoaineesta on mahdotonta
Jos on alimoderoitu polttoainemassa, joka on lähellä kriittistä massaa, ja siihen tuodaan vettä, systeemi voi tulla kriittiseksi. Vettä ei siihen kuitenkaan saada hetkessä, joten kriittisyys tulee hiipimällä. Kyseessä on tällöin termisten neutronien kriittisyys, eli tuhat kertaa hitaampi kuin ydinpommin ketjureaktio. Systeemin kuumetessa vettä höyrystyy ja ketjureaktion voimakkuus vähenee. Jos lisää vettä tulee, systeemi toimii kuin geyshiri. Hyvänä esimerkkinä on Tokaimurassa tapahtunut 18 % rikastetun uraanin kriittisyysonnettomuus. Mitään räjähdystä, puhumattakaan ydinräjähdyksestä, ei tapahtunut.

Hyvinkin vaatimattomaksi tiedetty ymmärryskykyni antaa minulle epäilyksen, että tässä

"/2/ http://www.tekniikkatalous.fi/energia/isotoopit vihjaavat pohjoiskorean tehneen ydinkokeita/a771634
"Isotoopit vihjaavat Pohjois-Korean tehneen ydinkokeita", 6.2.2012

"Tulosten perusteella Pohjois-Korean epäillään laukaisseen kaksi pommia, joiden räjähdyksen voimakkuus vastaa 50–200 tonnia TNT:tä"
"Räjähdykset ovat varmoja, mutta sitä ei voida tietää, ovatko ne peräisin ydinkokeista. Seismistä dataa räjähdyksistä ei ole, vaikka naapurimaissa on herkkiä antureita, jotka havainnoivat seismisiä väristyksiä. Epäilijät huomauttavat, että Itä-Aasiassa on kymmeniä ydinvoimaloita, joissa räjähdykset ovat voineet sattua." "

ei suinkaan puhuta ydinvoimaloiden 50-200tnTBT räjähdyksestä vaan
- maanalaisen ydinkokeen räjähdyksestä 200tnTNT
- tai ei mitään (koska EI SEISMISTÄ havaintoja)
- tai pienemmästä, jossakin kymmenissä ydinvoimalassa tapahtuneessa räjähdyksestä (isotoopit vihjeenä räjähdyksistä)

Päästöt, joiden perusteella koko räjähdykset havaittiin (jäi mainitsematta lainauksessani):

"Tulosten perusteella Pohjois-Korean epäillään laukaisseen kaksi pommia, joiden räjähdyksen voimakkuus vastaa 50–200 tonnia TNT:tä. Kokeiden seurauksena syntyi ilmaan ksenon-133- ja ksenon-133m-isotooppeja, jotka hajoavat nopeasti. Vielä nopeammin hajoavat barium-140 ja lantaani-140 osoittivat, että ydinkokeet olisi tehty 11. huhtikuuta 2010.
Räjähdykset ovat varmoja, mutta sitä ei voida tietää, ovatko ne peräisin ydinkokeista. "

Amazing kirjoitti:

Kyllä mulla on perustiedot asioista, ei mun tarvitse sokeasti uskoa kenenkään juttuja, kuten näköjään sinun tarttee. Tuo 20 % rikastusaste on tosiaan määritelty rajaksi HEU:lle, korkearikasteiselle polttoaineelle, joka tavallista tarkemmassa valvonnassa. On päätelty, että sitä alhaisemmalla rikastusasteella pommin tekeminen on käytännössä mahdotonta. Siihen vaikuttavat massamäärät, 20 % rikastusasteella kriittiseen massaan tarvittaisiin useita satoja kiloja uraania ja sellaisten määrien laukaiseminen yhteen sekunnin miljoonasosissa on vaikeata. Toinen syy on, että mitä pienempi on rikastusaste, sitä suurempi on uraani-238 suhteellinen määrä, ja sen absorption hillitsee ketjureaktiota dopplerilmiön kautta. Joten pommin tekeminen 4 % rikasteisesta ydinpolttoaineesta on mahdotonta
Jos on alimoderoitu polttoainemassa, joka on lähellä kriittistä massaa, ja siihen tuodaan vettä, systeemi voi tulla kriittiseksi. Vettä ei siihen kuitenkaan saada hetkessä, joten kriittisyys tulee hiipimällä. Kyseessä on tällöin termisten neutronien kriittisyys, eli tuhat kertaa hitaampi kuin ydinpommin ketjureaktio. Systeemin kuumetessa vettä höyrystyy ja ketjureaktion voimakkuus vähenee. Jos lisää vettä tulee, systeemi toimii kuin geyshiri. Hyvänä esimerkkinä on Tokaimurassa tapahtunut 18 % rikastetun uraanin kriittisyysonnettomuus. Mitään räjähdystä, puhumattakaan ydinräjähdyksestä, ei tapahtunut.

Lue lisää

Minä ainakin tiedän, mitä mä uskon? Uskallatko itse tunnustaa mitä uskot?

Minä uskon STUKkia, joka ei ole kertonut, että ydinvoimalassa ei missään olsuhteissa voi tapahtua ydinräjähdystä (tai vastaavaa, jos STUKin kieli siihen sanaan taivu) ydinvoimalan normaalitoiminnassa käytetyillä materiaaleilla.

Voin myös kertoa sinulle, miksi STUK ei sitä kerro, koska se ei ole mikään salaisuus. Yksinkertaista: STUK ei halua valehdella, koska siitä jää aina kiinni!

Vastaaja kirjoitti:

Minä ainakin tiedän, mitä mä uskon? Uskallatko itse tunnustaa mitä uskot?

Minä uskon STUKkia, joka ei ole kertonut, että ydinvoimalassa ei missään olsuhteissa voi tapahtua ydinräjähdystä (tai vastaavaa, jos STUKin kieli siihen sanaan taivu) ydinvoimalan normaalitoiminnassa käytetyillä materiaaleilla.

Voin myös kertoa sinulle, miksi STUK ei sitä kerro, koska se ei ole mikään salaisuus. Yksinkertaista: STUK ei halua valehdella, koska siitä jää aina kiinni!

Lue lisää

Vastaaja kirjoitti :"Minä ainakin tiedän, mitä mä uskon? Uskallatko itse tunnustaa mitä uskot?"


No sen mihin Sinä uskot, olet kyllä tehnyt täysin selväksi, siitä ei ole mitään epäilystä. Mutta se, mihin sinä uskot, ja mikä taas pitää paikkansa, ovat kaksi eri asiaa. En kuitenkaan mene väittämään, että valehtelisit, koska se ei ole voittava strategia ydinvoimasta käytävässä propagandasodassa, jossa kumpikin osapuoli on aktiivinen. Mutta selvästikin olet takertunut omiin ajatusluutumiisi, etkä suostu myöntämään olevasi väärässä, vaikka tälläkin saitilla useakin ekspertti on Sinulle vääntänyt rautalangasta syyt siihen, miksei ydinvoimalassa yksinkertaisesti voi sattua ydinräjähdystä.


Vastaaja :"Minä uskon STUKkia, joka ei ole kertonut, että ydinvoimalassa ei missään olsuhteissa voi tapahtua ydinräjähdystä (tai vastaavaa, jos STUKin kieli siihen sanaan taivu) ydinvoimalan normaalitoiminnassa käytetyillä materiaaleilla.

Voin myös kertoa sinulle, miksi STUK ei sitä kerro, koska se ei ole mikään salaisuus. Yksinkertaista: STUK ei halua valehdella, koska siitä jää aina kiinni! "


Tuo on aika mielenkiintoinen teoria. Jos joku asiantuneva instanssi ei kerro omilla sivuillaan jotakin itsestäänselvää asiaa, niin siitä voisi automaattisesti Sinun mielestäsi vetää sen johtopäätöksen, että tuon asian vastakohta pitäisi paikkansa. Mutta tuohan on vain ilmaan heitetty väite ilman mitään konkreettista todistetta. Ydinvoiman vastustajille tyypilliseen tapaan otat jonkin "kovan nimen" ja yrität ajaa omaa agendaasi tuon nimen siivellä. STUK olisi tuskin aivan hirveän innoissaan tuosta tavastasi.

Ja kuten tälläkin saitilla on aiemmin esitetty, niin jospa ottaisit yhteyttä STUK:iin ja kysyisit asiaa sieltä. En mene väittämään, että saisit vastauksen heti, mutta ilmeisesti kuitenkin jossain vaiheessa. Ja jos tuo vastaus tukisi väitettäsi, niin silloin Sinulla olisi konkreettinen todiste, jonka voisit esittää tälläkin saitilla. Mutta ilmeisestikään et aio tehdä tuota, ja siitä voidaan tietysti vetää oma johtopäätöksensä.

Sinulla näyttää olevan harrastuksena napata sieltä täältä netistä jokin ydinvoimaa vahingoittava väite, ja esittää se tällä saitilla ilman, että itse teet minkäänlaista järkevyystarkastusta siitä, voiko tuo väite todellakin pitää paikkansa. Harrastat kauhumaalailua.

Naturalistista sanotaan, että hän maalaa, mitä näkee.
Ekspressionistista sanotaan, että hän maalaa, mitä tuntee.
Sosialistinen realisti taas maalaa sen mukaan, mitä on saanut kuulla.

Minusta Sinun maalailusi tällä saitilla edustaa lähinnä tuota viimeksimainittua.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Vastaaja kirjoitti :"Minä ainakin tiedän, mitä mä uskon? Uskallatko itse tunnustaa mitä uskot?"


No sen mihin Sinä uskot, olet kyllä tehnyt täysin selväksi, siitä ei ole mitään epäilystä. Mutta se, mihin sinä uskot, ja mikä taas pitää paikkansa, ovat kaksi eri asiaa. En kuitenkaan mene väittämään, että valehtelisit, koska se ei ole voittava strategia ydinvoimasta käytävässä propagandasodassa, jossa kumpikin osapuoli on aktiivinen. Mutta selvästikin olet takertunut omiin ajatusluutumiisi, etkä suostu myöntämään olevasi väärässä, vaikka tälläkin saitilla useakin ekspertti on Sinulle vääntänyt rautalangasta syyt siihen, miksei ydinvoimalassa yksinkertaisesti voi sattua ydinräjähdystä.


Vastaaja :"Minä uskon STUKkia, joka ei ole kertonut, että ydinvoimalassa ei missään olsuhteissa voi tapahtua ydinräjähdystä (tai vastaavaa, jos STUKin kieli siihen sanaan taivu) ydinvoimalan normaalitoiminnassa käytetyillä materiaaleilla.

Voin myös kertoa sinulle, miksi STUK ei sitä kerro, koska se ei ole mikään salaisuus. Yksinkertaista: STUK ei halua valehdella, koska siitä jää aina kiinni! "


Tuo on aika mielenkiintoinen teoria. Jos joku asiantuneva instanssi ei kerro omilla sivuillaan jotakin itsestäänselvää asiaa, niin siitä voisi automaattisesti Sinun mielestäsi vetää sen johtopäätöksen, että tuon asian vastakohta pitäisi paikkansa. Mutta tuohan on vain ilmaan heitetty väite ilman mitään konkreettista todistetta. Ydinvoiman vastustajille tyypilliseen tapaan otat jonkin "kovan nimen" ja yrität ajaa omaa agendaasi tuon nimen siivellä. STUK olisi tuskin aivan hirveän innoissaan tuosta tavastasi.

Ja kuten tälläkin saitilla on aiemmin esitetty, niin jospa ottaisit yhteyttä STUK:iin ja kysyisit asiaa sieltä. En mene väittämään, että saisit vastauksen heti, mutta ilmeisesti kuitenkin jossain vaiheessa. Ja jos tuo vastaus tukisi väitettäsi, niin silloin Sinulla olisi konkreettinen todiste, jonka voisit esittää tälläkin saitilla. Mutta ilmeisestikään et aio tehdä tuota, ja siitä voidaan tietysti vetää oma johtopäätöksensä.

Sinulla näyttää olevan harrastuksena napata sieltä täältä netistä jokin ydinvoimaa vahingoittava väite, ja esittää se tällä saitilla ilman, että itse teet minkäänlaista järkevyystarkastusta siitä, voiko tuo väite todellakin pitää paikkansa. Harrastat kauhumaalailua.

Naturalistista sanotaan, että hän maalaa, mitä näkee.
Ekspressionistista sanotaan, että hän maalaa, mitä tuntee.
Sosialistinen realisti taas maalaa sen mukaan, mitä on saanut kuulla.

Minusta Sinun maalailusi tällä saitilla edustaa lähinnä tuota viimeksimainittua.

Lue lisää

Onhan se ihan saletti asia että jos ydinräjähdys olisi täysin mahdotonta ydinvoimalassa niin Stuk sen toisi selvästi julki. Mitä syytä sillä olisi jättää kertomatta se, ja antaa ihmisten pelätä ydinräjähdystä ydinvoimalassa

Järkevä kirjoitti:

Onhan se ihan saletti asia että jos ydinräjähdys olisi täysin mahdotonta ydinvoimalassa niin Stuk sen toisi selvästi julki. Mitä syytä sillä olisi jättää kertomatta se, ja antaa ihmisten pelätä ydinräjähdystä ydinvoimalassa

Lue lisää

Järkevä kirjoitti :"Onhan se ihan saletti asia että jos ydinräjähdys olisi täysin mahdotonta ydinvoimalassa niin Stuk sen toisi selvästi julki. Mitä syytä sillä olisi jättää kertomatta se, ja antaa ihmisten pelätä ydinräjähdystä ydinvoimalassa ?"


Eiköhän tässä ole vain kyseessä se, etteivät ydinvoiman vastustajat mitenkään haluaisi luopua siitä mahdollisuudesta, että he voisivat pelotella ydinfysiikasta ja ydinvoimalateknologista varsin tietämätöntä kansaa ydinvoimalasa tapahtuvalla ydinräjähdyksellä. Propagandistina ymmärrän heitä täysin. Mutta jos katsomme itse asiaa, niin mielestäni on tälläkin saitilla varsin aukottomasti osoitettu, ettei ydinvoimalassa yksinkertaisesti voi tapahtua ydinräjähdystä. Hänen, joka toista väittää, kannattaisi ensin lukea jokunen ydinfysiikkaa käsittelevä kirja. Mitä tulee STUK:iin, niin me ydinvoiman kannattajathan emme ole vedonneet tuohon instanssiin tämän asian käsittelyssä lainkaan. Mutta ydinvoiman vastustajat kyllä ovat, ja siksi mielestäni heillä on näyttövelvollisuus siinä, että STUK olisi sitä mieltä, mitä he väittävät sen olevan. Siksipä heidän kannattaisi kysyä tuota asiaa STUK:lta sen sijaan että itsepintaisesti jankkaavat omaa "totuuttaan".

Pidän jossain määrin mielenkiintoisena sitä, että ydinvoiman vastustajat ovat nostaneet STUK:n temppelinharjalle objektiivisena totuuden tulkkina. Onhan kumminkin varsin todennäköistä, että STUK tulee runsaan kahden vuoden päästä suosittelemaan, että OL3:lle annettaisiin käynnistylupa. Minkähänlainen ääni silloin on ydinvoiman vastustajilla, kun he kommentoivat STUK:n suosituksia ?

"Ydinräjähdyksen estämisen kannalta on olennaista, että dopplervaikutus rajoittaa tehon kasvua ja että termiset neutronit ovat aivan liian hitaita ydinräjähdyksen vaatiman eksponentiaalisen tehonkasvan aikaansaamiseksi."

Osaatko sinä sanoa, miksi dopplerin ilmiö ei estänyt Tsernobylin räjähdystä? Siellähän oli polttoaine vain noin 1,7%:sta, joten dopplerin takaisinkytkentä olisi pitänyt toimia erityisen hyvin. Kuitenkin doppelr ilmö salli Tsernobylissä polttoaineen lämpötilan niin korkeaksi, että se mureni ja alkoi sulaa muutamassa sekunnissa.

Köyliön Late kirjoitti:

"Ydinräjähdyksen estämisen kannalta on olennaista, että dopplervaikutus rajoittaa tehon kasvua ja että termiset neutronit ovat aivan liian hitaita ydinräjähdyksen vaatiman eksponentiaalisen tehonkasvan aikaansaamiseksi."

Osaatko sinä sanoa, miksi dopplerin ilmiö ei estänyt Tsernobylin räjähdystä? Siellähän oli polttoaine vain noin 1,7%:sta, joten dopplerin takaisinkytkentä olisi pitänyt toimia erityisen hyvin. Kuitenkin doppelr ilmö salli Tsernobylissä polttoaineen lämpötilan niin korkeaksi, että se mureni ja alkoi sulaa muutamassa sekunnissa.

Lue lisää

Kyllähän se doppler siellä vaikutti. Kuitenkin moderaattorilla ja jäähdytteellä oli siinä tilanteessa sen verran positiivista takaisinkytkentää, että kokonaiskerroin oli positiivinen. Teho ehti kasvaa monikymmenkertaiseksi lähtötasoon verrattuna ennekuin kasvu pysähtyi polttoaineen kuumenemisen takia. Kun otetaan huomioon, että reaktorisydämessä oli muutama tonni halkeavaa isotooppia, oli vapautuva energiamäärä suuri. Se ja siitä aiheutunut kemiallinen räjähdys ei rikkonut pelkästään polttoainetta vaan myös paineputket ja reaktorisäiliön. Kuitenkin ydinräjähdyksessä saadaan fissiilillä ainemäärällä, joka on vain prosentteja Tshernobylin reaktorisydämessä olleesta, tuhansia kertoja voimakkaampi energiapurkaus.

Jos niin määritellään joka ikinen atomin halkeaminen on ydinräjähdys. Eri asia on, vastaako se yleistä käsitystä ydinräjähdyksestä. Esim. maassa jakojeni alla on muutama miljoonasosa uraania. Siinä puolestaan tapahtuu jatkuavasti tietty määrä spontaaneja fissioita. Siten voisin sanoa,että jalkojeni alla tapahtuu jatkuvasti ydinräjähdyksiä. Mutta jos niin sanon, useimmat pitävät minua kahjona. Niin että kukahan tässä on kahjo?

Tuossa nuo polttoainevauriot tarkoittavat suojakuorivaurioita. Vaatimuksena on, ettei missään oletetussa onnettomuustilanteessa saa polttoaineessa syntyä sellaista tehopiikkiä, että polttoainetta murenisi tai sulaisi. Muistaakseni tuo 10 % suojakuorivauriot on asetettu raja-arvo, jonka alapuolella on pysyttävä hyvällä varmuudella kaikissa oletetuissa onnettomuustilanteissa.
Minun lähteideni mukaan Tshernobylissä oli ensin hidasta tehon nousua 10 s ajan. Sitten operaattori painoi pikasulkunappia, josta aiheutui edellä kuvattu reaktiivisuuslisä ja kolmisen sekuntia kestänyt tehopurkaus. Tehon nousunopeus riippui reaktiivisuuslisästä ja senhetkisestä kokonaisreaktiivisuuden lämpötilariippuvuudesta. Kyllähän doppler sitä jarrutti, mutta siinä tilanteessa se ei riittänyt.

Kyllähän noita vakavia reaktorionnettomuuksia on jokunen ollut. Reaktori voi räjähtää kuten Tshernobylissä tapahtui, mutta tämän viestiketjun aiheena on kumminkin se, voiko ydinvoimalassa sattua ydinräjädys. Ja vastaus on se, ettei voi.
Höyry- ja vetyräjähdyksiä siellä luonnollisesti oikein huonossa tilanteessa voi sattua.

Otteita STUKin ohjeesta YVL 6.2: "Luokan 2 oletetuissa onnettomuuksissa vaurioituvien polttoainesauvojen lukumäärän tulee olla sitä pienempi, mitä suurempi on oletetun onnettomuuden alkutapahtumataajuus. Vaurioituvien polttoainesauvojen lukumäärä ei saa ylittää 10 % reaktorissa olevien polttoainesauvojen kokonaismäärästä.....Polttoainesauvan mureneminen ja sulaminen on estettävä. Polttoaineen entalpia ei saa ylittää minkään polttoainesauvan millään kohdalla säteittäisen keskimääräisen entalpian arvoa 963 J/g UO2 (230 cal/g)."
Tehopiikin korkeus riippuu oletetussa onnettomuudessa mahdolliseksi katsottavan reaktiivisuuslisän suuruudesta, ja reaktorin suunnittelulla sitä on rajoitettava.

Sellainenhan tapahtui Tshernobylissä. Mutta kuten tuolla aiemmassa keskustelussa on todettu, useimmiten kriittisyysonnettomuuteen (tai hallitsemattomaan ydinreaktioon) ei liity varsinaista räjähdystä.

Amazing kirjoitti:

Sellainenhan tapahtui Tshernobylissä. Mutta kuten tuolla aiemmassa keskustelussa on todettu, useimmiten kriittisyysonnettomuuteen (tai hallitsemattomaan ydinreaktioon) ei liity varsinaista räjähdystä.

Lue lisää

"Mutta kuten tuolla aiemmassa keskustelussa on todettu, useimmiten kriittisyysonnettomuuteen (tai hallitsemattomaan ydinreaktioon) ei liity varsinaista räjähdystä. "

Nerokasta. Eikös silloin voisi sanoa, että ne eivät ole hallitsemattomasta ydinreaktiosta johtuvia räjähdyksiä? Vai mikä oli pointtisi?

Köyliön Late kirjoitti:

"Mutta kuten tuolla aiemmassa keskustelussa on todettu, useimmiten kriittisyysonnettomuuteen (tai hallitsemattomaan ydinreaktioon) ei liity varsinaista räjähdystä. "

Nerokasta. Eikös silloin voisi sanoa, että ne eivät ole hallitsemattomasta ydinreaktiosta johtuvia räjähdyksiä? Vai mikä oli pointtisi?

Lue lisää

Köyliön Late kirjoitti :"Eikös silloin voisi sanoa, että ne eivät ole hallitsemattomasta ydinreaktiosta johtuvia räjähdyksiä? Vai mikä oli pointtisi?"


Minulla on se käsirtys, ettei niillä, jotka ihan tosissaan ydinvoimloiden teknologista jotakin tietävät, ole oikeastaan eriäviä käsityksiä siitä, mitä ydinvoimalassa voi tapahtua ja mitä siellä ei voi tapahtua. Tässä on jo pitemmän aikaa väännetty kättä semantiikasta, eikä varsinaisesta asiasta.

Ydinvoimalassa voi tapahtua fission tason merkittävä nousu, joka nostaa rutkasti lämpötilaa, ja tämä taas voi aiheuttaa höyry- tai vetyräjähdyksen, joista kummastakin on joitakin esimerkkejä elävästä elämästä.

Ydinvoimalassa voi siis tapahtua räjähdys, ja reaktorin vaurioituessa voi leivitä ympäristöön runsaastikin vaarallista säteilyä. Mutta varsinaista ydinräjähdystä siellä ei voi sattua. Ydinvoiman vastustajille olisi äärimmäisen tärkeää, etä he pystyisivät jotenkin pitämään ihmisten mielissä elossa sen teoreettisen mahdollisuuden, että ydinvoimalassa voisi sittenkin sattua ydinräjähdys. Tuolla termillä he sitten voisivat tapansa mukaan pelotella niitä ihmisiä, joilla ei ole kovin hyvää käsitystä siitä, mitä ydinvoimaloissa oikein tapahtuu. Näitä ihmisiä on Suomessakin varsin paljon.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Köyliön Late kirjoitti :"Eikös silloin voisi sanoa, että ne eivät ole hallitsemattomasta ydinreaktiosta johtuvia räjähdyksiä? Vai mikä oli pointtisi?"


Minulla on se käsirtys, ettei niillä, jotka ihan tosissaan ydinvoimloiden teknologista jotakin tietävät, ole oikeastaan eriäviä käsityksiä siitä, mitä ydinvoimalassa voi tapahtua ja mitä siellä ei voi tapahtua. Tässä on jo pitemmän aikaa väännetty kättä semantiikasta, eikä varsinaisesta asiasta.

Ydinvoimalassa voi tapahtua fission tason merkittävä nousu, joka nostaa rutkasti lämpötilaa, ja tämä taas voi aiheuttaa höyry- tai vetyräjähdyksen, joista kummastakin on joitakin esimerkkejä elävästä elämästä.

Ydinvoimalassa voi siis tapahtua räjähdys, ja reaktorin vaurioituessa voi leivitä ympäristöön runsaastikin vaarallista säteilyä. Mutta varsinaista ydinräjähdystä siellä ei voi sattua. Ydinvoiman vastustajille olisi äärimmäisen tärkeää, etä he pystyisivät jotenkin pitämään ihmisten mielissä elossa sen teoreettisen mahdollisuuden, että ydinvoimalassa voisi sittenkin sattua ydinräjähdys. Tuolla termillä he sitten voisivat tapansa mukaan pelotella niitä ihmisiä, joilla ei ole kovin hyvää käsitystä siitä, mitä ydinvoimaloissa oikein tapahtuu. Näitä ihmisiä on Suomessakin varsin paljon.

Lue lisää

"Ydinvoiman vastustajille olisi äärimmäisen tärkeää, etä he pystyisivät jotenkin pitämään ihmisten mielissä elossa sen teoreettisen mahdollisuuden, että ydinvoimalassa voisi sittenkin sattua ydinräjähdys."

Tästä menee osasyy kyllä ydinpropagandistien piikkiin, jotka vetelevät hihasta ihan mitä tahansa.

Ja miksei tästä voisi keskustella? Voisimme ainakin saada vähän referenssiä, siitä millainen on tyypillinen vakava reaktorionnettomuus ja kuinka pahoihin seurauksiin meidän jatkossa varauduttava, koska Tserno ja Fuku ovat mahdollisesti vasta alkua.

Köyliön late kirjoitti:

"Ydinvoiman vastustajille olisi äärimmäisen tärkeää, etä he pystyisivät jotenkin pitämään ihmisten mielissä elossa sen teoreettisen mahdollisuuden, että ydinvoimalassa voisi sittenkin sattua ydinräjähdys."

Tästä menee osasyy kyllä ydinpropagandistien piikkiin, jotka vetelevät hihasta ihan mitä tahansa.

Ja miksei tästä voisi keskustella? Voisimme ainakin saada vähän referenssiä, siitä millainen on tyypillinen vakava reaktorionnettomuus ja kuinka pahoihin seurauksiin meidän jatkossa varauduttava, koska Tserno ja Fuku ovat mahdollisesti vasta alkua.

Lue lisää

Ote aiemmasta kirjoituksestani :""Ydinvoiman vastustajille olisi äärimmäisen tärkeää, etä he pystyisivät jotenkin pitämään ihmisten mielissä elossa sen teoreettisen mahdollisuuden, että ydinvoimalassa voisi sittenkin sattua ydinräjähdys."

Köyliön Late kommentoi tätä :"Tästä menee osasyy kyllä ydinpropagandistien piikkiin, jotka vetelevät hihasta ihan mitä tahansa."


Väitteesi pitää sikäli paikkansa, että kyllä meidän ydinvoiman puolustajien joukosta on kuulunut sellaisiakin väitteitä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua.
Mikäli tarkoitit tuolla väitteelläsi minua, niin toivon, että yksilöisit väitteesi.

Kuitenkin voitaneen todeta, ettemme me ole aivan sen tasoisiin väitteisiin sortuneet kuin tälläkin saitilla eräät ydinvoiman vastustajat, jotka ennustavat Fukushiman reaktorionnettomuuden päästöjen tappavan miljardi ihmistä ja aiheuttavan joukkomittaisen sukupuuttoon kuolemisen.


Köyliön Late :"Ja miksei tästä voisi keskustella? Voisimme ainakin saada vähän referenssiä, siitä millainen on tyypillinen vakava reaktorionnettomuus ja kuinka pahoihin seurauksiin meidän jatkossa varauduttava, koska Tserno ja Fuku ovat mahdollisesti vasta alkua."


Mielestäni tämä aihe on jokseenkin täydellisesti tullut tällä saitilla käsitellyksi ja
lopputuloskin on täysin selvä. Enempi kirjoittelu tuskin tuonee ratkaisevaa lisävalaistusta asiaan. Ydinvoimalassa kun ei kerta kaikiaan voi sattua ydinräjähdystä, ja jos joku on toista mieltä, niin hänen tulisi tutustua ydinfysiikkaan hieman perusteellisemmin ja ruveta vasta sitten saarnaamaan oppiaan meille maan matosille.

Mitä tulee siihen väitteeseesi, että Tshernobyl ja Fukushima olisivat vain alkua, niin tuossa väitteessäsi voi olla jonkin verran perää. Reaktorionnettomuuksina nuo molemmat olivat niin vakavia, ettei niitä ratkaisevasti pahempia voi enää sattua. Mutta jos väittäisin, ettei tuon tasoisia ydinvoimalaonnettomuuksia kertakaikkiaan voi enää sattua, niin se olisi liian rohkea väite.

Niissä maissa, jotka ovat käyttäneet ydinvoimaa jo vuosia, en pidä suuren ydinvoimalaonnettomuuden riskiä mitenkään merkittävänä lukuunottamatta miitä laitoksia, jotka on rakennettu geologiseti aktiivisille aluille. Mutta maailma tarvitsee lisää sähköä ja erityisen paljon sitä lisää tarvitsevat kolmannen maailman maat, joista moni harkitsee ydinvoimaloiden rakentamista. Ydinvoimalan turvallisuusriski noissa maissa on monta kertaa suurempi kuin vaikkapa Suomessa.

Aiak lähellä: hallitsemattoman ketjureaktion aiheuttama räjähdys

"Miten sitten olisi kompromissi: hallitsemattomasta ydinreaktiosta johtuva räjähdys? "

Ydinräjähdyksen siitä tekisi vain se, että räjähdys johtuu ydfinfissiosta tai -fuusiosta. Tshernobylissä niin kävi. Toki pieni ydinräjähdys voi aiheuttaa toisen räjähdyksen, esim. höyryräjähdyksen.

Kyllä se on niin, että ydinräjähdyksiä ovat kaikki ydiunfissiosta tai -fuusiosta johtuvat räjähdykset, joita ydinvoiimalassa tapahtuu kaiken aikaa paljon. STUK puhuu mielellään "ydinräjähteen ja ydinvoimalaonnettomuuden" seurauksista. Siitä tulee mieleeni seuraavaa:

Ydinvoimalassa ei voi tapahtua ydinpommimaista räjähdystä, koska ydinpommissa ydinräjähdyksen olosuhteet on optimoitu suurelle ydinräjähdyksen tehon kasvulle. Ydinvoimaloissa ydinräjähdyksen tehon nopeaa kasvua pyritään hillitsemään reaktorin huolellisella suunnittelulla. Tunnetusti reaktorin suunnittelussa tehdään virheitä, ja tunnetusti reaktori ydinräjähdyksen-estosuunnitelmineen voi olla sula möykky ydinsulan joukossa. Pahimmassa tapauksessa koko mössö on paljaan taivaan alla, jolloin lämpötakaisinkytkennätkään ei ole estämässä ydinräjähdystä, joka siis olisi hitaampi kuin ydinpommin räjähdys.

Tiuosta uudelleenkriittisyyden mahdollisuudesta on juttua STUKin Fukushimasivuilla http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/fukushima/fukushima/fi_FI/Fukushima16/,

Kolme tärkeintä ydinturvallisuustoimintoa uhattuna samaan aikaan

Davis Bessessä 2002 oli samaan aikaan uhattuna

1. Ketjureaktion/reaktiivisuuden hallinta
2. Polttoaineen jäähdytys
3. Suojarakennustoiminto

Tfy-56_4232_yvl-turvallisuus (STUK-kurssimateriaalia)
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/tfy-56.4232/luennot/Tfy-56_4232_yvl-turvallisuus.pdf


Mikähän tuossa enää olisi voinut estää suurenkaan ydinräjähdyksen? Hyvä tuuri, ehkä. Hyvällä tuurilla uhkatilanteeseen ei jouduttu.

Vastaaja kirjoitti:

Kolme tärkeintä ydinturvallisuustoimintoa uhattuna samaan aikaan

Davis Bessessä 2002 oli samaan aikaan uhattuna

1. Ketjureaktion/reaktiivisuuden hallinta
2. Polttoaineen jäähdytys
3. Suojarakennustoiminto

Tfy-56_4232_yvl-turvallisuus (STUK-kurssimateriaalia)
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/tfy-56.4232/luennot/Tfy-56_4232_yvl-turvallisuus.pdf


Mikähän tuossa enää olisi voinut estää suurenkaan ydinräjähdyksen? Hyvä tuuri, ehkä. Hyvällä tuurilla uhkatilanteeseen ei jouduttu.

Lue lisää

Netistä löytyy Union of Concerned Scientists toimesta laadittu spekulaatio Davis Bessestä: What might have happened. Siellä ei puhuta mitään kriittisyysonnettomuuden, saati ydinräjähdyksen mahdollisuudesta.

Vastaaja kirjoitti:

Kolme tärkeintä ydinturvallisuustoimintoa uhattuna samaan aikaan

Davis Bessessä 2002 oli samaan aikaan uhattuna

1. Ketjureaktion/reaktiivisuuden hallinta
2. Polttoaineen jäähdytys
3. Suojarakennustoiminto

Tfy-56_4232_yvl-turvallisuus (STUK-kurssimateriaalia)
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/tfy-56.4232/luennot/Tfy-56_4232_yvl-turvallisuus.pdf


Mikähän tuossa enää olisi voinut estää suurenkaan ydinräjähdyksen? Hyvä tuuri, ehkä. Hyvällä tuurilla uhkatilanteeseen ei jouduttu.

Lue lisää

Tshernobylin "suuri fissiotehopurkaus"

Julkaisussa Tfy-56_4232_yvl-turvallisuus (STUK-kurssimateriaalia)
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/tfy-56.4232/luennot/Tfy-56_4232_yvl-turvallisuus.pdf

kerrotaan myös Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksista:
"•Kaikki 3 peräkkäistä leviämisestettä (ei ollut suojarakennusta) pettivät suuren fissiotehopurkauksen takia, jota seurasi höyryräjähdys"

Silleen. STUK ei taivu myöntämään ydinräjähdystä, vaan puhuu mieluummin "suuresta fissiotehopurkauksesta". Se johtuu tietenkin siitä, että sana "ydinräjähdys" on pyhitetty vain ydinrähteiden yhteydessä käytettäväksi, eikä sillä ole mitään tekemistä ydinvoiman kanssa :)

Amazing kirjoitti:

Netistä löytyy Union of Concerned Scientists toimesta laadittu spekulaatio Davis Bessestä: What might have happened. Siellä ei puhuta mitään kriittisyysonnettomuuden, saati ydinräjähdyksen mahdollisuudesta.

Lue lisää

Davis Bessestä omat jutut. Keisarilla ei ehkä olekaan vaatteita päällä.

"Netistä löytyy Union of Concerned Scientists toimesta laadittu spekulaatio Davis Bessestä: What might have happened. Siellä ei puhuta mitään kriittisyysonnettomuuden, saati ydinräjähdyksen mahdollisuudesta. "

Epämiellyttäviä asioita on helppo jättää löytämättä niin halutessaan. Minä löydän vaikka kuinka paljon juttua Davis Bessestä, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Voit joko avata asiasta oman keskustelun tai liittyä aiheesta jo avattuun keskusteluun, esim.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9205883
"Davis Besse jälkipuintia", 18.7.2010

Juttua ydinräjähdyksen mahdollisuudesta Davis Bessessä minäkin pitäisin ihmeenä, sillä niin tiukasti sana "ydinräjähdys" on sidottu ydinräjähteisiin. Etenkään mikään arvostusta haluava tiedejärjestö ei voi niin pakanallista väitettä esittää, ellei sitten ole ihan pakko myöntää, että "keisarilla ei sittenkään ole vaatteita päällä".

Vastaaja kirjoitti:

Davis Bessestä omat jutut. Keisarilla ei ehkä olekaan vaatteita päällä.

"Netistä löytyy Union of Concerned Scientists toimesta laadittu spekulaatio Davis Bessestä: What might have happened. Siellä ei puhuta mitään kriittisyysonnettomuuden, saati ydinräjähdyksen mahdollisuudesta. "

Epämiellyttäviä asioita on helppo jättää löytämättä niin halutessaan. Minä löydän vaikka kuinka paljon juttua Davis Bessestä, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Voit joko avata asiasta oman keskustelun tai liittyä aiheesta jo avattuun keskusteluun, esim.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9205883
"Davis Besse jälkipuintia", 18.7.2010

Juttua ydinräjähdyksen mahdollisuudesta Davis Bessessä minäkin pitäisin ihmeenä, sillä niin tiukasti sana "ydinräjähdys" on sidottu ydinräjähteisiin. Etenkään mikään arvostusta haluava tiedejärjestö ei voi niin pakanallista väitettä esittää, ellei sitten ole ihan pakko myöntää, että "keisarilla ei sittenkään ole vaatteita päällä".

Lue lisää

Union of Concerned Scientists on hallituksen toimien suhteen asiallisen kriittinen järjestö, joka painottaa ympäristönäkökulmaa.

Amazing kirjoitti:

Union of Concerned Scientists on hallituksen toimien suhteen asiallisen kriittinen järjestö, joka painottaa ympäristönäkökulmaa.

Kiitos tiedosta, mutta minua ei kiinnosta se, mikä on paikka, mistä et löydä etsimääsi tietoa, kun sitä muualta on löytynyt.

Vastaaja kirjoitti:

Kiitos tiedosta, mutta minua ei kiinnosta se, mikä on paikka, mistä et löydä etsimääsi tietoa, kun sitä muualta on löytynyt.

Joo, esim. ENENEWSista löydät haluaamasi tietoa. Sen mukaan esim. Fukushimassa on tapahtunut jo useita ydinräjähdyksiä

Vastaaja kirjoitti :"Tshernobylin ydinräjähdyksen teho sama kuin pienimmän ydinpommin: 10t"


Kuten jo useat tämän saitin kirjoittajat ovat aukottomasti osoittaneet, niin ydinvoimalassa ei voi tapahtua ydinräjähdystä. Ei sellaista tapahtunut edes Tshernobylissä, vaikka se olikin varsin ainutlaatuinen tapaus monestakin syystä.

Kun ydinreaktio karkasi Tshernobylissä käsistä typerän ja vastuuttoman kokeen takia, niin kuumuus nousi niin paljon, että vesi höyrystyi. Höyrynä vesi ottaa tuhatkertaisen tlan nestemäiseen olomuotoonsa nähden. Tämä vaurioitti järjestelmiä ja kun lämpötila edelleen nousi, niin vesi hajosi vedyksi ja hapeksi ja syntyi vetyräjähdys, joka murskasi suojakuvun katon.

Wikipedia voi nyt väittää vaikka mitä ydinräjähdyksestä, mutta totuus on kumminkin se, että räjähdys ydinvoimalassa ei ole ydinräjähdys. Räjähdysten mekanismit ovat aivan erilaiset. Jos jossakin sattuu todellakin ydinräjähdys, niin sen tunnusmerkit ovat niin epäämättömät, ettei voi oikeastaan syntyä epäilystä siitä, oliko kyseessä ydinräjähdys vai ei. Mutta sellainen on ainakin historiallisena aikana aina ollut ihmisen tietoisesti toteuttama ydinpommin räjäyttämisen muodossa. En sulje pois sitä mahdollisuutta,että esihistoriallisena kenties jossakin osassa Maata olisi voinut sattua spontaanikin ydinräjähdys, mutta sellaisesta minulla ei ole varmaa tietoa.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Vastaaja kirjoitti :"Tshernobylin ydinräjähdyksen teho sama kuin pienimmän ydinpommin: 10t"


Kuten jo useat tämän saitin kirjoittajat ovat aukottomasti osoittaneet, niin ydinvoimalassa ei voi tapahtua ydinräjähdystä. Ei sellaista tapahtunut edes Tshernobylissä, vaikka se olikin varsin ainutlaatuinen tapaus monestakin syystä.

Kun ydinreaktio karkasi Tshernobylissä käsistä typerän ja vastuuttoman kokeen takia, niin kuumuus nousi niin paljon, että vesi höyrystyi. Höyrynä vesi ottaa tuhatkertaisen tlan nestemäiseen olomuotoonsa nähden. Tämä vaurioitti järjestelmiä ja kun lämpötila edelleen nousi, niin vesi hajosi vedyksi ja hapeksi ja syntyi vetyräjähdys, joka murskasi suojakuvun katon.

Wikipedia voi nyt väittää vaikka mitä ydinräjähdyksestä, mutta totuus on kumminkin se, että räjähdys ydinvoimalassa ei ole ydinräjähdys. Räjähdysten mekanismit ovat aivan erilaiset. Jos jossakin sattuu todellakin ydinräjähdys, niin sen tunnusmerkit ovat niin epäämättömät, ettei voi oikeastaan syntyä epäilystä siitä, oliko kyseessä ydinräjähdys vai ei. Mutta sellainen on ainakin historiallisena aikana aina ollut ihmisen tietoisesti toteuttama ydinpommin räjäyttämisen muodossa. En sulje pois sitä mahdollisuutta,että esihistoriallisena kenties jossakin osassa Maata olisi voinut sattua spontaanikin ydinräjähdys, mutta sellaisesta minulla ei ole varmaa tietoa.

Lue lisää

Hyvä vitsi: "Kuten jo useat tämän saitin kirjoittajat ovat aukottomasti osoittaneet, niin ydinvoimalassa ei voi tapahtua ydinräjähdystä"

:)

Tsehrnobylin ydinräjähdystä STUK kutsuu "suureksi fissiotehopurkaukseksi".

katso myös http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-54990776

Vastaaja kirjoitti:

Tsehrnobylin ydinräjähdystä STUK kutsuu "suureksi fissiotehopurkaukseksi".

katso myös http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-54990776

Lue lisää

Ydinräjähdyksen tyypillisiä ympäristövaikutuksia, jotka ulottuvat pommin voimakkuudesta riippuen vähintään yhden - muutaman kilometrin päähän, ovat:
* Polttava lämpöaalto
* Rakenteita tuhoava paineaalto
* Tappava gamma- ja neutronisäteily
* Sähkölaitteita vahingoittava elektromagnettinen pulssi
* Räjähdyspilvi
* Radioaktiivinen laskeuma.
Tshernobylin räjähdyksellä ei ollut oikeastaan yhtäkään näistä vaikutuksista. Laskeuma aiheutui reaktorissa ennestään olevista radioaktiivisista aineista, ei fissiotehopurkauksesa syntyneistä.

Amazing kirjoitti:

Ydinräjähdyksen tyypillisiä ympäristövaikutuksia, jotka ulottuvat pommin voimakkuudesta riippuen vähintään yhden - muutaman kilometrin päähän, ovat:
* Polttava lämpöaalto
* Rakenteita tuhoava paineaalto
* Tappava gamma- ja neutronisäteily
* Sähkölaitteita vahingoittava elektromagnettinen pulssi
* Räjähdyspilvi
* Radioaktiivinen laskeuma.
Tshernobylin räjähdyksellä ei ollut oikeastaan yhtäkään näistä vaikutuksista. Laskeuma aiheutui reaktorissa ennestään olevista radioaktiivisista aineista, ei fissiotehopurkauksesa syntyneistä.

Lue lisää

Ydinräjähdyksen vaikutuksen ei suinkaan tarvitse olla "tyypillinen".

Fixut kirjoitti:

Ydinräjähdyksen vaikutuksen ei suinkaan tarvitse olla "tyypillinen".

Usein käytetään eri termejä, kun halutaan kuvata vaikutusten suuruutta, vaikka ilmiön syntytapa on erilainen. Esim. hurrikaani - tornado - trombi - ilmapyörre.

Amazing kirjoitti:

Usein käytetään eri termejä, kun halutaan kuvata vaikutusten suuruutta, vaikka ilmiön syntytapa on erilainen. Esim. hurrikaani - tornado - trombi - ilmapyörre.

Siis: ...syntytapa on samantapainen.

Fixut kirjoitti:

Ydinräjähdyksen vaikutuksen ei suinkaan tarvitse olla "tyypillinen".

Tyypillisin ydinräjähdys maan päällä onn kerrottu viestissä http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-54990776

Räjähdysten lukumäärän tuotantoyksikkö/s järkevä etuliite on tsetta tai jotta.

Etkö osaa lukea? http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-54990776

Aika epätoivoista kirjoitti:

Etkö osaa lukea? http://keskustelu.suomi24.fi/node/9006076/#comment-54990776

Lue lisää

Jos käytätte uraanin hajoamisesta termiä ydinreaktio eikä ydinräjähdys, niin olette neutraalilla polulla. Jos yksittäisenkin uraaniatomin hajoaminen määriteltäisiin ydinräjähdykseksi, niin silloin ei olisi enää kunnon termiä ydinpommin räjähdykselle, joka on kuitenkin mittakaavaltaan ja tuhoisuudeltaan aivan eri luokkaa kuin mikrotason ydinreaktio.

pälä pälä