Yrittivätkö Suomalaiset, Saksalaisten avustuksella katkaista ja pitää rataa toimintakyvyttömänä ilmapommitusten avulla, vai oliko lentokalusto kykenemätöntä noin pitkiin reissuihin ? Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että tuhannet miehet rämpivät Vienan tiettömissä rääseiköissä tavoitteenaan rata.
Muurmannin radan katkaisu yritykset -41
Topparoikka
211916
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Saksalaiset pommittivat Murmanskin ja Arkangelin satamia sekä suomalaiset itse rataa. Kansallisarkiston Digiarkistosta löytyy Lentorykmentti 4:n suoritusilmoitukset. Vaikutuksia on vaikea arvioida ilman neuvostolähteitä.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Lentorykmentti 4
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=2918041 (BL-150:n suoritusilmoitus 11.11.1941 pommituksesta)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muurmannin_rata
Pähkinänkuoressa Muurmannin rautatie historia. Jotenkin käsittömätön juttu on se, että rataa yritettiin saada käyttökelvottomaksi ja ei oikein sittenkään yritetty. Nuo laivueitten sotapäiväkirjat ovat mielenkiintoisia. Hurjia reissuja ovat lentäjät tehneet. Muurmannin rata on "työllistänyt" sukuamme "kiitettävästi". Joku on ollut rakentamassa sitä ennen kansalais-sotaa ja ollut sen jälkeen Muurmannin legioonassa ja toiset ovat yrittäneet radalle "pystykorva" kourassa jatkosodassa. Muurmannin legioonasta kertova dokumenttielokuva valmistuu ilmeisesti vuoden 2011 alkupuolella.
Pientä rajaa näihin fantasioihin ...
Vuoden 1941 lopussa oli olemassa ratayhteys Argangelista etelään, suoraan Moskovaan, vaikka Muurmannin rata olisi purettu kokonaan pois ja tuota Suomeen, niin se ei olisi yhteyttä jäämerelle katkaissut, eikä sotaa ratkaissut.
tuhannet miehet rämpivät vienan rääseiköissä kohti rataa, jos katkaisulla ei oli ollut mitään vaikutusta. Huvikseenko sakut ja suomalaiset siellä "jaloittelivat" ja kaatuivat ?
Yksi syy oli se, että uudesta yhteysradasta ei sodan syttyessä tiedetty, tai sitä ei ainakaan kunnolla noteerattu.
Toinen syy oli se, että Arkangel jäätyi moneksi kuukaudeksi ja olihan sinne pitempi matkakin kuin Muurmanskiin.
Kolmantena oli ainakin jonkin sortin uhka Petsamon nikkelille.
Offensiivi olikin varsinaisesti nikkelisotaa. Siinä sivussa suojelus-kuntalaiset vapauttivat sitten vienaa. On siinä ollut melkoiset fantasiat joillakuilla.
Mitään pohjois-suomen armeijaa ollut olemassakaan, pohjoisessa sotatoimista vastasi Saksan armeija ja Suomalaiset oli niille alistettuja, mikäli ne olisivat halunneet niin ne olisivat voineet laittaa sen radan vaikka kolmen metrin kappaleiksi ja kuljettaa Saksaan, ei niitä kukaan olisi estänyt, jossei sitten puna-armeija ...
Saksa ei uskonut, että sotatoimilla pohjoisessa oli sodan lopputuloksen kannalta merkitystä, siksi se toi alueella pääasiassa toisarvoisia joukkoja, valiojoukot oli muualla ratkaisemassa sotaa.
sitten tapattivat miehiä vai vienaako siinä vain vapauteltiin ja suur-suomea rakenneltiin ?
No eihän se sitä tarkoita, etteikö alueella kovia taisteluja käyty, sanoin vaan että alue oli Saksalaisen esikunnan alaisuudessa, Saksalaisten sotilaiden vastuulla ja Suomalaiset tuki näitä joukkoja, sekä valvoivat teiden väliin jääviä metsäalueita.
Saksa oli päättänyt ratkaista sodan muualla,, joten Suomalaisten on turha itkeä sitä, miksi rataa ei katkaistu.
Syksyllä 1941 kahden koneen pommituksilla rataa ja junia vastaan maavoimien osoittamiin kohteisiin. Myöhemmin oma tähysteisiin samoihin kohteisiin. Rata oli äkkiä korjattu vaikka siihen olisi osunut kaksikin pommia.
Olisi tarvittu suurempia pommikuormia ja lisää koneita. Joskus osuttiin junaankin. Kostamuksessa pommitettiin tuliasemat ja hyökkäys pääsi alkamaan.
Lopuksi Sekehen kentälle saivat Hurricanet länsiapuna.
Ei se mikään yritys ollut. Liki 300 km Kirovin ratanakin tunnettua rautatietä oli suomalaisten hallussa liki 3 vuoden ajan Karhumäestä Syvärille saakka.
lopullisesti eikä leningradia vallattu,koska Mannerheim oli luvannut amerikkalaisille,että näin ei tehdä,tämä kuitenkaan ei riittänyt briteille,jotka julistivat suomelle sodan,mutta tämän lupauksen takia jenkit eivät.Hitler oli tästä erittäin vihainen,ja kielsi myöhemmin jopa sota-avun suomelta,mutta pyörsi päätöksensä -44 keväällä,kun NL:n ja liittoutuneiden suurhyökkäys oli suunnitteilla akselivaltoja vastaan. Paha sotastrateginen virhe,tähän taisi taittua hakaristin voitto kulku,stalingradin ohella.
on luvannut jenkeille, ettei Leningradia vallata eikä Muurmannin rataa katkaista? Saisiko tarkat tutkimusviitteet?
Kirja: Jatkosota kronikka s.65 ,11.marraskuuta 1941, Suomi vastaa USA:lle virallisesti.......
Suomi hyökkäyssota vaihe päättyy tähän.
Ylipäällikkö käski 6.11. 41 II AK:n edetä Maaselän Kannakselle ja ryhmittyä siellä puolustukseen. Hyökkäys päättyi vasta 5.-6.12. Karhumäen ja Poventsan valtauksiin. Mitään lupauksia hyökkäyksen pysäyttämisestä ei annettu minnnekään. Turha keksiä tarinoita.
Suomen hallitus ilmoitti 11.11. 41 Yhdysvalloille, että joukkojen vetäminen vuoden 1939 rajojen taakse olisi maan turvallisuusetujen vaarantamista. Mitään hyökkäyksen pysäyttämistä ei luvattu. Hallitus ei sitä paitsi halunnut puuttua ylipäällikön toimiin.
Jatka vaan valehtelua. Jäät aina kiinni. Miltäs tuntuu?
En ymmärrä väitettä.Rooseveltin ja Mannerheimin välillä käytiin kirjeenvaihtoa,ohi suomen hallituksen.Linkkiä mulla ei ole,mutta olen keskustellut aiheesta vuosikymmeniä sitten sotaveteraanien kanssa.Ja neuvotteluilla oli vaikutusta sodan kulkuun,sen tiedän.Usa halusi suomen erillisrauhaan.Tätähän saksa ei halunnut vaan syytti suomalaisia pettureiksi,joka myöhemmin osoittautui todeksi, Rytin luvatessa saksalaisille ettei suomi tee erillisrauhaa,vaikka tapahtuikin päinvastoin.Voi olla,että nämä kirjeet ovat vielä sotasalaisuuksia.Kertokoon joku enemmän,jos tietää aiheesta.
Mannerheim ei käynyt minkäänlaista kirjeenvaihtoa Rooseveltin kanssa.Se oli hallituksen työtä, eikä sekään asioinut kuin USA:n ulkoministeriön kanssa.
Mannerheim vastasi Churchillin kirjeeseen, kun tämä vaati hyökkäyksen pysäyttämistä. M. kieltäytyi ja Englanti julisti sodan.
Asiat on perusteellisesti utkittu ja löytyvät jokaisesta viime sotien historiasta.
Keksihän joku uusi vale!
Faija haki sieltä ratakiskoa 3 metriä meille pihaan hevospuomiksi. Eikö se siihen katkennut?
" Yrittivätkö Suomalaiset, Saksalaisten avustuksella katkaista ja pitää rataa toimintakyvyttömänä ilmapommitusten avulla, vai oliko lentokalusto kykenemätöntä noin pitkiin reissuihin ? "
Eihän herrajumala se radan katkasu pelkästään ollut ongelma. Radan katkaisun jälkeen, rata nimittäin korjattiin heti. Kysymys radan katkaisusta oli saada rata hallintaan, ja se olisi kysynyt voimia ja divisioonia.
Ei sitä mopollakaan mahottomia. Eli kannatti tapattaa satoja suomalaisia ja sakuja kiestingin rintamalla, ennemmin kuin pitää rataa esim, pommituksilla käyttö kelvottomana. no, onpa siinä logiikkaa. minusta ne oli käsittömättömiä tyyppejä jotka tuonkin paskareissun järjesti. Jos ei ole voimia, ei pitäisi lähteä tiettömään vienan korpeen hyökkäilemään ja suur-suomea tekemään. paskahousu.