Onko tietoa minkälaisia aseita ja haarniskoita suomalaiset käyttivät ennen vieraiden valtojen aikoja?
Ennen keskiaikaa
15+3
13375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
...museokokoelmiin asti. Tämän luulevyistä tehdyn suoja-asusteen löysi eräs kulkukauppias Karjalasta ja se kulkeutui tutkijoiden käsiin 1900-luvun alussa. Kansanrunoissa on säkeitä, joista voi ymmärtää luu-materiaalista tehtyjä sotavarusteita käytetyn Suomessa.
Po. haarniska oli rakenteeltaan samantyyppinen, kuin japanilaisten samuraiden myös levyvöistä kootut varusteet.
Suomessa on saatettu käyttää myös tuontitavaraa, ja ainakin kypärät ovat olleet samantyyppisiä, kuin muuallakin pohjoisessa Euroopassa. Paljon miekkoja tuotiin Suomeen Rheininlaaksosta, jonne ilmeisesti päätyi suuri osa silloisista vientituotteistakin. Ruotsissa ei ollut kysyntää esim. turkiksille, koska heillä oli niitä itsellään.
Tommosia Roomalaistyylisiä pala-levy haarniskoja on käytetty, eli se on tehty semmosista pienistä levyistä, luuta tai rautaa, jotka menevät limittäin ja peräkkäin, kuten pärekatto.
On joustava taistelussa ja antaa suojaa iskuja ja nuolia vastaan, eikä ole liian raskas kantaa.
...aluksi roomalaiseen formaattiin, mutta säilyneet luulevy-vyöt on helpompi sovittaa Siperiassa ja Itä-Aasiassa tunnettuun haarniskamalliin.
Kyseinen haarniska on esitelty karkeana piirroksena eräässä kirjassa. Löydät sen ainakin Museoviraston kellarista. Valitettavasti en muista kirjan nimeä.
Suomalaisten sotainen ja kuninkaallinen menneisyys on ollut tabu vuoden 1944 jälkeen.
Kannattaa aina pitää mielessä se tosiasia, että entisaikojen ihmiset liikkuivat hekin laajoilla alueilla. Käsitys paikoillaan kyhjöttävistä metsäläisistä on vasta feodaaliajan luomus, kun ihmiset määrättiin asumaan aloillaan eikä ilman vallasväen lupaa saanut lähteä. Tosiasiassa liikkuminen Euraasian pohjoisilla alueilla oli laajaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Kertomuksien mukaan mm. hunni Attila otti vastaan Suomen kuninkaan lähetystön jne.
Myös nykyiset kansallisvaltioiden rahat hämäävät. Torniosta Turkuun on pidempi matka kuin Turusta Lyypekkiin. Hyväkuntoinen erämies hiihti hyvässä kelissä helposti 20km päivässä. Viikossa meni siis yli 100km. Veneillä oli tätäkin helpompi liikkua. Suomen etelärannikolta useampi soutuinen vene menee Eestin puolelle muutamassa tunnissa. Purjeilla tätäkin nopeammin. Karjan vesireittejä pitkin pääsi helposti Mustalle merelle ja Uralille. Muinaissuomalaisten maailma oli todellakin suuri ja laaja, ja sitä asuttivat monet kansat ja heimot, ja kauppareitit kulkivat jo varhaisessa vaiheessa. Vantaan Tikkurilan Jokiniemen kaivauksissa löydettiin esineistöä, joka oli peräisin Uralin alueelta. Löytö ajoittui n. 3000 luvulle eaa.
Tämä tarkoittaa sitä että vaikutteita on aina tullut ja myös MENNYT nykyisen Suomen alueelta ympäri laajaa aluetta. Tämä koskee myös aseita ja varusteita.
ketä kiinnostavat aseet
me tiedämme mitä tapahtui luvun 1000 jälkeen ja lukua 10 000 ennen, mutta mitä siinä välillä oli?
onko olemassa kenties jotain, mitä nykyinen historiankirjoitus ei ole suostunut myöntämään?
tai jotain, mitä se ei ole saanut selville?
"onko olemassa kenties jotain, mitä nykyinen historiankirjoitus ei ole suostunut myöntämään? "
Onko tämä taas tätä höpötystä jostain suurvallasta joka on kadonnut jäljettömiin?
Arvelisin että tämmöisiä "Lamellar" tyylisiä haarniskoita käytettiin. Venäjällä aikoinaan hyvin yleisiä ja sen takia arvelen näitä olleen täälläkin käytössä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Lamellar_armour
Tuokin artikkeli pitäisi suomeksi kääntää.
Mitään levypanssareita täällä tuskin käytettiin, epäilen että taitoa ei sellaiseen ollut.
Suomessa ei tosiaankaan osattu mitään kunnollista valmistaa. Vielä keskiajalla olivat ns pilumit käytössä ja nekin oli muualta tuotuja.
Mitään Lamellar panssaria kehityneempää täällä ei todellakaan oltu nähty.
Ennen ruotsinvallan aikaa suomalaiset elivät suurinpiirtein näin:
»Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät luilla. Metsästys elättää yhtäläisesti sekä miehiä, että naisia. Nämä näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. Lapsillakaan ei ole muuta suojaa villieläimiltä ja rajuilmoilta kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhojen turvapaikka. Mutta tämä on heistä onnellisempaa elämää kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen sekä milloin toiveikas, milloin pelokas huolenpito omasta ja vieraasta omaisuudesta. Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa.»
tuohivirsut, raappahousut ja rohdinmekko.
Edellä esitetty Tacituksen kuvaus Fenneistä viittaa saamelaisiin. Tacituksen Germania -teoksessa suomalaisia ei mainita, vaan niputetaan Aestien eli eestien heimoihin, koska todennäköisesti v. 100 tienoilla suurin osa suomalaisista asuikin vielä Suomenlahden eteläpuolella.
Suomalaisten elintavat olivat todennäköisesti jo v. 100 hyvin pitkälle vastaavia kuin germaaneilla ja balteilla. Kalevalasta, jonka vanhimmat osat ovat yli 2000 vuotta vanhoja, löytää viitteitä mm. germaanisesta oikeudesta, mikä puolestaan osoittaa, että suomalaisten yhteiskunta oli samantyyppinen kuin pohjoisilla germaaniheimoilla. Kielitieteen löydökset tukevat tällaista käsitystä, samoin uskontotiede ja arkeologia. Suurin ero germaaneihin, baltteihin ja länsislaaveihin verrattuna oli oma kieli.
Maakuopissa asuvat metsäläisetkö muka rakensivat Karjalan, Hämeen ja Suomen mahtavan vuorilinnojen puolustusketjun? Tuskinpa vaan.
Rengaspanssaripaita maksoi 800-luvulla saman verran kuin keskisuuri maatila, joten ei ihme, ettei niitä liiemmälti käytetty täällä Pohjolassa, varsinkaan kun niistä ei ollut täkäläisessä sissiretki-tyyppisessä sodankäynnissä niin suurta hyötyä kuin Keski-Euroopan väkirikkailla seuduilla, suurten armeijan törmätessä toisiinsa viljavainioilla.
maailman syntyminen sotkan munasta on paljon vanhempi kuin 2000 vuotta
Jostain olen lukenut, että muinaiset Suomen asukkaat käyttivät myös muiden (lamellihaaarniskoiden) lisäksi omintakeista haarniskaa, joka oli valmistettu parkitsemattomasta karvapäällisestä hirven nahasta, joka oli talviaikaa jäädytetty pinnalta ja kesäaikaan sivelty savella. Tehokas ja halpa ratkaisu, joskin raskas ja jäykkä.