Mikä kumma juttu

Missä aivoissa?

Jos luet läpi palstan hihhuleiden viestejä, niin huomaat nopeasti mitkä tekijät heitä yhdistävät:
alhainen sivistystaso, olematon koulutus, suuri vaikeus kirjoittaa edes ymmärrettävää suomen
kieltä, yhdyssanat ja sivistyssanat ovat jo useimmille ylivoimainen este, eikä suunnilleen kukaan
osaa ollenkaan englantia. Keskimääräinen koulutustaso apukoulun reputtanut ja suurimman osan
elämistään ovat useimmiten viettäneet joissain laitoksissa ja vankiloissa. Monilla alkoholi- ja
huumetausta, vuosien sekakäyttöä vankilakierre, aivosolut tuhoutuneet peruuttamattomasti.

Kun aivot on peruuttamattomasti tuhottu, on samalla myös tuhottu kyky kaikken vähänkin
korkeampaan loogiseen ja kriittiseen päättelyyn, minkä myöskin samoista viesteistä aina niin
surullisen helposti huomaa. Niissä ei koskaan ole järjen häivääkään, eivätkä mitkään itsensä
kumoavat epäloogiset argumenttivirheet merkitse yhtään mitään, koska hihhulin aivoilla
mitään sellaisia ei kyetä hahmottamaan eikä käsittämään.

Onhan se aivan selvää, että tuollaisella taustalla ja sivistystasolla on vaivatonta omaksua täysin
sokeasti ja kritiikittömästi lammaspaimenten houreet, kun minkäänlainen looginen ja kriittinen
järki ei ollenkaan haittaa, eikä ajattelua ohjaa. Taikauskoiset typeryydet uppoavat tietenkin
sivistymättömille taikauskoisille typeryksille, koska heiltä puuttuu kokonaan normaali terve järki.

Lisämausteen antaa sitten tietenkin vielä mahtipontinen egoismi ja narsismi - uskova kun ei
voi hyväksyä mitään sattumanvaraisuutta tai omaa mitättömyyttään maailmankaikkeudessa,
vaan hän uskoo ilman muuta, että koko tämä valtava maailmankaikkeus on vain häntä varten
luotu ja että hän on luomakunnan kruunu (syvä huokaus) ja että jokin jumala on suunnattoman
kiinnostunut siitä, miten hän pippeliään käyttää ja lisäksi hän tietenkin vielä elääkin ikuisesti.
Mikä mahtipontisen egoistisen typeryyden huipentuma!

Laitetaan tähän vielä hihhuleiden kiusaksi sitaatti, jota he eivät osaa lukea ja jos sattumalta
osaisivatkin, niin eivät silti kykene ymmärtämään:

I cannot imagine a God who rewards and punishes the objects of his creation, whose purposes are modeled after our own - a God, in short, who is but a reflection of human frailty. Neither can I believe that the individual survives the death of his body, although feeble souls harbor such thoughts through fear or ridiculous egotisms.
--Albert Einstein (1879-1955), obituary in New York Times 1955-04-19

ridiculous egotisms - juuri niin.

Onkohan aikuisena valmiimpi ottamaan mielikuvituskaverin vastaan jos sellainen on jonkin aikaa ollut jo ihan pienenä?

Vai tasan päinvastoin?