Kor.14:20. Korostaa päivastoin kuin kirkot yleensä, järjen eli ymmäryksen käyttöä uskonasioissa. "Kuinka on siis". "Minun on rukoiltava Hengelläni, mutta minun on myös rukoiltava ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta Hengelläni; mutta minun on myöskin "veisattava ymmärrykselläni". Vielä Veljet älkää olko lapsia ymmärykseltänne vaan olkaa täysiikäisiä. Ja sanoohan Paavali vielä toisaalta, että ihmishenki tutkii Jumalan Hengen syvyydetkin.
Meillä on siis ihmisinä ja totuuden etsijöinä oikeus kysyä, ja etsiä vastauksia kaikkein korkeimpiin Jumalallisiin kysymyksiin. Siis kysyä mikä on Kristus meissä? Eli siinä ei siis ole mitään pahaa tai epä kristillistä kun se tapahtuu kunnioittavassa ja nöyrässä hengessä.
meillä ei ole edellytyksiä kokea tai ymmärtää Kristusta meidän puolestamme, eli toisin sanoen Jeesuksen Kristuksen työtä. Ellemme ole kokeneet mikä on Kristus meissä? On merkillistä ajatella nykyisen adventismin kantaa, aivan niinkuin tietysti useimpien kirkkokuntien kantaa. Kun Paavali erinomaisen selvästi; yhä uudelleen puhuu "Kristuksesta itsessään ja meissä".
No niin: Älkäämme tyytykö ylimalkaisiin väitteisiin. 2Kor.12:2-5. Paavali kertoo siitä (empiriisestä) eli kokemusperäisestä tapahtumasta - ilmeisesti niin sanotusta Damaskon kokemuksestaan, jolloin hänessä Kristus heräsi. Gal.2:19-20. Paavali kuvaa selvästi kuinka Kristus olemus saa hänessä vallan, ja siitä hän nimenomaan aivan kuin kerskaa. Sillä hänen jokapäiväin persoonallisuutensa on aivan muuta, kuin se, josta hän kerskaisi.
Sillä nyt hänessä on toinen eli Kristus, ja siksi hän kirjoittaa mäin. "Minä ole Kristuksen kanssa ristiin-naulittu. Ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus minussa elää! Ja minkä nyt elän lihassa sen elän Jumalan Pojan uskossa "siis kokemusperäisessä tiedossa."
Meillä on siis ihmisinä ja totuuden etsijöinä oikeus kysyä, ja etsiä vastauksia kaikkein korkeimpiin Jumalallisiin kysymyksiin. Siis kysyä mikä on Kristus meissä? Eli siinä ei siis ole mitään pahaa tai epä kristillistä kun se tapahtuu kunnioittavassa ja nöyrässä hengessä.
meillä ei ole edellytyksiä kokea tai ymmärtää Kristusta meidän puolestamme, eli toisin sanoen Jeesuksen Kristuksen työtä. Ellemme ole kokeneet mikä on Kristus meissä? On merkillistä ajatella nykyisen adventismin kantaa, aivan niinkuin tietysti useimpien kirkkokuntien kantaa. Kun Paavali erinomaisen selvästi; yhä uudelleen puhuu "Kristuksesta itsessään ja meissä".
No niin: Älkäämme tyytykö ylimalkaisiin väitteisiin. 2Kor.12:2-5. Paavali kertoo siitä (empiriisestä) eli kokemusperäisestä tapahtumasta - ilmeisesti niin sanotusta Damaskon kokemuksestaan, jolloin hänessä Kristus heräsi. Gal.2:19-20. Paavali kuvaa selvästi kuinka Kristus olemus saa hänessä vallan, ja siitä hän nimenomaan aivan kuin kerskaa. Sillä hänen jokapäiväin persoonallisuutensa on aivan muuta, kuin se, josta hän kerskaisi.
Sillä nyt hänessä on toinen eli Kristus, ja siksi hän kirjoittaa mäin. "Minä ole Kristuksen kanssa ristiin-naulittu. Ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus minussa elää! Ja minkä nyt elän lihassa sen elän Jumalan Pojan uskossa "siis kokemusperäisessä tiedossa."
Vastaukset 23
Vanhimmat
Room. 3:28
Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta,
ilman lain tekoja.
Ei se jää uskonvaraiseksi totuudeksi vaan voimme loogisesti päätellä ja päättää.
Paavali on pakonojen epäjumala. Rikollinen joka auttoi krististin uskoa Jeesuksen seuraajien murhaamisissa. Sen rikollisen opit kelpaa rikollisen herra epäjumalanaa jumaloiville.
Ei Paavali neään Damaskon kokemuksensa jälkeen suinkaan kristityitä vainonnut, kuin ei myöskään pakanoita, vaan hän uhrasi elämäsä pakananoille joista tuli pakana kristittyjä. Juutalaisessa lakikiihkossa hän vainosi Jeesuksen Kristuken seuraajia ja opetuslapsia, mutta tuolloin hän kantoi Saulin nimeä, ja hän uskoi tekevänsä, niinkuin tekikin juutalaiselle jahvelle palvelusta, mutta Damaskon tapahtuma herätti hänet kuoleman unesta.
Paavali:
1. Kor. 11:1 Olkaa minun seuraajiani, niinkuin minä olen Kristuksen seuraaja.
Kun Paavalin jalanjäljissä kulkee, hänen ohjeissaan ja esimerkissään "kahleita lukuunottamatta", hyvin käy.
1. Kor. 4:16 Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani.
Kehotan kuulemaan erityisesti niitä, jotka arvostavat Paavalia ja hänen opetuksiaan ja johtamistaan ...
Fil. 3:17
Olkaa minun seuraajiani, veljet,
ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat,
niinkuin ME olemme teille esikuvana.
Jeesuksen jalanjäljissä ...
Joh. 12:19
Niin fariseukset sanoivat keskenään:
"Te näette, ettette saa mitään aikaan; katso, koko maailma juoksee hänen perässään".
Ja Paavalin ...
Ap. t. 24:5
Me olemme havainneet, että tämä mies on ruttotauti
ja metelinnostaja kaikkien koko maailman juutalaisten keskuudessa
ja nasaretilaisten lahkon päämies,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavali
Syyrian hallitus on kustantanut filmin syyrialaisesta Paavalista. Se kiertää muslimimaissa.
Ehkä saadaan joskus tännekin ja sanoituksella. Syyria on ylpeä pojastaan, josta tuli
kristittyjen johtaja. Syyria sinänsä on kristinuskon alkumaita Palestiinan ohella.
Onhan Paavalista paljon elokuvia, kuten ...
http://www.deikauppa.fi/contents/fi/d68_01.html
Paavali ja kuningas Agrippa, tässä, kesto 5½ min
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Paavali_kuningasAgrippa.html
Tässä näet, Paavali
http://www.kristilliset.com/index.php/kristilliset-videot
Täällä näet ilmaisia kristillisiä videoita ...
http://www.kristilliset.com/index.php/kristilliset-videot
Koskettava tositarina leukemiaan kuolevan Brenden Fosterin, 11-vuotiaan pojan, viimeisestä toiveesta: auttaa kodittomia. Katso video (Youtube, haastattelu englannin kielinen).
http://www.kristilliset.com/index.php/kristilliset-videot
että Jumala käyttää ketä parhaaksi katsoo.
Mooses löi miehen hengiltä
Jakob otti itselleen esikois siunauksen petoksen kautta
Daavid tapatti miehen ja otti sitten hänen kauniin vaimonsa itselleen
Paavali vainosi Jeesuksen seuraajia
ja niin edelleen ...
Mutta samalla tulee esiin se että Jumala antaa anteeksi ja voi käyttää jokaista meistä jos vain haluamme kääntyä pois typeryyksistämme.
Niin! Kyllähän Saulina (Paavali) teki Juutalaisen määräysvallan alaisena täydellisenä farisealaisena julman 10-käskyn lain noudattajan hirmutekoja viedessään Jeesuksen Kristuksen seuraajia kuolemaan tuomittaviksi. Mutta Damaskon tapahtuma muuti täydellisesti hänen totuuden näkemyksensä, koska hänestä tuli Jeesuksen Kristuksen seuraajana 'Rakkauden apostoli, joka uhrasi elämänsä pakanoille, palvellen ja armahtaen heidän eläänsä, pelastaen heidät kurjuudesta ja kärsimyksestä. Kyllä Paavali oli oikeastaan Kristinuskon "aamu-airut".
Minusta Paavali on erittäin hyvä ja selvä evankelisti joka tunsi Vanhantestamentin kirjoitukset oikein hyvin ja vetosi niihin usein (ja eihän siihen aikaan Uuttatestamenttia ollutkaan). Merkille pantavaa on että Paavali ei esimerkiksi koskaan kirjoittanut sanaakaan ikuisesta piinasta eikä todellisuudessa edes kadotuksesta (vaikka muutamassa kohdassa Kirkkoraamatussakin Paavalin tuhoutumista tarkoittavat sanat on käännettykin kadotukseksi) vaan aina syntisen tuhoutumisesta jos hän ei pelastu.
Siksi monet "kristityt" ovatkin sulkeneet Paavalin kirjoitukset osittain pois uskostaan - koska heitä ei miellytä Paavalin kirjoitukset, ne eivät sovi heidän oma-kuolemattomuus ja sitä seuraavaan ikuisen piinan uskoonsa.
Paavalin kääntymys oli siksi niin raju koska hän kääntyi kiihkofarisealaisesta uskovaksi. Se ei noin vain käy, saatanaa pitää yleensä fariseuksistaan niin kovin kii ettei se muutos tapahdu helposti eikä lakihenkinen fariseus ota vastaan Kristusta eikä antaudu Hengen vietäväksi.
Kun Paavali tunsi hyvin kirjoitukse, siksi hän kirjoitti niin paljon lakihenkisyyttä vastaan, eikä pitänyt missään arvossa uskonnollisuutta jossa oli ulkoiset muodot, käskyt älä sitä älä tätä, mutta joka ei kuitenkaan johtanut pelastukseen, ei avannut Hengen ovia, vaan johtaa helvettiin.
"alex8" kirjoitti:
Kuolemattomuus on täysin Raamatun oppi.
Ihminen luotiin kuolemattomaksi.
Jumaluus on kuolematon.
Oppi kuolemasta on siis vierasta Jumaluudelle, vastoin Jumalan luonnetta.
Tellus planeettamme on ainoa paikka koko maailmankaikkeudessa, jossa sanasta "kuolema" puhutaan käsitteenä.
Koko muu maailmankaikkeus ei tunne ei tiedä kuolemasta yhtikäs mitään, koska kuolemaa ei ole misssään muualla, kuin meidän planeetallamme.
Joten usko kuolemattomuuteen on Jumalasta.
"" tunsi Vanhantestamentin kirjoitukset oikein hyvin ja vetosi niihin usein "" -a.8-
Niinpä. Ja Paavali puhuu varsinkin OMASTA kadotustuomiostaan; viisas mies.
- Room. 7:10 ja minä kuolin.
Niin kävi ilmi, että käskysana,
joka oli oleva minulle elämäksi,
olikin minulle kuolemaksi.
"" koskaan kirjoittanut sanaakaan ikuisesta piinasta eikä todellisuudessa edes kadotuksesta "" -a.8-
Piinastahan puhuu alex sitäkin enemmän.
Sda.manager:
"Kuolemattomuus on täysin Raamatun oppi.
Ihminen luotiin kuolemattomaksi.
Jumaluus on kuolematon.
Oppi kuolemasta on siis vierasta Jumaluudelle, vastoin Jumalan luonnetta.
Tellus planeettamme on ainoa paikka koko maailmankaikkeudessa,
jossa sanasta "kuolema" puhutaan käsitteenä."
Joo. Jeesus antaa ymmärtää että uskova on jo siirtynyt elämään "eikä ikinä kuole".
Sensijaan jumalaton on jo eläessään kuollut vaikka on olemassa. Kenties iäti olemassa.
Paavali käytti sanontaa "kirottu pois Kristuksesta" ja mikäs sen kiduttavampaa voikaan olla pitemmän päälle.
Room.9:1
Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele-sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä-
2 että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni.
3 Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,
4 ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset;
5 heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!
antti
ja Jumala on erehtymätön niin silloinhan jokaisen täytyy päästä taivaaseen, mutta raamatussa ei siten sanota.
Etkö usko että Jumala on erehtymätön ?
Eikös sinulle alex koskaan ala tuo ikuisesta piinaamisesta "saarnaaminen" maistamaan puulle, vai onko sinulle tullut siitä jonkinlainen pysyvä henkinen ongelma. Kun sehän on jokaisen ihmisen itsensä omakohtainen kysymys miten hän haluaa asian nähdä kohdallaan. Ei se ratkaise mitään totuuden syvintä peruskysymystä, sillä siihen antaa Jumala omalla vallallaan aikanaan täydellisen - oikeuden mukaisen vastauksen, kysymättä yhdeltäkään elävä'ltä olennolta mikä on ikuista ja mikä ei. Meidän on vain tyydyttävä Hänen ratkaisuunsa, ei ihmisen päätelmiin.
juuri kysymys.
Totuus, joka elämän antaja. Hän joka on alusta asti ollut, on aina ja iankaikkisesti.
Ilman Häntä ei ole elämää.
Synti lopullisesti tuhotaan, siitä ei jää juurta eikä oksaa.
Se on hirttävää pelottelua, että ihmistä kidutettaisiin ikuisesti. Monet ovat menettäneet sen tähden hermonsa, eivätkä ole pystyneet kohtaamaan Herraa.
Aivan sairaanloista tuollainen hirvittävällä ikuisella piinalla pelottelu, sairaanloista väkivaltaa! Ja se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että nämä rekistöröityneet kirkko yhteisöt haluavat kilpailla ihmissieluista, ja käyttävät juuri tuota kaikista vetoavinta meditiota pelottelua inkaikkisesta kadotuksesta rikinkatkuisesta tulijärvestä, joka on täysin tuulesta temmattua kirjain harhaa, josta todellakaan raamattu ei anna minkäänlaista kuvaa, että näin ihmiselle käytännössä jossakin kuolemajälkeisessä elämässä tapahtuisi.
Mutta tulkintoja on satoja ja taas satoja, ja jokainen kirkkoyhteisö käyttää heille parhaan mahdollisen veto "naulan" hyväkseen, jolla ajattelemattomat ihmiset saadaan "verkkoon".
Kyllä Jumala/Elämän-henki on erehtymätön! Kyllä hänellä on ihmiselle käsittämätön ikuisuus elämän antajana kertynyt kokemusta, joten ei hän erehdy "luomisessaan". Hän on aina ollut luotettavin kaikkeuden orgaanisen elämän luojana. Ei hän ihmisenkään suhteen ole epäonnistunut, kyllä hän tiesi minkälaisen tien ja aineellisen maailman kokemuksen kautta joudutaan kulkemaan kohti hänen asettamaansa täydellistä päämäärää kohti jonne jokaisen ihmisen tie lopulta vie, kun kaikki kokemuksen hedelmät on ajallisessa elämässä niitetty ja korjattu varastoon, niin sitten "olejet poltetaan", eli maa ottaa omansa.
Onhan se niin, että "Isä" Jumala tietää, että lopulta jokainen hänen luomansa ihmislapsi palajaa kolkuttamaan "kotiovelle" kun on kokenut kaiken sen, johon hänen langennut sielunsa hänet johdatti, eli aineen persoonalliseen muotoon kokemaan ja kerämään fyysisen ruumiin kautta kokemuksen hedelmiä pysyvän sielun tietoisuus varastoon. Ja tuon kaiken kokeneena hän palaa tuhlaaja Pojan tavoin Isän syliin takaisin siten on ajallinen elämä persoonallisessa katoavaisuudessa käyt läpi, ja sielu iloitsee voitosta jonka hän saavutti tuosta persoonallisesta ajallisesta ruumiillisesta fyysisestä vihollisesta, jonka kanssa hän ajallisen elämän vaelsi, ja joka aina oli vaatimassa "häntä" jos jonkinlaiseen itsekkyyteen, ahneuteen, rahanhimoon, lähimmäisen hyväksi käyttöön ja jos vaikka mihin pahaan.
Tallainen on meidän sielumme vihollinen eli oma persoonallisuutemme, ei siinä ole mitään hyvää, niinkuin Jeesuskin sanoi sille rikkaalle nuorukaiselle, että älä sano hyväksi "lihaa ja verta", ei minun lihassani ole mitään hyvää, vaan yksin taivaallinen Isä on hyvä Hän joka sitä käyttä hyvän tekoon, ja heittää sen sitten pois kun se on käyttö kelvoton kuin yleensä loppun kulunut työväline. Eli kuolema korjaa tämän sielun käyttövälineen koska se on kestämätön ajan raskaassa käytössä, aivan niinkuin kaikki orgaaninen fyysisessä maailmassa. Mutta sielu/henkeä ei tuhoa mikään orkaaninen aine, ei lihallinen, ei mikään fyysinen muoto.
>> Kor.14:20. Korostaa päivastoin kuin kirkot yleensä, järjen eli ymmäryksen käyttöä uskonasioissa. "Kuinka on siis". "Minun on rukoiltava Hengelläni, mutta minun on myös rukoiltava ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta Hengelläni; mutta minun on myöskin "veisattava ymmärrykselläni". Vielä Veljet älkää olko lapsia ymmärykseltänne vaan olkaa täysi-ikäisiä. Ja sanoohan Paavali vielä toisaalta, että ihmishenki tutkii Jumalan Hengen syvyydetkin. >>>
Aivan oikein. Ei usko ja järki ole toistensa vastakohtia tai toisensa poissulkevia asioita.
Usko järjenvastaiseen on taikauskoa, joten uskon ja järjen on hyvä kävellä käsi kädessä, toistaan tukien, vaikkakin useissa, etenkin amerikkalaisissa lahkoissa se ei ole mahdollista. Siellä järki on otettava pois päältä ja hypättävä taikauskon järjettömiin vankkureihin.
Miten yleensä amerikassa luoda lakihenkinen farisealainen usko kun Paavali niin voimakkaasti kirjoittaa sitä vastaan. Vai onko lähetyskirjeissä englanniksi niin paljon käännösvirheitä ettei noita juttuja siitä miten usko jossa älä tee älä koske on vain varjo, siinä uskonnollisuuden kaapu muttei se ole Jumalasta jos ihminen itse päättää olla uskonnollinen ja toimia tietyllä tavalla. Se vain teeskentelyä, pelkkää teatteria jossa Jumalan Pyhä Henki ei vaikuta ja jossa ainut hengen hedelmä saatanan juonittelut.
Mitäs tässä sanotaan ?
>>> Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.
Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti >>>
Kol.2
Voiko järkeilyyn luottaa?
Onko tuossa Amerikkaisessa adventismi lahkossa vaadittu ymmärrystä jäseniltä? Eipä tietenkään, sehän on ehto, että sinne haalitaan kaikki puupäät, koska niitä on todella helppo hallita, ei tarvitse kuin syöttää niille adventismi kirjailijan E G Whiten raamatun lehdiltä kerättyjä tekstejä joita hän sitten on kääntänyt satusepän tavoin "ikuisiksi kertomuksiksi", joita adventismi-oppiin sidotut järjettömällä hurskaudella kuuntelevat kuin pikkulapset satua konsanaan.
On aivan eri asia, kun luottaa kylmään kriittiseen järkeen? Mutta kun ottaa ymmärryksen mukaan, niin silloin muuttuu asian sisältö toiseen sfääriin, niinkuin tapahtui Saulin (Paavalin) kohdalla, sillä ei suinkaan Paavalilta puuttunut tietoa, ja järkeä, vaan hän ei ymmärtänyt mitä oli tekemässä, kun hän vainosi Kristuksen seuraajia ja oli murhapaikalla valvomassa, että Stefanus varmasti tuli kivitettyä kuoliaaksi. Mutta paluumatkalla hänen ymmärryksensä kirkastettiin, ja siinä jäi entinen Saulus Damaskon tielle ja uusi Paavali lähti seuraamaan Kristusta. Niinhän Jeesuskin sanoi ristillä, että "Isä anna heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä tekevät.
Se on sellaista, että ihminen uskoo ja luulee, että hänen uskonsa ja tekonsa on oikeaa ja Jumalalle kelpaavaa aina siihen asti kunnes hänen ymmärryksensä herää valvomaan, ja hän vihdoin huomaa sen, että miten hirveän väärässä hän onkaan ollut. "Esimerkki Paavali."
Kukaan adventisti ei voi ymmärtää Paavalin opetusta, sillä he ovat eri Hengestä syntyneitä!
Paavalin opetus on puhtaasti kristinuskoa ja adventismi on sen vastakohtaa.
Kun järki on ymmärryksen käytössä, niin ne yhdessä muodostaa viisauden, joka palvelee kaikkea mikä on moraalisesti ja eettisesti arvokasta, eli periaatteessa Jumalallisia lähtökohtia silmällä pitäen. Sillä ihmisen perimmäinen tarve on kuitenkin saada toinenkin ihminen onnelliseksi, koska hänen sielunsa sopukassa asuu tuo pieni hitunen, eli "kultjyvänen" niinkuin raamattu mainitsee, että jokaisen sieluun on kätketty tuon omantunnon pieni liekki joka saattaa leimahtaa palamaan kunnolla hetkellä millä hyvänsä. Sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä, jolloin "Herra" tulee sielunne sydämenne/sielunne hallitsijaksi.
Totta kai, se edellyttää, että kuuntelemme omantuntomme nuhtelevaa ääntä, vaikka se olisi hyvinkin heikko, mutta kuuntelemalla ja toteuttamalla annamme sille kasvuvoimaa, ja vihdoin se puhkeaa täyteen toimintaan, ja tuotaa niitä Rakkauden hedelmiä.