l

Uudet potut kiehuu ja kanankimpale lämpiää. Tästä tragikomiikkaakin hurjemmasta perhe-elosta saattaa selvetä murusia, jos pysettelet kanavalla.

Muistelin juuri tilannetta alkuvuonna 80, siis noin 23 vuotta sitten, kun samainen pentu oli "tuore" ja minä jo vuosia hoidellut kotiemon tuuraajan hommia. Silloin olisi pitänyt silloisessa koulussa ja koulutuksessa väsätä jonkinlainen tutkielma ja se oli semmoista vähän-väli-keskeytys-häiriöllistä kirjoitusyritystä, kuten koko väliaika ja yhätikin.

Elikkä hajanaista tulee...

"kokki" kirjoitti:

Uudet potut kiehuu ja kanankimpale lämpiää. Tästä tragikomiikkaakin hurjemmasta perhe-elosta saattaa selvetä murusia, jos pysettelet kanavalla.

Muistelin juuri tilannetta alkuvuonna 80, siis noin 23 vuotta sitten, kun samainen pentu oli "tuore" ja minä jo vuosia hoidellut kotiemon tuuraajan hommia. Silloin olisi pitänyt silloisessa koulussa ja koulutuksessa väsätä jonkinlainen tutkielma ja se oli semmoista vähän-väli-keskeytys-häiriöllistä kirjoitusyritystä, kuten koko väliaika ja yhätikin.

Elikkä hajanaista tulee...

Lue lisää

Nyt sillä on ruoka pöydässä.

Jos tässä pääsee kirjoitusvietti valloilleen, tekstejä voi tulla kasoittain...

Siitä 23 vuoden takaisesta tilanteesta. Siellä koulutuksessa oli ollut epämääräisenä tausta-ajatuksena, että kenties...

Naiseni heräsi ja haluaa aamiaista ja olisi halunnut lukea tätäkin... ehkä luetutan joskus tai sitten en.

Tässä touhuilussa olisi pitänyt kuunnella intensiivisyydellä se kirkkokin, kun koulukaveri saarnasi, vaan lipsahdin "ihan vain vähän penkomaan" täältä jostain tätä sopivinta kirjoituspaikkaa.

Jatkan siitä keskenjääneestä "kentieksestä" joskus (ehkä).

kokonaiskeskeytyksellinen kirjoitti:

Nyt sillä on ruoka pöydässä.

Jos tässä pääsee kirjoitusvietti valloilleen, tekstejä voi tulla kasoittain...

Siitä 23 vuoden takaisesta tilanteesta. Siellä koulutuksessa oli ollut epämääräisenä tausta-ajatuksena, että kenties...

Naiseni heräsi ja haluaa aamiaista ja olisi halunnut lukea tätäkin... ehkä luetutan joskus tai sitten en.

Tässä touhuilussa olisi pitänyt kuunnella intensiivisyydellä se kirkkokin, kun koulukaveri saarnasi, vaan lipsahdin "ihan vain vähän penkomaan" täältä jostain tätä sopivinta kirjoituspaikkaa.

Jatkan siitä keskenjääneestä "kentieksestä" joskus (ehkä).

Lue lisää

Se "maailmanmenon" äärilaita löytyi ihan vaan kokeilemalla. Jotenkin kummallisen tuntuinen numerointisysteemi. No nyt pätkähti yhteyskin poikki. Piti tarkistamas, oliko se varhaisin viesti 2433047. Siellä oli ystävämme C-trollin vierailumerkintä viimevuodelta. Sitten ajattelin pitkällisesti, arvaanko, kehtaanko, uskallanko valita kirjoituspaikaksi historiallisesti toisen ketjun 2433048. Vaan enpä uskaltanut (?). Sitten etsin suunnilleen tätä aikaa mahdollisimman vastaavan kahdenvuoden takaisuuden. Linja toimii taas. Pitää käydä poimimassa se urheiluun lipsahtanut tänne...

"epä?korrektikko" kirjoitti:

Se "maailmanmenon" äärilaita löytyi ihan vaan kokeilemalla. Jotenkin kummallisen tuntuinen numerointisysteemi. No nyt pätkähti yhteyskin poikki. Piti tarkistamas, oliko se varhaisin viesti 2433047. Siellä oli ystävämme C-trollin vierailumerkintä viimevuodelta. Sitten ajattelin pitkällisesti, arvaanko, kehtaanko, uskallanko valita kirjoituspaikaksi historiallisesti toisen ketjun 2433048. Vaan enpä uskaltanut (?). Sitten etsin suunnilleen tätä aikaa mahdollisimman vastaavan kahdenvuoden takaisuuden. Linja toimii taas. Pitää käydä poimimassa se urheiluun lipsahtanut tänne...

Lue lisää

(Kopio siitä ensimmäiseksi tarkoitetusta joka lipsahti vikaosastolle: )

>>Kutsu Lukemaan
Kirjoittanut: kirjoittaja, 8.6.2003 klo 09.45

Maailmanmenoa pienen ihmisen silmin ja ajatuksin.

Se on vähän niinkuin päiväkirjaa tai sen tapaista.

Toivottavasti kenties yllättävänkin avomieliset paljastukset eivät karkoittaneet sinua täysin pois. Saattoihan niissä paljastuksissa olla huikea määrä petkutuksiin vivahtavia elementtejä.

Tästä kirjoittamisesta on tullut parissa vuodessa jo jonkinlainen tapa. Ja kun parhaimmaksi kokemani lukija häipyy lukijakunnasta, niin kirjoittamisesta meni mielekkyys.

Yritän tällä tavoin pyydystää sinut uudelleen lukijakseni. Yksi jossainmäärin tuttu ja hyvä lukija on motivoivampi kuin tuhat hälläväliä ties ketä täysin tuntematonta lukijaa.

Tämä kirjoittamistyylini tänne on jonkinlaista hajanaisajatusten tajunnanvirtaa, ilman lauserakenteiden sopusointuisuuden suuritöistä väsäämistä.

Aion pitää tämän osoitteen täysin salattuna kaikille tahoille. Tämä paikka on yli äärilaidan menneessä osiossa, joten tänne ei kukaan pysty eksymään kuin aivan kokeiluperiaatteellisena hakuammuntana.

((Kommentoimani kohdan linkki on hävinnyt löytymättömiin ja kokeilemisestakin tulee harmia. ))(tämä kohta oli lipsupaikkaan kommentti)

Suljetut Osastot vaimenivat konfliktimme jälkeen, saa nähdä virkeytyvätkö koskaan.

Mikäli luit kaikkea tarjoilemaani, pääsit varsin pitkälle jyvälle perheemme historiasta.

Ajattelen, että kirjoittaisin tänne kaikenkaltaista, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu ja mitä mielessäni liikkuu. Ja koska sinulla on kymmenien eri ketjuihin kirjoittamieni jatkokertomuksien pohjatiedot, mitään ei tarvitse taustoittaa, vaan voin jatkaa eteenpäin. Ja koska salattuja elämiä ei liene enää unohtunut komeroiden kätköihin, voinen kirjoittaa varsin vapaasti kaikenlaisista asioista.

Jos satut miettimään sitä, miksi valitsen sinut "uskotukseni", niin luotan parivuotiseen havainnointiini, että olet pätevä "valitsemaani tehtävään". Rehellinen ja avoin suhtautumisessa muihin ihmisiin ja hienotunteinenkin.

Ehkäpä "salahenkilönä" kirjoittamani elämänhistoria pudotti minua arvoasteikoillasi hieman alaspäin, mitä kaipasinkin. Olin aistivinani monissa kirjoituksissasi ansiotonta arvostusta henkilöäni kohtaan.

Näitä kirjoituksia saattaa kertyä päivittäin monta tai harvemmin, ihan miltä sattuu tuntumaan ja näyttämään.

Tässä vaiheessa siirryn Helluntain kirkkoihin...

Tässä "kotiemoistuuraajan" elämäntehtävässä on vuosikymmenien saatossa jotenkin tottunut kaikenkeskeytyksellisyyden luontaisetuisuuteen ja siitä oikeastaan on johtunut ainaisvähäiskirjoittamuksellisuuteni. Pitää aina yrittää varmistaa ennen kirjoituksen aloittamista, että aikaa on riittävästi yhteen viestiin ja kun siitä ei ole varmuutta, sen lykkää unohduksiin. Tänne aion kirjoittaa "lennossa", kun hetkikin kohdalle sattuu ja oikolukematta ja valmiina lähettämään keskeneräisenä menemään. Toinen pentu soitti töistä ja tulee kohta syömään ja haluaa käyttää nettiä ja "kotiapu" väsää murkinaa jha siirtyy sivuun.

Otsikot ja nimimerkitkin saattavat olla pikaistus-äkkisen-mieleenjuolahtamia

pikaistus-äkkisen kirjoitti:

Tässä "kotiemoistuuraajan" elämäntehtävässä on vuosikymmenien saatossa jotenkin tottunut kaikenkeskeytyksellisyyden luontaisetuisuuteen ja siitä oikeastaan on johtunut ainaisvähäiskirjoittamuksellisuuteni. Pitää aina yrittää varmistaa ennen kirjoituksen aloittamista, että aikaa on riittävästi yhteen viestiin ja kun siitä ei ole varmuutta, sen lykkää unohduksiin. Tänne aion kirjoittaa "lennossa", kun hetkikin kohdalle sattuu ja oikolukematta ja valmiina lähettämään keskeneräisenä menemään. Toinen pentu soitti töistä ja tulee kohta syömään ja haluaa käyttää nettiä ja "kotiapu" väsää murkinaa jha siirtyy sivuun.

Otsikot ja nimimerkitkin saattavat olla pikaistus-äkkisen-mieleenjuolahtamia

Lue lisää

Tästä keskeytyselämyksellisyydestä on johtunut paljolti sekin, ettei minusta ole ehtinyt koskaan tulla "isoa" ja valmista mihinkään. Kaikki jää aina kesken. Epälukuisat opiskeluyrityksetkin. Ulkopuolisiin töihinkään en ole oikeastaan koskaan kotitöiltäni ehtinyt.

Siellä toisessa ketjussa eri henkilönä kirjoittamani pesukonejuttu on edelleen "auki".

Naiseni ei kestänyt pyykinraahausta talon pyykkituvalle ja kun ne talokoneetkaan eivät pese kunnolla. Koneenkorjaaja tuli ja pisti koneen kuntoon päälle kuudensadan laskulla.

Naiseni yritti lainata rahaa jos vaikka mistä. Pankit eivät antaneet. Työmarkkinatuki ei ole heidän noteerauksissaan "tulo" jota vastaan saisi mitään. Yksi hänen sisaristaan on ollut kohta vuoden tietymättömissä, kaksi ei halunnut lainata, vaikka mahdollista olisi ollutkin.

Oma poika on pankrotin partaalla kaiken aikaa. Tämä kotiasuvainen ei ole saanut mistään mitään tukiakaan yli puoleen vuoteen ja on täysin meidän elätettävänä. Nuorimmalla tytöllä on sentään suhteita ja hän vippasi kaveriltaan rahan. Takaisinmaksusta ei toistaistietoa.

Älä muuten ota näitä juttuja raskaasti. Nämä kuuluvat tähän "uskovaiselävyyden koulutusohjelmaan", kuten kaikki "ihastuttavat" naapuritkin.

Olen vähän ajatellut siihen malliin, kun aikoinaan jäi lähtemättä lähetystyöhön perheen vuoksi, niin sen vastapainoksi sitten on järjestynyt tätä kotoista koulutusohjelmaa.

pikaistus-äkkisen kirjoitti:

Tässä "kotiemoistuuraajan" elämäntehtävässä on vuosikymmenien saatossa jotenkin tottunut kaikenkeskeytyksellisyyden luontaisetuisuuteen ja siitä oikeastaan on johtunut ainaisvähäiskirjoittamuksellisuuteni. Pitää aina yrittää varmistaa ennen kirjoituksen aloittamista, että aikaa on riittävästi yhteen viestiin ja kun siitä ei ole varmuutta, sen lykkää unohduksiin. Tänne aion kirjoittaa "lennossa", kun hetkikin kohdalle sattuu ja oikolukematta ja valmiina lähettämään keskeneräisenä menemään. Toinen pentu soitti töistä ja tulee kohta syömään ja haluaa käyttää nettiä ja "kotiapu" väsää murkinaa jha siirtyy sivuun.

Otsikot ja nimimerkitkin saattavat olla pikaistus-äkkisen-mieleenjuolahtamia

Lue lisää

Ehkäpä monilla pitkin päiviä lyhyesti nettivilä on samanomainen tilanne. Varsinainen työ painaa päälle ja lyhyesti sen lomassa pikku kommentteja kuten ystävällämme Tm:llä, (jolla nyt lienee kotimodeemikin). Nyt se saapui, joten tauko..

"kokki" kirjoitti:

Uudet potut kiehuu ja kanankimpale lämpiää. Tästä tragikomiikkaakin hurjemmasta perhe-elosta saattaa selvetä murusia, jos pysettelet kanavalla.

Muistelin juuri tilannetta alkuvuonna 80, siis noin 23 vuotta sitten, kun samainen pentu oli "tuore" ja minä jo vuosia hoidellut kotiemon tuuraajan hommia. Silloin olisi pitänyt silloisessa koulussa ja koulutuksessa väsätä jonkinlainen tutkielma ja se oli semmoista vähän-väli-keskeytys-häiriöllistä kirjoitusyritystä, kuten koko väliaika ja yhätikin.

Elikkä hajanaista tulee...

Lue lisää

Tiedä siitä sitten, miten se aspergeerisuus syntyy ja kehittyy. Sehän on jo aivo-toiminta-kuva-koneilla havaittu, että aivojen peilisolujen toiminnassa on poikkeavuutta tavanomaisuuteen verrattuna. Onko se perinnöllinen ilmiö vai kehityksen jossakin vaiheessa tapahtunut muuntuma, siitä ei kai ole vielä varmuutta.

Vaimon puolen suvussa on perinnöllisenä synestesiaa, siis aistihavainnot lomittuvat toisiinsa. Kirjaimiin ja numeroihin liittyy värillisyyttä, äänen voi nähdä. Kuvat valtaavat mielen, näyt peittävät ajoittain realismin. (Siinä on se näkijä, mistä olen kirjoittanut siellä yhdessä ketjussa)

Missä määrin aivotoiminnan epätavanomaisuudet ovat kytköksissä toisiinsa. Tutkittavaa riittänee.

Onko aspergeerius pelkkä haitta vai voiko siitä olla jossain suhteessa hyötyäkin?

Lähimmäisille se on usein lähellä katastrofia oleva haitta. Ruokajutut ainakin tämän meidän tapauksen kanssa ovat olleet koko elinikäinen ongelmakohta. Välillä hän hiipuili vuosikausia sisällöllisesti käänteisanorektikkona nälkäkuoleman partaalla muistaakseni kolmenkymmenen kilon paikkeilla. Se vaihe on ohi, mutta melkein koko elämänenergia menee hänellä edelleenkin hengissäpysyttelyyn syömällä, uskaltamatta kuitenkaan ottaa vastuuta omasta ruokahuollostaan.

"kokki" kirjoitti:

Uudet potut kiehuu ja kanankimpale lämpiää. Tästä tragikomiikkaakin hurjemmasta perhe-elosta saattaa selvetä murusia, jos pysettelet kanavalla.

Muistelin juuri tilannetta alkuvuonna 80, siis noin 23 vuotta sitten, kun samainen pentu oli "tuore" ja minä jo vuosia hoidellut kotiemon tuuraajan hommia. Silloin olisi pitänyt silloisessa koulussa ja koulutuksessa väsätä jonkinlainen tutkielma ja se oli semmoista vähän-väli-keskeytys-häiriöllistä kirjoitusyritystä, kuten koko väliaika ja yhätikin.

Elikkä hajanaista tulee...

Lue lisää

Ruokitsemus mietteitä
Tiedä siitä sitten, miten se aspergeerisuus syntyy ja kehittyy. Sehän on jo aivo-toiminta-kuva-koneilla havaittu, että aivojen peilisolujen toiminnassa on poikkeavuutta tavanomaisuuteen verrattuna. Onko se perinnöllinen ilmiö vai kehityksen jossakin vaiheessa tapahtunut muuntuma, siitä ei kai ole vielä varmuutta.

Vaimon puolen suvussa on perinnöllisenä synestesiaa, siis aistihavainnot lomittuvat toisiinsa. Kirjaimiin ja numeroihin liittyy värillisyyttä, äänen voi nähdä. Kuvat valtaavat mielen, näyt peittävät ajoittain realismin. (Siinä on se näkijä, mistä olen kirjoittanut siellä yhdessä ketjussa)

Missä määrin aivotoiminnan epätavanomaisuudet ovat kytköksissä toisiinsa. Tutkittavaa riittänee.

Onko aspergeerius pelkkä haitta vai voiko siitä olla jossain suhteessa hyötyäkin?

Lähimmäisille se on usein lähellä katastrofia oleva haitta. Ruokajutut ainakin tämän meidän tapauksen kanssa ovat olleet koko elinikäinen ongelmakohta. Välillä hän hiipuili vuosikausia sisällöllisesti käänteisanorektikkona nälkäkuoleman partaalla muistaakseni kolmenkymmenen kilon paikkeilla. Se vaihe on ohi, mutta melkein koko elämänenergia menee hänellä edelleenkin hengissäpysyttelyyn syömällä, uskaltamatta kuitenkaan ottaa vastuuta omasta ruokahuollostaan.
Kirjoittanut: elintarvikehuollon vastaava 8.6.2003, klo 17.45

alkoi jähmiä kirjoitti:

Ruokitsemus mietteitä
Tiedä siitä sitten, miten se aspergeerisuus syntyy ja kehittyy. Sehän on jo aivo-toiminta-kuva-koneilla havaittu, että aivojen peilisolujen toiminnassa on poikkeavuutta tavanomaisuuteen verrattuna. Onko se perinnöllinen ilmiö vai kehityksen jossakin vaiheessa tapahtunut muuntuma, siitä ei kai ole vielä varmuutta.

Vaimon puolen suvussa on perinnöllisenä synestesiaa, siis aistihavainnot lomittuvat toisiinsa. Kirjaimiin ja numeroihin liittyy värillisyyttä, äänen voi nähdä. Kuvat valtaavat mielen, näyt peittävät ajoittain realismin. (Siinä on se näkijä, mistä olen kirjoittanut siellä yhdessä ketjussa)

Missä määrin aivotoiminnan epätavanomaisuudet ovat kytköksissä toisiinsa. Tutkittavaa riittänee.

Onko aspergeerius pelkkä haitta vai voiko siitä olla jossain suhteessa hyötyäkin?

Lähimmäisille se on usein lähellä katastrofia oleva haitta. Ruokajutut ainakin tämän meidän tapauksen kanssa ovat olleet koko elinikäinen ongelmakohta. Välillä hän hiipuili vuosikausia sisällöllisesti käänteisanorektikkona nälkäkuoleman partaalla muistaakseni kolmenkymmenen kilon paikkeilla. Se vaihe on ohi, mutta melkein koko elämänenergia menee hänellä edelleenkin hengissäpysyttelyyn syömällä, uskaltamatta kuitenkaan ottaa vastuuta omasta ruokahuollostaan.
Kirjoittanut: elintarvikehuollon vastaava 8.6.2003, klo 17.45

Lue lisää

Hidasteluvaiheessa tulee aina tämä ongelma, että kun homma heittyy lähetysvaiheessa proxy erroriksi, pitäisikö odottaa huomiseen, että näkisi tuleeko mitään lähetyksestä, jolloin tulematon katoaa häviämykseen ja uusintayritetty tulee tuplaversiona. Yleensä olen pyrkinyt toimimaan varmanpääle ja säilönyt näitä jonnekin muualle. Pitänee perustaa näitä varten jonnekin nopeisiin lyhytketjuihin oma varastoloora.

elintarvikehuollon vastaava kirjoitti:

Tiedä siitä sitten, miten se aspergeerisuus syntyy ja kehittyy. Sehän on jo aivo-toiminta-kuva-koneilla havaittu, että aivojen peilisolujen toiminnassa on poikkeavuutta tavanomaisuuteen verrattuna. Onko se perinnöllinen ilmiö vai kehityksen jossakin vaiheessa tapahtunut muuntuma, siitä ei kai ole vielä varmuutta.

Vaimon puolen suvussa on perinnöllisenä synestesiaa, siis aistihavainnot lomittuvat toisiinsa. Kirjaimiin ja numeroihin liittyy värillisyyttä, äänen voi nähdä. Kuvat valtaavat mielen, näyt peittävät ajoittain realismin. (Siinä on se näkijä, mistä olen kirjoittanut siellä yhdessä ketjussa)

Missä määrin aivotoiminnan epätavanomaisuudet ovat kytköksissä toisiinsa. Tutkittavaa riittänee.

Onko aspergeerius pelkkä haitta vai voiko siitä olla jossain suhteessa hyötyäkin?

Lähimmäisille se on usein lähellä katastrofia oleva haitta. Ruokajutut ainakin tämän meidän tapauksen kanssa ovat olleet koko elinikäinen ongelmakohta. Välillä hän hiipuili vuosikausia sisällöllisesti käänteisanorektikkona nälkäkuoleman partaalla muistaakseni kolmenkymmenen kilon paikkeilla. Se vaihe on ohi, mutta melkein koko elämänenergia menee hänellä edelleenkin hengissäpysyttelyyn syömällä, uskaltamatta kuitenkaan ottaa vastuuta omasta ruokahuollostaan.

Lue lisää

Saattaakohan tällä kirjoitus-massiivisuudella päästä tapahtumaan ennen aikojaan, että kirjoitamiset loppuu kokonaan, jos kaikkea mielessäpyörinyttä suoltaa ruudulle päätäpahkaa pitkiä päiviä. Kyllästyväinen mahdollinen lukija ohittanee kaiken kevyehköllä otsikkovilkaisulla, kuten hyvin paljolti kaikilla näillä nettipalstoilla itselleni on käynyt. Pelkkiä otsikoita ja ketjujen pituuksia tarkkailemalla yrittää päästä jyvälle, siitä onko mukana yhtään itsearvostamaani ajattelijaa, mielipideilmaisijaa tai mielenkiintoista persoonallisuutta. Laadun etsimiseen roskan joukosta kyllästyneenä jättää paljon lukematta ja ehkä jotain löytämättäkin.

Menettääkö tämmöinen "pikakirjoitettu" teksti luettavuuden mielenkiintonsa, jos tekstin muotoilemiseen ei käytä ikuisuuksia, vai onko tekstin luettavuus kiinni henkilön kiinnostavuudesta, joka sekin muuttuu uhanalaiseksi massasuoltamisessa?

Kyllästyttävyyden haamu kirjoitti:

Saattaakohan tällä kirjoitus-massiivisuudella päästä tapahtumaan ennen aikojaan, että kirjoitamiset loppuu kokonaan, jos kaikkea mielessäpyörinyttä suoltaa ruudulle päätäpahkaa pitkiä päiviä. Kyllästyväinen mahdollinen lukija ohittanee kaiken kevyehköllä otsikkovilkaisulla, kuten hyvin paljolti kaikilla näillä nettipalstoilla itselleni on käynyt. Pelkkiä otsikoita ja ketjujen pituuksia tarkkailemalla yrittää päästä jyvälle, siitä onko mukana yhtään itsearvostamaani ajattelijaa, mielipideilmaisijaa tai mielenkiintoista persoonallisuutta. Laadun etsimiseen roskan joukosta kyllästyneenä jättää paljon lukematta ja ehkä jotain löytämättäkin.

Menettääkö tämmöinen "pikakirjoitettu" teksti luettavuuden mielenkiintonsa, jos tekstin muotoilemiseen ei käytä ikuisuuksia, vai onko tekstin luettavuus kiinni henkilön kiinnostavuudesta, joka sekin muuttuu uhanalaiseksi massasuoltamisessa?

Lue lisää

Aurinko leimahti, mutta ei sekään selvitä sitä miksi kirjoittaa. Pennut kirjoittavat kilvan runoja sopuisasti, eikä nettiin tullutkaan tunkua.

Mutta että itsekin alan miettiä kirjoittamisen motiivia, tarkoittanee ainakin sitä, että päällimmäisin kasautunut kirjoitusvietti on hieman kevennetty kuormastaan.

Onhan tätä joskus kaiketi pohdittu, miksi kukakin kirjoittaa näille palstoille.

1 Faktakirjoittelu
2 Julistuskirjoittelu
3 Keskustelukirjoittelu
4 Kertomakirjoittelu
5 Oman erinomaisuuden mainostaminen
6 Huomion murenten kerjääminen toisilta
7 Muita mahdollisia syitä

Nopea arvaus, että minun kohdallani on ollut noita kaikkia, näiden kahden vuoden aikana, luulen.

Tämän kertaisessa ja tyylisessä kirjoittamisessa olisi kaiketi kerronnallisuus päällimmäisenä, vaan miksipä.

Ihmissuhteita on olemassa oikeastaan vain perheensisäiset ja netilliset.

Olen joskus pulputtanut livenä näitä perhejuttuja ulkopuolisille hyvin harvakseltaan monien vuosien välein, jos on sattunut kohdalle joku sellainen, jolla on jollakin tasolla aistinut olevan jotain ymmärtämisen tai empatian "armolahjanomaista". Useinmiten jotain työvoimaihmisiä tai kouluttajia, joilla on arvellut olevan virkansa puolesta sellaista ammmattitaitoa (miksiköhän minä niin helposti heitän nämä kirjoitteluni passiivimuotoon?)

Onko tässä vaiheessa kirjoittelua kirjoitettu jo kaikki normaloituneet aiheet puhki, että kaipaa vaihtelua sisältörepertuaariin.

Se aurinko oli M4 suunnilleen ja nyt pitäisi mennä etsimään se meikäläisten marsmatkailu-lähtö 20 minuutin päästä tai myöhempinä päivinä.

kokonaiskeskeytyksellinen kirjoitti:

Nyt sillä on ruoka pöydässä.

Jos tässä pääsee kirjoitusvietti valloilleen, tekstejä voi tulla kasoittain...

Siitä 23 vuoden takaisesta tilanteesta. Siellä koulutuksessa oli ollut epämääräisenä tausta-ajatuksena, että kenties...

Naiseni heräsi ja haluaa aamiaista ja olisi halunnut lukea tätäkin... ehkä luetutan joskus tai sitten en.

Tässä touhuilussa olisi pitänyt kuunnella intensiivisyydellä se kirkkokin, kun koulukaveri saarnasi, vaan lipsahdin "ihan vain vähän penkomaan" täältä jostain tätä sopivinta kirjoituspaikkaa.

Jatkan siitä keskenjääneestä "kentieksestä" joskus (ehkä).

Lue lisää

KOlmas pentu soitti puoli kymmeneltä illalla, että etsikääs hänen sotilaspassinsa, huomenna alkaa kertausharjoitukset. Pengoin lemmikkihuoneesta pojan kouluaikaisen työpöydän laatikon ja hyllyn. Kaikkea muuta löytyi, jopa sotilaspassin saapumiskuori, vaan ei passia.

Juuri hänen tapaistaan. Vähän kaikessa. Soittaa joskus yllättävään aikaan, "voitko viedä lentokentälle, kone lähtee tunnin päästä" tai jotain vastaavaa.

Erinomainen kasvattaja? kirjoitti:

KOlmas pentu soitti puoli kymmeneltä illalla, että etsikääs hänen sotilaspassinsa, huomenna alkaa kertausharjoitukset. Pengoin lemmikkihuoneesta pojan kouluaikaisen työpöydän laatikon ja hyllyn. Kaikkea muuta löytyi, jopa sotilaspassin saapumiskuori, vaan ei passia.

Juuri hänen tapaistaan. Vähän kaikessa. Soittaa joskus yllättävään aikaan, "voitko viedä lentokentälle, kone lähtee tunnin päästä" tai jotain vastaavaa.

Lue lisää

Ei uskonut toisten etsintöjen pätevyyteen, vaan kävi penkomassa samat laatikot itse. Selvisi, että s-passi oli olut muutamia kuukausia sitten käytössä uuden ulkomaanpassin hankinnassa (silloin kun säikytteli emoaan matkasuunnitelmillaan)

Eilispäivänä ei tietokonetta ehtinyt avata, kun joutoajat menivät veroehdotuksen korjausrekvisiitan jäljittämisessä (minä päivänä vuonna 81 joulukuussa sukulaisten lahjoittamana saapunut puhelin oli hankittu. Puhelinfirman neuvovainen yllytti petkuttamaan verottajaa, vaan ei huvittanut),(osakkeet oli myyty viime vuonna opintovelkojen kuittaamiseksi) .

Tämänpäiväisistä olisi kovapäisyyteen huonosti tepsineitä opetuksia. Kirjoitan jos ehdin.

kokonaiskeskeytyksellinen kirjoitti:

Nyt sillä on ruoka pöydässä.

Jos tässä pääsee kirjoitusvietti valloilleen, tekstejä voi tulla kasoittain...

Siitä 23 vuoden takaisesta tilanteesta. Siellä koulutuksessa oli ollut epämääräisenä tausta-ajatuksena, että kenties...

Naiseni heräsi ja haluaa aamiaista ja olisi halunnut lukea tätäkin... ehkä luetutan joskus tai sitten en.

Tässä touhuilussa olisi pitänyt kuunnella intensiivisyydellä se kirkkokin, kun koulukaveri saarnasi, vaan lipsahdin "ihan vain vähän penkomaan" täältä jostain tätä sopivinta kirjoituspaikkaa.

Jatkan siitä keskenjääneestä "kentieksestä" joskus (ehkä).

Lue lisää

Olisi mielenkiintoinen aihe S24 T&F: Erkki Kurenniemi ja tietokoneiden tietoisuus. Vaatisi keskittymistä kirjoittamiseen ja kyseenalaista tulisiko siitä yksinpuohelua vai olisiko riittävän päteviä muita tietämään aiheesta. Seurasin innolla E-Kurrea vajaa 15 vuotta sitten ja kävin kuuntemassa, mistä satuinkaan pongaamaan puhumassa. Kerran raahasin pojankin (vähän yli kymmenvuotiaana) mukanani säätytalolle kuuntelemaan visioita. JA kävin kerran haastattelemassa E-Kurrea Heurekassa ja nauhoitin lehtihaastattelumateriaalin videolle.

Lennokas ajattelija jolta kanssa jää kaikki vähän kesken kun tekniikan kehitys ei pysu ajatusten vauhdissa ja ketjupolttaja.

ystävä kirjoitti:

(Kopio siitä ensimmäiseksi tarkoitetusta joka lipsahti vikaosastolle: )

>>Kutsu Lukemaan
Kirjoittanut: kirjoittaja, 8.6.2003 klo 09.45

Maailmanmenoa pienen ihmisen silmin ja ajatuksin.

Se on vähän niinkuin päiväkirjaa tai sen tapaista.

Toivottavasti kenties yllättävänkin avomieliset paljastukset eivät karkoittaneet sinua täysin pois. Saattoihan niissä paljastuksissa olla huikea määrä petkutuksiin vivahtavia elementtejä.

Tästä kirjoittamisesta on tullut parissa vuodessa jo jonkinlainen tapa. Ja kun parhaimmaksi kokemani lukija häipyy lukijakunnasta, niin kirjoittamisesta meni mielekkyys.

Yritän tällä tavoin pyydystää sinut uudelleen lukijakseni. Yksi jossainmäärin tuttu ja hyvä lukija on motivoivampi kuin tuhat hälläväliä ties ketä täysin tuntematonta lukijaa.

Tämä kirjoittamistyylini tänne on jonkinlaista hajanaisajatusten tajunnanvirtaa, ilman lauserakenteiden sopusointuisuuden suuritöistä väsäämistä.

Aion pitää tämän osoitteen täysin salattuna kaikille tahoille. Tämä paikka on yli äärilaidan menneessä osiossa, joten tänne ei kukaan pysty eksymään kuin aivan kokeiluperiaatteellisena hakuammuntana.

((Kommentoimani kohdan linkki on hävinnyt löytymättömiin ja kokeilemisestakin tulee harmia. ))(tämä kohta oli lipsupaikkaan kommentti)

Suljetut Osastot vaimenivat konfliktimme jälkeen, saa nähdä virkeytyvätkö koskaan.

Mikäli luit kaikkea tarjoilemaani, pääsit varsin pitkälle jyvälle perheemme historiasta.

Ajattelen, että kirjoittaisin tänne kaikenkaltaista, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu ja mitä mielessäni liikkuu. Ja koska sinulla on kymmenien eri ketjuihin kirjoittamieni jatkokertomuksien pohjatiedot, mitään ei tarvitse taustoittaa, vaan voin jatkaa eteenpäin. Ja koska salattuja elämiä ei liene enää unohtunut komeroiden kätköihin, voinen kirjoittaa varsin vapaasti kaikenlaisista asioista.

Jos satut miettimään sitä, miksi valitsen sinut "uskotukseni", niin luotan parivuotiseen havainnointiini, että olet pätevä "valitsemaani tehtävään". Rehellinen ja avoin suhtautumisessa muihin ihmisiin ja hienotunteinenkin.

Ehkäpä "salahenkilönä" kirjoittamani elämänhistoria pudotti minua arvoasteikoillasi hieman alaspäin, mitä kaipasinkin. Olin aistivinani monissa kirjoituksissasi ansiotonta arvostusta henkilöäni kohtaan.

Näitä kirjoituksia saattaa kertyä päivittäin monta tai harvemmin, ihan miltä sattuu tuntumaan ja näyttämään.

Tässä vaiheessa siirryn Helluntain kirkkoihin...

Lue lisää

Vähän uskonnollisvivahteisia mietteitäni. Tämä lähti liikkeelle kun evo/kre s2 alkuräjähdys/ loppu HbJoe kertoi joidenkin aikaisempien vaiheittensa uskontoyrittämyksestä ja nyt koko sellaisen sisältökategorian kieltämisestä.

Minulle on hieman vaikeaa ymmärtää, että jos henkilö kokee jotain sellaista todellista, kuinka sen voi kieltää. Parisen vuotta takaperin oli muistaakseni Alex samankaltainen.

Tietenkin ihmisvoimainen yritys väkisin uskoa jotain ilman vastakaikua on helposti siivottavissa pois. Mutta että todellinenkin Jumalan kohtaaminen olisi sensuroitavissa ?

Mitä jossain ikiketjuisssa kirjoitin "ystävästäni", jolta vietiin kokonaan Jumalan läsnäolon jatkuvuuden tunnetila pois. Hänhän on tässä ihan lähellä kaikenaikaa. Hän kertoi vasta iham äskettäin tarkemmin siitä. Tilanne oli, kun oma lapsi oli kovasti kipeenä ja oli oksentanut jo 50 kertaa peräkkäin ja varmaan äiti oli rukoillut siihen apua kaikin voimin. (ydinhetken ajatuksiaan hän ei kertonut) Mutta siinä hetkessä hänen koko sen astisen elämänsä jatkunut Jumalan jokahetkisen läsnäolonkokemuksen eteen vedettiin täysin läpäisemätön musta verho.

Hän kertoi siitä jälkeenpäin hyvin voimakkain ilmauksin (en muista enää niitä). Tiedollisesti että Hän on mutta tuntemuksellisesti pimeä tyhjyys hänelle.

(ehkä hyvin laimeasti samaa, mitä ristin parahdukseksi on merkitty muistiin)

Jotain on palautunut, muttei aivan entiseksekseen. (ei hän oikein halua puhua siitä)

Onhan niitä minunkin tuntemiani esimerkkejä, joissa aktiivikristillisyys näyttäisi laimenevan olemattomiin pitkässä kaksipuolisessa hylkäämisprosessissa (nämä ovat enimmäkseen arvailuja, kun ei tunne toisten sisikunnan asioita. Mitä tapahtuu ja miltä näyttää päältäpäin)

mietteilijä kirjoitti:

Vähän uskonnollisvivahteisia mietteitäni. Tämä lähti liikkeelle kun evo/kre s2 alkuräjähdys/ loppu HbJoe kertoi joidenkin aikaisempien vaiheittensa uskontoyrittämyksestä ja nyt koko sellaisen sisältökategorian kieltämisestä.

Minulle on hieman vaikeaa ymmärtää, että jos henkilö kokee jotain sellaista todellista, kuinka sen voi kieltää. Parisen vuotta takaperin oli muistaakseni Alex samankaltainen.

Tietenkin ihmisvoimainen yritys väkisin uskoa jotain ilman vastakaikua on helposti siivottavissa pois. Mutta että todellinenkin Jumalan kohtaaminen olisi sensuroitavissa ?

Mitä jossain ikiketjuisssa kirjoitin "ystävästäni", jolta vietiin kokonaan Jumalan läsnäolon jatkuvuuden tunnetila pois. Hänhän on tässä ihan lähellä kaikenaikaa. Hän kertoi vasta iham äskettäin tarkemmin siitä. Tilanne oli, kun oma lapsi oli kovasti kipeenä ja oli oksentanut jo 50 kertaa peräkkäin ja varmaan äiti oli rukoillut siihen apua kaikin voimin. (ydinhetken ajatuksiaan hän ei kertonut) Mutta siinä hetkessä hänen koko sen astisen elämänsä jatkunut Jumalan jokahetkisen läsnäolonkokemuksen eteen vedettiin täysin läpäisemätön musta verho.

Hän kertoi siitä jälkeenpäin hyvin voimakkain ilmauksin (en muista enää niitä). Tiedollisesti että Hän on mutta tuntemuksellisesti pimeä tyhjyys hänelle.

(ehkä hyvin laimeasti samaa, mitä ristin parahdukseksi on merkitty muistiin)

Jotain on palautunut, muttei aivan entiseksekseen. (ei hän oikein halua puhua siitä)

Onhan niitä minunkin tuntemiani esimerkkejä, joissa aktiivikristillisyys näyttäisi laimenevan olemattomiin pitkässä kaksipuolisessa hylkäämisprosessissa (nämä ovat enimmäkseen arvailuja, kun ei tunne toisten sisikunnan asioita. Mitä tapahtuu ja miltä näyttää päältäpäin)

Lue lisää

Niistä uskolle selkänsäkääntämisistä vielä. Paikkakunnalla toimii Helluntaiseurakunnan pyörittämiä lähetyskirppiksiä. He ottavat lahjoituksia vastaan ja myyvät tavaran eteenpäin suunnilleen kirpputorihinnoin. Erinäisien viimeisimpien vuosien aikana vaimo on hankkinut sitä kautta tarpeellisia huonekaluja ja muutakin. Erityisesti hän etsii tietämättömyydestä meillekin siedettäväksi hinnoiteltua antiikkia.

Niin kerran, kun kirpparilaiset toivat autolla jotain isompaa huonekalua, he mainitsivat samassa talossa asuvasta entisestä aktiivisesta helluntailaiskokouksissa käyneestä pariskunnasta.

Seurakunnassa ei tiedetty kuulumisista, mutta saman talon jokapäiväisessä elämänmenon seurannassa jotain tilanteesta oli näkynyt.

Pariskunnan vaimo sairastui syöpään ja sairasti joitakin vuosia kotona. Tapahtui suunnilleen samana päivänä, kun syöpäsairas oli viety sairaalaan, että mies raahasi jotain irto naista kotiinsa. Vaimo kuoli aika pian sairaalassa. Sen jälkeen mies tuskin on selvää päivää nähnyt ja sitä on jo jatkunut joitakin vuosia.

Ehkä miehellä on mielestään täysi oikeus tuhota elämänsä niin epäoikeudenmukaiselta tuntuvan jumalansa toiminnan johdosta, kun kutsuu puolison pois ennen aikojaan.

ystävä kirjoitti:

(Kopio siitä ensimmäiseksi tarkoitetusta joka lipsahti vikaosastolle: )

>>Kutsu Lukemaan
Kirjoittanut: kirjoittaja, 8.6.2003 klo 09.45

Maailmanmenoa pienen ihmisen silmin ja ajatuksin.

Se on vähän niinkuin päiväkirjaa tai sen tapaista.

Toivottavasti kenties yllättävänkin avomieliset paljastukset eivät karkoittaneet sinua täysin pois. Saattoihan niissä paljastuksissa olla huikea määrä petkutuksiin vivahtavia elementtejä.

Tästä kirjoittamisesta on tullut parissa vuodessa jo jonkinlainen tapa. Ja kun parhaimmaksi kokemani lukija häipyy lukijakunnasta, niin kirjoittamisesta meni mielekkyys.

Yritän tällä tavoin pyydystää sinut uudelleen lukijakseni. Yksi jossainmäärin tuttu ja hyvä lukija on motivoivampi kuin tuhat hälläväliä ties ketä täysin tuntematonta lukijaa.

Tämä kirjoittamistyylini tänne on jonkinlaista hajanaisajatusten tajunnanvirtaa, ilman lauserakenteiden sopusointuisuuden suuritöistä väsäämistä.

Aion pitää tämän osoitteen täysin salattuna kaikille tahoille. Tämä paikka on yli äärilaidan menneessä osiossa, joten tänne ei kukaan pysty eksymään kuin aivan kokeiluperiaatteellisena hakuammuntana.

((Kommentoimani kohdan linkki on hävinnyt löytymättömiin ja kokeilemisestakin tulee harmia. ))(tämä kohta oli lipsupaikkaan kommentti)

Suljetut Osastot vaimenivat konfliktimme jälkeen, saa nähdä virkeytyvätkö koskaan.

Mikäli luit kaikkea tarjoilemaani, pääsit varsin pitkälle jyvälle perheemme historiasta.

Ajattelen, että kirjoittaisin tänne kaikenkaltaista, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu ja mitä mielessäni liikkuu. Ja koska sinulla on kymmenien eri ketjuihin kirjoittamieni jatkokertomuksien pohjatiedot, mitään ei tarvitse taustoittaa, vaan voin jatkaa eteenpäin. Ja koska salattuja elämiä ei liene enää unohtunut komeroiden kätköihin, voinen kirjoittaa varsin vapaasti kaikenlaisista asioista.

Jos satut miettimään sitä, miksi valitsen sinut "uskotukseni", niin luotan parivuotiseen havainnointiini, että olet pätevä "valitsemaani tehtävään". Rehellinen ja avoin suhtautumisessa muihin ihmisiin ja hienotunteinenkin.

Ehkäpä "salahenkilönä" kirjoittamani elämänhistoria pudotti minua arvoasteikoillasi hieman alaspäin, mitä kaipasinkin. Olin aistivinani monissa kirjoituksissasi ansiotonta arvostusta henkilöäni kohtaan.

Näitä kirjoituksia saattaa kertyä päivittäin monta tai harvemmin, ihan miltä sattuu tuntumaan ja näyttämään.

Tässä vaiheessa siirryn Helluntain kirkkoihin...

Lue lisää

Jätän käsittelystä pois tavanomaisimman, jota melkeinpä kaikki joskus harrastavat ja joka keskimääräiseti ehkä vaikuttaa ainakin pinnallisesti yksipuoliselta.

Toinen kategoria on sellainen, mikä tuntuu toimivan kaksipuolisesti varsin sujuvasti ja josta on paljon omakohtaisia kokemuksia. Toiminta tapahtuu niin että rukouksenomaisesti esittää mielessään äänettömästi kysymyksen, johon saa vastauksen mieleenjohtuvaisesti raamatunkohdan, niinkuin muistaisi normaalia kirjatietoutta, että kirjassa "luki suunnilleen tällä tavoin", tai sitten muistaa lukemansa tapahtuman suurinpiirtein ja paikan suunnilleen, mistä sen löytää. Se on sitten helppo löytää täsmällisestikin hakusanakirjan tai hakuohjelman avulla.

Periaatteessa tämä toinen tapa on selitettävissä muistin ja alitajunnankin keinoin. Lukuisien raamatunlukukertojen jälkeen jossakin muistissa on koko kirjan sisältö, ja mielen automaattihaku etsii aineistosta omaan uskonnolliseen viitekehykseen sopivan vastauksen.

Kolmas kategoria on Entiteetin puolelta tapahtuva tiedotustoiminta, jollaisesta on Raamattu ja kirkkohistoria pullollaan erilaisia esimerkkejä. Oman uskonnollisen elämänhistorian varrelta en muista selkeitä esimerkkejä moisesta, aikaisemmin.

Tämän päänsärky-migreeni-episodin käynnistysvaiheessa oli selkeä sellainen. Ei kielto, varoitus, uhkaus, vaan yksisanainen positiivisrakentava kehoitus, jota noudattamalla mitä ilmeisimmin päänsärkyviikko (&yli) olisi jäänyt kärsimättä.

Ilmiö ei välittynyt kuuloaistin kautta, mutta mitä ilmeisemmin käsiteltiin kuuloaivokuorella. Alkuperä ja sisältö oli täysin selvä (tietenkin selitykseksi voisi tarjota samaa kuin edelliseenkin, eli monipuolisen toimivaa alitajuntaa). Juuri silloin ei vain jostakin syystä huvittanut totella. Opettelua tämäkin.

ystävä kirjoitti:

(Kopio siitä ensimmäiseksi tarkoitetusta joka lipsahti vikaosastolle: )

>>Kutsu Lukemaan
Kirjoittanut: kirjoittaja, 8.6.2003 klo 09.45

Maailmanmenoa pienen ihmisen silmin ja ajatuksin.

Se on vähän niinkuin päiväkirjaa tai sen tapaista.

Toivottavasti kenties yllättävänkin avomieliset paljastukset eivät karkoittaneet sinua täysin pois. Saattoihan niissä paljastuksissa olla huikea määrä petkutuksiin vivahtavia elementtejä.

Tästä kirjoittamisesta on tullut parissa vuodessa jo jonkinlainen tapa. Ja kun parhaimmaksi kokemani lukija häipyy lukijakunnasta, niin kirjoittamisesta meni mielekkyys.

Yritän tällä tavoin pyydystää sinut uudelleen lukijakseni. Yksi jossainmäärin tuttu ja hyvä lukija on motivoivampi kuin tuhat hälläväliä ties ketä täysin tuntematonta lukijaa.

Tämä kirjoittamistyylini tänne on jonkinlaista hajanaisajatusten tajunnanvirtaa, ilman lauserakenteiden sopusointuisuuden suuritöistä väsäämistä.

Aion pitää tämän osoitteen täysin salattuna kaikille tahoille. Tämä paikka on yli äärilaidan menneessä osiossa, joten tänne ei kukaan pysty eksymään kuin aivan kokeiluperiaatteellisena hakuammuntana.

((Kommentoimani kohdan linkki on hävinnyt löytymättömiin ja kokeilemisestakin tulee harmia. ))(tämä kohta oli lipsupaikkaan kommentti)

Suljetut Osastot vaimenivat konfliktimme jälkeen, saa nähdä virkeytyvätkö koskaan.

Mikäli luit kaikkea tarjoilemaani, pääsit varsin pitkälle jyvälle perheemme historiasta.

Ajattelen, että kirjoittaisin tänne kaikenkaltaista, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu ja mitä mielessäni liikkuu. Ja koska sinulla on kymmenien eri ketjuihin kirjoittamieni jatkokertomuksien pohjatiedot, mitään ei tarvitse taustoittaa, vaan voin jatkaa eteenpäin. Ja koska salattuja elämiä ei liene enää unohtunut komeroiden kätköihin, voinen kirjoittaa varsin vapaasti kaikenlaisista asioista.

Jos satut miettimään sitä, miksi valitsen sinut "uskotukseni", niin luotan parivuotiseen havainnointiini, että olet pätevä "valitsemaani tehtävään". Rehellinen ja avoin suhtautumisessa muihin ihmisiin ja hienotunteinenkin.

Ehkäpä "salahenkilönä" kirjoittamani elämänhistoria pudotti minua arvoasteikoillasi hieman alaspäin, mitä kaipasinkin. Olin aistivinani monissa kirjoituksissasi ansiotonta arvostusta henkilöäni kohtaan.

Näitä kirjoituksia saattaa kertyä päivittäin monta tai harvemmin, ihan miltä sattuu tuntumaan ja näyttämään.

Tässä vaiheessa siirryn Helluntain kirkkoihin...

Lue lisää

Naapurimaan suunnitellun vierailun emäntä on käynyt toisella palstalla poliittista Anneli-nais-mies-debattia niin kiihkeästi aiotun miesvieraan kanssa, että tapahtui poistuminen palstalta.

Siitä juolahti mieleeni, että suuresti arvostamani yhteisen ystävämme voisi kutsua tänne rauhanomaiseen perhepiiriin. Vaikka olemaan vaiti, mikä sellainenkin on sallittua ystävien kesken. En tiedä, oletko kuinka suuresti hänen kanssaan kirjoitussuhteissa, että jättäisinkö kutsun esittämisen sinun tehtäväksesi riittävin esijuonnoin, vaiko kutsuisin itse. (viestin kirjoituksen lopuksi päätän esittää kutsun itse).

Tämä kirjoittelutyylini tänne on niin kotoisen "sisäpiiristynyttä", että mennee täysin käsittämättömyyksiin ilman tarkempaa perhe-esittelyä. Annoin vihjeitä Suljetullakin, mutta tuskin seurattuja. Otetaan vähän tarkemmin uusiksi uutta kutsuvierasta varten: SO/Tekniset/Jatkamuks...ensimmäisen linkin yläpuolinen hämäyskirjoittelu mahdollisvihjeellisestä alaspäin ja osoitekoodi löytyy säätilasta ja kun sen numeron laittaa historian päätepysäkillä viimeiseksi numeroksi, pääsee läheisyydessä käsiksi perhe-elämäni sivusilmäilyyn (Pätkä ihanaa...), joka lienee ennakkoehto näiden kirjoitusten käsittämiseen ja ehkä sivulla 245/Raamatun ristiriitaisuuksista/taustoja... (Tai ehkä järjestys voisi olla käänteinen tutustumisessa)

perhepiiriin kirjoitti:

Naapurimaan suunnitellun vierailun emäntä on käynyt toisella palstalla poliittista Anneli-nais-mies-debattia niin kiihkeästi aiotun miesvieraan kanssa, että tapahtui poistuminen palstalta.

Siitä juolahti mieleeni, että suuresti arvostamani yhteisen ystävämme voisi kutsua tänne rauhanomaiseen perhepiiriin. Vaikka olemaan vaiti, mikä sellainenkin on sallittua ystävien kesken. En tiedä, oletko kuinka suuresti hänen kanssaan kirjoitussuhteissa, että jättäisinkö kutsun esittämisen sinun tehtäväksesi riittävin esijuonnoin, vaiko kutsuisin itse. (viestin kirjoituksen lopuksi päätän esittää kutsun itse).

Tämä kirjoittelutyylini tänne on niin kotoisen "sisäpiiristynyttä", että mennee täysin käsittämättömyyksiin ilman tarkempaa perhe-esittelyä. Annoin vihjeitä Suljetullakin, mutta tuskin seurattuja. Otetaan vähän tarkemmin uusiksi uutta kutsuvierasta varten: SO/Tekniset/Jatkamuks...ensimmäisen linkin yläpuolinen hämäyskirjoittelu mahdollisvihjeellisestä alaspäin ja osoitekoodi löytyy säätilasta ja kun sen numeron laittaa historian päätepysäkillä viimeiseksi numeroksi, pääsee läheisyydessä käsiksi perhe-elämäni sivusilmäilyyn (Pätkä ihanaa...), joka lienee ennakkoehto näiden kirjoitusten käsittämiseen ja ehkä sivulla 245/Raamatun ristiriitaisuuksista/taustoja... (Tai ehkä järjestys voisi olla käänteinen tutustumisessa)

Lue lisää

Muistinkin juuri, että nythän varmaan alkaa naapurimaan ystävämme loma-aika, jonka kuluessa hän pistäytynee vanhan kotimaansa kamaralla ja mikäli keskinäinen viestintänne on vilkasta, saattanette vaikkapa tavata, saman kaupungin alueella ollessanne.

Oma taloudellinen tilanteeni ei salline edes niin likeistä matkailua, eikä pyörästäkään ole oikein kaupunkikäyttöön. Joten jos olette keskinäisissä tapaamisissa ja ajankäyttöä jää jouten, nin pistäytykääpä vaikka yhdessä meillä. Kö?

Toisella teillä ainakin lienee riittävät lähdemateriaalit käytettävissään, että googlella ja puhelinluettelolla selviää, minne on kutsu voimassa.

Mutta mikäli matkustelumielihalut ovat lomailevaisen sidonnaisuuksista vapaita, ilman suunnitelmia, ilman seurantaa,ilman puhelinnumeroita, olkoon sellainenkin sallittua.

Kirjoittaako eli vai ei kö ... kirjoitti:

Aurinko leimahti, mutta ei sekään selvitä sitä miksi kirjoittaa. Pennut kirjoittavat kilvan runoja sopuisasti, eikä nettiin tullutkaan tunkua.

Mutta että itsekin alan miettiä kirjoittamisen motiivia, tarkoittanee ainakin sitä, että päällimmäisin kasautunut kirjoitusvietti on hieman kevennetty kuormastaan.

Onhan tätä joskus kaiketi pohdittu, miksi kukakin kirjoittaa näille palstoille.

1 Faktakirjoittelu
2 Julistuskirjoittelu
3 Keskustelukirjoittelu
4 Kertomakirjoittelu
5 Oman erinomaisuuden mainostaminen
6 Huomion murenten kerjääminen toisilta
7 Muita mahdollisia syitä

Nopea arvaus, että minun kohdallani on ollut noita kaikkia, näiden kahden vuoden aikana, luulen.

Tämän kertaisessa ja tyylisessä kirjoittamisessa olisi kaiketi kerronnallisuus päällimmäisenä, vaan miksipä.

Ihmissuhteita on olemassa oikeastaan vain perheensisäiset ja netilliset.

Olen joskus pulputtanut livenä näitä perhejuttuja ulkopuolisille hyvin harvakseltaan monien vuosien välein, jos on sattunut kohdalle joku sellainen, jolla on jollakin tasolla aistinut olevan jotain ymmärtämisen tai empatian "armolahjanomaista". Useinmiten jotain työvoimaihmisiä tai kouluttajia, joilla on arvellut olevan virkansa puolesta sellaista ammmattitaitoa (miksiköhän minä niin helposti heitän nämä kirjoitteluni passiivimuotoon?)

Onko tässä vaiheessa kirjoittelua kirjoitettu jo kaikki normaloituneet aiheet puhki, että kaipaa vaihtelua sisältörepertuaariin.

Se aurinko oli M4 suunnilleen ja nyt pitäisi mennä etsimään se meikäläisten marsmatkailu-lähtö 20 minuutin päästä tai myöhempinä päivinä.

Lue lisää

Mihinköhän nettinimimerkkien arvostus mahtanee perustua. Ideaalisen ihanteellisesti sitä väitetään, että mieleinen ajattelun- ja ilmaisun selkeys ja summittainen samanmielisyys tärkeiksi kokemissaan asioissa. Mikäli Twainin kirjan mietteet otetaan tosina, nettikirjoittajatkin etsivät ensisijaisesti omaa etuaan. Jolloin hyvä tyyppi onkin sellainen, josta voisi mahdollisesti olla jotain hyötyä omille aikomuksille jossain suhteissa. Vaikapa suhteita henkilöihin, joilla on arvoasemaa, meriittejä ja lisää hyödyllisiä suhteita eteenpäin.

Suhteilla voi päästä itsekin mahdollisesti eteenpäin työelämässä ja saada omia mielipiteitään tunnetummiksi.

Jatkan tämän pohtimista myöhemmin. Keskityn nyt radion kuunteluun...

aloittelua kirjoitti:

Mihinköhän nettinimimerkkien arvostus mahtanee perustua. Ideaalisen ihanteellisesti sitä väitetään, että mieleinen ajattelun- ja ilmaisun selkeys ja summittainen samanmielisyys tärkeiksi kokemissaan asioissa. Mikäli Twainin kirjan mietteet otetaan tosina, nettikirjoittajatkin etsivät ensisijaisesti omaa etuaan. Jolloin hyvä tyyppi onkin sellainen, josta voisi mahdollisesti olla jotain hyötyä omille aikomuksille jossain suhteissa. Vaikapa suhteita henkilöihin, joilla on arvoasemaa, meriittejä ja lisää hyödyllisiä suhteita eteenpäin.

Suhteilla voi päästä itsekin mahdollisesti eteenpäin työelämässä ja saada omia mielipiteitään tunnetummiksi.

Jatkan tämän pohtimista myöhemmin. Keskityn nyt radion kuunteluun...

Lue lisää

O:kin mietti muualla, miksikö P.n suhde on vuosien kuluessa muuttunut. Vielä 2-3 vuotta sitten toisissa maisemissa vallitsi samanmielisten keskinäinen solidaarisuus ja mielipiteiden kunnioitus. Silloisissa maailmoissa kyseiset edustivat keskustelijoiden paikallismaailmankaikkeudellista huippulaatua.

Parisen vuotta sitten minäkin tunnuin nauttivan jonkinlaista arvostusta P:n taholta. Sitten tuli täkäläinen ip-jupakka, jota populistisesti kauhistuneena P lähti livohkaan, josta minä kutsuin hänet N-maisemiin, jossa on tapahtunut hänen kohdallaan muuntumisprosessi. Siellä hän lienee löytänyt paremmin oman tasoistaan seuraa ja jonkinlainen sulautumisvietti sikäläisilmapiirillisyyteen on muuttanut suhtautumista vanhoihin ystäviin.

Hyötynäkökulma-ajattelumittapuulla meikäläisen kiinnosvuusarvostus saattaisi olla lasehtinut minimaalistakin vähäisemmäksi. Ei mitään suhteita mihinkään hyödylliseen suuntaan, vain johonkin entiteettisuuntaan ja senkin suhdesuunnan vaikkapa verotusarvollinen kymmenen vuoden keskiarvoarvostus lienisi kauaskarkoittava mammonalliskilpailuyhteiskunnassa.

märehtiväinen kirjoitti:

Hidasteluvaiheessa tulee aina tämä ongelma, että kun homma heittyy lähetysvaiheessa proxy erroriksi, pitäisikö odottaa huomiseen, että näkisi tuleeko mitään lähetyksestä, jolloin tulematon katoaa häviämykseen ja uusintayritetty tulee tuplaversiona. Yleensä olen pyrkinyt toimimaan varmanpääle ja säilönyt näitä jonnekin muualle. Pitänee perustaa näitä varten jonnekin nopeisiin lyhytketjuihin oma varastoloora.

Lue lisää

Tämä on tämmöinen mihinkään sopimaton silmiinsattuma:
VT-Jumala vs. UT-Jumala « 1 2 3 4 5 » 46 666
Tietenkin kaikissa riittävän pitkissä ketjuissa tulee ja menee tuokin kirjoitettujen lukema.

Tarttui vaan toistakymmentä vuotta sitten portacomilla tavaksi pitää kaikkia numerosarjoja puolihuolimattomasti silmällä ja poimia talteen kivoja numeroita.

Minusta kysymys on samasta. Ilmoitus vain täydentyy ajan ja kirjan edetessä ja entisestä paljastuu lisää.

Enkä ole edes lukenut kuin muutaman koko ketjusta. Kuten hyvin monesta muustakaan ketjusta. Pitäisi ehkä lukea se anneli-ketjukin kokonaan, mutta luultavasti rupeaa suututtamaan niin paljon, että jätän jonnekin sellaiseen vaiheeseen, kun haluan räjäyttää pääni. Yritin kirjoittaa joskus P:lle täsmennysoikaisun suoraan alkuperäisestä ilmoituksesta, vaan jäi ja saakoon jäädäkin.

Ideoita kirjoitti:

Olisi mielenkiintoinen aihe S24 T&F: Erkki Kurenniemi ja tietokoneiden tietoisuus. Vaatisi keskittymistä kirjoittamiseen ja kyseenalaista tulisiko siitä yksinpuohelua vai olisiko riittävän päteviä muita tietämään aiheesta. Seurasin innolla E-Kurrea vajaa 15 vuotta sitten ja kävin kuuntemassa, mistä satuinkaan pongaamaan puhumassa. Kerran raahasin pojankin (vähän yli kymmenvuotiaana) mukanani säätytalolle kuuntelemaan visioita. JA kävin kerran haastattelemassa E-Kurrea Heurekassa ja nauhoitin lehtihaastattelumateriaalin videolle.

Lennokas ajattelija jolta kanssa jää kaikki vähän kesken kun tekniikan kehitys ei pysu ajatusten vauhdissa ja ketjupolttaja.

Lue lisää

Tietokoneiden tietoisuuteen ei ole ehtinyt syventyä. Vedenpaisumuksiin kiinnostaisi kirjoittaa, vaan sekin vaatisi ehkä tunnin parin intensiivikeskittymisen, että tulisi hyvä eikä pintahuitaisu. Huomiselle on suunnitteilla vähän pyöräilyä. Uupurahaa on löytynyt eilen kymppi ja tänään vajaa kolme. Tytön viimeisin venähtikin 30->39:ään, kun ei viitsinyt nousta keskiyöllä. Päänsärky alkaa vähentyä pikkuhiljaa, vaimolla on ilmeentynyt selkäkipua ja stressi on tipauttanut painosta viitisen kiloa. Poika ryntäili aamulla tietokoneiden perässä ja loikki johonkin. Hakusanaksi unohtui ruudulle Tahiti ja passi pöydälle, joten tuskin se sinne ainakaan sillä ryntäilyllä pääsi.

Kirjoittaako eli vai ei kö ... kirjoitti:

Aurinko leimahti, mutta ei sekään selvitä sitä miksi kirjoittaa. Pennut kirjoittavat kilvan runoja sopuisasti, eikä nettiin tullutkaan tunkua.

Mutta että itsekin alan miettiä kirjoittamisen motiivia, tarkoittanee ainakin sitä, että päällimmäisin kasautunut kirjoitusvietti on hieman kevennetty kuormastaan.

Onhan tätä joskus kaiketi pohdittu, miksi kukakin kirjoittaa näille palstoille.

1 Faktakirjoittelu
2 Julistuskirjoittelu
3 Keskustelukirjoittelu
4 Kertomakirjoittelu
5 Oman erinomaisuuden mainostaminen
6 Huomion murenten kerjääminen toisilta
7 Muita mahdollisia syitä

Nopea arvaus, että minun kohdallani on ollut noita kaikkia, näiden kahden vuoden aikana, luulen.

Tämän kertaisessa ja tyylisessä kirjoittamisessa olisi kaiketi kerronnallisuus päällimmäisenä, vaan miksipä.

Ihmissuhteita on olemassa oikeastaan vain perheensisäiset ja netilliset.

Olen joskus pulputtanut livenä näitä perhejuttuja ulkopuolisille hyvin harvakseltaan monien vuosien välein, jos on sattunut kohdalle joku sellainen, jolla on jollakin tasolla aistinut olevan jotain ymmärtämisen tai empatian "armolahjanomaista". Useinmiten jotain työvoimaihmisiä tai kouluttajia, joilla on arvellut olevan virkansa puolesta sellaista ammmattitaitoa (miksiköhän minä niin helposti heitän nämä kirjoitteluni passiivimuotoon?)

Onko tässä vaiheessa kirjoittelua kirjoitettu jo kaikki normaloituneet aiheet puhki, että kaipaa vaihtelua sisältörepertuaariin.

Se aurinko oli M4 suunnilleen ja nyt pitäisi mennä etsimään se meikäläisten marsmatkailu-lähtö 20 minuutin päästä tai myöhempinä päivinä.

Lue lisää

Eino Leinon syntymän muistoksi. Runoilija oli vaimon puolelta etäsivusukulainen ja menneinä vuosina kävimme merkkipäivänä koko perheen voimalla Hietaniemessä viemässä tammenlehväseppeleen haudalleen. Lapset syöttivät oravia ja lintuja ja minä kuvailin.

Traditiot taitavat jäädä tältä kerralta väliin.

Kotipennussa on samanlaista runoilijan elämäntapaa ja sielua, kuin Leinossakin. Oman elämän hallinta ei oikein suju, kun inspiraatio iskee. Sana tuntuu olevan hallussa, monesti vaikeatajuisena tosin. Julkaisukanava vain puuttuu.

ja muita pikkujuttuja kirjoitti:

Tietokoneiden tietoisuuteen ei ole ehtinyt syventyä. Vedenpaisumuksiin kiinnostaisi kirjoittaa, vaan sekin vaatisi ehkä tunnin parin intensiivikeskittymisen, että tulisi hyvä eikä pintahuitaisu. Huomiselle on suunnitteilla vähän pyöräilyä. Uupurahaa on löytynyt eilen kymppi ja tänään vajaa kolme. Tytön viimeisin venähtikin 30->39:ään, kun ei viitsinyt nousta keskiyöllä. Päänsärky alkaa vähentyä pikkuhiljaa, vaimolla on ilmeentynyt selkäkipua ja stressi on tipauttanut painosta viitisen kiloa. Poika ryntäili aamulla tietokoneiden perässä ja loikki johonkin. Hakusanaksi unohtui ruudulle Tahiti ja passi pöydälle, joten tuskin se sinne ainakaan sillä ryntäilyllä pääsi.

Lue lisää

Eilen ja tänään ehdin lueskella (no pääasiassa vilkuilla) N:n Jumalatodisteketjun jotenkin läpi ja aikomuksissa olisi kirjoittaa jotain, kuten myöskin kreapuolen lankeemukseen.

Entiteetin kanssa kirjoitti:

Jätän käsittelystä pois tavanomaisimman, jota melkeinpä kaikki joskus harrastavat ja joka keskimääräiseti ehkä vaikuttaa ainakin pinnallisesti yksipuoliselta.

Toinen kategoria on sellainen, mikä tuntuu toimivan kaksipuolisesti varsin sujuvasti ja josta on paljon omakohtaisia kokemuksia. Toiminta tapahtuu niin että rukouksenomaisesti esittää mielessään äänettömästi kysymyksen, johon saa vastauksen mieleenjohtuvaisesti raamatunkohdan, niinkuin muistaisi normaalia kirjatietoutta, että kirjassa "luki suunnilleen tällä tavoin", tai sitten muistaa lukemansa tapahtuman suurinpiirtein ja paikan suunnilleen, mistä sen löytää. Se on sitten helppo löytää täsmällisestikin hakusanakirjan tai hakuohjelman avulla.

Periaatteessa tämä toinen tapa on selitettävissä muistin ja alitajunnankin keinoin. Lukuisien raamatunlukukertojen jälkeen jossakin muistissa on koko kirjan sisältö, ja mielen automaattihaku etsii aineistosta omaan uskonnolliseen viitekehykseen sopivan vastauksen.

Kolmas kategoria on Entiteetin puolelta tapahtuva tiedotustoiminta, jollaisesta on Raamattu ja kirkkohistoria pullollaan erilaisia esimerkkejä. Oman uskonnollisen elämänhistorian varrelta en muista selkeitä esimerkkejä moisesta, aikaisemmin.

Tämän päänsärky-migreeni-episodin käynnistysvaiheessa oli selkeä sellainen. Ei kielto, varoitus, uhkaus, vaan yksisanainen positiivisrakentava kehoitus, jota noudattamalla mitä ilmeisimmin päänsärkyviikko (&yli) olisi jäänyt kärsimättä.

Ilmiö ei välittynyt kuuloaistin kautta, mutta mitä ilmeisemmin käsiteltiin kuuloaivokuorella. Alkuperä ja sisältö oli täysin selvä (tietenkin selitykseksi voisi tarjota samaa kuin edelliseenkin, eli monipuolisen toimivaa alitajuntaa). Juuri silloin ei vain jostakin syystä huvittanut totella. Opettelua tämäkin.

Lue lisää

Kirjoitin sen aikomani todistepalan N:lle, mutta taisi hautautua nopeasti kaikilta huomaamattomiin ja kommentoimattomiin ketjun uumeniin. No se oli Entiteettiketjun Keppostelusta uuteen asuun muokattu ja pistin uuden vanhaan viereen vertailtavaksi.

Muualta sattui silmiin jonkun Lapin-matkailu-aikomuksia. Niistä olisi kiva lukea joskus jossakin. Lapin maisemista on omakohtaisiakin kaukaisia ihan myönteisiä eksyskelymuistelmia. Ties vaikka tapahtuisi samoissa tutuissa maisemissa.

ystävä kirjoitti:

(Kopio siitä ensimmäiseksi tarkoitetusta joka lipsahti vikaosastolle: )

>>Kutsu Lukemaan
Kirjoittanut: kirjoittaja, 8.6.2003 klo 09.45

Maailmanmenoa pienen ihmisen silmin ja ajatuksin.

Se on vähän niinkuin päiväkirjaa tai sen tapaista.

Toivottavasti kenties yllättävänkin avomieliset paljastukset eivät karkoittaneet sinua täysin pois. Saattoihan niissä paljastuksissa olla huikea määrä petkutuksiin vivahtavia elementtejä.

Tästä kirjoittamisesta on tullut parissa vuodessa jo jonkinlainen tapa. Ja kun parhaimmaksi kokemani lukija häipyy lukijakunnasta, niin kirjoittamisesta meni mielekkyys.

Yritän tällä tavoin pyydystää sinut uudelleen lukijakseni. Yksi jossainmäärin tuttu ja hyvä lukija on motivoivampi kuin tuhat hälläväliä ties ketä täysin tuntematonta lukijaa.

Tämä kirjoittamistyylini tänne on jonkinlaista hajanaisajatusten tajunnanvirtaa, ilman lauserakenteiden sopusointuisuuden suuritöistä väsäämistä.

Aion pitää tämän osoitteen täysin salattuna kaikille tahoille. Tämä paikka on yli äärilaidan menneessä osiossa, joten tänne ei kukaan pysty eksymään kuin aivan kokeiluperiaatteellisena hakuammuntana.

((Kommentoimani kohdan linkki on hävinnyt löytymättömiin ja kokeilemisestakin tulee harmia. ))(tämä kohta oli lipsupaikkaan kommentti)

Suljetut Osastot vaimenivat konfliktimme jälkeen, saa nähdä virkeytyvätkö koskaan.

Mikäli luit kaikkea tarjoilemaani, pääsit varsin pitkälle jyvälle perheemme historiasta.

Ajattelen, että kirjoittaisin tänne kaikenkaltaista, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu ja mitä mielessäni liikkuu. Ja koska sinulla on kymmenien eri ketjuihin kirjoittamieni jatkokertomuksien pohjatiedot, mitään ei tarvitse taustoittaa, vaan voin jatkaa eteenpäin. Ja koska salattuja elämiä ei liene enää unohtunut komeroiden kätköihin, voinen kirjoittaa varsin vapaasti kaikenlaisista asioista.

Jos satut miettimään sitä, miksi valitsen sinut "uskotukseni", niin luotan parivuotiseen havainnointiini, että olet pätevä "valitsemaani tehtävään". Rehellinen ja avoin suhtautumisessa muihin ihmisiin ja hienotunteinenkin.

Ehkäpä "salahenkilönä" kirjoittamani elämänhistoria pudotti minua arvoasteikoillasi hieman alaspäin, mitä kaipasinkin. Olin aistivinani monissa kirjoituksissasi ansiotonta arvostusta henkilöäni kohtaan.

Näitä kirjoituksia saattaa kertyä päivittäin monta tai harvemmin, ihan miltä sattuu tuntumaan ja näyttämään.

Tässä vaiheessa siirryn Helluntain kirkkoihin...

Lue lisää

Osanottoni Jassun vuoksi.

paloittelija kirjoitti:

Ehkäpä monilla pitkin päiviä lyhyesti nettivilä on samanomainen tilanne. Varsinainen työ painaa päälle ja lyhyesti sen lomassa pikku kommentteja kuten ystävällämme Tm:llä, (jolla nyt lienee kotimodeemikin). Nyt se saapui, joten tauko..

Lue lisää

Kania ei ole kuulunut, joten kanisterit lienevät saaneet sen hoitoon jonnekin muualle ja kaiketi painuivat sinne mökille. Osuikin heille kesälomaiset ilmat. Hellettä koko tämä viikko odotuksissa.

Kehittelin jälleen uuden nettinimielukan, tällä kertaa kristillis-symbolistista-muodonmuutos-biologiaa jollekin suomen vastaperustetulle alipalstalle. Saa nähdä kuinka ötökkä alkaa elää. Olin suunnitellut sitä jo jonkinaikaa kokonaisvaltaisemmaksikin.

Jotenkin tuntuu kuin palstoilta ei löytäisi oikein enää kiinnostavuutta aiheitten puolesta. Joitakin aikomuksia on mielissä, katsotaan nyt, milloin ja minne.

Sekalaisia maailmanmenopätkäsiä.

Viimeisinkin tämän kerran Marsmatkailualus pääsi matkalleen ja siellä ne nimet ja nimimerkit viilettävät kohti naapuriplaneettaa, joka ensi kuussa tulee lähimmilleen 58 000 tai 75 000 vuoteen. (Eri nettisivuilla on eri laisia laskelmia)

Ensimmäinen kauden "melkein hurrikaani" meuhkaa Meksikonlahdella.

Tänään on odotettavissa kesän toistaiseksi voimakkaimmat UuVeet Suomessa. Otsonimittaussatelliitti sökähti, joten tilanteen jatkoarviointi on arvaamatonta.

Intiassa ja muualla kaukoidässä tulvii, Revontulia ja tulivuoria ja maanjäristyksiä.

Kyllästyttävyyden haamu kirjoitti:

Saattaakohan tällä kirjoitus-massiivisuudella päästä tapahtumaan ennen aikojaan, että kirjoitamiset loppuu kokonaan, jos kaikkea mielessäpyörinyttä suoltaa ruudulle päätäpahkaa pitkiä päiviä. Kyllästyväinen mahdollinen lukija ohittanee kaiken kevyehköllä otsikkovilkaisulla, kuten hyvin paljolti kaikilla näillä nettipalstoilla itselleni on käynyt. Pelkkiä otsikoita ja ketjujen pituuksia tarkkailemalla yrittää päästä jyvälle, siitä onko mukana yhtään itsearvostamaani ajattelijaa, mielipideilmaisijaa tai mielenkiintoista persoonallisuutta. Laadun etsimiseen roskan joukosta kyllästyneenä jättää paljon lukematta ja ehkä jotain löytämättäkin.

Menettääkö tämmöinen "pikakirjoitettu" teksti luettavuuden mielenkiintonsa, jos tekstin muotoilemiseen ei käytä ikuisuuksia, vai onko tekstin luettavuus kiinni henkilön kiinnostavuudesta, joka sekin muuttuu uhanalaiseksi massasuoltamisessa?

Lue lisää

Vähän tylsii näin helteissä. Kämppä on ylimmässä kerroksessa ja auringon porotus kattoon päivät pitkät saa aikaan jotain lämpenemisilmiöitä sisätiloissakin. Ikkunoitakaan ei voi pitää auki. Toisella puolella on kaikkien asuntojen parvekkeet ja niin pitkälle, kuin havaintoja riittää, joka parvekkeella tupakoidaan ja kun perheestä kukaan ei siedä tupakansavua yhtään, ikkunoita ja parvekkeen ovea saa olla koko ajan loikkimassa sulkemaan.

Yöt pyörii hikimärkien lakanoiden kuristuksessa, eikä saa kunnolla nukuttua. Eikä päivisinkään löydy viilempää. Meri olisi muutaman kilometrin päässä, mutta uinninkin jälkeen sieltä takaisin tänne mäen päälle kiipeäminen kuumentaisi uudestaan.

Kotipennun omituisuuksiin kuuluu, ettei se koskaan siedä tuuletusta vuodenajasta ja ulkolämpötilasta riippumatta ja aina lamput päällä vuorokaudenajasta ja valaistuksesta riippumatta.

Näilläkään millään keskustelupalstoilla ei tunnu olevan kiinnostavassa määrin ytyä näin hiljaisimpaan kesäaikaan. Pitäisi taas keksiä jotain vaihtelua.

Poika viimeksi ollessaan poukkasi välillä tietokonekauppaan ostamaan sinihampaan omien kapineittensa väliin, kun tästä koneesta on ilmeisesti sökähtänyt sisäverkkokortti, eikä kotiverkko enää toimi. Meinasi tuoda nettikameran samantien. Kai semmonenkin joskus tapahtuu, niin sitten voi aloittaa kirjoittelun lisäksi kuvallisen elämän. Olen vuoden tai ylikin pitänyt oman ruudun reunoilla joitakin kaikenmaailman livenettikameroiden kuvia. Suomalaisia kotinettikameroita on tusinan verran ainakin ja ne ovat erinomaisen laadukkaita kaiken muun maailman vastaaviin verrattuina. Jossain niissä tiedelinkeissä oli muistaakseni osoitteita.

nautintoja kirjoitti:

Vähän tylsii näin helteissä. Kämppä on ylimmässä kerroksessa ja auringon porotus kattoon päivät pitkät saa aikaan jotain lämpenemisilmiöitä sisätiloissakin. Ikkunoitakaan ei voi pitää auki. Toisella puolella on kaikkien asuntojen parvekkeet ja niin pitkälle, kuin havaintoja riittää, joka parvekkeella tupakoidaan ja kun perheestä kukaan ei siedä tupakansavua yhtään, ikkunoita ja parvekkeen ovea saa olla koko ajan loikkimassa sulkemaan.

Yöt pyörii hikimärkien lakanoiden kuristuksessa, eikä saa kunnolla nukuttua. Eikä päivisinkään löydy viilempää. Meri olisi muutaman kilometrin päässä, mutta uinninkin jälkeen sieltä takaisin tänne mäen päälle kiipeäminen kuumentaisi uudestaan.

Kotipennun omituisuuksiin kuuluu, ettei se koskaan siedä tuuletusta vuodenajasta ja ulkolämpötilasta riippumatta ja aina lamput päällä vuorokaudenajasta ja valaistuksesta riippumatta.

Näilläkään millään keskustelupalstoilla ei tunnu olevan kiinnostavassa määrin ytyä näin hiljaisimpaan kesäaikaan. Pitäisi taas keksiä jotain vaihtelua.

Poika viimeksi ollessaan poukkasi välillä tietokonekauppaan ostamaan sinihampaan omien kapineittensa väliin, kun tästä koneesta on ilmeisesti sökähtänyt sisäverkkokortti, eikä kotiverkko enää toimi. Meinasi tuoda nettikameran samantien. Kai semmonenkin joskus tapahtuu, niin sitten voi aloittaa kirjoittelun lisäksi kuvallisen elämän. Olen vuoden tai ylikin pitänyt oman ruudun reunoilla joitakin kaikenmaailman livenettikameroiden kuvia. Suomalaisia kotinettikameroita on tusinan verran ainakin ja ne ovat erinomaisen laadukkaita kaiken muun maailman vastaaviin verrattuina. Jossain niissä tiedelinkeissä oli muistaakseni osoitteita.

Lue lisää

Eilen sattui tilaisuus moiseenkin, kun pankkiasioioden hoitelun kylkiäisenä maiskuttelin olusen meren aaltojen loiskutellessa varpaita. Viime kesänä lienee sattunut kaksi moista sellaista tapahtumaa. Uimiset on jääneet. Viimekerrasta lienee jo pari vuotta tai enemmänkin. Ja nekin ovat yleensä oleet lyhyehköjä pulahtamisia veneen laidan yli.

Saunominen jäi tähän taloon muuton yhteydessä kokonaan kuvioista pois 13 vuotta sitten (mitä joitakin kertoja uimahallissa (kai niistäkin on kymmenkunta vuotta)). Ilmankin selviää. Psori ilmeisesti ärtyi saunomisesta, koskapa on liudentunut pikkuhiljaa olemattomiin. Valkopälvi (se muusikkoJacksoninkin ongelma) on hankalampi ulkoilmaelämässä. Pigmentittömät läiskät palavat herkästi auringossa. Toisessa sääressä on kymmenkunta läiskää erilaisten kolhujen arpien maisemissa. Sormiin se tuli joidenkin talvikalastuksessa tulleiden vaurioiden jälkiin.

Poikapentu lomailee avonsa ja kaninsa kanssa mökillä, pisti vähän kännykuvia sähköpostilla.

näköpiirissä kirjoitti:

Kania ei ole kuulunut, joten kanisterit lienevät saaneet sen hoitoon jonnekin muualle ja kaiketi painuivat sinne mökille. Osuikin heille kesälomaiset ilmat. Hellettä koko tämä viikko odotuksissa.

Kehittelin jälleen uuden nettinimielukan, tällä kertaa kristillis-symbolistista-muodonmuutos-biologiaa jollekin suomen vastaperustetulle alipalstalle. Saa nähdä kuinka ötökkä alkaa elää. Olin suunnitellut sitä jo jonkinaikaa kokonaisvaltaisemmaksikin.

Jotenkin tuntuu kuin palstoilta ei löytäisi oikein enää kiinnostavuutta aiheitten puolesta. Joitakin aikomuksia on mielissä, katsotaan nyt, milloin ja minne.

Sekalaisia maailmanmenopätkäsiä.

Viimeisinkin tämän kerran Marsmatkailualus pääsi matkalleen ja siellä ne nimet ja nimimerkit viilettävät kohti naapuriplaneettaa, joka ensi kuussa tulee lähimmilleen 58 000 tai 75 000 vuoteen. (Eri nettisivuilla on eri laisia laskelmia)

Ensimmäinen kauden "melkein hurrikaani" meuhkaa Meksikonlahdella.

Tänään on odotettavissa kesän toistaiseksi voimakkaimmat UuVeet Suomessa. Otsonimittaussatelliitti sökähti, joten tilanteen jatkoarviointi on arvaamatonta.

Intiassa ja muualla kaukoidässä tulvii, Revontulia ja tulivuoria ja maanjäristyksiä.

Lue lisää

Ukkoset on aina mielenkiintoisia. Suomalaisissa minimalistisissa luonnontapahtumavalikoimissa ne ovat parhaimmasta päästä. Ja näinä päivinä niitä mennä rymistelee siellä tuolla ja nyt jopa lähestymissuunnassa tännepäin, vaikkakin vielä liki parainsadan kilometrin päässä. Vaan näkeepähän netissä.

kokonaiskeskeytyksellinen kirjoitti:

Nyt sillä on ruoka pöydässä.

Jos tässä pääsee kirjoitusvietti valloilleen, tekstejä voi tulla kasoittain...

Siitä 23 vuoden takaisesta tilanteesta. Siellä koulutuksessa oli ollut epämääräisenä tausta-ajatuksena, että kenties...

Naiseni heräsi ja haluaa aamiaista ja olisi halunnut lukea tätäkin... ehkä luetutan joskus tai sitten en.

Tässä touhuilussa olisi pitänyt kuunnella intensiivisyydellä se kirkkokin, kun koulukaveri saarnasi, vaan lipsahdin "ihan vain vähän penkomaan" täältä jostain tätä sopivinta kirjoituspaikkaa.

Jatkan siitä keskenjääneestä "kentieksestä" joskus (ehkä).

Lue lisää

Tuolla toisella palstalla kysellään onellisen avioliiton mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Ehkä kirjoitan sinnekin, mutta käytän tätä nyt harjoitus-kirjoitus-maastona pätkittäin, kun ilmeisesti riittävää yhtenäistä aikaa ei ole nyt näköpiirissä.

Arvelisin molempien asianomaisten osapuolien puolesta, että tämä on on ollut onnellinen avioliitto sen melkein kolmekymmentä vuotta.

Paljon merkitystä on sillä "tahtomisella". Että tahtoo joka päivä...no nyt se aika loppui

Onnellisuustase kirjoitti:

Tuolla toisella palstalla kysellään onellisen avioliiton mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Ehkä kirjoitan sinnekin, mutta käytän tätä nyt harjoitus-kirjoitus-maastona pätkittäin, kun ilmeisesti riittävää yhtenäistä aikaa ei ole nyt näköpiirissä.

Arvelisin molempien asianomaisten osapuolien puolesta, että tämä on on ollut onnellinen avioliitto sen melkein kolmekymmentä vuotta.

Paljon merkitystä on sillä "tahtomisella". Että tahtoo joka päivä...no nyt se aika loppui

Lue lisää

Tarvitaan teoreettiseksi taustaksi luterilais-kristillinen perisyntioppi ja armon äärettömyys ja anteeksiannon ehdottomuus, sekä käytännön hullutukseksi yltiö-äärimmäinen Jumalan huolenpitoon luottaminen.

Sitten inhimillisillä asteikoilla lähes edellismittaista "kaikki toisen vuoksi ja hyväksi" -ajattelua ja tiomintaa. Omista haluista, huveista ja intresseistä luopumista toisen parhaimman eteen.

Tuon edellisen kun onnistuisi formalisoimaan niin, että kaikki eivät alkaisi sekoiksi kiivastuneina hyppimään seinille ja vielä neutraalin opillisen ulkokohtaisesti.

Tuo oppihan lähtee omakohtaisen käytännön tulkitsemisesta teoreettiseen viitekehykseen.

kirjoittamisessa kirjoitti:

Eilen ja tänään ehdin lueskella (no pääasiassa vilkuilla) N:n Jumalatodisteketjun jotenkin läpi ja aikomuksissa olisi kirjoittaa jotain, kuten myöskin kreapuolen lankeemukseen.

Lue lisää

Nuorin pentu käy päivittäin syömässä ja ircittämässä täällä, kun siltä on rahat loppu ja paljon velkoja. Se muuttaa nyt (huomenna) vuoden asumisen jälkeen pois Hoasin solukämpästä tyttökaverinsa kotiin vuokralaiseksi, kun tyttökaverin 2 tai 3 vanhempaa kuoli ennenaikaisesti liiallisen alkoholin nautitsemisen seurauksiin.

Pentu opetti äidilleen huutonetin toimintaa ja kone on nyt useampien käytössä, vaikka poikapentu pysyy vielä tämänkin viikon vuokramökillään. Lähin kauppa viiden kilometrin päässä mökistä, eikä muuta kulkuneuvoa, kuin omat jalat, kesähelteessä. Soitti tielläkävellessään pitkästymiskuulumisia. Nettihuutokauppaus vaatisi kyllä digikameran.

Olen kirjoitellut joitakin palasia hyvin hajaalleen eri palstoille.

vuosien saatossa kirjoitti:

O:kin mietti muualla, miksikö P.n suhde on vuosien kuluessa muuttunut. Vielä 2-3 vuotta sitten toisissa maisemissa vallitsi samanmielisten keskinäinen solidaarisuus ja mielipiteiden kunnioitus. Silloisissa maailmoissa kyseiset edustivat keskustelijoiden paikallismaailmankaikkeudellista huippulaatua.

Parisen vuotta sitten minäkin tunnuin nauttivan jonkinlaista arvostusta P:n taholta. Sitten tuli täkäläinen ip-jupakka, jota populistisesti kauhistuneena P lähti livohkaan, josta minä kutsuin hänet N-maisemiin, jossa on tapahtunut hänen kohdallaan muuntumisprosessi. Siellä hän lienee löytänyt paremmin oman tasoistaan seuraa ja jonkinlainen sulautumisvietti sikäläisilmapiirillisyyteen on muuttanut suhtautumista vanhoihin ystäviin.

Hyötynäkökulma-ajattelumittapuulla meikäläisen kiinnosvuusarvostus saattaisi olla lasehtinut minimaalistakin vähäisemmäksi. Ei mitään suhteita mihinkään hyödylliseen suuntaan, vain johonkin entiteettisuuntaan ja senkin suhdesuunnan vaikkapa verotusarvollinen kymmenen vuoden keskiarvoarvostus lienisi kauaskarkoittava mammonalliskilpailuyhteiskunnassa.

Lue lisää

Siis se Ärrä, josta on silloin tällöin joskus puhuttu ja mietitty kamalaakin hurjempia kuvitelmia ja joka häippäsi huhtikuussa ja jota viestiä joku Krisu vahvisteli tänään.

Epäluuloinen kun olen, niin arvelin, että kuolinilmoitus koski vain nimimerkkiä, ei henkilöä.

Perusteluja epäilylle. Perustamani Pohojanmaan lakeuren turvapaikka oli Ännällä jonkin verran tiedossa, vaikkakaan kukaan ei kirjoittanut mitään (kävin laskemassa lukijat, ei niitä paljoa ollut). Ja kun lähetin uusÄnnälle "sijaiseni", enkä aikonut aluksi mennä ollenkaan, niin jätin Lakeuren viimeiseen viestiin tukikohdan kordinaatit ja jos puheenaoleva otuksemme on lähtenyt seurailemaan jälkiä, on todennäköistä, että hän on tunnistanut itsensä kuvauksista siinä tapauksessa, että on ollut epäilysten "arvoinen", muuten tuskin.

Ja siksi olisi ymmärrettävää hävittää tunnettu oma nimimerkkinsä ja jatkaa sekoilua. Jollaista olen ilmiselvästi tunnistavinani entisissä mitoissa, vain hieman eri korostuksin S:n E/K osastolla ja niihin aikoihin paikan pahin rääväsuu otti nimimerkkinsä siellä.

Päivän verran alitajunnalle kesti kehrätä kokooon nimimerkkisynonyymiyksiä. Eräs vakihäiriönimpsuhan oli köyhäristo vuosien takana ja kuolinilmoituksen vahvistaja oli "vähän ristomainen" ja muinaisena ip-sekoilu-hetkosena häirikön jäljitys johti palvelimeen, jossa mainittiin kristian. Kauas lenteleviä ajatuskulkuja löyhin perustein.

Autoilussakin näytään kyselevän jatkavaisia.

ystävä kirjoitti:

(Kopio siitä ensimmäiseksi tarkoitetusta joka lipsahti vikaosastolle: )

>>Kutsu Lukemaan
Kirjoittanut: kirjoittaja, 8.6.2003 klo 09.45

Maailmanmenoa pienen ihmisen silmin ja ajatuksin.

Se on vähän niinkuin päiväkirjaa tai sen tapaista.

Toivottavasti kenties yllättävänkin avomieliset paljastukset eivät karkoittaneet sinua täysin pois. Saattoihan niissä paljastuksissa olla huikea määrä petkutuksiin vivahtavia elementtejä.

Tästä kirjoittamisesta on tullut parissa vuodessa jo jonkinlainen tapa. Ja kun parhaimmaksi kokemani lukija häipyy lukijakunnasta, niin kirjoittamisesta meni mielekkyys.

Yritän tällä tavoin pyydystää sinut uudelleen lukijakseni. Yksi jossainmäärin tuttu ja hyvä lukija on motivoivampi kuin tuhat hälläväliä ties ketä täysin tuntematonta lukijaa.

Tämä kirjoittamistyylini tänne on jonkinlaista hajanaisajatusten tajunnanvirtaa, ilman lauserakenteiden sopusointuisuuden suuritöistä väsäämistä.

Aion pitää tämän osoitteen täysin salattuna kaikille tahoille. Tämä paikka on yli äärilaidan menneessä osiossa, joten tänne ei kukaan pysty eksymään kuin aivan kokeiluperiaatteellisena hakuammuntana.

((Kommentoimani kohdan linkki on hävinnyt löytymättömiin ja kokeilemisestakin tulee harmia. ))(tämä kohta oli lipsupaikkaan kommentti)

Suljetut Osastot vaimenivat konfliktimme jälkeen, saa nähdä virkeytyvätkö koskaan.

Mikäli luit kaikkea tarjoilemaani, pääsit varsin pitkälle jyvälle perheemme historiasta.

Ajattelen, että kirjoittaisin tänne kaikenkaltaista, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu ja mitä mielessäni liikkuu. Ja koska sinulla on kymmenien eri ketjuihin kirjoittamieni jatkokertomuksien pohjatiedot, mitään ei tarvitse taustoittaa, vaan voin jatkaa eteenpäin. Ja koska salattuja elämiä ei liene enää unohtunut komeroiden kätköihin, voinen kirjoittaa varsin vapaasti kaikenlaisista asioista.

Jos satut miettimään sitä, miksi valitsen sinut "uskotukseni", niin luotan parivuotiseen havainnointiini, että olet pätevä "valitsemaani tehtävään". Rehellinen ja avoin suhtautumisessa muihin ihmisiin ja hienotunteinenkin.

Ehkäpä "salahenkilönä" kirjoittamani elämänhistoria pudotti minua arvoasteikoillasi hieman alaspäin, mitä kaipasinkin. Olin aistivinani monissa kirjoituksissasi ansiotonta arvostusta henkilöäni kohtaan.

Näitä kirjoituksia saattaa kertyä päivittäin monta tai harvemmin, ihan miltä sattuu tuntumaan ja näyttämään.

Tässä vaiheessa siirryn Helluntain kirkkoihin...

Lue lisää

Olin kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden ikävälillä suunnilleen joka kesä jonkinlaisen perhekokoonpanon mukana Lapissa. Isosisko oli käynyt kaiketi Nuorten Kotkien (paikallinen vasemmistolainen nuorisojärjestö) mukana vaelluksilla ja isäni oli muutamia kertoja käynyt liikemiesporukalla. Mutta sitten perheen pääorganisaattori, äiti, löysi Kemppisen lapinkirjan ja innostui ja yllytti koko perheen yhteislähtöön.

Eka kerta oli sellainen, että kerättiin vain nurkista valmista retkeilyyn mahdollista kamaa kasaan ja autoon ja matkaan. Ei ollut kunnon telttaa, ei makuupusseja, ei karttoja ei suunnistustaitoa, ei kalavälineitä, eikä kunnon vaatetustakaan, innostusta vain.

Saariselältä tuntureille ja ensimmäisenä päivänä eksyttiin jo raskaamman jälkeen ensimäisellä kymmenellä kilometrillä suunnilleen. Tarkoitus oli Luulammille, mutta osuttiin monta kilometriä sivuun, puoliväliin Rumakurua. Eikä älytty tallustella helppokulkuista yläreunaa, vaan kiipeiltiin pohjalle ja seikkailtiin kivenjärkäleiden seassa.

Olisinpa silloin tiennyt kurun geologisen historian, niin se olisi ollut vieläkin mahtavampi kokemus. Myöhemmin opittua: Kuru on muodostunut jääkaudenaikaisen jääjärven purkauksessa, jossa vesimassat ovat kalunneet lyhyessä ajassa tunturin kylkeen valtaisan rotkon.

Luulammetkin löytyivät ja rotkoseikkailun jälkeen hienot siniset lammet keltahiekkaisin rannoin olivat tosi upeita. Ja kalaakin tuli epäkelvoin kapinein.

Viikon tai vähän yli kestäneestä taaperruksesta selvittiin hengissä ja "lapinlumous" oli saanut otteeseensa.

Seuraavina vuosina taidot ja varustetaso parantui ja retket pitenivät, vaikka eksymyksiä tapahtui huonoilla kartoilla liki joka retkellä. Kuten Tuiskukurussa lumisateessa heinäkuussa harhassa, mutta Luirojärvi löytyi lopulta, vaikkakin aivan väärästä paikasta ja Sokostin juurella hurjat hellepyörteet säikyttelivät ja Muorravaarakalla saappaani paloivat kuivauksen yhteydessä ja loppumatkan vipelsin tennareissa.

pohjustus kirjoitti:

Tarvitaan teoreettiseksi taustaksi luterilais-kristillinen perisyntioppi ja armon äärettömyys ja anteeksiannon ehdottomuus, sekä käytännön hullutukseksi yltiö-äärimmäinen Jumalan huolenpitoon luottaminen.

Sitten inhimillisillä asteikoilla lähes edellismittaista "kaikki toisen vuoksi ja hyväksi" -ajattelua ja tiomintaa. Omista haluista, huveista ja intresseistä luopumista toisen parhaimman eteen.

Tuon edellisen kun onnistuisi formalisoimaan niin, että kaikki eivät alkaisi sekoiksi kiivastuneina hyppimään seinille ja vielä neutraalin opillisen ulkokohtaisesti.

Tuo oppihan lähtee omakohtaisen käytännön tulkitsemisesta teoreettiseen viitekehykseen.

Lue lisää

Änniäiseltä havainnoitua >>ettei naisen sen kummemmin kuin miehen pitäisi joutua valitsemaan perheen ja uran välillä

kaukaa menneisyydestä kirjoitti:

Olin kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden ikävälillä suunnilleen joka kesä jonkinlaisen perhekokoonpanon mukana Lapissa. Isosisko oli käynyt kaiketi Nuorten Kotkien (paikallinen vasemmistolainen nuorisojärjestö) mukana vaelluksilla ja isäni oli muutamia kertoja käynyt liikemiesporukalla. Mutta sitten perheen pääorganisaattori, äiti, löysi Kemppisen lapinkirjan ja innostui ja yllytti koko perheen yhteislähtöön.

Eka kerta oli sellainen, että kerättiin vain nurkista valmista retkeilyyn mahdollista kamaa kasaan ja autoon ja matkaan. Ei ollut kunnon telttaa, ei makuupusseja, ei karttoja ei suunnistustaitoa, ei kalavälineitä, eikä kunnon vaatetustakaan, innostusta vain.

Saariselältä tuntureille ja ensimmäisenä päivänä eksyttiin jo raskaamman jälkeen ensimäisellä kymmenellä kilometrillä suunnilleen. Tarkoitus oli Luulammille, mutta osuttiin monta kilometriä sivuun, puoliväliin Rumakurua. Eikä älytty tallustella helppokulkuista yläreunaa, vaan kiipeiltiin pohjalle ja seikkailtiin kivenjärkäleiden seassa.

Olisinpa silloin tiennyt kurun geologisen historian, niin se olisi ollut vieläkin mahtavampi kokemus. Myöhemmin opittua: Kuru on muodostunut jääkaudenaikaisen jääjärven purkauksessa, jossa vesimassat ovat kalunneet lyhyessä ajassa tunturin kylkeen valtaisan rotkon.

Luulammetkin löytyivät ja rotkoseikkailun jälkeen hienot siniset lammet keltahiekkaisin rannoin olivat tosi upeita. Ja kalaakin tuli epäkelvoin kapinein.

Viikon tai vähän yli kestäneestä taaperruksesta selvittiin hengissä ja "lapinlumous" oli saanut otteeseensa.

Seuraavina vuosina taidot ja varustetaso parantui ja retket pitenivät, vaikka eksymyksiä tapahtui huonoilla kartoilla liki joka retkellä. Kuten Tuiskukurussa lumisateessa heinäkuussa harhassa, mutta Luirojärvi löytyi lopulta, vaikkakin aivan väärästä paikasta ja Sokostin juurella hurjat hellepyörteet säikyttelivät ja Muorravaarakalla saappaani paloivat kuivauksen yhteydessä ja loppumatkan vipelsin tennareissa.

Lue lisää

Lapinmatkailu loppui minun kohdallani suunnilleen siihen, kun aloin seurustelun. Seurustelu vei aikaa ja intoa muilta harrasteilta. Se oli varsin totaalista alusta lähtien. Kolme vuotta sitä ja kaksi kihlailua ennen avioitumista. Tyylillisesti se oli vanhakantais-uskonnollis-korkeamoraalista ilman esiaviollistiikkaa vain pikkuhiljaa lähestyen. Ei olisi ollut mahdollista pistää telttaa ja muita retkeilykamoja reppuun ja painua pariksi viikoksi kahdestaan retkeilemään.

Vaimoni ei ollut niin ulkoilullis-retkeilevää sorttia, että suurempimittakaavainen olisi tullut myöhemminkään kyseeseen. Vain pieniä retkiä pyörillä ja soutuveneellä.

Sitten tuli tämä perhe vuosikymmeniksi ja kaikkien lasten varsin omaperäinen vuorokausirytmistiikka on ollut kaiken aikaa yhteistoimintaa rajoittavaa. Perheretkeilyt lopahtivat siihen, että lähteminen venyi aina myöhään iltapäivään ja päivät loppuivat kesken ja paluu tapahtui aamuyöllä. Yöpymisretkeily tuntui kertakaikkisen mahdottomalta. Yhden tai muutaman lapsen kanssa kävin saarissa joitakin kertoja telttaretkillä. Viimeisestäkin on varmaan jo vuosikymmen.

Vaimon kanssa ei olla yhdessä kahdestaan oltu koko lasten olemassaoloaikana muistaakseni muutamia tunteja pidempään kerrallaan missään. Eikä tämän itsenäisvastuuttoman aikuiskotipennun vuoksi ole toistaiseksi näköpiirissäkään mitään muutosta. Osaisikohan sitä enää inspiroitua matkailemaankaan? Osittain näistä syistä jätin huolimatta siskon perintöautonkin, vaikka perusteellisesti pohdinkin.

näköpiirissä kirjoitti:

Kania ei ole kuulunut, joten kanisterit lienevät saaneet sen hoitoon jonnekin muualle ja kaiketi painuivat sinne mökille. Osuikin heille kesälomaiset ilmat. Hellettä koko tämä viikko odotuksissa.

Kehittelin jälleen uuden nettinimielukan, tällä kertaa kristillis-symbolistista-muodonmuutos-biologiaa jollekin suomen vastaperustetulle alipalstalle. Saa nähdä kuinka ötökkä alkaa elää. Olin suunnitellut sitä jo jonkinaikaa kokonaisvaltaisemmaksikin.

Jotenkin tuntuu kuin palstoilta ei löytäisi oikein enää kiinnostavuutta aiheitten puolesta. Joitakin aikomuksia on mielissä, katsotaan nyt, milloin ja minne.

Sekalaisia maailmanmenopätkäsiä.

Viimeisinkin tämän kerran Marsmatkailualus pääsi matkalleen ja siellä ne nimet ja nimimerkit viilettävät kohti naapuriplaneettaa, joka ensi kuussa tulee lähimmilleen 58 000 tai 75 000 vuoteen. (Eri nettisivuilla on eri laisia laskelmia)

Ensimmäinen kauden "melkein hurrikaani" meuhkaa Meksikonlahdella.

Tänään on odotettavissa kesän toistaiseksi voimakkaimmat UuVeet Suomessa. Otsonimittaussatelliitti sökähti, joten tilanteen jatkoarviointi on arvaamatonta.

Intiassa ja muualla kaukoidässä tulvii, Revontulia ja tulivuoria ja maanjäristyksiä.

Lue lisää

Nettielukalla laajentumisaikeita, kenties. Pyöränkeksija jatkaa juttujaan linkkien takana. Taidan luopua suurisuunnitelmallisesta "kolmen koplan" koplaamisesta. E:n kirjasta keskustelut on jossain tallessa luulen. Kirjojensa lukeminen kestää kauan, kun nettiaddiktio sieppasi kyytiinsä.

....mitähän ihmenäppäinyhdistelmää mahdoinkaan painaltaa, kun kirjoitustila vaihtui jakarinkuvaan. No se meni. Yritetään uudestaan.

Puuskainen tuuli riipaisi portinpielustuomen katuketoon kesken kukinnan. Juurihoidossa ilmihäikkää, aivan haperoa.

Pari poliisipartiota korjasi suunnilleen naapurikämpästä (ovi auki kuukausitolkulla) parit tyypit ja rahtasivat pois ja jopa kaikkeen totunnainen poliisikin totesi,että haisee. Saa nähdä, pitääkö ne sitä sen kauempaa kuin sairaalakaan.

Sen aamun aikomuksen edeltäväksi pohjustuksen johdannoksi vähän tilannekaaviota taloudesta.

vaan pannaan pätkittäin...

vähän rauhoittuneessa tilassa kirjoitti:

....mitähän ihmenäppäinyhdistelmää mahdoinkaan painaltaa, kun kirjoitustila vaihtui jakarinkuvaan. No se meni. Yritetään uudestaan.

Puuskainen tuuli riipaisi portinpielustuomen katuketoon kesken kukinnan. Juurihoidossa ilmihäikkää, aivan haperoa.

Pari poliisipartiota korjasi suunnilleen naapurikämpästä (ovi auki kuukausitolkulla) parit tyypit ja rahtasivat pois ja jopa kaikkeen totunnainen poliisikin totesi,että haisee. Saa nähdä, pitääkö ne sitä sen kauempaa kuin sairaalakaan.

Sen aamun aikomuksen edeltäväksi pohjustuksen johdannoksi vähän tilannekaaviota taloudesta.

vaan pannaan pätkittäin...

Lue lisää

Pitäisi ehkä numeroida päivittäiskirjoitelmat jo otsikkoa myöten kaaoksen selkeyttämiseksi(tää lienisi neljäs).

Piti siitä taloudesta... Kotipentuasukki sai opintorahaa viime vuotena yhdeltä kuukaudelta. Se loppui, kun ei kertynyt opintoviikkoja. kolme kuukautta toimeentulotukea "asioidensa järjestämiseen". Tämän vuoden ainoaksi saamisekseen saattaa jäädä vajaan kolmensadan äitini perintö, jonka itse jätin väliin. Siis täysin elätettävä. Vanhempien työmarkkinatuella.

Siitä jää keskimäärin kuonoa kohti päivässä noin neljä euroa: ruuat, matkat, huvit ynnämuut. Ja pitää saada monipuolista laadukasta lihaa ja runsaasti hedelmiä ja vihanneksia. Kokin ruokalistalle jää sitten mitä jää. Kun pentusia oli aiemmin enemmän kotosalla, keskimääräiskuonon päiväbudjetti lipsui viimeisinä vuosina alle kahdenkympin silloista markkaa.

Teoriassahan siinä on vielä huikeasti kuristusvaraa, mutta sitten alkaa laatu ja tasokin pikkuhiljaa alentua.

Tämän viimeisimmän kanssa rahatilanteesta ei voi edes keskustella. Nälkäänkuolemiskokemuksen tunnereaktion läpikäyntikonflikti on liian raskas operaatio, joten ruokaa vaan yrittää taikoa tyhjästä ja repii kauhukohtauksia aiheuttavat viimeisen myyntipäivän punaiset alelaputkin pois.

Kokin mietteitä kirjoitti:

Pitäisi ehkä numeroida päivittäiskirjoitelmat jo otsikkoa myöten kaaoksen selkeyttämiseksi(tää lienisi neljäs).

Piti siitä taloudesta... Kotipentuasukki sai opintorahaa viime vuotena yhdeltä kuukaudelta. Se loppui, kun ei kertynyt opintoviikkoja. kolme kuukautta toimeentulotukea "asioidensa järjestämiseen". Tämän vuoden ainoaksi saamisekseen saattaa jäädä vajaan kolmensadan äitini perintö, jonka itse jätin väliin. Siis täysin elätettävä. Vanhempien työmarkkinatuella.

Siitä jää keskimäärin kuonoa kohti päivässä noin neljä euroa: ruuat, matkat, huvit ynnämuut. Ja pitää saada monipuolista laadukasta lihaa ja runsaasti hedelmiä ja vihanneksia. Kokin ruokalistalle jää sitten mitä jää. Kun pentusia oli aiemmin enemmän kotosalla, keskimääräiskuonon päiväbudjetti lipsui viimeisinä vuosina alle kahdenkympin silloista markkaa.

Teoriassahan siinä on vielä huikeasti kuristusvaraa, mutta sitten alkaa laatu ja tasokin pikkuhiljaa alentua.

Tämän viimeisimmän kanssa rahatilanteesta ei voi edes keskustella. Nälkäänkuolemiskokemuksen tunnereaktion läpikäyntikonflikti on liian raskas operaatio, joten ruokaa vaan yrittää taikoa tyhjästä ja repii kauhukohtauksia aiheuttavat viimeisen myyntipäivän punaiset alelaputkin pois.

Lue lisää

Tämänpäiväine tilanne oli taas kerran sellainen, että iso rahaa on kympin seteli ja kolikoita kourallinen ja pitäisi elää reilu viikko.

Yleensä hipsin aamusella noin viitenä päivänä viikossa lähiEuroSpariin keräilemään päivän aletarjouksia. (putiikki vetaa laajennusprojektin "lennossa" läpi. Kauppaan pykätään kolmannes lisätilaa ja koko sisustus menee kai täysin uusiksi ja kauppa rullaa täysillä keskellä remonttia ainakin puoli vuotta)

Tänään sateen jäljiltä kärrit pihalla olivat vesitippuismärkiä, eikä se ole kivaa, joten etsin kaukaisesta katoksesta itselleni kuivat ja mikä mahtava juttu,käripanttina oli kokonainen euro (mikä on nykyrahatilanteessa mahtava raha) (Yleensä niitä löytyy ehkä kerta vuoteen). Ja toisessa oli "kärrikolikko". Oma vakioni on ainaistaskunpohjaviissenttinen.

Kaupasta tullessa edellinen kärryntyöntäjä lahjoitti oman kärrinsä rahoineen uudelle asiakkaalle (minkä sivusilmällä ja -korvalla alitajoisesti rekisteröin) Omaa kärriäni en saanut paikalleen kuin toiseen jonoon, jolloin tajusin havainto-opetuksen kuin märällä rievulla naamallelyötynä.

Siinä itsekkäästi omaa nenää pidemmälle näkemättömien silmieni edessä nuoripari repi märkiä kärrejä jonosta ja yritti kuivata niitä pientä rääpälettään varten. Neljän kohdan havainto-opetusohjelma, eikä tehoa. Ei tottavie tämä kristilliskuvitteellinen (leivisköjen) senttienkään taloudenhoito suju, ei sitten yhtään.

Kirjoitin sen tänne itselleni muistutukseksi. Päälle kolmekymmentä vuotta muka opetellut, eikä vaan tunnu oppineen mitään. Huomaamattoman pieni ystävällinen ele tuntemattoman lähimmäisen ilahduttamiseksi, jota varten oli annettu etukäteen tarvittava tarkoitevarallisuus.

Raapii taas omaa mieltä pahasti.

vähän rauhoittuneessa tilassa kirjoitti:

....mitähän ihmenäppäinyhdistelmää mahdoinkaan painaltaa, kun kirjoitustila vaihtui jakarinkuvaan. No se meni. Yritetään uudestaan.

Puuskainen tuuli riipaisi portinpielustuomen katuketoon kesken kukinnan. Juurihoidossa ilmihäikkää, aivan haperoa.

Pari poliisipartiota korjasi suunnilleen naapurikämpästä (ovi auki kuukausitolkulla) parit tyypit ja rahtasivat pois ja jopa kaikkeen totunnainen poliisikin totesi,että haisee. Saa nähdä, pitääkö ne sitä sen kauempaa kuin sairaalakaan.

Sen aamun aikomuksen edeltäväksi pohjustuksen johdannoksi vähän tilannekaaviota taloudesta.

vaan pannaan pätkittäin...

Lue lisää

Myöhemmin iltasella jeppepartio kuskasi pyynnöstä pois kaksi outoa ulko-ovenmurtaja-aikeellista.

Jokin kaupunginpäättämiselin kumosi teknisen puolen toteuttaman kesäpimennyksen liian houkuttelevaisena massivoituneelle rikollisuudelle. Samalla raavitaan heikoimpien osalta säästöjä 11 milliä tältä vuodelta.

Päätöksiä rustaileva paikallinen sosiaalivirkailija pitelee parhaillaan viikon ylirasituslomaa, joten asiakkaat voivat opetella mustalaisen hevosen tavoille ja säästöjä kertyy.

Sieltä pienemmästä päästä kirjoitti:

Myöhemmin iltasella jeppepartio kuskasi pyynnöstä pois kaksi outoa ulko-ovenmurtaja-aikeellista.

Jokin kaupunginpäättämiselin kumosi teknisen puolen toteuttaman kesäpimennyksen liian houkuttelevaisena massivoituneelle rikollisuudelle. Samalla raavitaan heikoimpien osalta säästöjä 11 milliä tältä vuodelta.

Päätöksiä rustaileva paikallinen sosiaalivirkailija pitelee parhaillaan viikon ylirasituslomaa, joten asiakkaat voivat opetella mustalaisen hevosen tavoille ja säästöjä kertyy.

Lue lisää

Tää jähmöosasto ei taas viitsi näyttää kaikia kirjoiteltuja. Tai sitten on omien yhteyksien hitaus. Niin tai näin.

Tuomen kukat ovat upeimmillaan. Kun parvekkeelta katselee tuomen kukkivia latvaoksia, suoraan ylhäältä se näyttää aivan tähdeltä. Vihreä keskusta, josta valkoiset sädesakarat hehkuvat kaikkiin suuntiin. Pihalla kukkii maukkaasti muitakin koristepensaita. Pitäisi tsekata kasvikirjasta. Parimetrinen pensas, johon tulee aivankuin mesiangervon kukkia. Kukkien heteet pahmentävät sen yläpinnan kuin untuvaiseksi ja aamuauringon kastesädehdintä vielä kuorrutukseksi.

Viime viikon luontotapaus oli kun sampolaisten väenvähennysmielenosoituslakon jälkiselvitystungoksessa jonottelin vuokranmaksua ja kiertelin lähimaisemia ja keskusaltaalla oli kaksi vastakuoriutunutta sorsapoikuetta näpöttelemässä veden pinnalta jotain pikkuötökkää. Niin pieniä sorsia en muista aikaisemmin nähneenikään.

Realismimpaa. Eilen naapurista poliisinkorjaama oli taas vuorokaudessa takaisin, vähän enemmän päästä paikattuna, ja jälleen kerran lukittuna oman kämppänsä ulkopuolelle.

Eilisiltana se yhteinen matkailukulkuneuvomme lähti onnellisten tähtien alla kohti hieman sotaisahkoa nimikkotähteäni.

Yritetään lähettää, josko onnistuisi.

Kokin mietteitä kirjoitti:

Pitäisi ehkä numeroida päivittäiskirjoitelmat jo otsikkoa myöten kaaoksen selkeyttämiseksi(tää lienisi neljäs).

Piti siitä taloudesta... Kotipentuasukki sai opintorahaa viime vuotena yhdeltä kuukaudelta. Se loppui, kun ei kertynyt opintoviikkoja. kolme kuukautta toimeentulotukea "asioidensa järjestämiseen". Tämän vuoden ainoaksi saamisekseen saattaa jäädä vajaan kolmensadan äitini perintö, jonka itse jätin väliin. Siis täysin elätettävä. Vanhempien työmarkkinatuella.

Siitä jää keskimäärin kuonoa kohti päivässä noin neljä euroa: ruuat, matkat, huvit ynnämuut. Ja pitää saada monipuolista laadukasta lihaa ja runsaasti hedelmiä ja vihanneksia. Kokin ruokalistalle jää sitten mitä jää. Kun pentusia oli aiemmin enemmän kotosalla, keskimääräiskuonon päiväbudjetti lipsui viimeisinä vuosina alle kahdenkympin silloista markkaa.

Teoriassahan siinä on vielä huikeasti kuristusvaraa, mutta sitten alkaa laatu ja tasokin pikkuhiljaa alentua.

Tämän viimeisimmän kanssa rahatilanteesta ei voi edes keskustella. Nälkäänkuolemiskokemuksen tunnereaktion läpikäyntikonflikti on liian raskas operaatio, joten ruokaa vaan yrittää taikoa tyhjästä ja repii kauhukohtauksia aiheuttavat viimeisen myyntipäivän punaiset alelaputkin pois.

Lue lisää

Kirppis-uskontopulju jakaa myös safkaa nälkäisille. Heillä on vakiokierrossa tietyt kaupat, mitkä pääsevät eroon ongelmallisista yli-viimeisen-myyntipäivän-ruuista, joita sitten jaetaan tarpeellisille. Olen joskus ohikulkuretkilläni käynyt hakemassa sellaisesta jakelupisteestä leipää. Jakelupaikka meni purkuun ja siirtyi kauemmas tietymättömiin, joten pitää yrittää selvitä muuten.

Vaimo on huonolla menestyksellä yrittänyt vipata rahaa sisareltaan. Ensimmäinen yritys oli 2000 euroa. Ei herättänyt vastakaikua. Toinen oli tonni panttia vastaan, mutta siskolle tuli yllättäviä omia menoja. Tänäaamuna lähti 112 euron vippianomus, kuunnellaans kuinka käy.

Elämäntilannetta on kiristänyt lasten lähteminen kotoa. Asumistuki on sidottu henkilömäärään ja jokaisen lähteneen osalta omavastuuosuus nousee parilla satasella. Teoreettisesti ajatellen joka lapsen poismuuton jälkeen pitäisi loppuperheen muuttaa 15 neliötä pienempään kämppään. Sillä menolla tässä kenties muutamiin vuosiin olisi tullut kolme muuttoa ja kaikelle kotikamalle olisi tullut kolme totaaliminimointia. Jotenkin tuntuu, ettei vaimo vielä selviäisi muuttoruljanssista hengissä on alkanut vasta tointua 12. vuoden takaisesta edellisestä.

Ehkä olisimme enenmmänkin muuttamisaikeissa ilman sisareni ennnenaikaista loppua.

taivaanlintusten ruokintafi... kirjoitti:

Kirppis-uskontopulju jakaa myös safkaa nälkäisille. Heillä on vakiokierrossa tietyt kaupat, mitkä pääsevät eroon ongelmallisista yli-viimeisen-myyntipäivän-ruuista, joita sitten jaetaan tarpeellisille. Olen joskus ohikulkuretkilläni käynyt hakemassa sellaisesta jakelupisteestä leipää. Jakelupaikka meni purkuun ja siirtyi kauemmas tietymättömiin, joten pitää yrittää selvitä muuten.

Vaimo on huonolla menestyksellä yrittänyt vipata rahaa sisareltaan. Ensimmäinen yritys oli 2000 euroa. Ei herättänyt vastakaikua. Toinen oli tonni panttia vastaan, mutta siskolle tuli yllättäviä omia menoja. Tänäaamuna lähti 112 euron vippianomus, kuunnellaans kuinka käy.

Elämäntilannetta on kiristänyt lasten lähteminen kotoa. Asumistuki on sidottu henkilömäärään ja jokaisen lähteneen osalta omavastuuosuus nousee parilla satasella. Teoreettisesti ajatellen joka lapsen poismuuton jälkeen pitäisi loppuperheen muuttaa 15 neliötä pienempään kämppään. Sillä menolla tässä kenties muutamiin vuosiin olisi tullut kolme muuttoa ja kaikelle kotikamalle olisi tullut kolme totaaliminimointia. Jotenkin tuntuu, ettei vaimo vielä selviäisi muuttoruljanssista hengissä on alkanut vasta tointua 12. vuoden takaisesta edellisestä.

Ehkä olisimme enenmmänkin muuttamisaikeissa ilman sisareni ennnenaikaista loppua.

Lue lisää

Mieli hinkuis kirjoittaa, vaan ei oikein aikaa irtoa. Nuorin pentunen parina päivänä irccaamassa ja muutenkin juoksutetaan ja ahtailla linjoilla tekstin lähettäminen on onnenkauppaa tai aikaavievää

taivaanlintusten ruokintafi... kirjoitti:

Kirppis-uskontopulju jakaa myös safkaa nälkäisille. Heillä on vakiokierrossa tietyt kaupat, mitkä pääsevät eroon ongelmallisista yli-viimeisen-myyntipäivän-ruuista, joita sitten jaetaan tarpeellisille. Olen joskus ohikulkuretkilläni käynyt hakemassa sellaisesta jakelupisteestä leipää. Jakelupaikka meni purkuun ja siirtyi kauemmas tietymättömiin, joten pitää yrittää selvitä muuten.

Vaimo on huonolla menestyksellä yrittänyt vipata rahaa sisareltaan. Ensimmäinen yritys oli 2000 euroa. Ei herättänyt vastakaikua. Toinen oli tonni panttia vastaan, mutta siskolle tuli yllättäviä omia menoja. Tänäaamuna lähti 112 euron vippianomus, kuunnellaans kuinka käy.

Elämäntilannetta on kiristänyt lasten lähteminen kotoa. Asumistuki on sidottu henkilömäärään ja jokaisen lähteneen osalta omavastuuosuus nousee parilla satasella. Teoreettisesti ajatellen joka lapsen poismuuton jälkeen pitäisi loppuperheen muuttaa 15 neliötä pienempään kämppään. Sillä menolla tässä kenties muutamiin vuosiin olisi tullut kolme muuttoa ja kaikelle kotikamalle olisi tullut kolme totaaliminimointia. Jotenkin tuntuu, ettei vaimo vielä selviäisi muuttoruljanssista hengissä on alkanut vasta tointua 12. vuoden takaisesta edellisestä.

Ehkä olisimme enenmmänkin muuttamisaikeissa ilman sisareni ennnenaikaista loppua.

Lue lisää

AAmulla kirjoitettua
>>ja vippievää

2 Toisenpuolensuvun toimia

Vaimon sisko mitä ilmeisemmin närkästyi vippailuaikomuksesta ja eväsi avun. Toisella siskollaan olisi ollut lapsen rippijuhlat Sysmässä ja mahdollisen matkarahoituksen epäämisellä kekkereistä sensuroitiin yksi sisar pois.

Lainausyrityksen kohde oli aina ollut äitinsä lempilapsi ja halusi sillä erityisoikeudella kaiken äitinsä rakkauden itselleen (siis perinnönjaossa maksimaalisesti äitinsä omaisuutta).

Naisellisilla kyynelillään hän hellytti käräjäoikeuden miestuomarin määräämään perinnönjakajaksi hänelle hyvästi tutun tuomarin, joka sitten avusti häntä saamaan vanhempiensa kotitalon.

Vaimoni lähetti irtaimiston jakokokoukseen toivomusaloitteen, että haluaisi vain jotain pientä ja sievää, mitä muut sisaret haluaisivat antaa, eikä mennyt mukaan (liekö silloinkaan ollut varallisuusmahdollisuutta moiseen)

Tuomari ei viitsinyt olla mukana irtaimiston jaossa. Talon saanut sai kaikki isoimmat kalusteet ja sähkökoneet ja pienempää kamaa kukin mukanaolleista oli lastannut omaan autoonsa niin paljon, kuin oli mahtunut ja sitten se kenellekään muulle kelpaamaton komeroiden likainen ja rikkinäinen loppuroina (valmis kaatopaikkakama) kuljetettiin vaimoni ihailtavaksi.

(Jälkimyöhempimuistamuslisäys. Olihan niiden "perintöroinien" mukana tosiaan vaimoni lapsuudenmaalaukset ja hänen omia tavaroitaankin)

Vippaamaton sisko esitti nyt laina-anomuksen eväämisessa korvausvaatimuksen silloisesta jätekuljetuksestaan. Ja toisekseen niiden roinien joukkoon oli eksynyt vahingossa jonkun toisen siskon haluama kangas, joka pitäisi palauttaa "oikealle omistajalleen".

Chinhillat majailevat nykyään jossakin niiden perintöpikkusievienkamojen uumenissa:

(lyhteys pätkähti jälleen (8:19), joten jäänee myöhemmin lähetettäväksi)(pitänee rynnistellä tässä välillä kauppaan)

uusiopaketti kirjoitti:

AAmulla kirjoitettua
>>ja vippievää

2 Toisenpuolensuvun toimia

Vaimon sisko mitä ilmeisemmin närkästyi vippailuaikomuksesta ja eväsi avun. Toisella siskollaan olisi ollut lapsen rippijuhlat Sysmässä ja mahdollisen matkarahoituksen epäämisellä kekkereistä sensuroitiin yksi sisar pois.

Lainausyrityksen kohde oli aina ollut äitinsä lempilapsi ja halusi sillä erityisoikeudella kaiken äitinsä rakkauden itselleen (siis perinnönjaossa maksimaalisesti äitinsä omaisuutta).

Naisellisilla kyynelillään hän hellytti käräjäoikeuden miestuomarin määräämään perinnönjakajaksi hänelle hyvästi tutun tuomarin, joka sitten avusti häntä saamaan vanhempiensa kotitalon.

Vaimoni lähetti irtaimiston jakokokoukseen toivomusaloitteen, että haluaisi vain jotain pientä ja sievää, mitä muut sisaret haluaisivat antaa, eikä mennyt mukaan (liekö silloinkaan ollut varallisuusmahdollisuutta moiseen)

Tuomari ei viitsinyt olla mukana irtaimiston jaossa. Talon saanut sai kaikki isoimmat kalusteet ja sähkökoneet ja pienempää kamaa kukin mukanaolleista oli lastannut omaan autoonsa niin paljon, kuin oli mahtunut ja sitten se kenellekään muulle kelpaamaton komeroiden likainen ja rikkinäinen loppuroina (valmis kaatopaikkakama) kuljetettiin vaimoni ihailtavaksi.

(Jälkimyöhempimuistamuslisäys. Olihan niiden "perintöroinien" mukana tosiaan vaimoni lapsuudenmaalaukset ja hänen omia tavaroitaankin)

Vippaamaton sisko esitti nyt laina-anomuksen eväämisessa korvausvaatimuksen silloisesta jätekuljetuksestaan. Ja toisekseen niiden roinien joukkoon oli eksynyt vahingossa jonkun toisen siskon haluama kangas, joka pitäisi palauttaa "oikealle omistajalleen".

Chinhillat majailevat nykyään jossakin niiden perintöpikkusievienkamojen uumenissa:

(lyhteys pätkähti jälleen (8:19), joten jäänee myöhemmin lähetettäväksi)(pitänee rynnistellä tässä välillä kauppaan)

Lue lisää

Itsepintaisessa nolla-raha-tilanteessa marssin kirkon diakoniahenkilön puheille, olisivatko he suostuvaisia jelppimään.

Tilanne on tullut eteen noin kerran vuodessa, kun jokin säännöllistulo on sietämättömän pitkään myöhässä. Aikaisemmin ongelma on alkanyt kärjistyä kuukauden tai yli myöhästymisen jälkeen, nyt jo puolen.

Ohjelmaan kuuluu nykyään jo tunnin keskustelu tilanteen kärjistymiseen johtaneista syistä. Päällimmäiseksi paperirekvisiitasta virkailija poimi tulottoman, toimettoman kotielätin, jolle vähintäänkin pitäisi saada virallinen diagnosoitu tilanimike.

Minulla on omat epäilykseni minkään virallisdiagnoosin hyödynnettävyysarvoista, nyky-yhteiskunnassa. Työtä byrokraateille, kun ihmistä voi pallotella loppumattomiin luukulta luukulle.

Vähän sama juttu, kun aikoinaan oltiin itse tunnistettu vaimon vaivaksi fibromyalgia ja sen toteamiseksi etsittiin Suomen parhain sen vaivan asiantuntija. Olin mukana seuraamassa tutkimusta. Ideana on, että noin paristakymmenestä noin sormenpäänkokoisesta kipupisteestä löytyy yli tusina. Hän löysi jotain viidentoista verran ja ohitti muutaman aivan vierestä. Ongelma tuli siitä, ettei hän kertonut, miten kipupisteen koskemiseen pitää reagoida. Olin kirjojen kanssa opetellut niiden kaikkien paikat ja vaimoni oli tottunut niiden pisteiden hieromisen, mikä helpottaa kipua, joten vaimoni menetteli juuri käänteisesti, yrittäessään urheasti olla vinkaisemasta kivusta kunkin pisteen kohdalla, vaikkei se täysin onnistunutkaan. Fysiatri merkitsi löytyneiksi ainoastaan ne, joihin liittyi vinkaisu ja diagnoosi jäi virheelliseksi. Fysiatri kuoli auto-onnettomuudessa vähän sen ajan jälkeen, enkä tiedä onko uutta edes yhtä pätevää ilmaantunut. Mitäpä sillä diagnoosilla sitten olisi tehnytkään.

"kotilääkäri" kirjoitti:

Itsepintaisessa nolla-raha-tilanteessa marssin kirkon diakoniahenkilön puheille, olisivatko he suostuvaisia jelppimään.

Tilanne on tullut eteen noin kerran vuodessa, kun jokin säännöllistulo on sietämättömän pitkään myöhässä. Aikaisemmin ongelma on alkanyt kärjistyä kuukauden tai yli myöhästymisen jälkeen, nyt jo puolen.

Ohjelmaan kuuluu nykyään jo tunnin keskustelu tilanteen kärjistymiseen johtaneista syistä. Päällimmäiseksi paperirekvisiitasta virkailija poimi tulottoman, toimettoman kotielätin, jolle vähintäänkin pitäisi saada virallinen diagnosoitu tilanimike.

Minulla on omat epäilykseni minkään virallisdiagnoosin hyödynnettävyysarvoista, nyky-yhteiskunnassa. Työtä byrokraateille, kun ihmistä voi pallotella loppumattomiin luukulta luukulle.

Vähän sama juttu, kun aikoinaan oltiin itse tunnistettu vaimon vaivaksi fibromyalgia ja sen toteamiseksi etsittiin Suomen parhain sen vaivan asiantuntija. Olin mukana seuraamassa tutkimusta. Ideana on, että noin paristakymmenestä noin sormenpäänkokoisesta kipupisteestä löytyy yli tusina. Hän löysi jotain viidentoista verran ja ohitti muutaman aivan vierestä. Ongelma tuli siitä, ettei hän kertonut, miten kipupisteen koskemiseen pitää reagoida. Olin kirjojen kanssa opetellut niiden kaikkien paikat ja vaimoni oli tottunut niiden pisteiden hieromisen, mikä helpottaa kipua, joten vaimoni menetteli juuri käänteisesti, yrittäessään urheasti olla vinkaisemasta kivusta kunkin pisteen kohdalla, vaikkei se täysin onnistunutkaan. Fysiatri merkitsi löytyneiksi ainoastaan ne, joihin liittyi vinkaisu ja diagnoosi jäi virheelliseksi. Fysiatri kuoli auto-onnettomuudessa vähän sen ajan jälkeen, enkä tiedä onko uutta edes yhtä pätevää ilmaantunut. Mitäpä sillä diagnoosilla sitten olisi tehnytkään.

Lue lisää

Aurinko nousee Klyetskevoin huipulla (lähetin joskus vuosi sitten sen osoitteen, mutta kai se täyttää normaalikokoista ruutua liikaa)

Tassuttelin sitten sen maksusitoumuksen kanssa tavanomaiseen ruokakauppaan (no syntymäpäivälahjahan se oli) ja yritin laskea loppusumman mahdollisimman tarkkaan kohdalleen (2 c jäi alle )

Nuorimman mukelon koulusta opettaja soitti ja haluaa keskustella lapsen koulunkäynnin taloudellisesta tukemisesta, mikä kuuluisi kulemma vanhempien vastuulle. Pentu itse sanoo että opettajan väärinkäsitys pitäisi oikaista, kun hänellä itsellään menee nyt paremmin kuin koskaan. Hän pystyy talven opintorahoilla ja kertapäivän viikkotöillä maksamaan kahdesta kämpästä, elättämään itsensä ja huvittelemaan ja matkustelemaan ja vippaamaan ylimäärärahoja veljelleen ja sisarelleen ja vieläpä vanhemmilleenkin.

elintasoja kirjoitti:

Aurinko nousee Klyetskevoin huipulla (lähetin joskus vuosi sitten sen osoitteen, mutta kai se täyttää normaalikokoista ruutua liikaa)

Tassuttelin sitten sen maksusitoumuksen kanssa tavanomaiseen ruokakauppaan (no syntymäpäivälahjahan se oli) ja yritin laskea loppusumman mahdollisimman tarkkaan kohdalleen (2 c jäi alle )

Nuorimman mukelon koulusta opettaja soitti ja haluaa keskustella lapsen koulunkäynnin taloudellisesta tukemisesta, mikä kuuluisi kulemma vanhempien vastuulle. Pentu itse sanoo että opettajan väärinkäsitys pitäisi oikaista, kun hänellä itsellään menee nyt paremmin kuin koskaan. Hän pystyy talven opintorahoilla ja kertapäivän viikkotöillä maksamaan kahdesta kämpästä, elättämään itsensä ja huvittelemaan ja matkustelemaan ja vippaamaan ylimäärärahoja veljelleen ja sisarelleen ja vieläpä vanhemmilleenkin.

Lue lisää

Ajelin sinne kouluun kauniissa aamussa roskispyörälläni sireenien kukkiessa. Yleensä maailmalla liikkuessani nappaan jonkin kukan taskuun ja mietin tuleeko liian kukkaiskansallinen leimamerkki ja jätin tällä kertaa väliin. Monesti jätän sellaisen taskukukan jonkun pankkitoimihenkilön tai muun pöydälle yyönsä oheispiristeeksi.

Reksin ja varareksin (telkustakin tuttu biologi) kanssa keskustelu selvensi tilannetta. Heillä on huoli koulunsa ja erityisesti lukionsa maineesta ja ranking-paikasta listoilla (tänä keväänä viidenneksi paras Suomessa) ja jokaisen oppilaan maanmainio pärjääminen on koulun elinehto. Pennulta oli epähuomiossa jäänyt muutama olenneinen kurssi suorittamatta määräaikanaan ja siitä silmälläpidosta huomasivat muutakin. Kuin että pentu on yksi vajaasta kymmenestä itsenäisesti asuvasta oppilaasta (jollaiselle yhdelle etälukiolaiselle oli tullut viime talvena niin kova koti-ikävä, etä oli lopettanut ja lähtenyt takaisin kotimaisemiinsa) ja lisäksi käy suht säännöllisesti töissä. Ja ilmeisesti ainoa, joka elättääkin itsensä täysin ja ehdottomasti ainoa, joka kaiken muun lisäksi elättää vielä vanhempiaankin, mikä humoristissävyisenä heittona taisi jäädä kouluhenkilöiltä uskomatta.

Pontevasti kaveripainotteisena elämäntyylinä koulu oli yläasteella menossa hieman lööperiksi, kun läsnäoloja koulussa taisi olla enää puolet mahdollisesta ja yhden vuoden hän kulki kaksitoistavuotiaan huumeidenkäyttäjätytön matkassa, kun "siinä tyypissä oli jotain jännää".

Opiskeluherätys sitten vaan jotenkin itsekseen niksahti sille päälle ja hän halusi omasta toiveestaan kerrata yhden lööperiluokan ja nosti keskiarvoaan sitten reilulla kahdella numerolla päälle ysiin.

Tassuteltiin sieltä sitten yhtämatkaa kahdestaan ja juteltiinkin hieman. Ajelutin sitten pyöräntarakalla sen vilkkaamman bussitien varteen.

TaasTörppö kirjoitti:

Tämänpäiväine tilanne oli taas kerran sellainen, että iso rahaa on kympin seteli ja kolikoita kourallinen ja pitäisi elää reilu viikko.

Yleensä hipsin aamusella noin viitenä päivänä viikossa lähiEuroSpariin keräilemään päivän aletarjouksia. (putiikki vetaa laajennusprojektin "lennossa" läpi. Kauppaan pykätään kolmannes lisätilaa ja koko sisustus menee kai täysin uusiksi ja kauppa rullaa täysillä keskellä remonttia ainakin puoli vuotta)

Tänään sateen jäljiltä kärrit pihalla olivat vesitippuismärkiä, eikä se ole kivaa, joten etsin kaukaisesta katoksesta itselleni kuivat ja mikä mahtava juttu,käripanttina oli kokonainen euro (mikä on nykyrahatilanteessa mahtava raha) (Yleensä niitä löytyy ehkä kerta vuoteen). Ja toisessa oli "kärrikolikko". Oma vakioni on ainaistaskunpohjaviissenttinen.

Kaupasta tullessa edellinen kärryntyöntäjä lahjoitti oman kärrinsä rahoineen uudelle asiakkaalle (minkä sivusilmällä ja -korvalla alitajoisesti rekisteröin) Omaa kärriäni en saanut paikalleen kuin toiseen jonoon, jolloin tajusin havainto-opetuksen kuin märällä rievulla naamallelyötynä.

Siinä itsekkäästi omaa nenää pidemmälle näkemättömien silmieni edessä nuoripari repi märkiä kärrejä jonosta ja yritti kuivata niitä pientä rääpälettään varten. Neljän kohdan havainto-opetusohjelma, eikä tehoa. Ei tottavie tämä kristilliskuvitteellinen (leivisköjen) senttienkään taloudenhoito suju, ei sitten yhtään.

Kirjoitin sen tänne itselleni muistutukseksi. Päälle kolmekymmentä vuotta muka opetellut, eikä vaan tunnu oppineen mitään. Huomaamattoman pieni ystävällinen ele tuntemattoman lähimmäisen ilahduttamiseksi, jota varten oli annettu etukäteen tarvittava tarkoitevarallisuus.

Raapii taas omaa mieltä pahasti.

Lue lisää

Vähän samanlainen tilanne taas eilen, vaan eipähän vaan saa tarjoiltua ystävällisyyttä. Mitä se Trolli kirjoittikaan introverttien taidoista... Introverttius on niin totunnainen elämäntapa, että siitä on vaikea osata ulos.

Sitä elelee vaan omassa maailmassaan, kokoparran ja aurinkolasien takaisessa peitetyssä tavoittamattomuudessaan. Ei smalltalkkeja eikä muitakaan ystävällisyydeneleitä. Ei ympärillekylvettyjä tervehdyksiä, saman portaan paristakymmenestä vuosien tutuista saatan joskus murahtaa tervehdykseksi tulkittavan äännähdyksen yhdelle tai kahdelle, useimpia en edes "näe", vaikka ohittaisin portaikossa.

Sitä samaa se oli jo kouluaikana monta vuosikymmentä sitten. Joskus havahtui siihen, ettei puoleen päivään mennessä ollut sanonut sanaakaan kelleen. Samaa se oli veljen ja sisaren kanssa aikoinaan. Ei paljoa puhuttu livenä eikä puhelimessa. Veli riittävän juovuksissaan sentään kyseli puhelimessa, että vieläkö minä olen oman luurini takana, sisko ei sitäkään.

Omat lapsetkin ovat tottuneet "tavoille", ettei koko ajan tarvitse puhua, vaan saa elää omien ajatustensa seurassa vaikkapa yhteisessä ruokapöydässä.

Kokin mietteitä kirjoitti:

Pitäisi ehkä numeroida päivittäiskirjoitelmat jo otsikkoa myöten kaaoksen selkeyttämiseksi(tää lienisi neljäs).

Piti siitä taloudesta... Kotipentuasukki sai opintorahaa viime vuotena yhdeltä kuukaudelta. Se loppui, kun ei kertynyt opintoviikkoja. kolme kuukautta toimeentulotukea "asioidensa järjestämiseen". Tämän vuoden ainoaksi saamisekseen saattaa jäädä vajaan kolmensadan äitini perintö, jonka itse jätin väliin. Siis täysin elätettävä. Vanhempien työmarkkinatuella.

Siitä jää keskimäärin kuonoa kohti päivässä noin neljä euroa: ruuat, matkat, huvit ynnämuut. Ja pitää saada monipuolista laadukasta lihaa ja runsaasti hedelmiä ja vihanneksia. Kokin ruokalistalle jää sitten mitä jää. Kun pentusia oli aiemmin enemmän kotosalla, keskimääräiskuonon päiväbudjetti lipsui viimeisinä vuosina alle kahdenkympin silloista markkaa.

Teoriassahan siinä on vielä huikeasti kuristusvaraa, mutta sitten alkaa laatu ja tasokin pikkuhiljaa alentua.

Tämän viimeisimmän kanssa rahatilanteesta ei voi edes keskustella. Nälkäänkuolemiskokemuksen tunnereaktion läpikäyntikonflikti on liian raskas operaatio, joten ruokaa vaan yrittää taikoa tyhjästä ja repii kauhukohtauksia aiheuttavat viimeisen myyntipäivän punaiset alelaputkin pois.

Lue lisää

Kotipentu heräsi eilen 03 aamulla ennen auringonnousua ja halusi aamiaista. Olinkohan muistanut kertoa, että hän jostain syistään ei ota minkäänlaista vastuuta oman ruokahuoltonsa mistään osa-alueesta. Yö-operaatiot ovat aina vähän neuvottelutilanteita vaimon kanssa, kumpi lähtee ruuanlaittoon. No monesti siitä yöelämästä tulee sen verran ryminää, ettei toinenkaan saa nukuttua ja siinä pinna vähän kiristyy.

Yritin välityttää tiedotteen, että kyseessä olisi ollut kesän ainoa mahdollinen päivä tytölle ehtiä työvoimatoimistoon katsastamaan työpaikkoja. Kyseessä olisi ollut kuitenkin niin suuri ja henkisesti valmistauduttava operaatio, että siihen tarvittiin vielä toinenkin ateria ja sillä välin päivä oli ehtinyt luikahtaa iltakuuteen ja kaikki byroot ovat kiinni.

Tyttö on pitkin kesää suunnitellut työvoimatoimistomatkailua, mutta taitanee jäädä tältä kesältä ehtimättömiin. Joinakin aikaisempina kesinä minä olen raahannut sen mukanani ensin työkkäriin ja sitten sossuun, että on saanut edes jotain rahaa.

väliaikailija kirjoitti:

Mieli hinkuis kirjoittaa, vaan ei oikein aikaa irtoa. Nuorin pentunen parina päivänä irccaamassa ja muutenkin juoksutetaan ja ahtailla linjoilla tekstin lähettäminen on onnenkauppaa tai aikaavievää

Lue lisää

Poikapentunen tuli tänne viettämään (toistaiseksi) muutamaksi päiväksi työrauhaa, eikä paljoa kerro omia kotikuulumisiaan. Sai omia palkkasaataviaan myöhässä ja pystyi hieman vippaamaan, joten taas selvitään viikonverran. Perheen päiväputjetti painuu jo kympin pintaan.

Sattui korviin, että jossain jäähallissa on ilmeisesti nyt loppuviikon kestävä ja vuosittain paisuva uskonnollisvivahteinen mekkala. Olisi mielenkiintoista lähettää sinne neutraalin objektiivinen sivulline tarkkailija havainnoimaan ilmiötä, kuinka paljon siellä käytetään psykologis-kepulistisia manipulointitekniikoita, ja onko siellä havaittavissa mitään aidolta entiteettitoimelta vivahtavaa. Ilmeisesti aikakauden ilmapiiri suosii jotakin tuollaista, kun vuosittaistapahtuma tuntuu paisuvan kuin pullatakina. Ei ole oikeastaan tietoa, onko se yhteis- vai erilliskristillinen. (Juolahtikin mieleen juuri, että siitä löytyisi ehkä jotain netistä, kun keksisi sopivan hakusanan)

tapahtumia? kirjoitti:

Poikapentunen tuli tänne viettämään (toistaiseksi) muutamaksi päiväksi työrauhaa, eikä paljoa kerro omia kotikuulumisiaan. Sai omia palkkasaataviaan myöhässä ja pystyi hieman vippaamaan, joten taas selvitään viikonverran. Perheen päiväputjetti painuu jo kympin pintaan.

Sattui korviin, että jossain jäähallissa on ilmeisesti nyt loppuviikon kestävä ja vuosittain paisuva uskonnollisvivahteinen mekkala. Olisi mielenkiintoista lähettää sinne neutraalin objektiivinen sivulline tarkkailija havainnoimaan ilmiötä, kuinka paljon siellä käytetään psykologis-kepulistisia manipulointitekniikoita, ja onko siellä havaittavissa mitään aidolta entiteettitoimelta vivahtavaa. Ilmeisesti aikakauden ilmapiiri suosii jotakin tuollaista, kun vuosittaistapahtuma tuntuu paisuvan kuin pullatakina. Ei ole oikeastaan tietoa, onko se yhteis- vai erilliskristillinen. (Juolahtikin mieleen juuri, että siitä löytyisi ehkä jotain netistä, kun keksisi sopivan hakusanan)

Lue lisää

Juttu toimii yhteiskristillis-nimekkeellisesti, mutta päävetäjänä on jokin cityseurakunta ja pääjehu nokialaisuuden pääorganisaattori, joka minun kuulemishavaintojeni mukaan on erityisesti äänimanipulaattori. Hän operoi erityisesti äänen värikkyydellä ja saa aikaan kuulijoissa voimakkaita tunnetiloja ja kuulijat sisäisesti tunnetilojaan alitajuisesti analysoidessaan kuvittelevat tunnetilan aiheuttajan olleen jollakin tavoin merkittävää.

Minua moinen puhetaidollinen manipuloinnti ärsyttää niin suunnattomasti, etten pysty kuulemaan sanoman sisältöä, vaan luokittelen ärsytystilan aiheuttajan pahimmaksi sarvipäämöröksi.

Se siitä. Poika asusteli täällä pitkään ja rakenteli kuvankäsittelyalgoritmeja erityisesti kuvien pienennysmekaniikkaan, vähentämään informaatiohävikkiä suhteessa pikselikatoon.

VAimo kävi löytämssä kirppikseltä Sarpanevan signeeraaman maljakon alihinnoiteltuna ja vastapainoksi onnistui myymään Marimekon takin.

Nuorin pentu kävi vuorokauden risteilyllä Tallinnassa ja nyt odotellaan kuulumisia, kunhan se heräilee joskus matkarasituksdistaan. Kotipennulla on hirveä opiskeluahdistus jo päällä, vaikka opiskelujen alkuun on vielä kuukausi aikaa ja opiskelut nykyvauhdilla kestävät ainakin parikymmentä vuotta.

TaasTörppö kirjoitti:

Tämänpäiväine tilanne oli taas kerran sellainen, että iso rahaa on kympin seteli ja kolikoita kourallinen ja pitäisi elää reilu viikko.

Yleensä hipsin aamusella noin viitenä päivänä viikossa lähiEuroSpariin keräilemään päivän aletarjouksia. (putiikki vetaa laajennusprojektin "lennossa" läpi. Kauppaan pykätään kolmannes lisätilaa ja koko sisustus menee kai täysin uusiksi ja kauppa rullaa täysillä keskellä remonttia ainakin puoli vuotta)

Tänään sateen jäljiltä kärrit pihalla olivat vesitippuismärkiä, eikä se ole kivaa, joten etsin kaukaisesta katoksesta itselleni kuivat ja mikä mahtava juttu,käripanttina oli kokonainen euro (mikä on nykyrahatilanteessa mahtava raha) (Yleensä niitä löytyy ehkä kerta vuoteen). Ja toisessa oli "kärrikolikko". Oma vakioni on ainaistaskunpohjaviissenttinen.

Kaupasta tullessa edellinen kärryntyöntäjä lahjoitti oman kärrinsä rahoineen uudelle asiakkaalle (minkä sivusilmällä ja -korvalla alitajoisesti rekisteröin) Omaa kärriäni en saanut paikalleen kuin toiseen jonoon, jolloin tajusin havainto-opetuksen kuin märällä rievulla naamallelyötynä.

Siinä itsekkäästi omaa nenää pidemmälle näkemättömien silmieni edessä nuoripari repi märkiä kärrejä jonosta ja yritti kuivata niitä pientä rääpälettään varten. Neljän kohdan havainto-opetusohjelma, eikä tehoa. Ei tottavie tämä kristilliskuvitteellinen (leivisköjen) senttienkään taloudenhoito suju, ei sitten yhtään.

Kirjoitin sen tänne itselleni muistutukseksi. Päälle kolmekymmentä vuotta muka opetellut, eikä vaan tunnu oppineen mitään. Huomaamattoman pieni ystävällinen ele tuntemattoman lähimmäisen ilahduttamiseksi, jota varten oli annettu etukäteen tarvittava tarkoitevarallisuus.

Raapii taas omaa mieltä pahasti.

Lue lisää

Koskapa alettiin vaadiskella palstan otsikon alle sopimattoman aineiston poistoa ja tuo yksi oli modifioitu siirto täältä.

Suuri sukupuutto ja muuta pientä
Kirjoittanut: vapun tuiskeessa 30.4.2005 klo 20.35

Lopunajallinen merkki vailla vertaa.
Tarkemmin Edward O. Wilsonin kirjoissa
Elämän monimuotoisuus ja
Elämän tulevaisuus

Ihmiskunnan totaalinen maailmantuhoaminen on nykyisellään puolisen miljoonaa eliölajia vuodessa sukupuuttoon.

Puhutteleeko lopullisuudellaan, vai ovatko korvat kuurot?

Vakuutuskorvaukset nousevat kohti huikeuksia ja jossakin vaiheessa maailmantalous romahtaa vakuutusten maksamismahdottomuuteen.

http://www.vakes.fi/svk/suomi/vakuutusala/vakuutuskoulu tus/Ollikainen2005.pdf

Ilmastonmuutos tulee romauttamaan maailman ravintotuotannon ja väestönkasvu tulee kääntymään laskuun. Onko siinäkän mitään lopullisenteellistä?

Maanjäristykset eivät toistaiseksi paljoa hetkauta, mutta kunhan ysiRihteriset yleistyvät, niin...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000 000000003&conference=4500000000000218&posting=220000000 04867981

Sukupuuttojen peruuttamattomuudesta
Kirjoittanut: aloittaen 5.5.2005 klo 07.55

>>Luonnollehan se on se ja sama, sukupuutto on uusi mahdollisuus. Wilsonin mukaan luonto on toipunut jokaisesta sukupuuttoaallosta yhtä monimuotoiseksi kuin ennenkin 20 - 40 miljonassa vuodessa. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö se toipuisi myös meidän aiheuttamasta sukupuutosta. >Tuossa vaihtoehdossa on yksi pieni..ai, anteeksi, siinä suuri ellei jopa valtava ongelma: Kukaan ei ole koskaan kommunikoinut jumalan kanssa. >Eli ainoa keino huomata, että jumala puhuu takaisin on olla uskossa, jonka määreisiin kuuluu Puhuminen jumalan kanssa. Tuo on pelkkä väistöliike, eikä todista mitään. >Kristityiksi itseään arvelevat...Muuten, kuuluuko omien uskonsisarusten pettäminen ja hylkääminen sinun kulttisi dogmaan? Ensinnäkin, olisitko valmis sanomaan moiselle kristityksi itseään arvelevalle, että hän ei oikeasti ole kristitty? Ja toiseksi, millä valtuuksilla sinä voit lähteä sanomaan, kuka on oikea kristitty ja kuka vain arvelee? >>Oletko itse kuullut jumalan äänen? Miltä se kuullosti? Ydinkysymykseen jokatapauksessa myönteinen vastaus.

Niskassa on edelleen kipeän tuntuinen paikka mitä jomottelee.

Talossa on kuolla kupsahtanut joku, eikä kukaan tunnu tietävän, kuka. Lippu oli perjantaina puolitangossa.

Tänä aamuna näytti aivan siltä, kuin pyromaania olisi lastattu epäilyttävään kuljetusautoon. Sitä ei ole näkynytkään, mitä lie puoleen vuoteen. Olisiko kaltereiden takana ja käytetty viikonloppulomalla kotonaan. Keskimääräisesti siellä on kuuluttu elävän tavanomaista vaisummin, vaikka mieskin taitaa olla lomalla.

Eilen illalla raahattiin oudonnäköistä (siis ventovieraan oloista) talosta abbulansiin ja kärrättiin pois.

Pää tuottaa edelleen ongelmia, eikä elämä oikein suju täysipainoisesti. Linjayhteyskin on välillä niin vaimea, ettei pääse nettiin. Kirjoitan paremmalla päällä pidemmästi joskus

lamakautta kirjoitti:

Pää tuottaa edelleen ongelmia, eikä elämä oikein suju täysipainoisesti. Linjayhteyskin on välillä niin vaimea, ettei pääse nettiin. Kirjoitan paremmalla päällä pidemmästi joskus

Lue lisää

Käy päähän nää älyttömät ihmiset. Ihmisille on muka annettu päihin järkiä, mutta kun tuntuu, ettei kukaan osaa, viitsi, vaidu käyttämään edes sen vähäisenkään rippeitä, mitä voisi kuvitella olevan. En muista ikipäivinä tavanneeni ainoatakaan niin pätevää viranomaishenkilöä millään tasolla, ettenkö itse osaisi tehdä kyseisen otuksen hommia, paremmin, kuin se itse.

Tuli paperi, johta varten olen toimittanut valtaisasti paperirekvisiittaa ja vaimo vielä soitti ja selvitti lisää ja jälleen virhe ja juuri siinä selvitetyssä kohdassa.

Ihmisten virheistä ärsyyntyminen ottaa päähän, siis niskaan ihan konkreettisesti. Pitäisi opetella ihan omiksi hengen ja terveydenpitimiksi olemaan ottamatta pulttia ihmisistä ja heittäytymään siinäkin suhteessa taivaallisperäisen huolettomuuden valtoihin.

Toinen eilisiltana päähän ottanut asia oli, kun kuuntelin radio Deistä avaimia.netin lähetystä. Siellä kaksi entistä luokkatoveria (kreationismin luennoilta yli 20 v sitten) keskusteli Raamatun luotettavuudesta ja olin pitänyt heitä järkevinä, mutta he ovat edelleen kreationismin pauloissa.

sivustaseurailija kirjoitti:

Niskassa on edelleen kipeän tuntuinen paikka mitä jomottelee.

Talossa on kuolla kupsahtanut joku, eikä kukaan tunnu tietävän, kuka. Lippu oli perjantaina puolitangossa.

Tänä aamuna näytti aivan siltä, kuin pyromaania olisi lastattu epäilyttävään kuljetusautoon. Sitä ei ole näkynytkään, mitä lie puoleen vuoteen. Olisiko kaltereiden takana ja käytetty viikonloppulomalla kotonaan. Keskimääräisesti siellä on kuuluttu elävän tavanomaista vaisummin, vaikka mieskin taitaa olla lomalla.

Eilen illalla raahattiin oudonnäköistä (siis ventovieraan oloista) talosta abbulansiin ja kärrättiin pois.

Lue lisää

Talossa kun huomattavan tunnetusti toimii vireä huumekauppa. Asiakkaat ovat raahanneetjostain kaupungin viherosaston katupenkin talonalustunneliin kaikkien säiden suojaan, missä on asiakkaiden odotustila ja kenties annostelupaikkakin ja siitä väestöstä kertyy yleensä hieman meteliä.

Myöhään eilisiltana asiakkaita oli kertynyt iso liuta ja joku oli valmiiksi niin seko, että alkoi heittelemään polkupyöriä ja tappelemaan hallusinaatioidensa kanssa. Alakerran tunnettu mies lähti humalapäissään selvittämään tilannetta (osallistumaan tappeluun). Epäselväksi jäi ketkä kaikki löivät ketä, mutta penkki raahattiin sadanmetrin päähän ja paikalle kutsuttu poliisi kieltäytyi kaikesta asiaanpuuttumisen vaivasta. Poliisit sammuttivat jopa autonsa valot, jottei olisi tarvinnut edes nähdä keskellä tietä olevan penkin selkänojalla istuvia huumeilu-kukkopoikia, vaikka ajoi parin metrin päästä ohi.

Kotipentu eli taas nelikymmentuntisen vuorokauden. Toinen selviytyi kuulemma hellemuutosta sujuvasti joidenkin kaveriensa avustuksella. Kettu ja astioita jäi vielä odottamaan. Oli saanut palkkansa ja ostellut kiinnostavia, tähtitieteen kirjan ja pehmonallen ja vippasi meillekin vähän (taas), joten slvitään taas hieman patkaa eteenpäin. Ensiviikon alussa on taas tukiaisanomuspaperisoppaa. Lomalaisista ei ole kuulunut mitään.

Kirjoitin kreationistisistä harharetkistäni palasen ja jatkoa tullee Suuren Evo-Krea-spektaakkelin suunnitteluketjuun ja saatan lähettää jonkin "timotiaisen" lukemaan niitä, josta voinee päästä linkkirakennelmiin.

lamakautta kirjoitti:

Pää tuottaa edelleen ongelmia, eikä elämä oikein suju täysipainoisesti. Linjayhteyskin on välillä niin vaimea, ettei pääse nettiin. Kirjoitan paremmalla päällä pidemmästi joskus

Lue lisää

Tassuttelin päivän kuumimpaan aikaan erinäisiä kilometrejä reppu selässsä kaupasa ja kirjastossa pää paljaana ja pontevasti hikoillen ja yhdessä vaiheessa tuli outoja tuntemuksia, joita kuvittelin pyörtymistä ennakoivaksi (jollaista en tosin ole koskaan kokenut, eli siltä osin silkkaa kuvittelua). Maailma tuntui pyörivältä kuin joskus nuoruuden juopotteluissa. Tähtäsin kulkuani lähimpään varjoiseen pehmeään ojaan, siltävaralta että kupsahdusvietti olisi voimistunut. Tuntemus häipyi muutamassa minutissa varjoon päästyäni.

Johtopäätelmä edellisestä, että kuumuus voi kupsahduttaa tavallisen ihmisen ilman erityisempiä syitä (nestehukka ja tuntien porotus päähän ja repunhihna kuristamassa kaulavaltimon seutua (pidin vain toisesta remelistä olalla puolta vaihdellen, jotta selkä pääsi haihduttamaan täysitehoisesti)). Tosin aloin jo epäillä, voisiko tuomipihlajan marjoillakin olla vaikutuksia, kun olin nassutellut niitä tienvarsipensaista varsin reilusti kävellessäni. Pitänee ehkä pitää hattua pidemmissä paistumissessioissa.

Toinen kummallisuus äsken. Monia vuosia seinällä roikkunut iso keramiikkavati romahti alas ilman havaittavia syitä puoli seitsemän maissa ja meni murusiksi. Onneksi ei kukaan sattunut alle, eikä edes niin lähelle, että olisi pahemmin säikähtänyt.

Se oli vaimon kirpparilöytöjä, parillakymmenellä markalla ja jälkeenpäin antiikkilehdestä löytyi melkein samanlaisen kuva (Väinö Aaltosen Keinumorsian) liki stakertaiseen arvoon.

Nyt siitä ketusta oli jo kuvakin sähköpostin liitteenä. Ihan söpön näköinen otus. Kuono viritetty auki. Hän suunnittelee ketun siirtämistä kouluun ja kenties tutkivansa sitä siellä myöhemmin. Siitä koulujutustakin pitäisi kirjoittaa, vaan taidan niskan vuoksi jättää sen johonkin aamuun. Tässä kirjoittamisessa joutuu päätä veivaamaan niin suuresti ylös alas. Näppis polvilla ja kirjoittaminen näkökontaktilla ja ruutu turhan ylhällä. Pitäisi ehkä opetella suurennuslasin sijoittelu alalaitaan.

kaapeissa kirjoitti:

Nyt siitä ketusta oli jo kuvakin sähköpostin liitteenä. Ihan söpön näköinen otus. Kuono viritetty auki. Hän suunnittelee ketun siirtämistä kouluun ja kenties tutkivansa sitä siellä myöhemmin. Siitä koulujutustakin pitäisi kirjoittaa, vaan taidan niskan vuoksi jättää sen johonkin aamuun. Tässä kirjoittamisessa joutuu päätä veivaamaan niin suuresti ylös alas. Näppis polvilla ja kirjoittaminen näkökontaktilla ja ruutu turhan ylhällä. Pitäisi ehkä opetella suurennuslasin sijoittelu alalaitaan.

Lue lisää

Koukkasi sentään ilmoitusluonteisesti tämän kodin kautta. Ensimmäinen kerta muistaakseni alle viidentoista ikäisenä olikin enemmän salakarkaus. Oli mennyt samanluokkalaisen tyttökaverinsa luo yöksi viikonlopuksi, missä oli ollut paljon ennenkin öitä ja sitten tarkistussoitto selvitti, että istui junassa matkalla turkuun. Se Turun tuttu oli ollut sitäennenkin vuosien irccituttu ja oli puhunut menoaikeistaan, vaikka kävellen, jos ei lasketa.

Hän on ollut koko ikänsä aina menossa oleva kylänluuta. Ystävystyi sujuvasti kaikkien kanssa ihan pienestä pitäen ja oli aina menossa kaikille kavereilleen kylään. Muutamat ensimmäiset kouluvuodet piti viedä ja hakea koulusta, ettei olisi unohtunut matkalle.

Kotonakin viimeisiä vuosia "asuessaan", hän oli enemmän valtaisan kaverikatraansa luona kuin kotona. Sama tuntuu jatkuvan, vaikka hänellä nyt on parikin "omaa" kämppää, hän on edelleen hyvin paljon muiden luona.

lähti Turkuun kirjoitti:

Koukkasi sentään ilmoitusluonteisesti tämän kodin kautta. Ensimmäinen kerta muistaakseni alle viidentoista ikäisenä olikin enemmän salakarkaus. Oli mennyt samanluokkalaisen tyttökaverinsa luo yöksi viikonlopuksi, missä oli ollut paljon ennenkin öitä ja sitten tarkistussoitto selvitti, että istui junassa matkalla turkuun. Se Turun tuttu oli ollut sitäennenkin vuosien irccituttu ja oli puhunut menoaikeistaan, vaikka kävellen, jos ei lasketa.

Hän on ollut koko ikänsä aina menossa oleva kylänluuta. Ystävystyi sujuvasti kaikkien kanssa ihan pienestä pitäen ja oli aina menossa kaikille kavereilleen kylään. Muutamat ensimmäiset kouluvuodet piti viedä ja hakea koulusta, ettei olisi unohtunut matkalle.

Kotonakin viimeisiä vuosia "asuessaan", hän oli enemmän valtaisan kaverikatraansa luona kuin kotona. Sama tuntuu jatkuvan, vaikka hänellä nyt on parikin "omaa" kämppää, hän on edelleen hyvin paljon muiden luona.

Lue lisää

Vanhin pentu tuli aamulla (toissapäivänä) vajaa viisi työ- ja unirauhaan tänne. Kotipentu oli lopettelemassa lounastaan, ja minä olin juuri noussut päähäiriöön.

Saapunut on tehnyt tässä neljän tietokoneen välillä hommiaan vuorokaudenajoista välittämättä. Hänen avokkaallaan alkoi kesäloma ja tyttö haluaisi ensin törsätä omat ja toisen, olevat, tulevat ja kuvitellut rahat omiin huveihinsa ja ajatella vasta sitten laskujen maksamista. Poika yrittää ensin tehdä kiireellisimpiin noin neljän tonnin pahimmin myöhässäoleviin laskuihin rahat tällä työrauhassa ja ajatella vasta sitten lomailua.
Nyt se koisii sohvalla, joten ehdin koneelle välillä minäkin. Kohta se rynnistää Naantaliin. Jokin asennus ja koulutushomma.

Kotipennulla edellinen vuorokausi lipsahti 38-tuntiseksi (heräämisestä heräämiseen), tästä ei vielä tiedä pituutta.

Meikä puree hammasta, että palaset sinkoilevat. Eiliselle löytyi pakka-aika neljän tunnin päähän. Byrokraattikin onnistui arvioitua paremmin hommastaan, joten sekin oli turhaa huoleilua.

Tuttujen kreaanien miettimisessä, huomasin vältelleeni asiasta poikiintuvia teologis-syvällisempiä ongelmakohtia, joista kirjoittanen.

Joskus yleisesti murisemassani tietsikka-ergonometriikassa on paha ongelma omallakin pöydällä. Pitäisi sahata pöytään kolo ja pudottaa näyttö parikymmentä senttiä alemmas niskan helpotukseksi.

Lähden poukkoilemaan kauppaan ja ehkä kirjoitan tänään useammankin viipaleen.

Säilömysehtimättömyydessä vakiosäilöntäosaston säilöntäkohta on lipsahtanut yli tapahtumahorisontin serihvinpuutteessa yllättävän nopeasti, joten siellä on tämänkaltaisia piilomaisemia muutamahko sivullinen.

samojen maisemien suuntaan kirjoitti:

Vanhin pentu tuli aamulla (toissapäivänä) vajaa viisi työ- ja unirauhaan tänne. Kotipentu oli lopettelemassa lounastaan, ja minä olin juuri noussut päähäiriöön.

Saapunut on tehnyt tässä neljän tietokoneen välillä hommiaan vuorokaudenajoista välittämättä. Hänen avokkaallaan alkoi kesäloma ja tyttö haluaisi ensin törsätä omat ja toisen, olevat, tulevat ja kuvitellut rahat omiin huveihinsa ja ajatella vasta sitten laskujen maksamista. Poika yrittää ensin tehdä kiireellisimpiin noin neljän tonnin pahimmin myöhässäoleviin laskuihin rahat tällä työrauhassa ja ajatella vasta sitten lomailua.
Nyt se koisii sohvalla, joten ehdin koneelle välillä minäkin. Kohta se rynnistää Naantaliin. Jokin asennus ja koulutushomma.

Kotipennulla edellinen vuorokausi lipsahti 38-tuntiseksi (heräämisestä heräämiseen), tästä ei vielä tiedä pituutta.

Meikä puree hammasta, että palaset sinkoilevat. Eiliselle löytyi pakka-aika neljän tunnin päähän. Byrokraattikin onnistui arvioitua paremmin hommastaan, joten sekin oli turhaa huoleilua.

Tuttujen kreaanien miettimisessä, huomasin vältelleeni asiasta poikiintuvia teologis-syvällisempiä ongelmakohtia, joista kirjoittanen.

Joskus yleisesti murisemassani tietsikka-ergonometriikassa on paha ongelma omallakin pöydällä. Pitäisi sahata pöytään kolo ja pudottaa näyttö parikymmentä senttiä alemmas niskan helpotukseksi.

Lähden poukkoilemaan kauppaan ja ehkä kirjoitan tänään useammankin viipaleen.

Säilömysehtimättömyydessä vakiosäilöntäosaston säilöntäkohta on lipsahtanut yli tapahtumahorisontin serihvinpuutteessa yllättävän nopeasti, joten siellä on tämänkaltaisia piilomaisemia muutamahko sivullinen.

Lue lisää

Se pentu lykkäsi laiskuuttaan lähtemisensä elokuulle ja majailee edelleen täällä. Avonsa se kuulemma ymmärrä koti-etä-työtä.

Kaksi pentusta tekivät koko eilisen päivän yhdessä lähtöä elokuviin (Matrix II). Aikomuksissa oli klo 15 näytös, muta onnistuivat myöhästymään viimeisestä yönäytöksestäkin myöhästyvästä bussista. Tytön edellinen vuorokausi oli 29-tuntinen, ja hirmuisessa (hänelle) kokoaikaisessa kiireessä hän ehti syödä kolme ateriaa päivässä. Yleensä alle nelikymmentuntisiin "päiviinsä" mahtuu aikaa vain kahdelle.

Tuskin pääsen paljoa koneelle, jos poikapentunen luuhaa täällä kauan.

Aikomuksia kirjoitti:

Se pentu lykkäsi laiskuuttaan lähtemisensä elokuulle ja majailee edelleen täällä. Avonsa se kuulemma ymmärrä koti-etä-työtä.

Kaksi pentusta tekivät koko eilisen päivän yhdessä lähtöä elokuviin (Matrix II). Aikomuksissa oli klo 15 näytös, muta onnistuivat myöhästymään viimeisestä yönäytöksestäkin myöhästyvästä bussista. Tytön edellinen vuorokausi oli 29-tuntinen, ja hirmuisessa (hänelle) kokoaikaisessa kiireessä hän ehti syödä kolme ateriaa päivässä. Yleensä alle nelikymmentuntisiin "päiviinsä" mahtuu aikaa vain kahdelle.

Tuskin pääsen paljoa koneelle, jos poikapentunen luuhaa täällä kauan.

Lue lisää

Poikapentunen painui kotiinsa. Toisella oli toissapäiväinen 33-tuntinen ja eilinenkin on jo menossa päälle kolmenkuuden. Turun matkalainen palaili.

Mietteitä maailmanmenosta ja nettisuhteista on hautunut mielissä, kunhan joskus ehtisi kirjoitella. Lähinnä olen pohtinut netti-nimimerkkien arvostuskysymyksiä. Mistä omista sisäisistä syistään joku arvostaa jotakuta toista. Liittyy lukemaani kirjaan, Mark Twainin uusintapainokseen vuodelta 1906, "Mikä on ihminen", jossa hän väittää, ettei kukaan tee mitään muuta kuin ensisijassa omista syistään.

Eilen yritin kritisoida vanhan tutun "ison Peen" populismia Anneli-jupakassa, mutta yhteydet eivät sallineet lähehetyksen onnistumista.

Tämä puhumattomuuteni tällä kenestäkään konkreettisesti tunnetusta nimimerkistä sellaisenaan liittyy epäilyksiini tämän E/S/24:n omien hakuohjelmien mahdollisuuksista. Vaikka paikka on täysin tietymättömissä, pätevä hakuohjelman hallitsija saattaa pystyä löytämään vaikka mitä (tai sitten ei).

Muita lukemuksessa olevia kirjoja: Tulevaisuuden uhkakuvat / Juhani Kakkuri , jossa geofyysikko? tonkii maan menneisyyttä erityisesti jääkausien tutkijana ja valottaa tulevaisuusnäkökulmia samasta aiheesta.

Ja toinen: Elämän tulevaisuus / Edward O. Wilson, joka on aika synkkää luettavaa ihmiskunnan vuosikymmentuhantisesta suursukupuuttoaallon toimeenpanemisesta. Ihminen ei ole koskaan missään elänyt paratiisillisessa suhteessa muuhun luomakuntaan, vaan on aina ja kaikialla syönyt megafaunan sukupuuttoon ja nykyisellään ihmisettöman luonnollisen sukupuuttotahdin 1/megalaji/v voimistaminen noin kymmentuhatkertaiseksi enteilee huonoa.

arvoja kirjoitti:

Poikapentunen painui kotiinsa. Toisella oli toissapäiväinen 33-tuntinen ja eilinenkin on jo menossa päälle kolmenkuuden. Turun matkalainen palaili.

Mietteitä maailmanmenosta ja nettisuhteista on hautunut mielissä, kunhan joskus ehtisi kirjoitella. Lähinnä olen pohtinut netti-nimimerkkien arvostuskysymyksiä. Mistä omista sisäisistä syistään joku arvostaa jotakuta toista. Liittyy lukemaani kirjaan, Mark Twainin uusintapainokseen vuodelta 1906, "Mikä on ihminen", jossa hän väittää, ettei kukaan tee mitään muuta kuin ensisijassa omista syistään.

Eilen yritin kritisoida vanhan tutun "ison Peen" populismia Anneli-jupakassa, mutta yhteydet eivät sallineet lähehetyksen onnistumista.

Tämä puhumattomuuteni tällä kenestäkään konkreettisesti tunnetusta nimimerkistä sellaisenaan liittyy epäilyksiini tämän E/S/24:n omien hakuohjelmien mahdollisuuksista. Vaikka paikka on täysin tietymättömissä, pätevä hakuohjelman hallitsija saattaa pystyä löytämään vaikka mitä (tai sitten ei).

Muita lukemuksessa olevia kirjoja: Tulevaisuuden uhkakuvat / Juhani Kakkuri , jossa geofyysikko? tonkii maan menneisyyttä erityisesti jääkausien tutkijana ja valottaa tulevaisuusnäkökulmia samasta aiheesta.

Ja toinen: Elämän tulevaisuus / Edward O. Wilson, joka on aika synkkää luettavaa ihmiskunnan vuosikymmentuhantisesta suursukupuuttoaallon toimeenpanemisesta. Ihminen ei ole koskaan missään elänyt paratiisillisessa suhteessa muuhun luomakuntaan, vaan on aina ja kaikialla syönyt megafaunan sukupuuttoon ja nykyisellään ihmisettöman luonnollisen sukupuuttotahdin 1/megalaji/v voimistaminen noin kymmentuhatkertaiseksi enteilee huonoa.

Lue lisää

Poikapentunen kävi ja käy edelleen jatkuvasti taas työrauhassa täällä. Toisella menee pitkiä vuorokausia, 39, 30 ja 30 tuntiset viimeisimmät. Sen kohdalla oli aivan lapsesta asti luonnollisempi vaihtoehto käänteisvuorokausijärjestys, mitä koulunkäynnit ovat välillä päässeet sotkemaan. Yhteiskunnallisista sidonnaisuuksista vapaana vuorokaudet pitenee ja vain vähän jarruttelee käänteismuodossaan. Miten sellainen eläisi tässä maailmassa korrektisti; lentoemona, mikä kiertää kerran viikkoon palloa myötäpäivään.

Poika näytti, miten ruutuun saa vähän lisää ulottuvuksia. Nykymaksimiresoluutio on 3200*1024 kahdella vierekkäisellä näytöllä. Näyttökortin ominaisuudet eivät toistaiseksi riitä pidemmälle.

Käynti aaamulla hammaskivityömaalla ja paikkojen uusintaa riittää ensiviikollekin.

Laskeskelin tuloja ja menoja vähän eteenpäin. tiukoille menee tämä kuukausi. Pitäisi jostain löytää ylimääräistä 250-300 edes minimaalisen elämäntavan luonnistumiseksi. Saa nähdä mistä tupsahtaa.

Huomisaamuna Marsmatkailijat lähtevät kohti punaista planeettaa. Iltakorjaus: lykkääntynee ainakin sunnuntaille, kenties.

Tässä linjahommelissa tuntuu olevan jotain häikkästä, kun päivisin yhteyden pysymisessä on ongelmia ja pätkähtelee vähän väliä eikä löydä pitkiin aikoihin uudestaan.

Kirjoittelin tätä puoliltapäivin, enkä saanut lähetettyä. nyt linjat toimii. Nuorin pentunen oli hankkinut titaanikilluttimen kieleen ja haaveilee tatuoinnista.

samojen maisemien suuntaan kirjoitti:

Vanhin pentu tuli aamulla (toissapäivänä) vajaa viisi työ- ja unirauhaan tänne. Kotipentu oli lopettelemassa lounastaan, ja minä olin juuri noussut päähäiriöön.

Saapunut on tehnyt tässä neljän tietokoneen välillä hommiaan vuorokaudenajoista välittämättä. Hänen avokkaallaan alkoi kesäloma ja tyttö haluaisi ensin törsätä omat ja toisen, olevat, tulevat ja kuvitellut rahat omiin huveihinsa ja ajatella vasta sitten laskujen maksamista. Poika yrittää ensin tehdä kiireellisimpiin noin neljän tonnin pahimmin myöhässäoleviin laskuihin rahat tällä työrauhassa ja ajatella vasta sitten lomailua.
Nyt se koisii sohvalla, joten ehdin koneelle välillä minäkin. Kohta se rynnistää Naantaliin. Jokin asennus ja koulutushomma.

Kotipennulla edellinen vuorokausi lipsahti 38-tuntiseksi (heräämisestä heräämiseen), tästä ei vielä tiedä pituutta.

Meikä puree hammasta, että palaset sinkoilevat. Eiliselle löytyi pakka-aika neljän tunnin päähän. Byrokraattikin onnistui arvioitua paremmin hommastaan, joten sekin oli turhaa huoleilua.

Tuttujen kreaanien miettimisessä, huomasin vältelleeni asiasta poikiintuvia teologis-syvällisempiä ongelmakohtia, joista kirjoittanen.

Joskus yleisesti murisemassani tietsikka-ergonometriikassa on paha ongelma omallakin pöydällä. Pitäisi sahata pöytään kolo ja pudottaa näyttö parikymmentä senttiä alemmas niskan helpotukseksi.

Lähden poukkoilemaan kauppaan ja ehkä kirjoitan tänään useammankin viipaleen.

Säilömysehtimättömyydessä vakiosäilöntäosaston säilöntäkohta on lipsahtanut yli tapahtumahorisontin serihvinpuutteessa yllättävän nopeasti, joten siellä on tämänkaltaisia piilomaisemia muutamahko sivullinen.

Lue lisää

Tietotyöpentu ahersi koneen ääressä öitä ja avonsa kävi huvittelemassa työkaverinsa kanssa Hangon regatassa. Paluumatkalla ties minne autonsa vähän karkasi käsistä ukkoskuuron vesiliirrossa satasen vauhdissa kahdessa promillessa läpi sillankaiteen heittelemään kuperkeikkoja kesäaamuiselle pellolle. Molemmat säilyivät liki vammoitta, vain vähän lasinsiruhaavoja. Tarkkailussa vielä sairaalassa.

Autosta tuli muusia, radio kuulemma jäi ehjäksi. Oli käynyt kääntämässä ylösalaisessa savuavassa autossa lisää volyymiä musiikkiin aamupellolla. Autolainoista oli vielä puolet maksamatta ja vakuutukset eivät juopottelun jälkivahingoista korvaa mitään. Jää maksettavaksi auto, tievahingot, sairaalalaskut ja perään tulee vähintään sakkoja ja ties mitä muuta.

Jossain taustallaan lienee nuoruuden aktiiviuskomista. Saattaisin tulkita tapahtunutta kutsuksi takaisin entisiin ympyröihin (kuten joskus omalla kohdallanikin, kun Sana tuli äärimmäisen lähelle "parempi mennä silmäpuolena sinne viihtyisämmälle puolelle, kuin kaksisilmäisenä sinne kuumempaan").

kesäsateessa kirjoitti:

Tietotyöpentu ahersi koneen ääressä öitä ja avonsa kävi huvittelemassa työkaverinsa kanssa Hangon regatassa. Paluumatkalla ties minne autonsa vähän karkasi käsistä ukkoskuuron vesiliirrossa satasen vauhdissa kahdessa promillessa läpi sillankaiteen heittelemään kuperkeikkoja kesäaamuiselle pellolle. Molemmat säilyivät liki vammoitta, vain vähän lasinsiruhaavoja. Tarkkailussa vielä sairaalassa.

Autosta tuli muusia, radio kuulemma jäi ehjäksi. Oli käynyt kääntämässä ylösalaisessa savuavassa autossa lisää volyymiä musiikkiin aamupellolla. Autolainoista oli vielä puolet maksamatta ja vakuutukset eivät juopottelun jälkivahingoista korvaa mitään. Jää maksettavaksi auto, tievahingot, sairaalalaskut ja perään tulee vähintään sakkoja ja ties mitä muuta.

Jossain taustallaan lienee nuoruuden aktiiviuskomista. Saattaisin tulkita tapahtunutta kutsuksi takaisin entisiin ympyröihin (kuten joskus omalla kohdallanikin, kun Sana tuli äärimmäisen lähelle "parempi mennä silmäpuolena sinne viihtyisämmälle puolelle, kuin kaksisilmäisenä sinne kuumempaan").

Lue lisää

Työkaveri ei ollut mukana kyydissä eksymyksellisellä kotimatkalla ja parempi niin. Poliisimittarilukema oli 1,9 ja sairaalan verikoelukema 2,3 promillea.

Poika kävi romukuolleiden autojen väliaikaiskalmistossa jossain lentokentän lähellä hakemassa kamat pois ja kuvailemassa romua. Turvallisia nämä nykyautot. Moottori oli tipahtanut ruttaantuneesta nokasta alaspäin eikä jaloille, Etu- ja sivulasit olivat lähteneet kai aika kokonaisina omille teilleen, eikä niitä vähäisiä lasinsirunaarmuja ollut kuin käsissä. Kipein paikka on automaattisesti kiristyvän turvavyön nykäisyn palovamma olkapäässä. Kuulemma autossa oli runsaasti tyhjiä , täysiä ja vajaita siideripulloja, joten niistä promillet. Tavaratilassa ollut teltta oli lähtenyt lentomatkalle ja telttakepit olivat murskanneet matkustajan puoleisen kojelaudan. Kännykästä ei löytynyt kuin akku ja kuori.

Niitten autoiluharrastus on ollut jo pidempään sellaista, että poika irroittelee moottorista kaikenlaisia sähköjohtoja, ettei tyttö pääse humalassa hurjastelemaan. Poika on alkanut pelätä kyydissäoloa. Olin minäkin kerran kyydissä pari kilometriä kun tyttö ajoi, huolestuttavan hällävälistä kaahailua.

Ne vasta joitakin kuukausia sitten tekivät keskinäisiä omaisuusjärjestelyjä. Talo siirtyi kokonaisuudessaan pojan ja auto tytön omistukseen kumpaankin kohdistuneet velat asianomaiselle mukaanlukien.

Tyttö on särkenyt selkänsä suhteellisen nuorella iällä ilmeisesti huolettomasti toteutettujen laskuvarjohyppyjen alastulojen kanssa, mukaanlukien tipahtelut hevosten selästä ja ties mitä kaikkea muuta vielä lisäksi.

tarinaan kirjoitti:

Työkaveri ei ollut mukana kyydissä eksymyksellisellä kotimatkalla ja parempi niin. Poliisimittarilukema oli 1,9 ja sairaalan verikoelukema 2,3 promillea.

Poika kävi romukuolleiden autojen väliaikaiskalmistossa jossain lentokentän lähellä hakemassa kamat pois ja kuvailemassa romua. Turvallisia nämä nykyautot. Moottori oli tipahtanut ruttaantuneesta nokasta alaspäin eikä jaloille, Etu- ja sivulasit olivat lähteneet kai aika kokonaisina omille teilleen, eikä niitä vähäisiä lasinsirunaarmuja ollut kuin käsissä. Kipein paikka on automaattisesti kiristyvän turvavyön nykäisyn palovamma olkapäässä. Kuulemma autossa oli runsaasti tyhjiä , täysiä ja vajaita siideripulloja, joten niistä promillet. Tavaratilassa ollut teltta oli lähtenyt lentomatkalle ja telttakepit olivat murskanneet matkustajan puoleisen kojelaudan. Kännykästä ei löytynyt kuin akku ja kuori.

Niitten autoiluharrastus on ollut jo pidempään sellaista, että poika irroittelee moottorista kaikenlaisia sähköjohtoja, ettei tyttö pääse humalassa hurjastelemaan. Poika on alkanut pelätä kyydissäoloa. Olin minäkin kerran kyydissä pari kilometriä kun tyttö ajoi, huolestuttavan hällävälistä kaahailua.

Ne vasta joitakin kuukausia sitten tekivät keskinäisiä omaisuusjärjestelyjä. Talo siirtyi kokonaisuudessaan pojan ja auto tytön omistukseen kumpaankin kohdistuneet velat asianomaiselle mukaanlukien.

Tyttö on särkenyt selkänsä suhteellisen nuorella iällä ilmeisesti huolettomasti toteutettujen laskuvarjohyppyjen alastulojen kanssa, mukaanlukien tipahtelut hevosten selästä ja ties mitä kaikkea muuta vielä lisäksi.

Lue lisää

Ne seurustelivat pitkään, ehkä toista vuotta silleen, että poika ei tuonut tyttöään näytille. Myöhemmin oli sitten muutama kunnollinen vierailu ja enimmäkseen vaan hyvin lyhyesti ohimennen pistäytymisiä. Vuoden ne asustelivat vuokrakämpässä, ennenkuin ostivat velaksi oman rivitalonpätkäsen. Siellä oli sitten tupaantuliaiskutsut kummankin vanhemmille yhdessä.

Tyttö "jostakin syystä" lakkasi käymästä sen jälkeen kun oli lainannut tältä meidän tulottomalta kotipentuselta rahat omiin veromätkyihinsä ja viimeistä edellisen auton vakuutuksiin ja tuskin saa kovin pikaisesti niin paljon rahaa kokoon, että pystyisi maksamaan velkansa. Kotipentu tekee hirmuisia kostosuunitelmia tytön päänmenoksi omien elämisedellytyksien ryöväämisestä.

arvoja kirjoitti:

Poikapentunen painui kotiinsa. Toisella oli toissapäiväinen 33-tuntinen ja eilinenkin on jo menossa päälle kolmenkuuden. Turun matkalainen palaili.

Mietteitä maailmanmenosta ja nettisuhteista on hautunut mielissä, kunhan joskus ehtisi kirjoitella. Lähinnä olen pohtinut netti-nimimerkkien arvostuskysymyksiä. Mistä omista sisäisistä syistään joku arvostaa jotakuta toista. Liittyy lukemaani kirjaan, Mark Twainin uusintapainokseen vuodelta 1906, "Mikä on ihminen", jossa hän väittää, ettei kukaan tee mitään muuta kuin ensisijassa omista syistään.

Eilen yritin kritisoida vanhan tutun "ison Peen" populismia Anneli-jupakassa, mutta yhteydet eivät sallineet lähehetyksen onnistumista.

Tämä puhumattomuuteni tällä kenestäkään konkreettisesti tunnetusta nimimerkistä sellaisenaan liittyy epäilyksiini tämän E/S/24:n omien hakuohjelmien mahdollisuuksista. Vaikka paikka on täysin tietymättömissä, pätevä hakuohjelman hallitsija saattaa pystyä löytämään vaikka mitä (tai sitten ei).

Muita lukemuksessa olevia kirjoja: Tulevaisuuden uhkakuvat / Juhani Kakkuri , jossa geofyysikko? tonkii maan menneisyyttä erityisesti jääkausien tutkijana ja valottaa tulevaisuusnäkökulmia samasta aiheesta.

Ja toinen: Elämän tulevaisuus / Edward O. Wilson, joka on aika synkkää luettavaa ihmiskunnan vuosikymmentuhantisesta suursukupuuttoaallon toimeenpanemisesta. Ihminen ei ole koskaan missään elänyt paratiisillisessa suhteessa muuhun luomakuntaan, vaan on aina ja kaikialla syönyt megafaunan sukupuuttoon ja nykyisellään ihmisettöman luonnollisen sukupuuttotahdin 1/megalaji/v voimistaminen noin kymmentuhatkertaiseksi enteilee huonoa.

Lue lisää

Lueskelin kirjan Lee Smolin: Kvanttipainovoima, jossa arvaillaan tulevaisten teorioiden mahdollisuuksia ja säieteorioiden kilpailuasetelmaa. Kirjassa ei ollut erityisesti uutta ja esimerkiksi se paksu Säiekirja: Näkymättömät ulottuvuudet oli innostavampi, vaikkakin vaikeaselkoisempi.

Myt on menossa lihava kirja fysiikan historiasta Helge Kragh: Kvanttisukupolvet. Fysiikan teorioiden esittelyä reilun sadan vuoden ajalta. 1800-luvun lopussa oli olemassa "eetteripyörreteoria", jollaista lähes kaikille pääkaupunkiseutulaisille tiedekiinnostuneille tuttu varanotaari Kauko Nieminen on markkinoinut jo vuosikymmeniä. (liuhuvapartainen ja -tukkainen (valko-) höpsähtäneen tiedemiehen klassinen arkkityyppi)

Kävin eilen totunnaisella vuokranmaksuretkuilullani (paikallinen rahanmyöntöinstanssi vaatii kuitilla todisteen maksetusta edellisen kuukauden vuokrasta) läpi helteitten. Vatut kypsyvät teiden vierillä ja ovat keleistä johtuen maukkaita.

Poika kävi ahertamassa hommiaan ja myöhästymässä puolesta tusinasta bussista, johon tarvitsi vippiä. Puoli yhdeltä yöllä lähti. Yöt ovat jo tähtisen pimeitä ja viikon päästä lentää tähdenlentoja. Toinen heräsi aamiaiselleen puoli kolme yöllä, joten yö jäi vähän repaleiseksi nukkumiseltaan.

Seuraillaan kiinnostuneena autoilun kehittymistä tai kehittymättäjäämistään. Ellei se ala rullata, pitänee pysytellä täällä syrjäkulmilla.

Uusintayritys suunnilleen aika monenteen kertaan. Poika pisti koneelle Operan ja se sekoittelee systeemejä minkä ehtii. O-lähetys ei tuntunut onnistuvan millään keinolla. Tämä yritys lähtee IE:llä.

Muuten Operassa on yllinkyllin mahdollisuuksia koneen kaatamiseen lukuisin eri tavoin ja ikkunoinnin virtuaalimuistin polttamiseen loppuun.

Poikapentu pitää tätä nyt vakituiseen etätyöpaikkanaan oman kotinsa asemasta, kun avonsa parantelee siellä kolhujaan lomallaan.

eri ohjelmilla kirjoitti:

Uusintayritys suunnilleen aika monenteen kertaan. Poika pisti koneelle Operan ja se sekoittelee systeemejä minkä ehtii. O-lähetys ei tuntunut onnistuvan millään keinolla. Tämä yritys lähtee IE:llä.

Muuten Operassa on yllinkyllin mahdollisuuksia koneen kaatamiseen lukuisin eri tavoin ja ikkunoinnin virtuaalimuistin polttamiseen loppuun.

Poikapentu pitää tätä nyt vakituiseen etätyöpaikkanaan oman kotinsa asemasta, kun avonsa parantelee siellä kolhujaan lomallaan.

Lue lisää

Ooppera on mainosversio, mistä ponnahtelee esiin vähänväliä ostamiskehoituksia ja se häiritsee systeemejä. Nyt jotain virtuaalinäyttömuistia on 2 gigaa ja pysyy paremmin pystyssä. Ruuturakennelman ja toimivuuden saa varsin sujuvaksi sommittelemalla sekaisin O:ta ja IE:a 25 ikkunaa yhtaikaa lomittain aktiivisina ja tilaakin vielä riittää.

Poika ja tyttönsä menevät jollekin vuokramökille epämääräiseksi ajaksi ja lemmikkikaninsa on ilmeisesti tulossa tänne siksi aikaa hoitoon.

harjoittelua kirjoitti:

Ooppera on mainosversio, mistä ponnahtelee esiin vähänväliä ostamiskehoituksia ja se häiritsee systeemejä. Nyt jotain virtuaalinäyttömuistia on 2 gigaa ja pysyy paremmin pystyssä. Ruuturakennelman ja toimivuuden saa varsin sujuvaksi sommittelemalla sekaisin O:ta ja IE:a 25 ikkunaa yhtaikaa lomittain aktiivisina ja tilaakin vielä riittää.

Poika ja tyttönsä menevät jollekin vuokramökille epämääräiseksi ajaksi ja lemmikkikaninsa on ilmeisesti tulossa tänne siksi aikaa hoitoon.

Lue lisää

Kone käyttäytyy enimmäkseen omituisesti ja oikkujen kiertelyksi pitää yrittää keplotella Explorerin, Operan ja Mozillan kanssa yhtäaikaa. Kukin avaa sivuja tavallaan (tai jättää avaamatta, tai lähettämättä).

Poika käy täällä viettämässä työrauhaa suhteellisen paljon. Sen kannettavakin alkaa hajoilla. Tyttönsä menee nenäleikaukseen ja siltä on oltu diaknosoituvinaan selkärankareuma. Eivät vielä aio uskoa. Asuntovelkojensa lyhennykset häilyvät jatkuvasti ulosoton rajoilla. Autotörttöily menee joskus oikeuteen. Veroihin on tulossa mätkyjä ja poika oli mielessään rakennellut selviytymistoiveita minun kuvitteellisen perintöni varaan.

Kotipentu onnistui kirjottautumaan yliopistoon läsnäoleväksi tulevaksi lukuvuodeksi. Rahaa ei ehkä vain riitä siellä käymiseen.

Vaimon yksi sisko on vaihteeksi taas kateissa. Hän elää ääriuskonnolliseti, meitäkin vielä paljon pidemmällä. Siltä kaidalta tieltä pääsee kahdelle puolelle harhaan. Sinne maailmallisuuden lavealle puolelle ja hurmahenkisyyden metsään. Ja minun arvioni mukaan hän on viihtynyt enimmäkseen siellä metsän siimeksessä. Rukoili joskus päiväkausia metsässä (jäte)säkissä ja tuhkassa, kunnes poliisit löysivät pyynnöstä ja toimittivat psykiatriselle ennen mulskahtamista Vantaanjokeen.

Hankki vasta joitakin vuosia sitten lapsen islaminuskoisen arabin kanssa (isä ei tietäne lapsesta.) Yritti tarjoilla lasta halukkaille ja pakoili lastensuojeluviranomaisia ympäri Suomea. Nyt jätti lapsen yhdelle sisarelle ja on tämän viikon ollut kaikilta tietymättömissä.

sekoilua kirjoitti:

Kone käyttäytyy enimmäkseen omituisesti ja oikkujen kiertelyksi pitää yrittää keplotella Explorerin, Operan ja Mozillan kanssa yhtäaikaa. Kukin avaa sivuja tavallaan (tai jättää avaamatta, tai lähettämättä).

Poika käy täällä viettämässä työrauhaa suhteellisen paljon. Sen kannettavakin alkaa hajoilla. Tyttönsä menee nenäleikaukseen ja siltä on oltu diaknosoituvinaan selkärankareuma. Eivät vielä aio uskoa. Asuntovelkojensa lyhennykset häilyvät jatkuvasti ulosoton rajoilla. Autotörttöily menee joskus oikeuteen. Veroihin on tulossa mätkyjä ja poika oli mielessään rakennellut selviytymistoiveita minun kuvitteellisen perintöni varaan.

Kotipentu onnistui kirjottautumaan yliopistoon läsnäoleväksi tulevaksi lukuvuodeksi. Rahaa ei ehkä vain riitä siellä käymiseen.

Vaimon yksi sisko on vaihteeksi taas kateissa. Hän elää ääriuskonnolliseti, meitäkin vielä paljon pidemmällä. Siltä kaidalta tieltä pääsee kahdelle puolelle harhaan. Sinne maailmallisuuden lavealle puolelle ja hurmahenkisyyden metsään. Ja minun arvioni mukaan hän on viihtynyt enimmäkseen siellä metsän siimeksessä. Rukoili joskus päiväkausia metsässä (jäte)säkissä ja tuhkassa, kunnes poliisit löysivät pyynnöstä ja toimittivat psykiatriselle ennen mulskahtamista Vantaanjokeen.

Hankki vasta joitakin vuosia sitten lapsen islaminuskoisen arabin kanssa (isä ei tietäne lapsesta.) Yritti tarjoilla lasta halukkaille ja pakoili lastensuojeluviranomaisia ympäri Suomea. Nyt jätti lapsen yhdelle sisarelle ja on tämän viikon ollut kaikilta tietymättömissä.

Lue lisää

Tämä päivä mennyt Ännälää lueskellen. Näköjään palautumisia on tapahtunut. Taidan pitää lintuolion edelleen lomalla niistä maisemista.

Hukkaantunut henkilökin on olemassa. Kuvitteellisten luulemuksien välillä on vain ollut informaatiokatkoja.

kuulumisia kirjoitti:

Tämä päivä mennyt Ännälää lueskellen. Näköjään palautumisia on tapahtunut. Taidan pitää lintuolion edelleen lomalla niistä maisemista.

Hukkaantunut henkilökin on olemassa. Kuvitteellisten luulemuksien välillä on vain ollut informaatiokatkoja.

Lue lisää

Kirjoitteluja erinäiseihin jonnekunneihin. Se aiottu enkvistikin e/k abioon.

Häviksissäolleesta lisäsalapoliisillista. Kaappasi ilmeisesti helluntailaisen toisen vaimon miehen ja asustelee sellaisen luona. Harhautti jäljittäjät. Löydettäessä kovasanaista tuomiskelua muiden vähäisemmistä rötöstelyistä. Edellinen lapsi saanee olla toisen siskon hoidossa toistaiseksi.

Kävin katsastamassa kirjastomatkalla naapurin pojan tulitikkuleikkien jäämiä, tarkemmin sivustaseuraajan jutuissa.

Laittomuuksien rehoittavuus ja oikeudenkäytön tehottomuus ja höynäytettävyys herättelee ajatuksia kuin tämä maa olisi menossa kovaa vauhtia kohti romahdusta. Mielessä elelee kirjoitusaikomus jonnekin menneisyyteen homolainläpimenoirvimyksien jatkoksi. Bankrotti saattaa olla vielä kaukanakin, kuten sen Galtungin arviot Jenkkilän konkurssista parinkymmenen vuoden päästä.

Nykyinen busse-setä tekee omasta puolestaan parhaansa, että odottelu ei jäisi niinkään pitkäksi. Irakin jälkiselvittely vie rahaa ja tuo ruumiita ja monta pahaa maata on vielä kurmottamatta, vaan ei taida tulla seuraavia kausia.

Asteroidit ovat mielenkiintoisia.

Muutama lienee löytänyt jo pyöränkeksijän työpajan.

Surujen ja kuolemien osaston keskenjääneisiin kirjoitelmiin olisi jatkoa, vaan en viitsi alkaa etsiä paikkaa.

Se odottelemani testamentti löytyi salakätköistään ja varsin odotetun sisältöisenäkin.

Väärentäjä sen sijaan oli hieman yllätys. Kaikesta päättäen se onkin perunkirjoituksen toimittanut asianajaja, joka haluaa jutusta pitkän ja osapuolet toistensa kimppuun suureen taistoon.

Vaikuttaa mielenkiintoiselta jutulta.

Kone kaatuilee totaalisesti kerran tuntiin suunnilleen, joten kirjoittamisien kanssa sietää olla varuillaan. Pitänee yrittää saada poika vielä toiseksi päiväksi virittelemään systeemejä. Eilispäivänä se rakenteli uudet yhteydet toimiviksi. Welhon motussa olisi ytyä vaikka mihin nopeuksiin, mutta maksuluokat nousee samalla. Yritetään halvimmalla aluksi.

havaittavissa kirjoitti:

Kone kaatuilee totaalisesti kerran tuntiin suunnilleen, joten kirjoittamisien kanssa sietää olla varuillaan. Pitänee yrittää saada poika vielä toiseksi päiväksi virittelemään systeemejä. Eilispäivänä se rakenteli uudet yhteydet toimiviksi. Welhon motussa olisi ytyä vaikka mihin nopeuksiin, mutta maksuluokat nousee samalla. Yritetään halvimmalla aluksi.

Lue lisää

Kone kupsahtelee modeemin päälläollessa viiden minuutin välein, joten surffailu ei oikein luonnistu. Standby-namikalla ahkerasti sammuttelemalla, jotain on sentään mahdollista tehdä. Nörttipentu ei ole vielä ehtinyt pistäytyä ihmettelemässä tilannetta.

tihentyy kirjoitti:

Kone kupsahtelee modeemin päälläollessa viiden minuutin välein, joten surffailu ei oikein luonnistu. Standby-namikalla ahkerasti sammuttelemalla, jotain on sentään mahdollista tehdä. Nörttipentu ei ole vielä ehtinyt pistäytyä ihmettelemässä tilannetta.

Lue lisää

Kone- ja yhteystilanne ennallaan.

Lapinretkeilykulumisia olisi kiva lukea jostakin.

Olen lukenut jo (ja jatkan edelleen) joutoaikoinani kuvitteellisen kaljaseurueen kirjallista tuotantoa osittain uusintoina: viisi enqvistiä, yksi valtaoja, kaksi huovista. Voisi melkein suositella virtuaali( tai reaali-)kokoontuville samanlaista tutustumista toistensa tuotantoihin. E&V eivät tunnu tajuavan kristilisestä teologiasta pätkääkään, eikä H:lta ole vielä löytynyt mainintoja kosmologiasta.

Katsaus kirjoitti:

Kone- ja yhteystilanne ennallaan.

Lapinretkeilykulumisia olisi kiva lukea jostakin.

Olen lukenut jo (ja jatkan edelleen) joutoaikoinani kuvitteellisen kaljaseurueen kirjallista tuotantoa osittain uusintoina: viisi enqvistiä, yksi valtaoja, kaksi huovista. Voisi melkein suositella virtuaali( tai reaali-)kokoontuville samanlaista tutustumista toistensa tuotantoihin. E&V eivät tunnu tajuavan kristilisestä teologiasta pätkääkään, eikä H:lta ole vielä löytynyt mainintoja kosmologiasta.

Lue lisää

Poikapentu ei ehdi korjaushommiin, eikä kaikesta puhelinneuvonnastakaan ole ollut apua. Kokeilin umpimähkämitalla kaikenlaista mieleentulevaa. Vetelemällä sekalaisia piuhoja sinne tänne ja kokeilemalla. Ja aina vaan kaatuilee. Kone auki ja vaihtelin kortteja paikasta toiseen. Se taisi tepsiä, vaikka outoja palomuuriviritelmiä joutuikin mähkäilemään ummikkona arviokaupalla. Nyt ei ole kolmeen tuntiin kaatunut, vaikka ikkunoita on reilusti auki.

Toisaalta tässä netittömänä aikana on päässyt niin kirjojen lukemisen makuun, että tekisi mieli jatkaa tehoisammin sitäkin. Molemmille aika ei täysitehoisesti riitä.

Ehdin nyt vasta lukea sen kaljaseurueketjunkin loppuun.Ja muuallakin olisi mielenkiintoista meneillään.

Parin vuoden yrittämisen jälkeen vihdoin saatiin keittiön astiakaapin uudet ritilät. Entiset olivät pahkiruosteessa päällyste hilseilleenä.

Käväistiin oikeusavun maksuttomassa ensineuvonnassa. Pesänselvittäjä pitäisi ostaa sikana säkissä. Taitaa jäädä hankkimatta. Raamatusta pomppii vastaan lohdullisen toiveikkaita kohtia itselle ja hirmu-tuho-tuomion-uhkia kepuleille perintöjutun tiimoilta.

Etnan webcameissa Vulkanon kamera on vaihdettu parempaan. Hyvän näköinen ilta-auringossa.

Kuulumiskimppu kirjoitti:

Poikapentu ei ehdi korjaushommiin, eikä kaikesta puhelinneuvonnastakaan ole ollut apua. Kokeilin umpimähkämitalla kaikenlaista mieleentulevaa. Vetelemällä sekalaisia piuhoja sinne tänne ja kokeilemalla. Ja aina vaan kaatuilee. Kone auki ja vaihtelin kortteja paikasta toiseen. Se taisi tepsiä, vaikka outoja palomuuriviritelmiä joutuikin mähkäilemään ummikkona arviokaupalla. Nyt ei ole kolmeen tuntiin kaatunut, vaikka ikkunoita on reilusti auki.

Toisaalta tässä netittömänä aikana on päässyt niin kirjojen lukemisen makuun, että tekisi mieli jatkaa tehoisammin sitäkin. Molemmille aika ei täysitehoisesti riitä.

Ehdin nyt vasta lukea sen kaljaseurueketjunkin loppuun.Ja muuallakin olisi mielenkiintoista meneillään.

Parin vuoden yrittämisen jälkeen vihdoin saatiin keittiön astiakaapin uudet ritilät. Entiset olivät pahkiruosteessa päällyste hilseilleenä.

Käväistiin oikeusavun maksuttomassa ensineuvonnassa. Pesänselvittäjä pitäisi ostaa sikana säkissä. Taitaa jäädä hankkimatta. Raamatusta pomppii vastaan lohdullisen toiveikkaita kohtia itselle ja hirmu-tuho-tuomion-uhkia kepuleille perintöjutun tiimoilta.

Etnan webcameissa Vulkanon kamera on vaihdettu parempaan. Hyvän näköinen ilta-auringossa.

Lue lisää

Poika kävi virittelemässä koneen suojaukset kuntoon. Jotain viruksia tuntuu olevan aktiivisina liikkeellä, kymmenisen kertaa tunnissa tulee tunnustelu-bingauksia koneen avoimuusasteesta kaiken maailman osoitteista, missä virukset pitänevät majojaan. Yhteysnopeus tuntuu kärsineen virittelystä.

Nuorin pentu voitti maaottelulippuja, mutta painui Raaheen viikonlopuksi ja jätti liput myytäviksi, vaan kysyntää ei tunnu olevan.

Keskimmäinen haaveilee opiskeluahdistuksen kynsissä ehtivänsä ensi viikolla kirjoittautumaan läsnäoleväksi, vaan vaikeuksia tuntuu olevan vuorokausirytmin sovittamisessa soveliaaksi (kävi vasta tunti sitten nukkumaan).

Enqvistin uusin, Kosmoksen hahmo, on mielenkiintoista luettavaa. Hän kirjoittaa paljon kaikissa kirjoissaan uskonnosta ja alkaa päästä jo asiallisiin äänensävyihin. Hän pyörii "koiran pohdinnoissa" (luku 11) sattuman ympärillä, onko henkilökohtaisella yksilötasolla sattumilla merkitystä vai ei.

Mielestäni hän on siinä hyvin lähellä arkikristillisyyden reaaliydintä. Ateistit/agnostikot kieltävät satunnaisuuden merkityksen ja uskovat nimenomaan 'elävät suunniteltujen sattumien varassa'. Aihe kaivannee parustellisempaa käsittelyä kenties joskus jossakin.

S24n sähköposteista silmiin sattunutta, jotta onpi tuloillaan hakuohjelma, jolla voi hakea ties mitä vuosien takaakin kenties näistä liki 7 miljoonasta viestistä. Saapi nähdä pääseekö sillä ylirajojen menneisiinkin käsiksi.

Kommentoimattomuus tuntuu lisääntyvän kaikissa maisemissa. Kiireiseisen elämänrytmin ihmiset eivät jaksane aktiivisella innolla odottaa viikkoa tai paria, että vastaus johonkin tulisi ja sitten kun tulee viikkojen kuluttua, eivät huomaa sitä tai ovat unohtaneet asian.

Houkutteluissa taasen pieni parvi ihmisiä mukaan. Liekö kynnys liian korkea aloittelevaisille päästä edes sisäpuolelle.

ja suunnitelmat samoin.

Jatkokirjoitelmille on kehkeytymässä sisältöä mutta toisin (ketjua edeltävän takautuvusnettiRtarinan runsain määrin positiivissävytetympi liveversio) kuin kuvittelin ja muualle kuin aioin.

Tietokoneen kovalevy ääntelee huolestuttavan tuohoaenteilevän oudosti ja on jo ilmeisesti tuhonnut osan suurinta kovalevyosiota ja saattaa räpsähtää lopullisesti milloin vain.

Nettiyhteyksissä on langattomana viiden liitännäiskoneen optio, jonka toteuttaminen enenee jossakin määrin kaikenaikaisesti.

Mille toteutukselle olisi käyttöäkin. Nykykäyttöiselle on usein kahdesta neljään hengen jono. Poika kulkee aina oma kannettavansa mukanaan, mutta siltikin työskentelee usein kahdella koneella yhtäaikaa.

vaihtuvat kirjoitti:

ja suunnitelmat samoin.

Jatkokirjoitelmille on kehkeytymässä sisältöä mutta toisin (ketjua edeltävän takautuvusnettiRtarinan runsain määrin positiivissävytetympi liveversio) kuin kuvittelin ja muualle kuin aioin.

Tietokoneen kovalevy ääntelee huolestuttavan tuohoaenteilevän oudosti ja on jo ilmeisesti tuhonnut osan suurinta kovalevyosiota ja saattaa räpsähtää lopullisesti milloin vain.

Nettiyhteyksissä on langattomana viiden liitännäiskoneen optio, jonka toteuttaminen enenee jossakin määrin kaikenaikaisesti.

Mille toteutukselle olisi käyttöäkin. Nykykäyttöiselle on usein kahdesta neljään hengen jono. Poika kulkee aina oma kannettavansa mukanaan, mutta siltikin työskentelee usein kahdella koneella yhtäaikaa.

Lue lisää

 


 • Advanced Search
 • Preferences
 • Language Tools







Laskin:
Tulos:












En-Fi-En














Welho
Sanakirja
Tiedonhaunportti
Google!

Suomalainen Google
Kuva Google
Kuvahaun
lisäasetukset
Kääntäjä

MovieDataBase
RadioDei
tv7
Radio-ohjelmat
Televisio
BBC World
Altavista
Astalavista
Dejanews
Kirjastohaku

Kirjastot

kesäkirjastot

Olavi Peltola

raamattuhaku
Rttu
vertailutekstein
1933,38/92
Ilmestys
Rttuvirhe-Syväntö

Vulgata

Hebrew bible
UT hepreaksi
Beresit
Juut kalenteri
Itkumuuri

Kirkkovuosi
Virsikirja
Psalmboken-sv
Almanakat
Maailmanhistoria
Googlekartat
Koordinaatit
Sähköposti
nettiposti
Huutonet
Suomi24
Säilö
Geriatria suomiposti

luukkuposti
Sähköpostihaku
Koulukaverit
Koulunkäyntiavustajat

Opetus ja
toimitus
Tekstiverstas

Suomen
apteekit
Espoonlahden
apteekki
Olarin
opinto-opas
Fotonet

Lisää fotoja

1100
kuvaa
smilejä
stereogrammeja

Syötäviä
sanoja
Fraktaalitaidetta
Puppulausegeneraattori

Scifi-fantasia
Virtuaalimatka
Lähde
Kim



Sää

Lieksa cam
Paikallistelevisioita
Jenkkitv
Tv5 ym tv
Xmsg
Kaleva
24box
Artic
CUBiX mail
Lumisoft mail
Kursseja


Hesarin Kartta

Helsingin
Kartta
Reittiopas
Suomen kartta
JulesVerne
Aikataulut
Seutuliikenneaikataulut

aikataulu
150
aikataulu
147
Kirkkonummelle

Kirkkonummelta

Ravalsiin

Wikströmin linjat
Hki-Vantaa
lentoasema


Pikauutiset
Verkkouutiset
YLE
Yle
Teksti-TV
MTV3 uutiset
CNN USA
CNN Europe
BBC news
Washington Post
Jerusalem Post
Israelin
kansallisuutiset
tsunami blog


Hesari
New York Times
IT News
huuto
Sonera
radoilinja
Matkapuhelin net
HPY


CIA World
Factbook 2001
World Clock
World Maps
Easymap

Eurooppa
Tieteessä
tapahtuu
tieteessä
tapahtuu uusi
Nature
Science
Tiede
AS
Maailman
eliölajit
Peetan
Florat
Metsähallitus


Nordea
Aktia
Sampo

Sammon
verkkopankki
Sammon
uusi osoite
Veikkaus
Kauppalehti
EQ-online
stock today
Moneyconvertter
Conventum
FIM
HEX

Kinopalatsi
FINNKINO

buzz
booking
Sinin
linkit
Mircin linkit















Oma Sää





SÄÄ

FMI pilvet
Suomen sähkö
gisstemp
Eurooppa-UV
UV-säteily
Helsinki
CO2 Mauna loa
Satelliittikuvia
global
IR
Ruotsin säät
Ruotsin
uv-indeksi
uv koko maailma

Lisää
uvs
Maailman otsoni

uusi Otsoni

Tanskan säät
Maailman
sää
Real-Time-data

Päivänastrokuva

Realtimepic
Earth
Sääkartta


Eur
cloudtemp anim
Eurosaalinkkeja
myskybongari
Haukkovaaran myrskysivut
säähavaintoja

euroopan
pilvet
terminaattori

aallonkorkeus
Merenlämpöanomalia

numeerinen meteorologia

vedenkorkeus

Ruotsin
vedenkorkeus
rannikkoasematiedot

Aaltoennuste
itämeri
myrskyareena

sääjuttuja

lintusää

sääennusteita

Aaltoennusteita

Lisää aaltoja


AVARUUSSÄÄ

Space Weather
Aurinko-ennuste
NOAA Space weather
Today

Soho laajakulma

lasco

Pehmoröntgen
Astronumy&space

Maapallo
 
päivän
flarelista
kosminen
säteily
1minutrealtime

avaruusuutisia
Lisää avaruutta

magnetopaussi
magnetogrammi
kiiruna
nurmijärvi

magnetogrammi moskova

mag.parvi
gammaburst

aurinkolinkkejä

avaruussäälinkkejä

Xray 1min

Xray 5min

Xray ja muutkin vanhat
Elec
SiS 2h
SiS 6h
ACE
acen
tuulitaulukot
ACE home
Revontulikartta

auroramonitori

Aurorakarttoja
Sodankylä
päivä
Sodankylä 2h

Current Solardata
Solardatalinks
tv-radio

radiohertsit

AVARUUS

Tähtitaivas
nyt
Komeettaennakko

Komeettasivu

Comet
X5 paikka
ikeya-zhang
NEAt
Akita

Colorgrammeja
Nasa
marsrovergallery
Mars
Envisat
Lisää
Nasaa
ISS
Satelliittihaku

Hubble
Hubble
picgalleria
Subarun
kuvia
Jpl
Esa
Hayabusa

 
SÄÄJUTTUJA

Myrskysääennuste
Maxilinkistö
Painekäyrät

Vantaa 2vrk

Vantaa 5vrk
Lohja
Uusikaupunki2p

Päivän
sääuutiset
atlantin hurrikaanit

Atlantin
satkuvia
hurrikaani
Hurrikaanit

Hurrikaanien
reittikartta
Hasardimyrskyjä

Imagegallery
ajan ilmiöistä
Satellite-met

Mikon sääsivu
euroopan
tuuli
online
linkkejä
Hyvät
Tähti- ja säälinkit





MAANJÄRISTYKSET
Euroopan järistyksiä

Amerikan järistyksiä

webcam seismo

NEIC
live
seismic
redpuma
Tulivuoret
tsunami

Asemakartta

Seismoverkko
Seismologian laitos
Suomen
järistykset
seismic monitor
seismiset asemat
Strombolin
järinät
Tulivuorilinkkisivu

tulivuoria
realtime
tulivuorista

Tulivuoriviikkokatsaus

volcano
livecam
Sat-pic
tulivuorista

stromboli
on-line
Volcano
livecams
 
Unzen

Live Etna
Tulivuori
webcam
Kliuchevskoi

Popo
Live Colima

Kilauea

Outomaa

Geysir
Swiss volc LCam
Eruption news