Jos Saksa olisi valloittanut Leningradin vuonna 1941 mihin se olisi pystynyt ellei Aatu olisi määrännyt piiritystä ja siirtänyt keskeisiä Pietarin valtaukseen tarkoitettuja joukkoja Moskovaa vastaan niin mikä olisi ollut sodan lopputulos?
Jos Saksa olisi valloittanut
Aatun viikset
16259
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
valloittanut Englannin.............
Ei saannut ilmaherruutta Kanaalin yllä koska Göring vaihto lentonurmikkokenttien pommituksen kaupungien pommittamiseen.
Kun sakut moukaroi Lontoota oli RAF:lla aikaa vahvistu riittävästi että se pystyi antamaan Luftwaffelle turpaan.
Sodan lopputulosta ei Leningradin valloitus olisi muuttanut miksikään. Leningrad ei ollut Neuvostoliiton tai Saksan sodankäynnille kovin merkittävä.
Psykologinen merkitys sillä olisi ollut suurempi, mutta ei sellainen, joka olisi lamauttanut Neuvostoliittoa tai länsiliittoutuneita tai toisaalta innostanut Saksaa parempiin suorituksiin. Merkitys olisi todennäköisesti ollut saksalaisille pahin. Venäläiset olisivat tuollaisen heille tärkeän miljoonakaupungin puhdistamisesta (sehän siitä todennäköisesti olisi seurannut) tunteneet yhä suurempaa vihaa saksalaisia kohtaan. Luultavasti Saksaa ei olisi kohdeltu sodan jälkeen niin hyvin kuin tapahtui, vaan saksalaiset olisivat saaneet kärsiä vieläkin pahemmin kuin tapahtui.
Jos Hitlerin järjettömästä ja täysin epäonnistuneesta urasta voi löytää joitain älykkäältä vaikuttavia toimia, voisi tämä Leningradin valloittamisesta luopuminen olla yksi niistä. Todennäköisesti kyse ei kuitenkaan ollut älykkään valtiomiehen kauas ajattelevasta hyötyjen ja haittojen punninnasta, vaan pelkästä maanisesta lyhytjänteisyydestä, jossa voimia siirreltiin sinne tänne kulloistenkin mielialojen vaihteluiden mukaan.
Suomen kannalta Leningradin valloitus olisi todennäköisesti ollut katastrofaalinen asia. Maamme olisi joutunut tiiviimmin Saksan yhteyteen ja mahdollisuudet irrottautua siitä olisivat olleet jääneet olemattomiksi. Suomi oli luultavimmin joutunut jäämään Saksan uppoavaan laivaan siihen saakka, kunnes Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen yhtenä Saksan liittolaisista. Maamme olisi kiinnitetty tiukasti Neuvostoliittoon. Suomen kohtalo Leningradin tragedian varjossa ja Saksan liittolaisena olisi luultavimmin ollut jopa kovempi kuin Baltian maiden, jotka olivat olleet vain Saksan miehittämiä ja, joissa voitiin ajatella puna-armeijan tulleen vain vapauttamaan näitä kansoja. Suomen suhteen tilanne olisi ollut toisenlainen. Stalinin kansallisuuspolitiikan tietäen voisi kuvitella, että suomalaisista suurin osa olisi melko nopeasti siirretty uudisasuttamaan joitain Siperian ikiroutaisia alueita mukaviin ja hyvin vartoituihin parakkileireihin. Miten paljon meistä olisi ollu jäljellä enää Neuvostoliiton lopulta romahdettua?
" Sodan lopputulosta ei Leningradin valloitus olisi muuttanut miksikään. Leningrad ei ollut Neuvostoliiton tai Saksan sodankäynnille kovin merkittävä. "
Saksalaisten joukkoja olisi vapautunut muille rintamanosille, ja sillä olisi ollut merkitystä.
Leningradin piiritys sitoi yhden kipeästi tarvitun armeijaryhmän saksalaisia joukkoja.
luopumiseen oli, että Hitlerille selvitettiin, millainen urakka olisi monimiljoonaisen asujaimiston ruokkiminnen. Silloin hän päätti vain saartaa kaupungin ja antaa asukkaiden kuolla nälkään. Sen jälkeen laupunki voitaisiin tuhota.
Toisaalta on selvää, että L:n valtaus tuskin olisi sotaa ratkaissut. Kieltämättä Saksa olisi saanut irti kipeästi tarvitsemiaan reservejä, mutta eihän valtaus olisi tappioitta käynyt. Sen tiedämme Stalingradista. Lisäksi on huomattavaa, että nyt Moskovan puolustukseen käytetyt voimat olisivat olleet vapaina L:n suuntaan.
Nämä asiat eivät suinkaan ole yksinkertaisia.
Mutta eihän Aatu aikonut niitä ruokkia? Eihän ne ruokkineet Puolassa ja Ukrainassakaan niitä slaaveja joiden alueet valtasivat.
Noinkin, mutta toisaalta. koska Saksa ei lähtenyt hyökkäämään ja valloittamaan Leningradia, siltä vapautui joukkoja muille rintamanosille. Hyökkäys olisi sitonut joukkoja pitkäksi aikaa Leningradiin lisäksi olisi tullut eteen suuren väestön sitomat joukot (riippumatta siitä, miten Saksa olisikin päättänyt hoitaa Leningradin väestön aiheuttaman ongelman).
Tietenkin, jos hyökkäys olisi ollut hyvin nopea ja saksalaisille vain vähän tappioita aiheuttava, olisi joukkoja lopulta vapautunut muualle. Mikäli hyökkäys olisi kestänyt kauan ja aiheuttanut saksalaisille suuret tappiot, olisi raunioituneen kaupungin hallinnasta saatu hyöty taas hyvin kyseenalainen.
Saksan kenraalit olivat hyökkäyssodan strategian suhteen erimielisiä aatun kanssa. Leningrad ja Moskova yhtenä suupalana oli Saksalle liikaa. Hitler tekikin heti toisen ratkaisevan erehdyksen hajoittamalla armeijansa kahtaalle, Moskovaan ja Leningradiin. Ensimmäinen erehdys, tai voimannäyttö omille kenraaleille, kuka se oikein määrää mihin ja milloin hyökätään oli ollut jo aiemmin Dunkerquen keskeytetty valtaaminen.
Hitler olikin varmaan vain veitikka, kuten Veikko Huovinen osuvasti kirjassaan häntä panetteli.
http://www.kepa.fi/kumppani/980/
Aatu oli Der Fuhrer! Oli siinä asiantuntijoilla kova tilanne kun korpraali määräsi strategian OKW:ssä.
Dunkerquen keskeytetty valtaaminen? Keskeyttikö Aatun sen siksi että halusi vielä viimeisen rauhantarjouksen ojentaa Britannialle johon läskipää Churchill ei tarttunut vaan valitsi mieluummin Stalinin?
Mansteinia. Liika kunnia hänelle ei ollut enää oikein sopivaa.
Aatu näytti asiantuntijoille kuka on pomo. Esimerkiksi Dietlin ehdotuksesta eli yhdestä keskitetystä hyökkäyksestä Kantalahteen kieltäydyttiin sillä perusteella että Suomesta oli 120km matkaa Murmanskiin vaikka Dietlin ehdotuksen toteuttaminen olisi varmasti katkaissut liittoutuneiden avun iivanoille.
Lopputulos olisi ollut, helvetin pitkä näännytyssota kaupungin sisällä, Pietari on sokkeloinen ja kanavien halkoma alue, ei siellä edetä panssareilla, se pitää vallata talo talolta ja lopputulos on se, että sinulla on viisi miljoonaa ihmistä ruokittavana, valmiina kapinoimaan kokoajan.
Oli paljon järkevämpää antaa kaupungin olla piiritettynä ja ihmisten nälkiintyä hiljalleen.
Ja mitenkäs köyhät pietarilaiset jotka olivat neuvostovallan sortamat olisivat kapinoineet? Olisivat vallanneet sen kaupungin. Tappaneet sen paskiaisen Zhdanovin! Andrei Ždanov jos kuka oli mies joka ansaitsi tulla tapetuksi mahdollisimman julmalla tavalla. Viinahan sen iivanan tappoi mutta helpolla pääsi ottaen huomioon mitä kipua aiheutti miljoonille toiminnallaan.
Eikös Aatu vuonna 1942 yrittänyt Pietarin valtausta? Fuhrer otti 11. Armeijan sitä varten heti Sevastopolin valtauksen jälkeen vaikka 11. Armeijaa olisi tarvittu Kaukasuksella.