Maanantaina 13.8.2001 oli A-studiossa pieni
reportaasi ylläolevasta aiheesta.
ONKO VAPAUS VAIN VAPAUTTA OLLA USKOMATTA?
Suomi pitää itseään vapaana maana, jossa saa
elää, kuten parhaaksi näkee, mutta suomalaisten
näkemys vapaudesta on rajoittunut ainoastaan
siihen, että on vapautta olla uskomatta Jumalaan.
Entäpä ne ihmiset, jotka sydämestään uskovat
Jumalaan ja tahtovat elää Hänen tahtonsa mukaan?
Tässä ei liene tarpeen luetella kaikkia niitä
uskontoja, joiden edustajien elämästä on tehty
mahdollisimman vaikeaa, sillä ongelma ei
taidakaan liittyä vain yhteen tiettyyn uskontoon.
Miksi on niin vaikeaa suomalaisille hyväksyä
vieläkin se, että muslimille islam ei merkitse
ainoastaan uskontoa ja henkevyyttä, joka pitäisi
kanavoida suomalaisille "sopivina" aikoina,
jolloin se ei häiritse rahantekoa tai muuta
maallista toimintaa? Työpaikoilla vallitsee
suoranainen kaksinaismoraali sen suhteen, että
krapulassa saa tulla töihin eikä sen työtehoa
alentavasta vaikutuksesta puhuta kuin
hyssytellen. Joissakin työpaikoissa juopottelua
saatetaan pitää jopa "inspiroivana" ja työtehoa
lisäävänä tai sitten jatkuvista tupakkatauoista,
joita voi tulla useitakin päivän aikana... mutta
se, että muslimille annettaisiin mahdollisuus
rukoilla 5-10 minuuttia kenties ainoastaan kerran
työpäivänsä aikaan on jotain hirvittävän
radikaalia ja se vie mukamas työaikaa.
ULKOISESTA OLEMUKSESTA RANKAISEMINEN
Musliminaisia, joilla on koulutus ja ammattitaito
tehdä töitä, rangaistaan siitä, että he
pukeutuvat uskonsa mukaan. Mikä oikeus Kelalla on
rangaista musliminaista 6 viikon karenssilla, jos
ei tule valituksi työhaastattelussa yrityksen
imagosyiden vuoksi? Ainakin ennen oli sellainen
systeemi, että palkkaamatta jättämisen syy oli
kirjattava ylös, sikäli kun se Työvoimatoimistoa
liikuttaa. En ole ennen kuullut, että ihmistä voi
rangaista pukeutumisensa perusteella. Eihän
minkään muunkaan fyysisen syyn vuoksi voida
keneltäkään elantoa viedä. Rangaistaanko työtöntä
parturia lyhyestä tukasta, jos yrityksen imago
vaatii pitkää tukkaa työnsaamiseksi? Ja mitä
siitä, jos hiukset vaikka ovat piilossa?
Sanotaan, että hän itse on aiheuttanut omalla
toiminnallaan sen, ettei työpaikkaa saanut. Vielä
tähän päivään mennessä en ole huomannut oman
huivini häiritsevän sorminäppäryyttäni atk-töissä
tai ajattelukykyä.
MIKÄ ON NYKYPÄIVÄN ALISTAMISTA? EI AINAKAAN
USKONTO.
Onko todellakin niin, että nykypäivänä pitää
alistua ja heittää pois kaikki itsekunnioitus ja
mennä haastatteluun puolialasti, että työpaikka
irtoaa? Mitä merkitystä esimerkiksi
toimistotyössä on fyysisellä olemuksella? Ne,
jotka kulkevat talvipakkasellakin ilman hattua
jäädyttäen viimeisetkin järjenrippeensä,
kuvittelevat huivin jotenkin estävän älyllisen
ajattelun, kun musliminainen kokee asian juuri
päinvastoin. Kun yhteiskunnassa keskitytään
ulkoisen vaikutuksen tekemisen sijasta itse
työntekoon, saadaan huomattavasti enemmän aikaan
tulosta - mitä se kenellekin sitten merkitsee.
Onko niin, että nykypäivänä naisen täytyy vetää
sotamaalaus meikin muodossa naamaan joka kerta,
kun ulos kotoaan astuu. Muslimien kohdalla
valitetaan yhdestä kahvitunnin pituisesta
rukoiluhetkestä ja vaatetuksesta, kun kukaan ei
kiinnitä huomiota siihen, miten paljon aikaa
kuluu hukkaan, kun toisaalla naiset taas joutuvat
koko päivän kohentelemaan meikkejään ja
asettelemaan vaatteensa niin, että heidän
vartalonsa olisi tarpeeksi "myyvä" ja
positiivisesti yrityksen imagoon vaikuttava,
jotta sillä saataisi lisää myyntiä aikaan. Entäpä
aika, joka käytetään liikuntaa työajan
ulkopuolella. Liikunnan tarkoituksenakaan ei ole
enää hyvänolon tuottaminen, vaan pelkästään
tuloksen saaminen, jotta oma vähitellen kuitenkin
rappeutuva ruumis saataisiin pysymään hehkeänä
pidempään, jotta imago säilyisi ja jotta
työpaikka pysyisi.
Kaupat ovat menettäneet kaiken luovuutensa ja
mielikuvituksensa, kun nykyään kaikkea myydään
sillä, että löytyy myyntinaisia tai muita imago-
työntekijöitä, jotka ovat valmiita asettamaan
itsensä sen näköisiksi, että ei tiedä, kumpi on
tärkeämpää - itse tuote, jota myydään, vaiko se,
että myyjä näyttää mahdollisimman herkulliselle,
kuten täällä on tapana sanoa...
KAKSINAISMORALISTINEN VALITTAMINEN - TEE NÄIN,
ÄLÄ TEEKÄÄN!
Ongelmia on kuitenkin kaikkien uskontokuntien tai
kulttuuriryhmien edustajien mahdollisuuksissa
saada paikka yhteiskunnassa.
Pukeutumisongelmat ovat kuitenkin pienimpiä.
Suurin ongelma on siinä kaksinaismoralismissa,
että toisaalta valitetaan, ettei maahanmuuttajat
käy töissä ja elävät täällä "loisina", mutta eipä
suomalaisetkaan ole heitä paljon auttaneet. Monet
aloittavat jonkinlaisen yritystoiminnan enemmän
tai vähemmän menestyksekkäästi pakon edessä.
Monilapsisella perheellä ei ole valinnanvaraa.
Työtä ei saa, jos on väärä uskonto, väärän
värinen, väärä kieli tai väärät vaatteet, vaikka
olisi miten huippukoulutettu! On törkeää, että
samalla kun käsketään elättämään itse itsensä,
siihen ei anneta mahdollisuutta. Täytyy olla
melko pitkälle koulutettu, että mahdollisuudet
olisivat edes tasan jonkin "koristetyöntekijän"
kanssa - ja sittenkin jotkut ovat kateellisia
siitä, että kyseisellä maahanmuuttajalla tai
muulla vähemmistön edustajalla on parempi
koulutus... se kun on muka vienyt paikan joltakin
toiselta. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus
itse edetä älyllään ja kouluihin valitaan
arvosanojen perusteella!
Olen miettinyt pitkään sitä, että miten yksi
vaatekappale - huivi - voi järkyttää ihmisiä niin
paljon. Onko se siksi, että olen suomalainen
nainen, muslimi, ja kaikki tietävät minun olevan
itsenäinen ja vapaa valitsemaan? Valinta on ollut
minun omani. Sitä on vaikea joidenkin sulattaa,
että suomalainen nainen vapaaehtoisesti
kieltäytyy näyttämästä itseään koriste-esineenä
ja odottaa sekä miesten että naisten kohtelevan
häntä ihmisenä, joka ei ole vain jokin kanan
rintafile lihatiskissä! Olen koulutettu ja
opiskelen koko ajan lisää tullakseni paremmaksi
ammattilaiseksi. Kunnianhimoa minulta ei puutu,
mutta arvojeni vuoksi haluan olla vapaa myös
valitsemaan toisin. Vapaus levätä, kun väsyttää
tai on sairas tai kun elämäntilanne muuttuu niin,
että työnteko ei ole mahdollista, esim. kotona
lasten hoitoon keskittyessä, mikä sekin on
yhteiskunnallista työtä! Olenko minä loinen?
Pitää kuitenkin olla mahdollisuus vapauteen
valita.
TASA-ARVO UUVUTTAA
Kaikki eivät halua uraputkeen ja siihen ei
pitäisi pakottaa. Naisten vapaus ja tasa-arvo ei
enää päde, jos työssäkäynnistä tulee normi, jota
täytyy noudattaa oman ja lastenkin hyvinvoinnin
kustannuksella. Kuinka moni nainen nyky-
yhteiskunnassa uuvuttaa itsensä henkisesti ja
fyysisesti sillä, että yrittää antaa kaikkensa
työelämälle ja kodille ja olla itsenäinen ja
vapaa nainen, vaikkei sitä enää olisikaan?
Työssäkäyvät naiset usein joutuvat tekemään
kodinkin työt. Onko se sitten tasa-arvoista, että
pitää yrittää päteä joka paikassa onnistumatta
täydellisesti enää yhtään missään? Eikö naiset
uskalla kysyä itseltään, mihin oikeasti haluavat
elämässään keskittyä ja pyrkiä? Onko
uraputkiajattelu vain jokin merkki
luottamuspulasta omaan mieheen, että kaiken
varalta tahtoo olla itsenäinen
taloudellisestikin, jos vaikka jotain ikävää
sattuisi, mikä monen kohdalla käykin toteen...?
Jokainen nainen taustoistaan riippumatta tietää
sen, ettei kodin ja työn yhdistäminen niin
helposti käy. Jostain on joustettava, mutta sen
ei pidä antaa luokitella ihmistä loiseksi, jos
itse lapsensa hoitaa kotona, sillä onhan
jokaiselle kuitenkin läheisin oma perhe, joka
rakastaa todellista ihmistä eikä vain
ihmiskonetta, joka tuottaa jotain jollekin
toiselle. Työelämässä olet tärkeä ainoastaan
rahantuottajana, vaikka kivoja työkavereita
voikin olla.
TALOUDELLINEN AHTAALLE KIRISTÄMINEN
Onhan se jo älytöntä, ettei oman lapsensa
hoitamisesta saa palkkaa tai eläkettä. Pitäisikö
siis vaihtaa lapsia naapurin kanssa päiväksi,
jotta voisi lakia kiertää ja nimellisesti hoitaa
jonkun toisen lasta, josta edes saa jonkinlaisen
korvauksen? Lapsia ei todellakaan arvosteta tässä
maassa ja se tehdään selväksi jokaiselle
parikymppiselle naiselle, että ura on poikki, jos
raskaaksi hankkiutuu! Kuka niin sanoo? Mitä siitä
onkaan seuraamassa; eläkeläisiä alkaa kohta
olemaan niin paljon, että eläkeikää pitää
korottaa kuolemaan saakka, ettei vaan valtion
tarvitsisi maksaa mitään.
Valinta on kuitenkin jokaisen oma. Haluaako elää
yksin nuoruutensa ja vanhuutensa ilman lapsia vai
hyväksyykö sen, että lapset kuuluvat elämään yhtä
luonnollisena osana kuin me aikuisetkin ja
elämään kuuluu kaikenlaista.
Todellinen vapaus ja tasa-arvo ei ole sitä, että
SAA ja VOI vapaasti kulkea vaikka alasti kaduilla
ja elää itsekästä elämää, käydä rasittavassa
työssä ja tehdä päälle vielä kotityötkin, hoitaa
ihmissuhteet yön pikkutunneilla... Onko ihminen -
mies tai nainen - todella vapaa ja itsenäinen,
jos ensimmäinen asia, jonka hänestä tuntematon
näkee, on kaunis ruumis ja ulkoinen olemus, jonka
perusteella tehdään turhan usein vääriä
päätelmiä. Edelleenkin keskustelu ja tasa-
arvoinen keskustelu ihmisten välillä on parhain
keino oppia tuntemaan toisen todellinen luonne ja
olemus.
VAATTEET EI OLE MUN AATTEET. NE VAIN KUVASTAVAT
OSAA SIITÄ.
reportaasi ylläolevasta aiheesta.
ONKO VAPAUS VAIN VAPAUTTA OLLA USKOMATTA?
Suomi pitää itseään vapaana maana, jossa saa
elää, kuten parhaaksi näkee, mutta suomalaisten
näkemys vapaudesta on rajoittunut ainoastaan
siihen, että on vapautta olla uskomatta Jumalaan.
Entäpä ne ihmiset, jotka sydämestään uskovat
Jumalaan ja tahtovat elää Hänen tahtonsa mukaan?
Tässä ei liene tarpeen luetella kaikkia niitä
uskontoja, joiden edustajien elämästä on tehty
mahdollisimman vaikeaa, sillä ongelma ei
taidakaan liittyä vain yhteen tiettyyn uskontoon.
Miksi on niin vaikeaa suomalaisille hyväksyä
vieläkin se, että muslimille islam ei merkitse
ainoastaan uskontoa ja henkevyyttä, joka pitäisi
kanavoida suomalaisille "sopivina" aikoina,
jolloin se ei häiritse rahantekoa tai muuta
maallista toimintaa? Työpaikoilla vallitsee
suoranainen kaksinaismoraali sen suhteen, että
krapulassa saa tulla töihin eikä sen työtehoa
alentavasta vaikutuksesta puhuta kuin
hyssytellen. Joissakin työpaikoissa juopottelua
saatetaan pitää jopa "inspiroivana" ja työtehoa
lisäävänä tai sitten jatkuvista tupakkatauoista,
joita voi tulla useitakin päivän aikana... mutta
se, että muslimille annettaisiin mahdollisuus
rukoilla 5-10 minuuttia kenties ainoastaan kerran
työpäivänsä aikaan on jotain hirvittävän
radikaalia ja se vie mukamas työaikaa.
ULKOISESTA OLEMUKSESTA RANKAISEMINEN
Musliminaisia, joilla on koulutus ja ammattitaito
tehdä töitä, rangaistaan siitä, että he
pukeutuvat uskonsa mukaan. Mikä oikeus Kelalla on
rangaista musliminaista 6 viikon karenssilla, jos
ei tule valituksi työhaastattelussa yrityksen
imagosyiden vuoksi? Ainakin ennen oli sellainen
systeemi, että palkkaamatta jättämisen syy oli
kirjattava ylös, sikäli kun se Työvoimatoimistoa
liikuttaa. En ole ennen kuullut, että ihmistä voi
rangaista pukeutumisensa perusteella. Eihän
minkään muunkaan fyysisen syyn vuoksi voida
keneltäkään elantoa viedä. Rangaistaanko työtöntä
parturia lyhyestä tukasta, jos yrityksen imago
vaatii pitkää tukkaa työnsaamiseksi? Ja mitä
siitä, jos hiukset vaikka ovat piilossa?
Sanotaan, että hän itse on aiheuttanut omalla
toiminnallaan sen, ettei työpaikkaa saanut. Vielä
tähän päivään mennessä en ole huomannut oman
huivini häiritsevän sorminäppäryyttäni atk-töissä
tai ajattelukykyä.
MIKÄ ON NYKYPÄIVÄN ALISTAMISTA? EI AINAKAAN
USKONTO.
Onko todellakin niin, että nykypäivänä pitää
alistua ja heittää pois kaikki itsekunnioitus ja
mennä haastatteluun puolialasti, että työpaikka
irtoaa? Mitä merkitystä esimerkiksi
toimistotyössä on fyysisellä olemuksella? Ne,
jotka kulkevat talvipakkasellakin ilman hattua
jäädyttäen viimeisetkin järjenrippeensä,
kuvittelevat huivin jotenkin estävän älyllisen
ajattelun, kun musliminainen kokee asian juuri
päinvastoin. Kun yhteiskunnassa keskitytään
ulkoisen vaikutuksen tekemisen sijasta itse
työntekoon, saadaan huomattavasti enemmän aikaan
tulosta - mitä se kenellekin sitten merkitsee.
Onko niin, että nykypäivänä naisen täytyy vetää
sotamaalaus meikin muodossa naamaan joka kerta,
kun ulos kotoaan astuu. Muslimien kohdalla
valitetaan yhdestä kahvitunnin pituisesta
rukoiluhetkestä ja vaatetuksesta, kun kukaan ei
kiinnitä huomiota siihen, miten paljon aikaa
kuluu hukkaan, kun toisaalla naiset taas joutuvat
koko päivän kohentelemaan meikkejään ja
asettelemaan vaatteensa niin, että heidän
vartalonsa olisi tarpeeksi "myyvä" ja
positiivisesti yrityksen imagoon vaikuttava,
jotta sillä saataisi lisää myyntiä aikaan. Entäpä
aika, joka käytetään liikuntaa työajan
ulkopuolella. Liikunnan tarkoituksenakaan ei ole
enää hyvänolon tuottaminen, vaan pelkästään
tuloksen saaminen, jotta oma vähitellen kuitenkin
rappeutuva ruumis saataisiin pysymään hehkeänä
pidempään, jotta imago säilyisi ja jotta
työpaikka pysyisi.
Kaupat ovat menettäneet kaiken luovuutensa ja
mielikuvituksensa, kun nykyään kaikkea myydään
sillä, että löytyy myyntinaisia tai muita imago-
työntekijöitä, jotka ovat valmiita asettamaan
itsensä sen näköisiksi, että ei tiedä, kumpi on
tärkeämpää - itse tuote, jota myydään, vaiko se,
että myyjä näyttää mahdollisimman herkulliselle,
kuten täällä on tapana sanoa...
KAKSINAISMORALISTINEN VALITTAMINEN - TEE NÄIN,
ÄLÄ TEEKÄÄN!
Ongelmia on kuitenkin kaikkien uskontokuntien tai
kulttuuriryhmien edustajien mahdollisuuksissa
saada paikka yhteiskunnassa.
Pukeutumisongelmat ovat kuitenkin pienimpiä.
Suurin ongelma on siinä kaksinaismoralismissa,
että toisaalta valitetaan, ettei maahanmuuttajat
käy töissä ja elävät täällä "loisina", mutta eipä
suomalaisetkaan ole heitä paljon auttaneet. Monet
aloittavat jonkinlaisen yritystoiminnan enemmän
tai vähemmän menestyksekkäästi pakon edessä.
Monilapsisella perheellä ei ole valinnanvaraa.
Työtä ei saa, jos on väärä uskonto, väärän
värinen, väärä kieli tai väärät vaatteet, vaikka
olisi miten huippukoulutettu! On törkeää, että
samalla kun käsketään elättämään itse itsensä,
siihen ei anneta mahdollisuutta. Täytyy olla
melko pitkälle koulutettu, että mahdollisuudet
olisivat edes tasan jonkin "koristetyöntekijän"
kanssa - ja sittenkin jotkut ovat kateellisia
siitä, että kyseisellä maahanmuuttajalla tai
muulla vähemmistön edustajalla on parempi
koulutus... se kun on muka vienyt paikan joltakin
toiselta. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus
itse edetä älyllään ja kouluihin valitaan
arvosanojen perusteella!
Olen miettinyt pitkään sitä, että miten yksi
vaatekappale - huivi - voi järkyttää ihmisiä niin
paljon. Onko se siksi, että olen suomalainen
nainen, muslimi, ja kaikki tietävät minun olevan
itsenäinen ja vapaa valitsemaan? Valinta on ollut
minun omani. Sitä on vaikea joidenkin sulattaa,
että suomalainen nainen vapaaehtoisesti
kieltäytyy näyttämästä itseään koriste-esineenä
ja odottaa sekä miesten että naisten kohtelevan
häntä ihmisenä, joka ei ole vain jokin kanan
rintafile lihatiskissä! Olen koulutettu ja
opiskelen koko ajan lisää tullakseni paremmaksi
ammattilaiseksi. Kunnianhimoa minulta ei puutu,
mutta arvojeni vuoksi haluan olla vapaa myös
valitsemaan toisin. Vapaus levätä, kun väsyttää
tai on sairas tai kun elämäntilanne muuttuu niin,
että työnteko ei ole mahdollista, esim. kotona
lasten hoitoon keskittyessä, mikä sekin on
yhteiskunnallista työtä! Olenko minä loinen?
Pitää kuitenkin olla mahdollisuus vapauteen
valita.
TASA-ARVO UUVUTTAA
Kaikki eivät halua uraputkeen ja siihen ei
pitäisi pakottaa. Naisten vapaus ja tasa-arvo ei
enää päde, jos työssäkäynnistä tulee normi, jota
täytyy noudattaa oman ja lastenkin hyvinvoinnin
kustannuksella. Kuinka moni nainen nyky-
yhteiskunnassa uuvuttaa itsensä henkisesti ja
fyysisesti sillä, että yrittää antaa kaikkensa
työelämälle ja kodille ja olla itsenäinen ja
vapaa nainen, vaikkei sitä enää olisikaan?
Työssäkäyvät naiset usein joutuvat tekemään
kodinkin työt. Onko se sitten tasa-arvoista, että
pitää yrittää päteä joka paikassa onnistumatta
täydellisesti enää yhtään missään? Eikö naiset
uskalla kysyä itseltään, mihin oikeasti haluavat
elämässään keskittyä ja pyrkiä? Onko
uraputkiajattelu vain jokin merkki
luottamuspulasta omaan mieheen, että kaiken
varalta tahtoo olla itsenäinen
taloudellisestikin, jos vaikka jotain ikävää
sattuisi, mikä monen kohdalla käykin toteen...?
Jokainen nainen taustoistaan riippumatta tietää
sen, ettei kodin ja työn yhdistäminen niin
helposti käy. Jostain on joustettava, mutta sen
ei pidä antaa luokitella ihmistä loiseksi, jos
itse lapsensa hoitaa kotona, sillä onhan
jokaiselle kuitenkin läheisin oma perhe, joka
rakastaa todellista ihmistä eikä vain
ihmiskonetta, joka tuottaa jotain jollekin
toiselle. Työelämässä olet tärkeä ainoastaan
rahantuottajana, vaikka kivoja työkavereita
voikin olla.
TALOUDELLINEN AHTAALLE KIRISTÄMINEN
Onhan se jo älytöntä, ettei oman lapsensa
hoitamisesta saa palkkaa tai eläkettä. Pitäisikö
siis vaihtaa lapsia naapurin kanssa päiväksi,
jotta voisi lakia kiertää ja nimellisesti hoitaa
jonkun toisen lasta, josta edes saa jonkinlaisen
korvauksen? Lapsia ei todellakaan arvosteta tässä
maassa ja se tehdään selväksi jokaiselle
parikymppiselle naiselle, että ura on poikki, jos
raskaaksi hankkiutuu! Kuka niin sanoo? Mitä siitä
onkaan seuraamassa; eläkeläisiä alkaa kohta
olemaan niin paljon, että eläkeikää pitää
korottaa kuolemaan saakka, ettei vaan valtion
tarvitsisi maksaa mitään.
Valinta on kuitenkin jokaisen oma. Haluaako elää
yksin nuoruutensa ja vanhuutensa ilman lapsia vai
hyväksyykö sen, että lapset kuuluvat elämään yhtä
luonnollisena osana kuin me aikuisetkin ja
elämään kuuluu kaikenlaista.
Todellinen vapaus ja tasa-arvo ei ole sitä, että
SAA ja VOI vapaasti kulkea vaikka alasti kaduilla
ja elää itsekästä elämää, käydä rasittavassa
työssä ja tehdä päälle vielä kotityötkin, hoitaa
ihmissuhteet yön pikkutunneilla... Onko ihminen -
mies tai nainen - todella vapaa ja itsenäinen,
jos ensimmäinen asia, jonka hänestä tuntematon
näkee, on kaunis ruumis ja ulkoinen olemus, jonka
perusteella tehdään turhan usein vääriä
päätelmiä. Edelleenkin keskustelu ja tasa-
arvoinen keskustelu ihmisten välillä on parhain
keino oppia tuntemaan toisen todellinen luonne ja
olemus.
VAATTEET EI OLE MUN AATTEET. NE VAIN KUVASTAVAT
OSAA SIITÄ.
Vastaukset 9
Vanhimmat
pieni fakta: koraani johon islamilainen uskonto
nojaa ei MITENKÄÄN VAADI NAISELTA HUNNUN
KÄYTTÖÄ!! Siksi sitä ei voi uskonnolla
perustella. Koraani toteaa että naisen on
pukauduttava siveellisesti. PISTE! Hunnut ja
kaavut on typerien fundamentalistiukkojen
keksintöä, ja siksi ei voida puhua syrjimisestä
uskonnon varjolla, jos kaapuun pukeutunutta
naista ei oteta töihin.
Yhtä hyvin voisin olla vuoden käymättä pesulla ja
todeta sen uskonnon mukaiseksi. Pidettiinhän
keskiajalla kristinuskonkin piirissä syntinä
palvoa ruumistaan pesemällä sitä... kuinkahan
moni minut ottaisi töihin.... pitäsikö valittaa
oikeusasiamiehelle uskonnollisesta syrjinnästä...
HALOOOOOOOO!!!!
Toinen asia: maassa maan tavalla... en mene
islamilaiseen maahan ottamaan yläosattomissa
aurinkoa... Meidän kulttuuriimme kuuluu, että
ihmisen kasvot tulee kyetä tunnistamaan... kyse
ei ole uskonnosta vaan käytännön elämästä.
Jokainen muslimi henkilökohtaisesti voi
määritellä oman tyylinsä kunhan pitää tietyt
perussäännöt mielessä. Missään ei sanota suoraan,
että ainoa päänpeite saa olla neliöhuivi ja
vieläpä musta tai että naama pitäisi peittää.
Islamin pukeutumisohjeet antavat säännöt vain
sille, mitkä osat ruumiista tulee peittää eli
naisilla kädet ranteisiin asti, jalat nilkkoihin
asti ja hiukset ja ruumiin piirteiden ei pitäisi
näkyä selvästi (ei tiukkoja ja ahdistavia
vaatteita). Pukeutumissäännöt koskevat myös
miehiä! Muslimimiehetkään eivät saa pukeutua
paljastavasti. On sitten omasta itsestä kiinni,
millä peittää ja käyttääkö mieluummin hametta vai
housuja vai mekkoa...
Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ollut kysymys
pelkästään uskonnosta - minkä monet mielellään
unohtavat - vaan yksinkertaisesti siitä
perusajatuksesta, että ihmistä voidaan
taloudellisesti rangaista hänen ulkonäkönsä
perusteella. Ihminen ei voi omalle
perusulkonäölleen mitään ja jokaisella on vapaus
ilmentää omaa sisäistä maailmaansa ja arvojaan.
Pitäisikö nykypäivän ihmisten elää kuin
mallinuken, joka vaihtaa vaatteita ja arvojaan
sen mukaan, mikä on kulloinenkin trendi? Eikö
sellaiset ihmiset kulje eksyksissä kun eivät edes
tunne itseään, kun joka kausi vaihtaa
uuteen "lookiin" ja uusiin muotilausahduksiin,
kuten koululaiset koulun aloitettuaan esittelevät
uuden vaatekertansa...? Yrityksillä on oikeus
valita paras työntekijä, mutta jos joku ei tule
valituksi, ei häntä pitäisi siitä rangaista.
Vaatetusta voi muuttaa islamin sisälläkin
hyvinkin radikaalisti, mikä monesti unohtuu
niiltä, jotka eivät tunne islamia lainkaan. Itse
en pidä niqabia eli en peitä kasvojani. Käytän
myös tilanteesta riippuen hyvinkin länsimaisia
vaatteita housupuvuista hameisiin... Oma tyylini
on suomalainen, vaikka huivi päässä liikunkin.
En lähde nyt käsittelemään sitä, miten kukin oman
tyylinsä valitsee, mutta islamissa on olemassa
minimipukeutuminen, jonka yli ei tarvitse mennä
ja kohtuullisuus tässäkin asiassa on islamin
mukaista, koska kultaisen keskitien valitseminen
kaikissa elämäntilanteissa on islamin periaate.
Jos joku kuitenkin haluaa pukeutua
maksimaalisesti, pitää hänelle siihen suoda
mahdollisuus. On kuitenkin monia työpaikkoja,
joissa minkäänlaiset ulkonäköasiat eivät vaikuta,
jos hommansa osaa tehdä.
Jos joku pitää musliminaisen pukeutumista
radikaalina, se johtuu vain siitä, ettei ole
tutustunut islamin sisällä eri tyyleihin, että
tietäisi, mikä on enemmän ja vähemmän radikaalia.
Taitaakin olla niin, että nainen, joka pukeutuu,
säväyttää nykyään enemmän kuin nainen, joka
paljastaa kaiken. Kaikki on kiinni siitä, mihin
on antanut itsensä tottua.
On työnantajan typeryyttä, jos ammatti-ihmistä ei
valita. Onneksi on olemassa aloja, joilla vielä
merkitsee enemmän teot kuin nätti olemus.
Turha se on valittaa että pukeutuminen estää
työsaannin,on hyvä ja pukeutuu niin kuin työn-
antaja vaatii,hänellä lienee oikeus siihen koska
toimii maksajan roolissa?
Lisäksi on ajateltava myös muita
työntekijöitä,asiakkaita,liiketuttuja jne.
Ei voida kai olettaa että maksettaisiin tavallaan
siitä joka saattaisi ärsyttää tai loukata tahoa
joka tuo rahaa firmaan.
Eikä se mielestäni koske pelkästään muslimin
pukeutumista vaan muitakin,jotka vietittävät
katsomustaan vaatteilla tai asenteilla.
Yksinkertainen ja simppeli asia tämä,ei siinä
mielestäni ole mitään ihmeteltävää.
Vai pitäsi vielä maksaa omien lasten hoidosta?
En keksi tähän mitään mielekästä sanottavaa,idea
on kerrassaan järjetön.
Koko islaminuskonto pitää kieltää lailla sen
inhimmillisyyttä loukkaavan tyylin ja typeryyden
vuoksi. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on niitä
somali- elintaso-pakolaisia, jotka tulee tekemään
islamin propagandaa Suomessa. Typeriä päättäjiä,
jotka ovat ottaneet tänne tällaista porukkaa.
On tuossa kommentissa ainakin se asia totta, että kyllä suomalaisetkin ovat todella työn orjia, eivätkä osaa arvostaa oikeita asioita elämässä, vaan rahasta on tullut myös ns. kristittyjen epäjumala. Ollaan valmiita uhraamaan kaikkensa, jopa lapsien tekeminen. Tai sitten ne lapset tehdään vasta niin korkealla iällä, että sitten kun ne aikanaan alkaa tulemaan teini-ikään, niin ollaan itsekin jo sen verran iällisiä, että ei enää oikein jakseta agnstisten teinien kanssa. Sitten tapahtuu se virhe, että nuorille annetaan liikaa vapautta. Se on turmiollista ja sitten monet sellaiset nuoret kasvavatkin aivan kieroon....
Itse olisin halunnut esiintyä myös työpaikkala ideologiani mukaisessa SS-uniformussa, mutta en sitten kuitenkaan saanut sitä työtä.
Mielestäni kohtaan vakavaa syrjintää ja ihmisoikeuksiani on loukattu.
Ei kai minun pukeutumiseni haittaa jotain toimistohommia.
KUVOTTAVAA !!!IHMISEN ALISTAMISTA
Minun islamivastaisuuteni ei johdu musliminaisten pukeutumisesta, kunhan kasvot ovat näkyvissä, kasvoja ei saa peittää. Länsimaissa kasvonsa peittää vain sellainen henkilö jolla on rikolliset aikeet, kuten ryöstäjä. Työpaikalla rukoilu on jokaisen oma asia jos sen tekee lakisääteisten taukojen ajalla.
Minun islamivastaisuus johtuu suurelta osin siitä miten muslimiyhteisön miehen käyttäytyvät. He eivät kykene sopeutumaan länsimaiseen ympäristöön ja elämään maassa maan tavalla. Kaikissa länsimaissa on raiskaukset lisääntyneet muslimimiesten tänne saavuttua. Toinen asia joka saa niskakarvani pystyyn on islaminuskoisten yhteisöjen erityisvaatimukset yhteiskunnassamme. Suomessa on aina ollut esim. jehovantodistajia, heidän uskoonsa kuuluu esim. että verta ei saa syödä, silti he eivät ole koskaan vaatineet yhteiskuntaa kouluissa tai päiväkodeissa järjestämään heille erityisruokailua (suomen lihatuotannossa käytetään lähes kaikissa tuotteissa verta) vaan ovat vain kohteliaasti ottamatta sellaista ruokaa jossa on verta käytetty. Sen sijaan muslimit vaativat että heille on järjestettävä erityisruoka, jota Suomessa ei normaalisti tehdä. Jehovantodistajat, eivät myöskään vaadi omille jäsenilleen erityisopetusta kouluissa, vaikka heidän oppinsa poikkeaa valtaopetuksesta, vaan he opettavat itse omia lapsiaan uskonasioissa. Sen sijaan muslimit vaatii yhteiskuntaa järjestämään islaminopetusta kouluissa. Huomaatko, on paljon asioita joita muslimit ovat vaatimassa yhteiskunnalta, joka ei ole aijemmin sellaisia toimia tarvinnut järjestää. Jos muslimit eläisivät yhteiskuntaan nähden vaatimattomasti, eli järjestäisivät ja rahoittaisivat itse omat erikoistarpeensa ja heidän miespuoliset jäsenet kunnioittaisivat yhteiskunnan lakeja ei länsimaissa silloin esiintyisi muslimi vastaisuutta. Vieraassa maassa tulee noudattaa sen maan omia tapoja ja lakeja, eikä vaatia omien tapojen ja lakien noudattamista vieraalla maaperällä. Sitäpaitsi Suomessa on aina ollut pieni islaminuskoinen yhteisö, joka on kyllä kyennyt elämään maan lakien ja tapojen mukaan, vaatimatta erikoiskohtelua itselleen. Ongelma on tullut vasta maahanmuuttajien saavuttua.
halua palkata vieraasta kulttuurista saapuvaa? Yritäpä itse mennä muslimimaahan töihin! Tietenkin rikkaissa arabimaissa on paljon länsimaisia ihmisiä töissä ammateissa joissa ei omaa osaamista löydy ko. maissa, mutta yritäpä esim. naisena hakea autokuskin hommia Saudi-Arabiassa! Ja Saudi-Arabia edellyttää täydellistä sopeutumista siirtotyöläisiltä maassa vallitsevaan kulttuuriin. Esim. alkoholi on kiellettyä.
Ylipäätään voi kysyä, että miksi tänne pitää ängetä, jos ei halua sopeutua maan kulttuuriin? Sen verran myönnän suomalaisissa olevan vikaa, että huivikammo on naurettavaa, koska itse asiassa huivin käyttäminen on perinteisesti ollut myös meillä käytössä oleva tapa, eikä sen pitäisi loukata ketään.