Mielenkiintoinen ilmiö tämä ihmisen suuri auktoriteetin kaipuu. Halutaan ylempi taho, joka kertoo suoraan, mikä on oikein ja mikä väärin. Auktoriteettinä voi olla poliittinen taho tai jos sopivaa sellaista ei ole tarjolla niin uskonnot käyvät tästä samasta tuesta. Miksi ihminen valitsee mieluummin valmiit vastaukset kuin pohtii asioita itse?
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kiinan viranomaiset haluavat sensuroida Muumeja/1135256348512
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kiinan viranomaiset haluavat sensuroida Muumeja/1135256348512
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Shanghaissa saa toukokuussa ensi-iltansa näytelmä Muumipappa ja meri. Sensuuriviranomaiset ovat arvostelleet sitä, että näytelmässä ei tehdä selvää eroa hyvän ja pahan välille.
Svenska Teaternin ja kiinalaisten näyttelijöiden yhteistyössä tekemä produktio on saanut viranomaisten hyväksynnän, mutta viranomaiset haluavat siihen muutoksia.
"En ole suostunut muutoksiin", sanoo näytelmän ohjaaja Anneli Mäkelä.
Hämmennystä on herättänyt esimerkiksi Mörkö-hahmo, joka on omalla tavallaan hellyttävä ja ymmärrettävä. Myös Muumipapan individualismia kummastellaan.
Kiinalainen teatterinjohtaja Xia Xiaoxue ymmärtää sensuuriviranomaisia. Kulttuurierot Suomen ja Kiinan välillä ovat suuret.
"Kiinalaisen opetusperinteen mukaan vanhemmat ja opettajat kertovat lapsille, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Näytelmässä hahmoilla on kuitenkin omat luonteensa, eivätkä he ole kaikki selvästi hyviä tai pahoja", Xia ihmettelee."
- Teatterinjohtaja "ihmettelee"? Eihän ihmiset ole selkeästi hyviä tai pahoja. Minkälaista mahtaa olla kiinalainen teatteri? Eipä paljon innostaisi mennä katsomaan, jos säännöt ovat tuollaiset.
Niin, en tiedä kiinalaisesta teatterista. Mutta tuota hyvää ja pahaa mietin usein. Ilmeisesti yhteisöissä halutaan tarkat säännöt hyvästä ja pahasta, koska ajatellaan sen tuovan vakautta yhteisöön. Ylimääräisen hyvän ja pahan pohdiskelun pelätään horjuttavan yhteisön tasapainoa, sen vuoksi tällaisia pohdintoja karsastetaan.
Ihmisiä on helpompi hallita, kun hyvästä ja pahasta on selkeät säännöt.
kun joku ylimmäinen poppoo määrittelee mikä on hyvää ja mikä pahaa. Ja jos rajat tosiaan ovat niin tiukat, että on olemassa vain hyvää ja vain pahaa, niin ollaan diktatuurissa. Olkoon se sitten poliittista tai uskonnollista, tai useimmiten niiden sekoituksessa.
Muumilaakson Mörkö sanoi kerran: "minä en valehtele melkein koskaan". Eli on hänessä ihan hyviäkin piirteitä.
Kiinan totalitarismissa valtio ja sen huovit tietävät kansaa ja etenkin ulkomaalaisia paremmin, mikä on hyvää ja mikä on pahaa, eikä näitä ominaisuuksia siellä saa sekoittaa.
Onhan mustavalkoisuutta myös kansassa, myös Suomessa. Olet natsi jos mainitset Hitlerin pitäneen eläimistä ja natsi-Saksan määränneen tiukat eläinsuojelulait, joita sovelletaan tänäkin päivänä kaikkialla Euroopassa. ; )
Jumalan laitta juttu sisimpäämme. eläimillä ei tätä ole. Emme ole minkään evoluution oikkuja. Miten luonnonvalinta olis tällaisen piirteen sitten jättänyt. Mitä se muka palvelee evoluution teorian mukaan?
Kyllä eläimillä nykytietämyksen mukaan on. Otapa ihan pikeasti selvää asioista niin luulet vähemmän.
Jumala ei ole luonut mitään, mutta evoluutio on tuonut tullessaan ihmiselle ymmärryksen hyvästä ja pahasta. Se palvelee yhteisössä menestymistä ja yhteisön selviämistä.
Kaikki nuo asiat löydät netistä, kun vain haet.
Mainitse yksi luonteenpiirre tai sosiaalinen käyttäytymistapa, jota ei esiinny muissa eläimissä kuin ihmisessä...
Vanhuksista huolehtiminen on ehkä yksi, mutta sekin on ihmiskunnan huiman hyvän ravitsemustilanteen antamaa ylellisyyttä. Rutiköyhissä ja alkeellisissa kerääjä- ja metsästyskulttuureissa liian heikot vanhukset edelleen tapetaan tai jätetään jälkeen varmaan kuolemaan. Nykyaikaisten tehokkuusvaatimusten pilaamassa terveyden- ja sairaanhoidossa on huolestuttavia merkkejä samasta asenteesta...
b
Yleisesti ottaen aiheesta...
Itse koen sen aivan käsittämättömän ärsyttäviksi kun aikuinen, ajatteluun kykenevä ihminen, vetäytyy jatkuvasti jonkin auktoriteetin taakse. Mihinkään vaikeisiin (tai edes vähemmän vaikeisiin) asioihin ei löydy omia mielipiteitä vaan aina vastaus on, että "se ja se sanoo näin". No ok, miksi sitten edes keskustelen kanssasi?
Lammas-/orjamentaliteetti on rasittavaa ja jos pystyisin, niin vapauttaisin jokaisen ihmisen siitä. Vaan eiväthän nämä lampaat sitten onnellisia toki olisi. Joutuisivat raukat itse elämään elämäänsä.
Ihmisyyden halveksintaa moinen henkinen laiskuus.
Ja yksi ongelman rasittavimpia puolai on, ettei auktoriteetteja kaipaava suostu ymmärtämään, että asioista voi ottaa vastuuta myös itse. Ehkä ne "uskonnollinen tyhjiö" -puheet voi sisällyttää tähän.
Sitä siis tarkoitin, että se ns. uskonnollinen tai hengellinen tyhjiö tarkoittaisikin käytännössä auktoriteettityhjiötä. Voin siis ilokseni todeta, että minulla ei ole sellaista, sanokoon Räsäskä mitä tahtoo!
Niin, tämähän viittaa tähän mistä täällä on ennenkin puhuttu...
Ateistit ja muut auktoriteetteja kaipaamattomat osaavat funtsia asiat itsekin ja elää elämänsä jotakuinkin ihmisiksi ilman jumalia tms.
Vaan nämä autoriteeteissa roikkujat olisisvat ilman niitä ilmeisesti sitten raiskaajatappajanarkkareita yms. rikollisia.
On se pienestä kiinni.
"Vaan nämä autoriteeteissa roikkujat olisisvat ilman niitä ilmeisesti sitten raiskaajatappajanarkkareita yms. rikollisia."
Ehkä... Mutta toisaalta uskoisin, että suurin osa niistäkin pärjäisi elämässään ihan hyvin itsekin jos vain viitsisi ja uskaltaisi yrittää. Mene ja tiedä.
Tottakai pärjäisivät. Ihminen on hieno eläin jos sitä vaan vähän tönitään kehittymään.
Kirjoitukseni oli lähinnä sarkastista vinoilua auktoriteettien ihanuutta ylistäville.
Onko ihmisessä juuri auktoriteetin kaipuu vai teetkö vain mutu -tuntuisen päätelmän?
Jos sellainen automaattisesti on, niin silloin sen pitäisi näkyä selvästi kaikissa. Sanoisin kuitenkin, että ihminen nimenomaan ja yleensä ei halua auktoriteettia. Se on nähtävissä eritoten ateistien raivokkaassa auktoriteettien kieltämisessä. Tätä sanotaan theofobiaksi, jumal- ja uskontojen peloksi.
Mistä ihminen tietäisi, mikä on oikein ja mikä väärin lopulta? Helppoahan se on sanoa, että tietää itsekin, mikä on oikein, kun on saanut kasvaa kristillisessä maassa ja saanut tietoa oikeasta ja väärästä viimeistään koulussa.
Vai poliittisen tahon puutteessa otetaan uskonto auktoriteetiksi! Onko poliittisen vakaumuksen hakeminen muka auktoriteettihakuisuutta? Eikö päinvastoin, juuri politiikassa/eri järjestöissä toimijat haluavat vaikuttaa asioihin, joista ovat omalla ajattelullaan muodostaneet kuvan, miten asiat pitäisi olla. Politiikka on vain väline asioiden hoitoon. Onhan puolueissa olevilla monenlaisia käsityksiä, ei vain yhtä 'totuutta' tai valmiita vastauksia.
Auktoriteettien kieltäminen on meissä kaikissa. Mutta kun Jumala saa uudestisynnyttää ihmisen, tämä vastustus hellittää, vaan ei se kokonaan katoa, niin kauan kuin vanha aatu meissä vaikuttaa. Ei uskova ala uskovaksi auktoriteetin kaipuussaan, se on mahdottomuus! Te ateistit näette jotenkin vääristyneesti asioita. Jos ylin auktoriteetti [Jumala] kutsuu ihmistä, niin eihän kutsuun vastaava vastaa siksi, että kaipaa auktoriteettia, en ole kenenkään kuullut todistavan näin.
>Miksi ihminen valitsee mieluummin valmiit vastaukset kuin pohtii asioita itse?<
Tuollainen yleistys kertoo vain, ettet tiedä esim. uskovan elämän todellisuudesta.
Täällä puhutaan vastuun ottamisesta ja tarkoitetaan tietenkin uskovien vastuuttomuutta siirtää vastuu elämästään jollekin korkeammalle olennolle. Asioista vastuun ottaminen eli tekeminen tiliä omista tekemisistään jollekin korkeammalle on juuri vastuun ottamista. Ateistit pakenevat tätä vastuun ottamista omasta elämästään auktoriteettikammonsa/-pelkonsa vuoksi.