KIITTIMET RISTISSÄ

vanharauta kirjoitti:

Mietiskelin tässä iltana muutamana tällä palstalla varmaan outoa asiaa! Ensimmäisen kerran kohtasin ISLAMIN ollessani työmatkalla eräässä maassa. Jo ensimmäisen päivän aamutunneilla kuulin tuon "joikuvan"rukouksen minareetin tornista, erikoinen herätys. Päivänmittaan nuo rukoukset toistuivat viisikertaa, tasaisin välimatkoin olevista minareeteista. Rappusila oli sadoittain sandaaleja kun rukoushetki oli menossa ja omistajansa moskeijassa sisällä hartaushetkeä viettämässä. Kaikkialla, kadulla, toimistoissa, kahviloissa, seisovassa autossa liikennevaloissa, liikkeissä RUKOUSNAUHA liikkui miesten käsissä. Pieni peukalon liike siirsi helmikerrallaan nauhaa, kunnes rukous alkoi taas alusta. Harrasta porukkaa, tosin en nähnyt lähes orjanasemassa olevan siirtoyöläisen rukoilevan, nöyrästi ja ahkerasti vain teki työnsä että sai työtä. Samalla kertaa,yhdellä katseella näki uskomatonta rikkautta ja loistoa ja siirtotyöläisen kurjuuden. Mustaan kaapuun pukeutuneita naisia kiirehti omille asioilleen kuin anteeksi pyytäen kiirehtämällä. Työpäiväni päätyttyä kuljin usein kaduilla ja basaareissa, ilta oli viileämpi kun aurinko oli laskenut ja sametinpehmeä pimeys valtasi tienoot. Sielläpäpin ei ole taidettu kuulla vielä energiapulasta, kadut ja liikkeet kylpivät valossa ja loistossa. Miehet kokoontuivat viettämään vapaa-aikaansa yhdessä toreille ja kaduille. Vaimot ja perhe olivat siellä minne he kuuluivatkin, kotona neljän seinän sisällä. Luomakunnan "kruunuja" ei häirinnyt helmiossa roikkuvat kakarat eikä natkuttava vaimo. Rukousnauhat rullasivat tasaista tahtia käsissä, jumalaa ei unohdettu edes keskustellessa. Siitä tuli mieleeni että miten on mahdollista viiden rukouksen (päivittäin) ja jatkuvan rukouksen määrä. Kerrottakoon tämä yksilön hartaus muutamalla kymmenellä miljoonalla suorituksella per.päivä / vuosi. Ne vähät ev.lut rukoukset mitä jumala saa ja pyyntönä, ei niinkään kiitoksena? ovat sittenkin taineet tavoittaa hänet. Se mitä näen ja koen kotonani ja ympärilläni ja läheisteni keskuudessa saa raavaankin miehen hiljenemään. Niin vähällä kiitoksella ja niin paljon. Oli aikoinaan hyvä tulla kotiin taas ja nähdä vaikka pesunkestävä ateisti, hän oli sitä aidosti, kunnioitan sitä. Tekopyhyys ja kaksinaismoraali on jossain kulttuureissa noussut arvoon arvaamattomaan,vallan tulkinnat uskosta jasen puhtaudesta näkyvät uutisissa tekioina. Ihmettelen suuresti ihmisenä kaltaistani toisessa paikassa maapallolla, onko hänen jumalansa "KUURO", rukouksien määrästä päätellen siellä pitäisi olla MAANPÄÄLLINEN PARATIISI. Tehtäväni aikanaan loppui tuolla vieraassa kulttuurissa, pakkasin laukkuni ja "muistoni", lentokentällä näin viimeisen miehen rukousnauha kädessä valkeaan kaapuun pukeutuneena. Matka "vääräoppisten maahan" oli alkanut, ennenkuin nukahdin koneessa mieleeni tuli, olen saanut niin vähällä ja niin paljon, kiitos!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä