AMK Insinööri vitsi

No kuuleppa kaikki perustuu omakohtaiseen kokemukseen. AMK:n läpäisee laittamatta tikkua ristiin. Kyseisiä hemmoja on haalarit päällä kentällä ammattikoulukavereiden kolleegoina. AMK inssi on vitsi ja insinöörinimitys pitäisi ehdottomasti kieltää sillä insinöörin kuuluisi hallita luonnontieteitä muutenkin kuin tietämällä pelkkiä nimiä asioille.

Esim integraali ja difrentiaalilaskennat ovat aivan naurettavia puhumattkaan perusfysiikasta.

AMK:ssa kirjoitti:

No kuuleppa kaikki perustuu omakohtaiseen kokemukseen. AMK:n läpäisee laittamatta tikkua ristiin. Kyseisiä hemmoja on haalarit päällä kentällä ammattikoulukavereiden kolleegoina. AMK inssi on vitsi ja insinöörinimitys pitäisi ehdottomasti kieltää sillä insinöörin kuuluisi hallita luonnontieteitä muutenkin kuin tietämällä pelkkiä nimiä asioille.

Esim integraali ja difrentiaalilaskennat ovat aivan naurettavia puhumattkaan perusfysiikasta.

Lue lisää

Hallitset siis itse integraali- ja differentiaalilaskennan ammattikoulupohjalta? On kokenut ammattikoulutuskin inflaation nykypäivänä, kun siellä ei kyseisiä aineita opiskella...

Kyllä ammattikorkeakoulussakin opiskellaan nuo perusasiat aivan kuten opistossakin aikoinaan. Ongelma on ennemmin määrässä kuin laadussa, nykyisillä opiskelijamäärillä ei voi olettaa kaikkien olevan riittävän kiinnostuneita tai oppivan hallitsemaan kyseisiä asioita. Syy on koulutuspolitiikassa, ei opinnoissa. Toisaalta, on totta, että ammattikorkeakouluissa opiskellaan liikaa ns. yleissivistäviä aineita insinööritieteiden sijaan...

... kirjoitti:

Hallitset siis itse integraali- ja differentiaalilaskennan ammattikoulupohjalta? On kokenut ammattikoulutuskin inflaation nykypäivänä, kun siellä ei kyseisiä aineita opiskella...

Kyllä ammattikorkeakoulussakin opiskellaan nuo perusasiat aivan kuten opistossakin aikoinaan. Ongelma on ennemmin määrässä kuin laadussa, nykyisillä opiskelijamäärillä ei voi olettaa kaikkien olevan riittävän kiinnostuneita tai oppivan hallitsemaan kyseisiä asioita. Syy on koulutuspolitiikassa, ei opinnoissa. Toisaalta, on totta, että ammattikorkeakouluissa opiskellaan liikaa ns. yleissivistäviä aineita insinööritieteiden sijaan...

Lue lisää

Matematiikan tuntimääriä pudotetaan jatkuvasti huolen ilmaisi matematiikan opettaja AMK:ssa

Diffrentiaali ja integraalilaskenta k'äydään vain pintapuolisesti läpi eikä sillä matematiikan osaamistasolla taas tee yhtään mitään. En ole amishemmo joten tiedän tarkkaan mistä puhun joten sori vaan.

AMK koulutus on välivaihe eli eivät osaa käytäntöä eivätkä teoriakaan joten paska homma jos olet amk sössö !

AMK.ssa kirjoitti:

Matematiikan tuntimääriä pudotetaan jatkuvasti huolen ilmaisi matematiikan opettaja AMK:ssa

Diffrentiaali ja integraalilaskenta k'äydään vain pintapuolisesti läpi eikä sillä matematiikan osaamistasolla taas tee yhtään mitään. En ole amishemmo joten tiedän tarkkaan mistä puhun joten sori vaan.

AMK koulutus on välivaihe eli eivät osaa käytäntöä eivätkä teoriakaan joten paska homma jos olet amk sössö !

Lue lisää

Mikäs hemmo olet? Kerro nyt ihmeessä taustoja...

... kirjoitti:

Mikäs hemmo olet? Kerro nyt ihmeessä taustoja...

Jos olet itse AMK:ssa ja harmittaa, lopeta.

Jos olet valmistunut AMK:sta ja harmittaa, opiskele jotain muuta tai tee töitä.

Jos et liity mitenkään asiaan, niin tuo on turhaa suunsoittoa.

... kirjoitti:

Hallitset siis itse integraali- ja differentiaalilaskennan ammattikoulupohjalta? On kokenut ammattikoulutuskin inflaation nykypäivänä, kun siellä ei kyseisiä aineita opiskella...

Kyllä ammattikorkeakoulussakin opiskellaan nuo perusasiat aivan kuten opistossakin aikoinaan. Ongelma on ennemmin määrässä kuin laadussa, nykyisillä opiskelijamäärillä ei voi olettaa kaikkien olevan riittävän kiinnostuneita tai oppivan hallitsemaan kyseisiä asioita. Syy on koulutuspolitiikassa, ei opinnoissa. Toisaalta, on totta, että ammattikorkeakouluissa opiskellaan liikaa ns. yleissivistäviä aineita insinööritieteiden sijaan...

Lue lisää

ööh, itse valmistun nyt konetekniikan inssiksi ja paskat ryhmästäni yksikään ei hallitse differentiaalilaskentaa kunnolla. Muutama tehtävä ja olen tasan yhden tenttitehtävän tehnyt differentiaalilaskentaa. Tietotekniikan puolella sitä on kuulemma enemmän. Matikan tentitkin olivat älyttömän helppoja. Fysiikassa on paljon samoja tehtäviä kuin yläasteella. Matikan opettaja itse sanoi, että matikan opintoja on helpotettu aika paljon, koska nykyään sisään tuleva aines ei selviä samasta kuin aikoinaan opistoihin päässeet vielä 20 vuotta sitten. Fysiikassa on kuulemma jonkun verran teoriatehtäviäkin joillakin aloilla, kun osa ei saa suoritettua sitä koskaan pelkkien laskutehtävien avulla.

Kursseissa on valtavasti eroja. Yksi opettaja vaatii vitoseen viidesosan siitä, minkä joku toinen. Materiaalien määrä vaihtelee valtavasti. Joskus reaaliaineiden koekysymykset on annettu etukäteen, noista viisi sitten tulee, kuin jossian yläasteella konsanaan. Joskus on taas satoja sivuja luettavana ja tentti enemmänkin soveltava.

Mikä mielestäni on hulluinta, niin vapaasti valittavista osa saa olla mitä tahansa, vaikka hoitotieteen perusteet tai ruuanvalmistuksen alkeet, kunhan se on amk:ssa opiskeltu. Mielestäni ne pitäisi olla jollain tapaa omaa koulutusalaa hyödyntäviä. Itselläni on muutama kaupan puolen kurssi, mm. lakia, joita pidän kyllä ihan hyödyllisenä.

tuleva koneinssi kirjoitti:

ööh, itse valmistun nyt konetekniikan inssiksi ja paskat ryhmästäni yksikään ei hallitse differentiaalilaskentaa kunnolla. Muutama tehtävä ja olen tasan yhden tenttitehtävän tehnyt differentiaalilaskentaa. Tietotekniikan puolella sitä on kuulemma enemmän. Matikan tentitkin olivat älyttömän helppoja. Fysiikassa on paljon samoja tehtäviä kuin yläasteella. Matikan opettaja itse sanoi, että matikan opintoja on helpotettu aika paljon, koska nykyään sisään tuleva aines ei selviä samasta kuin aikoinaan opistoihin päässeet vielä 20 vuotta sitten. Fysiikassa on kuulemma jonkun verran teoriatehtäviäkin joillakin aloilla, kun osa ei saa suoritettua sitä koskaan pelkkien laskutehtävien avulla.

Kursseissa on valtavasti eroja. Yksi opettaja vaatii vitoseen viidesosan siitä, minkä joku toinen. Materiaalien määrä vaihtelee valtavasti. Joskus reaaliaineiden koekysymykset on annettu etukäteen, noista viisi sitten tulee, kuin jossian yläasteella konsanaan. Joskus on taas satoja sivuja luettavana ja tentti enemmänkin soveltava.

Mikä mielestäni on hulluinta, niin vapaasti valittavista osa saa olla mitä tahansa, vaikka hoitotieteen perusteet tai ruuanvalmistuksen alkeet, kunhan se on amk:ssa opiskeltu. Mielestäni ne pitäisi olla jollain tapaa omaa koulutusalaa hyödyntäviä. Itselläni on muutama kaupan puolen kurssi, mm. lakia, joita pidän kyllä ihan hyödyllisenä.

Lue lisää

Hei

Aika uskomaton soopaa! Milloin te luuserit tajuatte, ettei noita teidän juttuja kukaan usko?! Taidat kuulua niihin tyyppeihin, jotka eivät ole koskaan päässeet opiskelemaan tai jos ovat, niin ”lahjat” eivät ole olleet riittävät insinööriopintoihin!

Vertailut entisajan ”opistoinsinööriin” ja heidän opintoihin ovat aivan turhia. Tosiasia on, että ”opistoinsinöörit” joutuvat opiskelemaan noin 2 vuotta lisää, jos haluavat päivittää opintonsa AMK-tasoiseksi, joka on siis korkeakoulutaso!

Mitä insinöörimatematiikkaan ja insinöörifysiikkaan tulee, meillä (LAMK) käytiin insinöörimatematiikat (1-5) "Tampereen Teknillisen Yliopiston vaatimusten mukaan". Ohessa linkki; www.lamk.fi/koulutus/avoinamk

Mitä tulee opintojen keskeytysosuuteen, huomion arvoista on, että aika moni lopettaa opiskelun, koska kokee juuri luonnontieteelliset aineet (matematiikka, fysiikka, kemia) liian raskaana! Eli, insinöörikoulutuksen vaatimustasoa ei todellakaan ole laskettu! Kaikki ne, jotka valmistuvat ovat luonnollisesti niitä päteviä ja osaavia, joihin sinä et todellakaan kuulu!

Insinööri (AMK) + di kirjoitti:

Hei

Aika uskomaton soopaa! Milloin te luuserit tajuatte, ettei noita teidän juttuja kukaan usko?! Taidat kuulua niihin tyyppeihin, jotka eivät ole koskaan päässeet opiskelemaan tai jos ovat, niin ”lahjat” eivät ole olleet riittävät insinööriopintoihin!

Vertailut entisajan ”opistoinsinööriin” ja heidän opintoihin ovat aivan turhia. Tosiasia on, että ”opistoinsinöörit” joutuvat opiskelemaan noin 2 vuotta lisää, jos haluavat päivittää opintonsa AMK-tasoiseksi, joka on siis korkeakoulutaso!

Mitä insinöörimatematiikkaan ja insinöörifysiikkaan tulee, meillä (LAMK) käytiin insinöörimatematiikat (1-5) "Tampereen Teknillisen Yliopiston vaatimusten mukaan". Ohessa linkki; www.lamk.fi/koulutus/avoinamk

Mitä tulee opintojen keskeytysosuuteen, huomion arvoista on, että aika moni lopettaa opiskelun, koska kokee juuri luonnontieteelliset aineet (matematiikka, fysiikka, kemia) liian raskaana! Eli, insinöörikoulutuksen vaatimustasoa ei todellakaan ole laskettu! Kaikki ne, jotka valmistuvat ovat luonnollisesti niitä päteviä ja osaavia, joihin sinä et todellakaan kuulu!

Lue lisää

Ole uskomatta, mutta totta tämä on. Kerrotakoon, että olen aikoinaan käynyt teknikoksi ja nyt opiskelen päiväpuolella koneinssiksi, samoja kursseja kuin nuoretkin. Kyseessä on pienehkö koulu.
Senkus suutut, et anna minulle ainakaan hyvää kuvaa itsestäsi. Minä tiedän kirjoittavani täyttä faktaa. Kerrottakoon nyt sekin samaan hengenvetoon, että kielisä vaativuustaso on mielestäni ollut ihan kohdallaan.

Katsos kultsi, minä kun olen aikuisopiskelija, niin olen päässyt työkokemuksen ja aikaisemman tutkinnon perusteella suoraan opiskelijaksi, ei ole tarvinnut pääsykokeissa käydä ollenkaan. Teknikkokoulutus vuonna 1985 oli osin jopa vaativampi kuin nykyinen amk-insinöörikoulutus. Suutu pikkuteinari minkä tahdot, minulla on omaa kokemusta asiasta. Uskon kyllä opettajia enemmän kuin jotain raivoavaa pikkuteiniä.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Ole uskomatta, mutta totta tämä on. Kerrotakoon, että olen aikoinaan käynyt teknikoksi ja nyt opiskelen päiväpuolella koneinssiksi, samoja kursseja kuin nuoretkin. Kyseessä on pienehkö koulu.
Senkus suutut, et anna minulle ainakaan hyvää kuvaa itsestäsi. Minä tiedän kirjoittavani täyttä faktaa. Kerrottakoon nyt sekin samaan hengenvetoon, että kielisä vaativuustaso on mielestäni ollut ihan kohdallaan.

Katsos kultsi, minä kun olen aikuisopiskelija, niin olen päässyt työkokemuksen ja aikaisemman tutkinnon perusteella suoraan opiskelijaksi, ei ole tarvinnut pääsykokeissa käydä ollenkaan. Teknikkokoulutus vuonna 1985 oli osin jopa vaativampi kuin nykyinen amk-insinöörikoulutus. Suutu pikkuteinari minkä tahdot, minulla on omaa kokemusta asiasta. Uskon kyllä opettajia enemmän kuin jotain raivoavaa pikkuteiniä.

Lue lisää

Ai niin lisäys vielä. Omassa ryhmässäni oli perusinssi päivittämässä tutkintoaan. Hän turhautui, koska ei oppinut mitään uutta ja palasi töihin heti kun työpaikka löytyi. Se on totta, että "pitää" opiskella 2 vuotta lisää. Eli käydään samat kurssit tentit uudelleen kuin opistoaikaan, mutta niihin vain saa amk:n leiman. Aika moni on sanonut samaa, että tutkinto vain päivitetään, mutta uutta oppia tulee vain harvassa, uudistuneessa aineessa. Usein nämäkin asiat on jo opittu työnantajan järjestämässä täsmäkoulutuksssa.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Ai niin lisäys vielä. Omassa ryhmässäni oli perusinssi päivittämässä tutkintoaan. Hän turhautui, koska ei oppinut mitään uutta ja palasi töihin heti kun työpaikka löytyi. Se on totta, että "pitää" opiskella 2 vuotta lisää. Eli käydään samat kurssit tentit uudelleen kuin opistoaikaan, mutta niihin vain saa amk:n leiman. Aika moni on sanonut samaa, että tutkinto vain päivitetään, mutta uutta oppia tulee vain harvassa, uudistuneessa aineessa. Usein nämäkin asiat on jo opittu työnantajan järjestämässä täsmäkoulutuksssa.

Lue lisää

Minusta ei nyt kummoinen inssi tulekaan, ei ole kovin hyvää ammattiosaamista, kun teknikon tutkintoni on ihan toiselta alalta. Keskiarvoni on 3,9, mutta osaan asioista ehkä jonkun kakkosen edestä. Lähinnä sitä matikkaa, jossa olen aina ollut hyvä.

Nyt saa lisäilyt riittää, iltapäivällä on vielä oppitunteja.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Minusta ei nyt kummoinen inssi tulekaan, ei ole kovin hyvää ammattiosaamista, kun teknikon tutkintoni on ihan toiselta alalta. Keskiarvoni on 3,9, mutta osaan asioista ehkä jonkun kakkosen edestä. Lähinnä sitä matikkaa, jossa olen aina ollut hyvä.

Nyt saa lisäilyt riittää, iltapäivällä on vielä oppitunteja.

Lue lisää

Joo, älä kerro enää mitään itsestäsi. Taidat olla niitä karjakko-tason työteknikoita, joita valmistuu Rastor Collegesta! Jatka vaan niitä kirjekursseja siellä perähikiällä! Oikein hyvällä tuurilla voit saada siitä työteknikko matikasta arvosanan 3 (vastaa lähinnä peruskoulun ala-astetta). Ei muuta kuin kiparille hakemaan niitä postimerkkejä ja kirjekuoria, MARS MARS!

wannabe engineer kirjoitti:

Joo, älä kerro enää mitään itsestäsi. Taidat olla niitä karjakko-tason työteknikoita, joita valmistuu Rastor Collegesta! Jatka vaan niitä kirjekursseja siellä perähikiällä! Oikein hyvällä tuurilla voit saada siitä työteknikko matikasta arvosanan 3 (vastaa lähinnä peruskoulun ala-astetta). Ei muuta kuin kiparille hakemaan niitä postimerkkejä ja kirjekuoria, MARS MARS!

Lue lisää

"Joo, älä kerro enää mitään itsestäsi. Taidat olla niitä karjakko-tason työteknikoita, joita valmistuu Rastor Collegesta! Jatka vaan niitä kirjekursseja siellä perähikiällä! Oikein hyvällä tuurilla voit saada siitä työteknikko matikasta arvosanan 3 (vastaa lähinnä peruskoulun ala-astetta). Ei muuta kuin kiparille hakemaan niitä postimerkkejä ja kirjekuoria, MARS MARS"

Tätä tasoa on tulevat nuoert insinöörit, tai osa heistä. Surulllista.

tuleva koneinssi kirjoitti:

"Joo, älä kerro enää mitään itsestäsi. Taidat olla niitä karjakko-tason työteknikoita, joita valmistuu Rastor Collegesta! Jatka vaan niitä kirjekursseja siellä perähikiällä! Oikein hyvällä tuurilla voit saada siitä työteknikko matikasta arvosanan 3 (vastaa lähinnä peruskoulun ala-astetta). Ei muuta kuin kiparille hakemaan niitä postimerkkejä ja kirjekuoria, MARS MARS"

Tätä tasoa on tulevat nuoert insinöörit, tai osa heistä. Surulllista.

Lue lisää

Aika paljon fiksumpaa tekstiä on kuin mitä sinun paksut juttusi.
Ei ollut muuta tekemistä ja päätit trollata?

trollator kirjoitti:

Aika paljon fiksumpaa tekstiä on kuin mitä sinun paksut juttusi.
Ei ollut muuta tekemistä ja päätit trollata?

Lapsellinen haukkumaviesti vastaan omaan kokemukseen perustuvaa faktaa. Faktaa ei haluta uskoa, koska se ei miellytä itseä. Näkyy hyvin teissä nykyajan nuorissa, että on kasvatettu siihen, että pettymyksiä ei kestetä, olette aina oikeassa yms. Hyviäkin ammattikorkeakouluja varmaan on, mutta kiukuttelemalla kuin varhaisteini ette voi tosiasioita muuttaa. Onhan tuosta nyt ollut lehdissäkin, että nykyinsinöörit osaavat vähemmän verrattuna entisaikoihin.

Fysiikan kirjassa on paljon samoja tehtäviä kuin yläasteen 9. luokan fysiikan kirjassa. Katselen, jos lasten kirjoja löytyy vielä, niin laitan esimerkin. Omiakin lukioaikaisia kirjoja taannoin katselin ja aika samankaltaisia tehtäviä sielläkin oli ollut heti ensimmäisellä luokalla.

Eikä meillä laskettu differentiaalilaskentaa todellakaan kuin muutama hassu, helpohko tehtävä, tenttikysymyksiä oli tasan yksi.

Pidä vain tekstiäni paksuna, mutta se perustuu tosiasioihin. Minä en pidä sinua lapsellisena, sinä olet lapsellinen. Luuletko, että kun raivoat uhmaikäisen tavoin, asiat tuosta miksikään muuttuisivat? Annat vain sellaisen kuvan, että nuoria insinöörejä palkatessa kannattaa miettiä kahdesti. Tosin, onneksi kuitenkin aika vähissä sentään noin lapselliset ovat. Pari tuntemaani on ihan fiksuja ja ovat kehittyneet työelämässä ihan mukavasti. Kohta sinä alat väittää tätäkin vastaan, mutta ennenhän kouluun ei edes päässyt jos ei ollut työkokemusta pohjalla. 80-luvun puolella alkoi päästä vähän helpommin, vähän koulusta riippuen. Ala vaan eikä-kiukutteluasi, mutta tämä on asia, jota et saa muutettua kiukuttelulla. Kyseessä on vähän eri asia kuin ädiltä karkkirahan kinuaminen. Ennen kuin lähdet työelämään, niin koetapa kasvaa aikuiseksi. Hyvää jatkoa.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Lapsellinen haukkumaviesti vastaan omaan kokemukseen perustuvaa faktaa. Faktaa ei haluta uskoa, koska se ei miellytä itseä. Näkyy hyvin teissä nykyajan nuorissa, että on kasvatettu siihen, että pettymyksiä ei kestetä, olette aina oikeassa yms. Hyviäkin ammattikorkeakouluja varmaan on, mutta kiukuttelemalla kuin varhaisteini ette voi tosiasioita muuttaa. Onhan tuosta nyt ollut lehdissäkin, että nykyinsinöörit osaavat vähemmän verrattuna entisaikoihin.

Fysiikan kirjassa on paljon samoja tehtäviä kuin yläasteen 9. luokan fysiikan kirjassa. Katselen, jos lasten kirjoja löytyy vielä, niin laitan esimerkin. Omiakin lukioaikaisia kirjoja taannoin katselin ja aika samankaltaisia tehtäviä sielläkin oli ollut heti ensimmäisellä luokalla.

Eikä meillä laskettu differentiaalilaskentaa todellakaan kuin muutama hassu, helpohko tehtävä, tenttikysymyksiä oli tasan yksi.

Pidä vain tekstiäni paksuna, mutta se perustuu tosiasioihin. Minä en pidä sinua lapsellisena, sinä olet lapsellinen. Luuletko, että kun raivoat uhmaikäisen tavoin, asiat tuosta miksikään muuttuisivat? Annat vain sellaisen kuvan, että nuoria insinöörejä palkatessa kannattaa miettiä kahdesti. Tosin, onneksi kuitenkin aika vähissä sentään noin lapselliset ovat. Pari tuntemaani on ihan fiksuja ja ovat kehittyneet työelämässä ihan mukavasti. Kohta sinä alat väittää tätäkin vastaan, mutta ennenhän kouluun ei edes päässyt jos ei ollut työkokemusta pohjalla. 80-luvun puolella alkoi päästä vähän helpommin, vähän koulusta riippuen. Ala vaan eikä-kiukutteluasi, mutta tämä on asia, jota et saa muutettua kiukuttelulla. Kyseessä on vähän eri asia kuin ädiltä karkkirahan kinuaminen. Ennen kuin lähdet työelämään, niin koetapa kasvaa aikuiseksi. Hyvää jatkoa.

Lue lisää

Täytyy nyt tähän todeta, etten ole aikoihin lukenut noin lapsellista ja surkeaa tekstiä ihmiseltä, joka tunnustautuu insinööriksi. Sanoisin jopa, että vaikutat niin typerältä, että opiskeletko jossain insinöörien apukoulussa?

Olen opiskellut AMKssa differentiaalimatematiikkaa, ja meillä sitä oli viiden opintopisteen edestä, tehtäviä taatusti enemmän kuin muutama ja välikokeita kaksi.

Olet harvinaislaatuinen idiootti, älä kuitenkaan tuo ominaisuuttasi liikaa esiin: se menettää huvittavuutensa nopeasti.

trollator kirjoitti:

Täytyy nyt tähän todeta, etten ole aikoihin lukenut noin lapsellista ja surkeaa tekstiä ihmiseltä, joka tunnustautuu insinööriksi. Sanoisin jopa, että vaikutat niin typerältä, että opiskeletko jossain insinöörien apukoulussa?

Olen opiskellut AMKssa differentiaalimatematiikkaa, ja meillä sitä oli viiden opintopisteen edestä, tehtäviä taatusti enemmän kuin muutama ja välikokeita kaksi.

Olet harvinaislaatuinen idiootti, älä kuitenkaan tuo ominaisuuttasi liikaa esiin: se menettää huvittavuutensa nopeasti.

Lue lisää

Eiköhän se riipu alasta, mitä opiskellaan.

Meillä oli matematiikkaa yhteensä 4 opintopistettä, joten eipä todellakaan opiskeltu differentiaalilaskentaa viittä opintopistettä. Kai sinä tajuat, että eri aloilla on eri määrä eri aineita? Jos et kykene tajuamaan, niin kuka on lapsellinen? Fysiikan kirja momentti 1 on kyllä sama melko monessa koulussa, ja siinä on paljon yläasteen tehtäviä, piste. Osasin neuvoa ysillä ollutta lastani, kun opiskelin itse samoja asioita. Kemian kirjassa on samantapaisia tehtäviä kuin lukion ekaluokan kirjassa, vaikeustaso ei siitä edes nouse. Fysiikassa se kirjan loppua kohti vähän toki nousi.

Nyt paistaa aurinko, jos sattumalta siellä missä sinä olet, ei paista, niin onko sekin lapsellista? Jos kerron sinulle tosiasioita ja sinä pidät sitä lapsellisena ja naurettavana, niin pidä hyvänäsi.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Eiköhän se riipu alasta, mitä opiskellaan.

Meillä oli matematiikkaa yhteensä 4 opintopistettä, joten eipä todellakaan opiskeltu differentiaalilaskentaa viittä opintopistettä. Kai sinä tajuat, että eri aloilla on eri määrä eri aineita? Jos et kykene tajuamaan, niin kuka on lapsellinen? Fysiikan kirja momentti 1 on kyllä sama melko monessa koulussa, ja siinä on paljon yläasteen tehtäviä, piste. Osasin neuvoa ysillä ollutta lastani, kun opiskelin itse samoja asioita. Kemian kirjassa on samantapaisia tehtäviä kuin lukion ekaluokan kirjassa, vaikeustaso ei siitä edes nouse. Fysiikassa se kirjan loppua kohti vähän toki nousi.

Nyt paistaa aurinko, jos sattumalta siellä missä sinä olet, ei paista, niin onko sekin lapsellista? Jos kerron sinulle tosiasioita ja sinä pidät sitä lapsellisena ja naurettavana, niin pidä hyvänäsi.

Lue lisää

Poikani fysiikan kirja oli pitänyt palauttaa. Mutta lukion kemian kirja on mooli 1 ja amk-kemia insinöörikemiaa. Samoja tehtäviä.

Matikka muuten aloitettiin murtoluvuista. Lukion pitkän matikan lukeneena ei konepuolella tullut ensimmäistäkään uutta asiaa, paitsi differentiaalilaskenta meillä lukiossakin sivuutettiin aika nopeasti.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Poikani fysiikan kirja oli pitänyt palauttaa. Mutta lukion kemian kirja on mooli 1 ja amk-kemia insinöörikemiaa. Samoja tehtäviä.

Matikka muuten aloitettiin murtoluvuista. Lukion pitkän matikan lukeneena ei konepuolella tullut ensimmäistäkään uutta asiaa, paitsi differentiaalilaskenta meillä lukiossakin sivuutettiin aika nopeasti.

Lue lisää

Sinä koet amk:n vaikeaksi, minä helpoksi ja vanhan kertaukseksena. Sinä et kestä sitä, että se on jollekin helppo koulu. En ole käynyt kuin tekun yhdessä koulussa ja amk:n toisessa, joten vertailukohteita ei ole. Monessako sinä olet käynyt, että voit väittää, että kaikki tehdään juuri samalla tavalla kuin sinun opinnoissasi? Kyllä minunkin ryhmässäni on porukkaa, joka kokee sen vaikeampana kuin jotkut toiset, riippuen taustoista. Jos tulee keltanokkana ja on ollut jo lukiossa tai amiksessa heikko opiskelija, niin silloin se on tietenkin vaikeampaa.

Mutta MINUN käymäni entisajan teku oli vaikeampi kuin MINUN käymäni amk-linja. Et sinä sitä voi muuttaa, kun nuorena henkilönä sinulla on vain mielikuvia, ei kokemusta.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Sinä koet amk:n vaikeaksi, minä helpoksi ja vanhan kertaukseksena. Sinä et kestä sitä, että se on jollekin helppo koulu. En ole käynyt kuin tekun yhdessä koulussa ja amk:n toisessa, joten vertailukohteita ei ole. Monessako sinä olet käynyt, että voit väittää, että kaikki tehdään juuri samalla tavalla kuin sinun opinnoissasi? Kyllä minunkin ryhmässäni on porukkaa, joka kokee sen vaikeampana kuin jotkut toiset, riippuen taustoista. Jos tulee keltanokkana ja on ollut jo lukiossa tai amiksessa heikko opiskelija, niin silloin se on tietenkin vaikeampaa.

Mutta MINUN käymäni entisajan teku oli vaikeampi kuin MINUN käymäni amk-linja. Et sinä sitä voi muuttaa, kun nuorena henkilönä sinulla on vain mielikuvia, ei kokemusta.

Lue lisää

KOLME viestiä seitsemän minuutin aikana?? ...

Minun oppilaitoksessani KAIKILLE INSINÖÖREILLE YHTEISIÄ OPINTOJA ovat mm. matematiikka 15 opintopistettä (insininöörin matemaattisten apuneuvojen kanssa), fysiikka 11 op, fysiikan labrat 4 op, kemia 3op.
Siis opintoja, jotka KAIKKI insinöörit opiskelevat.

Kuten sanoin, opiskelet jossain inssien apukoulussa, mikäli sellainen on oikeasti olemassa, todennäköisemmin veikkaan että olet itse tuo 9-luokkalainen, tai et vain yksinkertaisesti ole pärjännyt AMKssa.
Ja suosittelen sinua olemaan tekemättä kovin suuria päätelmiä minun käsityksistäni opiskelujen vaikeuksista tai tuloksista: noilla aivoilla jotka omaat ei voi olla tekemättä virhepäätelmiä.

Et ole vakavasti otettava insinööriopiskelija.

trollator kirjoitti:

KOLME viestiä seitsemän minuutin aikana?? ...

Minun oppilaitoksessani KAIKILLE INSINÖÖREILLE YHTEISIÄ OPINTOJA ovat mm. matematiikka 15 opintopistettä (insininöörin matemaattisten apuneuvojen kanssa), fysiikka 11 op, fysiikan labrat 4 op, kemia 3op.
Siis opintoja, jotka KAIKKI insinöörit opiskelevat.

Kuten sanoin, opiskelet jossain inssien apukoulussa, mikäli sellainen on oikeasti olemassa, todennäköisemmin veikkaan että olet itse tuo 9-luokkalainen, tai et vain yksinkertaisesti ole pärjännyt AMKssa.
Ja suosittelen sinua olemaan tekemättä kovin suuria päätelmiä minun käsityksistäni opiskelujen vaikeuksista tai tuloksista: noilla aivoilla jotka omaat ei voi olla tekemättä virhepäätelmiä.

Et ole vakavasti otettava insinööriopiskelija.

Lue lisää

Nyt myönnän erehtyneeni, mutta ne jotka eivät myönnä, eivät opi mitään. Tarkistin opintosuoritusrekisterini: ma
tematiikka 1-2 6 op, matematiikka 2 3 op ja matematiikka 3-4 3 op, muistamani 4 oli kurssia eikä opintopisteitä, opintopisteitä siis 12. Matikan helppous hämäsi ja ne suoritettiin joskus aikoja sitten. Myönnän, että opiskelen jossain insinöörien apukoulussa, sillä ei täällä ainakaan tarvitse mitään tehdä pärjätäkseen.

Meillä on ollut Esa Majasalon vihkoset, ja ne OVAT helppoja. Samoin kuin momentti 1 on helppo kirja, kakkosessa on jo vähän vaativuuttakin. Fysiikkaa on ollut 9 opintopistettä labrat 3 op. Kemia ei ole sen vaikeampaa kuin lukion ekalla, 3 op.

Minä osaan kirjoittaa koneella, ei siihen sen kummempaa tarvita. Opin 10-sormijärjestelmän yläasteella ja olen aina ollut nopea, joskin vähän epätarkka. Tänään ei ole mitään ja lopputyökin on tehty, työ alkaa toukokuun alussa, joten aikaa on.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Nyt myönnän erehtyneeni, mutta ne jotka eivät myönnä, eivät opi mitään. Tarkistin opintosuoritusrekisterini: ma
tematiikka 1-2 6 op, matematiikka 2 3 op ja matematiikka 3-4 3 op, muistamani 4 oli kurssia eikä opintopisteitä, opintopisteitä siis 12. Matikan helppous hämäsi ja ne suoritettiin joskus aikoja sitten. Myönnän, että opiskelen jossain insinöörien apukoulussa, sillä ei täällä ainakaan tarvitse mitään tehdä pärjätäkseen.

Meillä on ollut Esa Majasalon vihkoset, ja ne OVAT helppoja. Samoin kuin momentti 1 on helppo kirja, kakkosessa on jo vähän vaativuuttakin. Fysiikkaa on ollut 9 opintopistettä labrat 3 op. Kemia ei ole sen vaikeampaa kuin lukion ekalla, 3 op.

Minä osaan kirjoittaa koneella, ei siihen sen kummempaa tarvita. Opin 10-sormijärjestelmän yläasteella ja olen aina ollut nopea, joskin vähän epätarkka. Tänään ei ole mitään ja lopputyökin on tehty, työ alkaa toukokuun alussa, joten aikaa on.

Lue lisää

Siis matematiikka 3: 3 op ja matematiikka 4: 3 op.

Minä olen pärjännyt ammattikorkeakoulussa, enkä edes ole mitenkään erityisen älykäs. Matemaattisten aineiden numerot nyt on aina olleet hyviä. En kyllä ole tavannut yhtään lukiossa hyvin pärjännyttä, joka pitäisi amk:ta mitenkään vaikeana. Amislaisten kohdalla vaihtelee aika lailla, kun toisille on eri asiat vaikeita. Jotkut on muuten hyviä, mutta raporttien kirjoittaminen tökkii. Niitä muuten amk:ssa tehdään paljon enemmän kuin aikoinaan, ennen tehtiin vain inssityö eikä sitäkään kuulemma ole joka koulussa tarvinnyt tehdä. Siitä sentään pointsit amk:lle, sillä dokumentointi on ihan tärkeä juttu, siitäkin huolimatta, että sitä vastaan aika paljon purnataan.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Siis matematiikka 3: 3 op ja matematiikka 4: 3 op.

Minä olen pärjännyt ammattikorkeakoulussa, enkä edes ole mitenkään erityisen älykäs. Matemaattisten aineiden numerot nyt on aina olleet hyviä. En kyllä ole tavannut yhtään lukiossa hyvin pärjännyttä, joka pitäisi amk:ta mitenkään vaikeana. Amislaisten kohdalla vaihtelee aika lailla, kun toisille on eri asiat vaikeita. Jotkut on muuten hyviä, mutta raporttien kirjoittaminen tökkii. Niitä muuten amk:ssa tehdään paljon enemmän kuin aikoinaan, ennen tehtiin vain inssityö eikä sitäkään kuulemma ole joka koulussa tarvinnyt tehdä. Siitä sentään pointsit amk:lle, sillä dokumentointi on ihan tärkeä juttu, siitäkin huolimatta, että sitä vastaan aika paljon purnataan.

Lue lisää

Katselin muiden koulujen opintosuunnitelmia ja aika monessa näkyy matikkaa olevan 15 op, integraali- ja differentiaalilaskenta yhtenä kurssina. Tarkoitin muuten sillä differoinnista olleella tenttitehtävällä nimenomaan differentiaalilaskentaa, en integrointia. Integrointihan opetetaan jo lukiossa aika perusteellisesti, ainakin pitkässä matikassa ja kyllä meillä sitä oli, mutta ei se vaikeaa ole. Tosin toisille oli, mutta en ole oikein koskaan tajunnut miksi, asennekysymys varmaan.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Katselin muiden koulujen opintosuunnitelmia ja aika monessa näkyy matikkaa olevan 15 op, integraali- ja differentiaalilaskenta yhtenä kurssina. Tarkoitin muuten sillä differoinnista olleella tenttitehtävällä nimenomaan differentiaalilaskentaa, en integrointia. Integrointihan opetetaan jo lukiossa aika perusteellisesti, ainakin pitkässä matikassa ja kyllä meillä sitä oli, mutta ei se vaikeaa ole. Tosin toisille oli, mutta en ole oikein koskaan tajunnut miksi, asennekysymys varmaan.

Lue lisää

Olet pelkkä huomionkipeä trolli.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Sinä koet amk:n vaikeaksi, minä helpoksi ja vanhan kertaukseksena. Sinä et kestä sitä, että se on jollekin helppo koulu. En ole käynyt kuin tekun yhdessä koulussa ja amk:n toisessa, joten vertailukohteita ei ole. Monessako sinä olet käynyt, että voit väittää, että kaikki tehdään juuri samalla tavalla kuin sinun opinnoissasi? Kyllä minunkin ryhmässäni on porukkaa, joka kokee sen vaikeampana kuin jotkut toiset, riippuen taustoista. Jos tulee keltanokkana ja on ollut jo lukiossa tai amiksessa heikko opiskelija, niin silloin se on tietenkin vaikeampaa.

Mutta MINUN käymäni entisajan teku oli vaikeampi kuin MINUN käymäni amk-linja. Et sinä sitä voi muuttaa, kun nuorena henkilönä sinulla on vain mielikuvia, ei kokemusta.

Lue lisää

Taustaa. Itse kävin 90 luvun opistopuolella sähköteknikon tutkinnon työelämässä olen ollut alalla sen jälkeen kansainvälisellä alalla kiertäen tämän pallomme suurimman osan maista. Nyt iski into kouluttautua AMK inssiksi sillä arvostin insinööritutkintoa. Nyt on vuosi takana enkä voi todeta kuin että huh huh. Eka vuosi oli aivan vanhan kertausta enkä kertaakaan ole kirjoaja kotosella avannut. Diffrentiaali matikka ja momentti 1-2 olivat leikin laskua sillä jokainen harjoitus lasku oli jo malliksi laskettu kirjassa joten kaavoja ei tarvi enään johtaa. Kyseisillä laskuopetuksilla ei ole mitään hytyä sillä tekniikan kirjat alkavat siitä mistä amk inssin koulutus loppuuEnglanti oli aivan sontaa sillä tunnilla olimme aikuiset ihmiset taululla miettimässä cuorollaan oikeinkirjoitusharjoituksissa kuten pikkuiset lapsoset tuhlaten aikaa. En saanut hyvitystä aikaisemmista elektroniikan opinnoista vaikka kokeet tein käymättä tunneilla kertaakaan harmitellen että operaatiovahvistimet jätettiin vallan läpikäymättä vaikka automaatioalalla oltiinkin. Nyt raavimme pintapuolisesti sieltä ja täältä odotellen koska opintopisteet tulevat täyteen.

Toista se oli ennen kun opistoinssit puskivat ja puursivat . Pitäisi olla jokin systeemi joka takaisi työelämän määrittelemän minimiosaamisen. Ongelmana on että suurin osa osaamistason vaatimusten esittäjistä on henkilöitä jotka eivät ole aikaansa teollisuudessa ja käytönnön tehtävissä kuluttaneet.

Nykyinssit laskee helposti suohon pelkällä teknikko pohjalla.




Kie

Teknikkoreiska kirjoitti:

Taustaa. Itse kävin 90 luvun opistopuolella sähköteknikon tutkinnon työelämässä olen ollut alalla sen jälkeen kansainvälisellä alalla kiertäen tämän pallomme suurimman osan maista. Nyt iski into kouluttautua AMK inssiksi sillä arvostin insinööritutkintoa. Nyt on vuosi takana enkä voi todeta kuin että huh huh. Eka vuosi oli aivan vanhan kertausta enkä kertaakaan ole kirjoaja kotosella avannut. Diffrentiaali matikka ja momentti 1-2 olivat leikin laskua sillä jokainen harjoitus lasku oli jo malliksi laskettu kirjassa joten kaavoja ei tarvi enään johtaa. Kyseisillä laskuopetuksilla ei ole mitään hytyä sillä tekniikan kirjat alkavat siitä mistä amk inssin koulutus loppuuEnglanti oli aivan sontaa sillä tunnilla olimme aikuiset ihmiset taululla miettimässä cuorollaan oikeinkirjoitusharjoituksissa kuten pikkuiset lapsoset tuhlaten aikaa. En saanut hyvitystä aikaisemmista elektroniikan opinnoista vaikka kokeet tein käymättä tunneilla kertaakaan harmitellen että operaatiovahvistimet jätettiin vallan läpikäymättä vaikka automaatioalalla oltiinkin. Nyt raavimme pintapuolisesti sieltä ja täältä odotellen koska opintopisteet tulevat täyteen.

Toista se oli ennen kun opistoinssit puskivat ja puursivat . Pitäisi olla jokin systeemi joka takaisi työelämän määrittelemän minimiosaamisen. Ongelmana on että suurin osa osaamistason vaatimusten esittäjistä on henkilöitä jotka eivät ole aikaansa teollisuudessa ja käytönnön tehtävissä kuluttaneet.

Nykyinssit laskee helposti suohon pelkällä teknikko pohjalla.




Kie

Lue lisää

Kirotusvirheet voi sitten laittaa rommin piikkiin.

Teknikkoreiska kirjoitti:

Taustaa. Itse kävin 90 luvun opistopuolella sähköteknikon tutkinnon työelämässä olen ollut alalla sen jälkeen kansainvälisellä alalla kiertäen tämän pallomme suurimman osan maista. Nyt iski into kouluttautua AMK inssiksi sillä arvostin insinööritutkintoa. Nyt on vuosi takana enkä voi todeta kuin että huh huh. Eka vuosi oli aivan vanhan kertausta enkä kertaakaan ole kirjoaja kotosella avannut. Diffrentiaali matikka ja momentti 1-2 olivat leikin laskua sillä jokainen harjoitus lasku oli jo malliksi laskettu kirjassa joten kaavoja ei tarvi enään johtaa. Kyseisillä laskuopetuksilla ei ole mitään hytyä sillä tekniikan kirjat alkavat siitä mistä amk inssin koulutus loppuuEnglanti oli aivan sontaa sillä tunnilla olimme aikuiset ihmiset taululla miettimässä cuorollaan oikeinkirjoitusharjoituksissa kuten pikkuiset lapsoset tuhlaten aikaa. En saanut hyvitystä aikaisemmista elektroniikan opinnoista vaikka kokeet tein käymättä tunneilla kertaakaan harmitellen että operaatiovahvistimet jätettiin vallan läpikäymättä vaikka automaatioalalla oltiinkin. Nyt raavimme pintapuolisesti sieltä ja täältä odotellen koska opintopisteet tulevat täyteen.

Toista se oli ennen kun opistoinssit puskivat ja puursivat . Pitäisi olla jokin systeemi joka takaisi työelämän määrittelemän minimiosaamisen. Ongelmana on että suurin osa osaamistason vaatimusten esittäjistä on henkilöitä jotka eivät ole aikaansa teollisuudessa ja käytönnön tehtävissä kuluttaneet.

Nykyinssit laskee helposti suohon pelkällä teknikko pohjalla.




Kie

Lue lisää

On se hyvä että edes itse otat itsesi todesta. Kukaan muu ei sitä teekään.

Inssi, joka ei tiedä mitä on opiskellut, ja muuttaa kertomustaan hetken päästä, ei ole inssikoulutusta nähnytkään.

Waaapppuuu vaan kirjoitti:

On se hyvä että edes itse otat itsesi todesta. Kukaan muu ei sitä teekään.

Inssi, joka ei tiedä mitä on opiskellut, ja muuttaa kertomustaan hetken päästä, ei ole inssikoulutusta nähnytkään.

Lue lisää

Kyllä tuon kirjoittajan jutut ovat jossain määrin samaa, mitä moni muukin on sanonut. Mutta vähän liioittelua, ei meillä sentään noin huonosti ole.

Jos jo peruskoulussa on tasovaatimus laskenut, niin kyllä se muissakin kouluissa väkisin menee samaan. Lukiossa näyttäisi olevan aikaa samaa tasoa kuin ennenkin, oma muksu saa kyllä hyviä numeroita aika vähällä, mutta onkin luokkansa priimus, ollut aina kuten myös hyvämuistinen ja oppimiskykyinen. Se oppimiskyky on kyllä tullut toiselta vanhemmalta.

Momentti 1 helpohko kirja, mutta itse en pidä niitä esimerkkejä huonona. Se auttaa niitäkin, jotka eivät fysiikasta ymmärrä pääsemään vähän eteenpäin.

Meillä on vaativiakin opettajia, joskus ihan toistakin ääripäätä. Palautettavia harjoituksia on paljon, esimerkkejä ei ole eikä löydy oikein mistään, eli itse joutuu pähkäilemään. Tätä itse olisin kaivannut enemmän itse. Aika monet purnaavat lopputyön tekoa, itse sain omannäköiseni hyvin laskentapainotteisen aiheen ja nautin sen tekemisestä. Itselläni oli ns. oikea aihe, työelämän tarpeisiin, joten sekin työstä mielekkään. Minusta opetuksessa on kolmea erilaista tyyppiä:

-peruskoulumaiset, opettajat tekevät tarkoituksella sellaiset tentit, että kaikki pääsevät läpi.
-laiskat opettajat, jotka painottavat itseohjautuvuuteen, materiaali on heikkoa ja tentti tehty siten, että helppo tarkistaa. Tentissä on yleensä yksi tehtävä, joka mittaa tasoeroja, suurin osa saa kolmosia.
-yli-innokkaat, jotka teetättävät harjoitustöitä enemmän kuin itsenäinen opiskelu vaatii, materiaalia on ziljoona sivua ja kaikki asiat aiheesta mitä maailmasta löytyy yritetään sisällyttää 3 opintopisteen kokonaisuuteen. Tämä ryhmä yleensä muista aina muistuttaa, kuinka paljon heillä on töitä.

Sitten on seassa muutama harvinainen helmi, joka on löytänyt tasapainon, tyyppiä jaksaa kuunnella, materiaali on hyvää ja tentit ovat sopivassa suhteessa opetuksen tasoon. Eihän sitä muuta oikeastaan opettajan tarvitsisi tehdä, kuin opettaa oppilaat löytämään kustakin aineesta olennainen, kertomalla, mikä on tärkeää ja mitä kannattaa itse opiskella.

Itse kannattaisin valtakunnallisia kaikille samanlaisia testejä ammattiaineista, en niinkään perusaineista, joissa mitattaisiin todellinen osaamistaso. Mielellään soveltaviin tehtäviin painottuvia.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Kyllä tuon kirjoittajan jutut ovat jossain määrin samaa, mitä moni muukin on sanonut. Mutta vähän liioittelua, ei meillä sentään noin huonosti ole.

Jos jo peruskoulussa on tasovaatimus laskenut, niin kyllä se muissakin kouluissa väkisin menee samaan. Lukiossa näyttäisi olevan aikaa samaa tasoa kuin ennenkin, oma muksu saa kyllä hyviä numeroita aika vähällä, mutta onkin luokkansa priimus, ollut aina kuten myös hyvämuistinen ja oppimiskykyinen. Se oppimiskyky on kyllä tullut toiselta vanhemmalta.

Momentti 1 helpohko kirja, mutta itse en pidä niitä esimerkkejä huonona. Se auttaa niitäkin, jotka eivät fysiikasta ymmärrä pääsemään vähän eteenpäin.

Meillä on vaativiakin opettajia, joskus ihan toistakin ääripäätä. Palautettavia harjoituksia on paljon, esimerkkejä ei ole eikä löydy oikein mistään, eli itse joutuu pähkäilemään. Tätä itse olisin kaivannut enemmän itse. Aika monet purnaavat lopputyön tekoa, itse sain omannäköiseni hyvin laskentapainotteisen aiheen ja nautin sen tekemisestä. Itselläni oli ns. oikea aihe, työelämän tarpeisiin, joten sekin työstä mielekkään. Minusta opetuksessa on kolmea erilaista tyyppiä:

-peruskoulumaiset, opettajat tekevät tarkoituksella sellaiset tentit, että kaikki pääsevät läpi.
-laiskat opettajat, jotka painottavat itseohjautuvuuteen, materiaali on heikkoa ja tentti tehty siten, että helppo tarkistaa. Tentissä on yleensä yksi tehtävä, joka mittaa tasoeroja, suurin osa saa kolmosia.
-yli-innokkaat, jotka teetättävät harjoitustöitä enemmän kuin itsenäinen opiskelu vaatii, materiaalia on ziljoona sivua ja kaikki asiat aiheesta mitä maailmasta löytyy yritetään sisällyttää 3 opintopisteen kokonaisuuteen. Tämä ryhmä yleensä muista aina muistuttaa, kuinka paljon heillä on töitä.

Sitten on seassa muutama harvinainen helmi, joka on löytänyt tasapainon, tyyppiä jaksaa kuunnella, materiaali on hyvää ja tentit ovat sopivassa suhteessa opetuksen tasoon. Eihän sitä muuta oikeastaan opettajan tarvitsisi tehdä, kuin opettaa oppilaat löytämään kustakin aineesta olennainen, kertomalla, mikä on tärkeää ja mitä kannattaa itse opiskella.

Itse kannattaisin valtakunnallisia kaikille samanlaisia testejä ammattiaineista, en niinkään perusaineista, joissa mitattaisiin todellinen osaamistaso. Mielellään soveltaviin tehtäviin painottuvia.

Lue lisää

Jos ensin sanoo, että "..Meillä oli matematiikkaa YHTEENSÄ 4 opintopistettä..", ja sitten hetken kuluttua jotain muuta, niin toki saa uskoa hänen olevan inssikoulutuksessa jos haluaa.
Mutta ei hänen kanssaan vakavasti kannata keskustella.

Teknikkoreiska kirjoitti:

Taustaa. Itse kävin 90 luvun opistopuolella sähköteknikon tutkinnon työelämässä olen ollut alalla sen jälkeen kansainvälisellä alalla kiertäen tämän pallomme suurimman osan maista. Nyt iski into kouluttautua AMK inssiksi sillä arvostin insinööritutkintoa. Nyt on vuosi takana enkä voi todeta kuin että huh huh. Eka vuosi oli aivan vanhan kertausta enkä kertaakaan ole kirjoaja kotosella avannut. Diffrentiaali matikka ja momentti 1-2 olivat leikin laskua sillä jokainen harjoitus lasku oli jo malliksi laskettu kirjassa joten kaavoja ei tarvi enään johtaa. Kyseisillä laskuopetuksilla ei ole mitään hytyä sillä tekniikan kirjat alkavat siitä mistä amk inssin koulutus loppuuEnglanti oli aivan sontaa sillä tunnilla olimme aikuiset ihmiset taululla miettimässä cuorollaan oikeinkirjoitusharjoituksissa kuten pikkuiset lapsoset tuhlaten aikaa. En saanut hyvitystä aikaisemmista elektroniikan opinnoista vaikka kokeet tein käymättä tunneilla kertaakaan harmitellen että operaatiovahvistimet jätettiin vallan läpikäymättä vaikka automaatioalalla oltiinkin. Nyt raavimme pintapuolisesti sieltä ja täältä odotellen koska opintopisteet tulevat täyteen.

Toista se oli ennen kun opistoinssit puskivat ja puursivat . Pitäisi olla jokin systeemi joka takaisi työelämän määrittelemän minimiosaamisen. Ongelmana on että suurin osa osaamistason vaatimusten esittäjistä on henkilöitä jotka eivät ole aikaansa teollisuudessa ja käytönnön tehtävissä kuluttaneet.

Nykyinssit laskee helposti suohon pelkällä teknikko pohjalla.




Kie

Lue lisää

Kyllä hävettää lukea näitä valheellisia juttuja teknikkojen ja opistoinsinöörien ”paremmuudesta” verrattuna nykyisen insinöörin (AMK) koulutukseen. Olen valmistunut teknikoksi vuonna 1981 ja ollut siitä lähtien työelämässä. Olen keskisuuressa yhtiössä töissä teknisissä toimistotehtävissä. Minulla on kollegoina eri koulutusasteen (teknikko, opistoinsinööri, insinööri (AMK), di) henkilöitä.

Kyllä totuus on, että nykykoulutus on aivan toisella tasolla, verrattuna 1980 lukuun. Tämän päivän vaatimustasot ovat huomattavasti korkeammat. Nykyisin opiskellaan paljon asioita, joista ei 80-luvulla tiedetty mitään. Meillä töissä olevat insinöörit (AMK, di) ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan aivan eri tasolla, kuin entisajan teknikot ja opistoinsinöörit! Eihän me osata nykytekniikasta mitään, ellei ole suorittanut jotain jatkokursseja, tai vastaavasti työssä oppinut!

Poikani opiskelee täällä pääkaupunkiseudulla tietotekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Olen katsonut hänen matematiikan ja fysiikan kirjoja ja on kyllä pakko todeta, että ei meillä tekussa käyty samalla tasolla asioita läpi. Heillä on differentiaalit, integraalit, imaginääriluvut jne. itsestään selvyyksiä, ja sen lisäksi heillä on kaikenlaisia matematiikan laboratoriotöitä, joissa tehdään ja lasketaan jotain ihmeellisiä Lablace-muunnoksia. Itse en ole kuullutkaan moisesta kun vasta nyt pojalta.

Insinööri (AMK) ja kyseiseen ammattiin opiskelevat, älkää välittäkö niistä ala-arvoisista huuhaa kirjoituksista, joita näillä pastoilla on pilvin pimein. Kyllä älykkäät ja viisaat ihmiset tietävät totuuden!

Varmaan kohta joku kehityksestä jälkeenjäänyt väittää, että yliopistokoulutus oli 100 vuotta sitten parempaa, kun nyt;) Heh heh…

Tsemppiä kaikille!

Teknikkoreiska kirjoitti:

Taustaa. Itse kävin 90 luvun opistopuolella sähköteknikon tutkinnon työelämässä olen ollut alalla sen jälkeen kansainvälisellä alalla kiertäen tämän pallomme suurimman osan maista. Nyt iski into kouluttautua AMK inssiksi sillä arvostin insinööritutkintoa. Nyt on vuosi takana enkä voi todeta kuin että huh huh. Eka vuosi oli aivan vanhan kertausta enkä kertaakaan ole kirjoaja kotosella avannut. Diffrentiaali matikka ja momentti 1-2 olivat leikin laskua sillä jokainen harjoitus lasku oli jo malliksi laskettu kirjassa joten kaavoja ei tarvi enään johtaa. Kyseisillä laskuopetuksilla ei ole mitään hytyä sillä tekniikan kirjat alkavat siitä mistä amk inssin koulutus loppuuEnglanti oli aivan sontaa sillä tunnilla olimme aikuiset ihmiset taululla miettimässä cuorollaan oikeinkirjoitusharjoituksissa kuten pikkuiset lapsoset tuhlaten aikaa. En saanut hyvitystä aikaisemmista elektroniikan opinnoista vaikka kokeet tein käymättä tunneilla kertaakaan harmitellen että operaatiovahvistimet jätettiin vallan läpikäymättä vaikka automaatioalalla oltiinkin. Nyt raavimme pintapuolisesti sieltä ja täältä odotellen koska opintopisteet tulevat täyteen.

Toista se oli ennen kun opistoinssit puskivat ja puursivat . Pitäisi olla jokin systeemi joka takaisi työelämän määrittelemän minimiosaamisen. Ongelmana on että suurin osa osaamistason vaatimusten esittäjistä on henkilöitä jotka eivät ole aikaansa teollisuudessa ja käytönnön tehtävissä kuluttaneet.

Nykyinssit laskee helposti suohon pelkällä teknikko pohjalla.




Kie

Lue lisää

"Nykyinssit laskee helposti suohon pelkällä teknikko pohjalla"
No, ei suuret sanat suuta halkaise...

Teknikkoreiska kirjoitti:

Taustaa. Itse kävin 90 luvun opistopuolella sähköteknikon tutkinnon työelämässä olen ollut alalla sen jälkeen kansainvälisellä alalla kiertäen tämän pallomme suurimman osan maista. Nyt iski into kouluttautua AMK inssiksi sillä arvostin insinööritutkintoa. Nyt on vuosi takana enkä voi todeta kuin että huh huh. Eka vuosi oli aivan vanhan kertausta enkä kertaakaan ole kirjoaja kotosella avannut. Diffrentiaali matikka ja momentti 1-2 olivat leikin laskua sillä jokainen harjoitus lasku oli jo malliksi laskettu kirjassa joten kaavoja ei tarvi enään johtaa. Kyseisillä laskuopetuksilla ei ole mitään hytyä sillä tekniikan kirjat alkavat siitä mistä amk inssin koulutus loppuuEnglanti oli aivan sontaa sillä tunnilla olimme aikuiset ihmiset taululla miettimässä cuorollaan oikeinkirjoitusharjoituksissa kuten pikkuiset lapsoset tuhlaten aikaa. En saanut hyvitystä aikaisemmista elektroniikan opinnoista vaikka kokeet tein käymättä tunneilla kertaakaan harmitellen että operaatiovahvistimet jätettiin vallan läpikäymättä vaikka automaatioalalla oltiinkin. Nyt raavimme pintapuolisesti sieltä ja täältä odotellen koska opintopisteet tulevat täyteen.

Toista se oli ennen kun opistoinssit puskivat ja puursivat . Pitäisi olla jokin systeemi joka takaisi työelämän määrittelemän minimiosaamisen. Ongelmana on että suurin osa osaamistason vaatimusten esittäjistä on henkilöitä jotka eivät ole aikaansa teollisuudessa ja käytönnön tehtävissä kuluttaneet.

Nykyinssit laskee helposti suohon pelkällä teknikko pohjalla.




Kie

Lue lisää

Näissä keskusteluissa huomaa hyvin, miten monilla menee puurot ja vellit sekaisin.

Jos keskustelun aiheena on koulutus ja siitä saatavat valmiudet, niin on sanomattakin selvää, että nykyajan vaatimukset koulutuksen ja työelämän suhteen ovat täysin erilaiset ja huomattavasti vaativammat, kuin 20 vuotta sitten. Elämme täysin eri vaativuusmaailmassa!

Tämän päivän koulutus antaa täysin erilaiset eväät pärjätä tässä maailmassa kuin silloin joskus 20 vuotta sitten. Nykyinen insinööriosaaminen perustuu matemaattisluonnontieteellisen ja teknisen erikoisosaamisen lisäksi hyvään kielitaitoon ja kykyyn kommunikoida erilaisissa tilanteissa eri kulttuurin edustajien kanssa. Tämän lisäksi panostetaan kansainvälisyyteen ja johtamiskoulutukseen, jota on mahdollista opiskella jopa 15 op verran.

Väittääkö joku entisajan teknikko tai opistoinsinööri saaneensa vastaavan tai jopa paremman koulutuksen silloin joskus?

Nykyiset modernit teknologiat ovat selkeä osa nykyistä koulutusta. Nykyään insinööriopinnoissa, etenkin tietotekniikassa, joudutaan käsittelemään suuria, erittäin monimutkaisia kokonaisuuksia, joissa tietomäärät niin teknisesti kuin määrällisesti ovat merkittäviä.
Tiedon hallinta ja hakeminen erilaisiin tilanteisiin on selkeä osa niitä valmiuksia, joita nykyinsinööriltä vaaditaan. Tämän lisäksi on paljon muuta.

Nykyään insinööriopiskelu on korkeakoulutasoista, jossa oppilaan oma aktiviteetti on osa opiskelua. Jos verrataan opiskelua aikaan menneeseen, niin ennen opiskelijoille annettiin kaikki valmiiksi pureskeltuna ja ne käsiteltävät tietomäärät olivat todella pieniä. Toista on nyt!

On muistettava, että kaikki oppilaitoksen antavat oppilaille valmiuksia, joita työelämässä täydennetään, näin on aina ollut. Jos tämän päivän insinööriopetus olisi samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten, olisimme näivettyneet tai ainakin näivettyisimme todelliseksi kehitysmaaksi. Tämä on aivan varma asia!

Osoittaa erittäin suurta typeryyttä ja/tai tietämättömyyttä väittää, että nykyinen koulutus olisi huonompaa, kuin silloin 20 vuotta sitten.

... kirjoitti:

Jos ensin sanoo, että "..Meillä oli matematiikkaa YHTEENSÄ 4 opintopistettä..", ja sitten hetken kuluttua jotain muuta, niin toki saa uskoa hänen olevan inssikoulutuksessa jos haluaa.
Mutta ei hänen kanssaan vakavasti kannata keskustella.

Lue lisää

4 kurssia, tuli vain hetkellinen ajatuskatkos, matikkaa kun oli neljä vuotta sitten niin väsyksissä tuli kirjoitettua mitä sattuu. Olen minä sekoittanut lasteni nimetkin toisiinsa ja sanonut puolisoani lasteni nimellä, mutta kyllä ne minun lapsiani ja oma puoliso silti ovat.

Nyt olen Koneinssi kirjoitti:

4 kurssia, tuli vain hetkellinen ajatuskatkos, matikkaa kun oli neljä vuotta sitten niin väsyksissä tuli kirjoitettua mitä sattuu. Olen minä sekoittanut lasteni nimetkin toisiinsa ja sanonut puolisoani lasteni nimellä, mutta kyllä ne minun lapsiani ja oma puoliso silti ovat.

Lue lisää

Niinpä niin. Olenkin tässä useammankin kerran ajatellut ettei sinulla ole kaikki kotona.

teknikoksi v.1981 kirjoitti:

Kyllä hävettää lukea näitä valheellisia juttuja teknikkojen ja opistoinsinöörien ”paremmuudesta” verrattuna nykyisen insinöörin (AMK) koulutukseen. Olen valmistunut teknikoksi vuonna 1981 ja ollut siitä lähtien työelämässä. Olen keskisuuressa yhtiössä töissä teknisissä toimistotehtävissä. Minulla on kollegoina eri koulutusasteen (teknikko, opistoinsinööri, insinööri (AMK), di) henkilöitä.

Kyllä totuus on, että nykykoulutus on aivan toisella tasolla, verrattuna 1980 lukuun. Tämän päivän vaatimustasot ovat huomattavasti korkeammat. Nykyisin opiskellaan paljon asioita, joista ei 80-luvulla tiedetty mitään. Meillä töissä olevat insinöörit (AMK, di) ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan aivan eri tasolla, kuin entisajan teknikot ja opistoinsinöörit! Eihän me osata nykytekniikasta mitään, ellei ole suorittanut jotain jatkokursseja, tai vastaavasti työssä oppinut!

Poikani opiskelee täällä pääkaupunkiseudulla tietotekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Olen katsonut hänen matematiikan ja fysiikan kirjoja ja on kyllä pakko todeta, että ei meillä tekussa käyty samalla tasolla asioita läpi. Heillä on differentiaalit, integraalit, imaginääriluvut jne. itsestään selvyyksiä, ja sen lisäksi heillä on kaikenlaisia matematiikan laboratoriotöitä, joissa tehdään ja lasketaan jotain ihmeellisiä Lablace-muunnoksia. Itse en ole kuullutkaan moisesta kun vasta nyt pojalta.

Insinööri (AMK) ja kyseiseen ammattiin opiskelevat, älkää välittäkö niistä ala-arvoisista huuhaa kirjoituksista, joita näillä pastoilla on pilvin pimein. Kyllä älykkäät ja viisaat ihmiset tietävät totuuden!

Varmaan kohta joku kehityksestä jälkeenjäänyt väittää, että yliopistokoulutus oli 100 vuotta sitten parempaa, kun nyt;) Heh heh…

Tsemppiä kaikille!

Lue lisää

Älä nyt puhu sontaa. Teknikko puolella jo käytiin läpi differentiaalit, integraalit, imaginääriluvut ...laplace muunnoksia ei ollut koulun (=teknikko) puolella.

Manninen,Soininen, Tuomola, Öistämö kirjasarja käytiin läpi koulun puolella...opisto inssit kävi sitten pidemmälle

tulella kirjoitti:

Näissä keskusteluissa huomaa hyvin, miten monilla menee puurot ja vellit sekaisin.

Jos keskustelun aiheena on koulutus ja siitä saatavat valmiudet, niin on sanomattakin selvää, että nykyajan vaatimukset koulutuksen ja työelämän suhteen ovat täysin erilaiset ja huomattavasti vaativammat, kuin 20 vuotta sitten. Elämme täysin eri vaativuusmaailmassa!

Tämän päivän koulutus antaa täysin erilaiset eväät pärjätä tässä maailmassa kuin silloin joskus 20 vuotta sitten. Nykyinen insinööriosaaminen perustuu matemaattisluonnontieteellisen ja teknisen erikoisosaamisen lisäksi hyvään kielitaitoon ja kykyyn kommunikoida erilaisissa tilanteissa eri kulttuurin edustajien kanssa. Tämän lisäksi panostetaan kansainvälisyyteen ja johtamiskoulutukseen, jota on mahdollista opiskella jopa 15 op verran.

Väittääkö joku entisajan teknikko tai opistoinsinööri saaneensa vastaavan tai jopa paremman koulutuksen silloin joskus?

Nykyiset modernit teknologiat ovat selkeä osa nykyistä koulutusta. Nykyään insinööriopinnoissa, etenkin tietotekniikassa, joudutaan käsittelemään suuria, erittäin monimutkaisia kokonaisuuksia, joissa tietomäärät niin teknisesti kuin määrällisesti ovat merkittäviä.
Tiedon hallinta ja hakeminen erilaisiin tilanteisiin on selkeä osa niitä valmiuksia, joita nykyinsinööriltä vaaditaan. Tämän lisäksi on paljon muuta.

Nykyään insinööriopiskelu on korkeakoulutasoista, jossa oppilaan oma aktiviteetti on osa opiskelua. Jos verrataan opiskelua aikaan menneeseen, niin ennen opiskelijoille annettiin kaikki valmiiksi pureskeltuna ja ne käsiteltävät tietomäärät olivat todella pieniä. Toista on nyt!

On muistettava, että kaikki oppilaitoksen antavat oppilaille valmiuksia, joita työelämässä täydennetään, näin on aina ollut. Jos tämän päivän insinööriopetus olisi samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten, olisimme näivettyneet tai ainakin näivettyisimme todelliseksi kehitysmaaksi. Tämä on aivan varma asia!

Osoittaa erittäin suurta typeryyttä ja/tai tietämättömyyttä väittää, että nykyinen koulutus olisi huonompaa, kuin silloin 20 vuotta sitten.

Lue lisää

Täytyy hattua nostaa ympäripyöreydelle. Hyvää parodiaa.
Totuus on se, että AMK-inssi on tulevaisuuden normidunnari tai keskijohdon pönöttäjä.

Onkin aika kyseenalaistaa insinöörien tarve.

OK. En paljoa tiedä AMK:sta. Kaikki opintopisteeni (n. 400) olen hankkinut yliopistosta. Taitaisi muuten aika monelle amk-inssille tulla äitiä ikävä yliopistomatematiikan kanssa.

Totuus on tarua ihmeellisempi Insinööri (AMK) di27.4.2010 09:25

Jos mielestäsi Lamk antaa niin tasokasta opetusta, että sieltä valmistujia pystyy vertaamaan MITENKÄÄN opisto-insseihin, niin olet kyllä harvinaisen tyhmä (jopa Lamkin opiskelijaksi). Lamkia ei voi verrata edes muihin nykyisiin tekniikanlaitoksiin saati opistoihin. Tuoreelle ylioppilaalle, jolla ei ole mitään muuta työkokemusta kuin kesä jäätelönmyyjänä oman huoneen imurointi,on kaikki opetus jopa "Lahessa" hyvää ja hienoa. Paska oppilaitos, hyvä suojatyö osalle opettajista. Miltei kaikki aineet, automaatiota lukuunottamatta pääsee lukematta läpi 2-3 arvosanalla. Nykyiseen Amk opiskeluun ei tarvitse olla mitään "lahjoja", valitettavasti.

Henk.koht. tunnen insinöörin joka on käyny molemmat tiet ja se kaveri on todellinen osaaja.Työnteko ja työn sivussa opiskelu kouluttaa parhaiten käytäntöä.

Pekka3254 kirjoitti:

Henk.koht. tunnen insinöörin joka on käyny molemmat tiet ja se kaveri on todellinen osaaja.Työnteko ja työn sivussa opiskelu kouluttaa parhaiten käytäntöä.

siis noilla opinteillä tarkotin amk:ta ja työn sivussa käyny DI:ksi. Molemmat tärkeitä mielestäni.

Minuakin naurattaa! Nämä on näitä samoja juttuja, joita täällä on ollut iät ja ajat.
Jatkuvaa "kilpailua" koulutusten (amk, kk, yliopisto) näennäisistä eroista!

Tosiasia on, että korkeakoulutasolla (amk, kk, yliopisto) täällä Suomessa ei juuri koulutuksellisesti merkittäviä eroja ole! Erot sisällössä ja niiden vaativuudessa ovat näennäiset. Toki niitä on!
Mielestäni suurimmat erot ovat opintojen painotuksissa. Tämän vuoksi niistä ei mielestäni kannattaisi paljoa huudella, koska on hyvä muistaa, että mikään koulutus ei ole toista parempi!

Täällä on ihmeellisiä kirjoituksia, jotka viittaavat AMK:n huonoon tasoon (opetus/oppilaat) ja vastaavasti "tiedekorkeakoulujen" hyvään tasoon!? Mielestäni nämä väitteet ovat täysin virheellisiä ja valheellisia. Ihmettelen, kuka niitä kirjoittelee? Katkerat, kateelliset ihmiset, jotka eivät itse ole päässeet opiskelemaan, vai? On hyvä muistaa muutama tosiasia; näissä oppilaitoksissa (amk, kk, yliopisto) opettaa hyvin paljon samoja opettajia, jotka ovat usein tasoa lisenssiaatti tai tohtori. Onko opetuksen taso silloin kaikissa huonoa? Oppilasaines eri oppilaitoksissa poikkeaa jonkin verran, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että yliopistossa olisivat automaattisesti ne älykkäimmät!

Voin kokemuksesta sanoa, että esim. AMK:ssa ja TKK:lla käydään hyvin pitkälle samoja matemaattisia asioita läpi huomioiden tekniikan näkökulma ja vaatimukset. Kun taas yliopistossa esim. matematiikassa paneudutaan matemaattiseen todisteluun ja niihin liittyviin teorioihin.

Ehkä tässä on syytä sanoa kaikille insinööreille, että insinöörit (amk,di) eivät ole matemaatikoita, vaikka haluasivatkin. Matemaatikot valmistuvat yliopistopuolelta! Olen joskus ollut havaitsevinani, että joku insinööri (amk, di) haluaa antaa omasta osaamisesta kuvan, että hallitsee kaikki matemaattiset ongelmat mennen tullen. Tosiasia on, että ne vaativimmat matemaattiset probleemat kannattaa jätää matemaatikoiden ratkottaviksi!

Tähän lopuksi on hyvä muistaa, millä tasolla liikumme maailmanlaajuisesti. Suomen korkeakoulumaailma (amk, kk, yliopisto) ei tässä vertailussa kovin korkealle pääse. Tämä on asia, jolle pitäisi jotain tehdä!

Keksikää siihen ratkaisu! Onko ratkaisu nahdollisesti eri oppilaitosten lisääntyvässä yhteistyössä?

pure jenkki kirjoitti:

Minuakin naurattaa! Nämä on näitä samoja juttuja, joita täällä on ollut iät ja ajat.
Jatkuvaa "kilpailua" koulutusten (amk, kk, yliopisto) näennäisistä eroista!

Tosiasia on, että korkeakoulutasolla (amk, kk, yliopisto) täällä Suomessa ei juuri koulutuksellisesti merkittäviä eroja ole! Erot sisällössä ja niiden vaativuudessa ovat näennäiset. Toki niitä on!
Mielestäni suurimmat erot ovat opintojen painotuksissa. Tämän vuoksi niistä ei mielestäni kannattaisi paljoa huudella, koska on hyvä muistaa, että mikään koulutus ei ole toista parempi!

Täällä on ihmeellisiä kirjoituksia, jotka viittaavat AMK:n huonoon tasoon (opetus/oppilaat) ja vastaavasti "tiedekorkeakoulujen" hyvään tasoon!? Mielestäni nämä väitteet ovat täysin virheellisiä ja valheellisia. Ihmettelen, kuka niitä kirjoittelee? Katkerat, kateelliset ihmiset, jotka eivät itse ole päässeet opiskelemaan, vai? On hyvä muistaa muutama tosiasia; näissä oppilaitoksissa (amk, kk, yliopisto) opettaa hyvin paljon samoja opettajia, jotka ovat usein tasoa lisenssiaatti tai tohtori. Onko opetuksen taso silloin kaikissa huonoa? Oppilasaines eri oppilaitoksissa poikkeaa jonkin verran, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että yliopistossa olisivat automaattisesti ne älykkäimmät!

Voin kokemuksesta sanoa, että esim. AMK:ssa ja TKK:lla käydään hyvin pitkälle samoja matemaattisia asioita läpi huomioiden tekniikan näkökulma ja vaatimukset. Kun taas yliopistossa esim. matematiikassa paneudutaan matemaattiseen todisteluun ja niihin liittyviin teorioihin.

Ehkä tässä on syytä sanoa kaikille insinööreille, että insinöörit (amk,di) eivät ole matemaatikoita, vaikka haluasivatkin. Matemaatikot valmistuvat yliopistopuolelta! Olen joskus ollut havaitsevinani, että joku insinööri (amk, di) haluaa antaa omasta osaamisesta kuvan, että hallitsee kaikki matemaattiset ongelmat mennen tullen. Tosiasia on, että ne vaativimmat matemaattiset probleemat kannattaa jätää matemaatikoiden ratkottaviksi!

Tähän lopuksi on hyvä muistaa, millä tasolla liikumme maailmanlaajuisesti. Suomen korkeakoulumaailma (amk, kk, yliopisto) ei tässä vertailussa kovin korkealle pääse. Tämä on asia, jolle pitäisi jotain tehdä!

Keksikää siihen ratkaisu! Onko ratkaisu nahdollisesti eri oppilaitosten lisääntyvässä yhteistyössä?

Lue lisää

Ei koulutustaso takaa sitä, että opettaja olisi hyvä tai huono. Tohtori voi olla huippuopettaja, tai sitten täysin onneton. Itsellläni on ollut yksi tohtori amk:ssa opettajana, matemaattisissa aineissa ja minun mielestäni on kyllä yksi parhaista opettajista mitä koskaan on ollut (mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että insinöörimatematiikka on helpohkoa ja ainakin lukion pitkän matikan käyneille 90 % kertausta, jos lukiossa on nyt jotain viitsinyt tehdä). Toiset eivät tykänneet, kun tohtorisetä antoi niin paljon kotitehtäviä Mutta toiseksi paras opettajani oli epäpätevä insinööri, joka ei ollut edes opettaja, vaan tuli tuuraamaan. Yksi opettajistani on tekniikan lisensiaatti taas on yksi laiskimmista äijistä, mitä ikinä olen tavannut. Kyllä hänellä tietoa on, mutta ne opetusmenetelmät: materiaali on tyyliä lukekaa netistä nämä sivut mitä minä nyt täältä netistä näytän - mitään omaa ei ole.

En minä muusta ole katkera, kuin siitä, että odotin vähän enemmän mitä sain. No itsenäistä opiskelua voi harrastaa, mutta joissakin ammattiaineissa ei taito siihen riittänyt, olisi tarvinnut enemmän pohjaa taustalle.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Ei koulutustaso takaa sitä, että opettaja olisi hyvä tai huono. Tohtori voi olla huippuopettaja, tai sitten täysin onneton. Itsellläni on ollut yksi tohtori amk:ssa opettajana, matemaattisissa aineissa ja minun mielestäni on kyllä yksi parhaista opettajista mitä koskaan on ollut (mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että insinöörimatematiikka on helpohkoa ja ainakin lukion pitkän matikan käyneille 90 % kertausta, jos lukiossa on nyt jotain viitsinyt tehdä). Toiset eivät tykänneet, kun tohtorisetä antoi niin paljon kotitehtäviä Mutta toiseksi paras opettajani oli epäpätevä insinööri, joka ei ollut edes opettaja, vaan tuli tuuraamaan. Yksi opettajistani on tekniikan lisensiaatti taas on yksi laiskimmista äijistä, mitä ikinä olen tavannut. Kyllä hänellä tietoa on, mutta ne opetusmenetelmät: materiaali on tyyliä lukekaa netistä nämä sivut mitä minä nyt täältä netistä näytän - mitään omaa ei ole.

En minä muusta ole katkera, kuin siitä, että odotin vähän enemmän mitä sain. No itsenäistä opiskelua voi harrastaa, mutta joissakin ammattiaineissa ei taito siihen riittänyt, olisi tarvinnut enemmän pohjaa taustalle.

Lue lisää

dsanoa että on tarvinnut nykyään työelämässä noita matematiikan laskuja ?
eiköhän se työ ole nykyään jotain ihan muuta koska on tietokoneet ym

dfsadsfads kirjoitti:

dsanoa että on tarvinnut nykyään työelämässä noita matematiikan laskuja ?
eiköhän se työ ole nykyään jotain ihan muuta koska on tietokoneet ym

Voi. Kyllä sitä pitää tietää, mitä laskee. Matikka jatkuu ammattiaineissa, joissa sovelletaan. Derivointia käytetään ihan oikeasti moneen asiaan. Purkit ja purnukat ovat just tietyn kokoisia, kun on laskettu, millainen on edullisinta valmistaa. Ei tietokone tee kaikkea puolestasi, sinun pitää kertoa sille, mitä sen tulee tehdä.

inssi 2010 kirjoitti:

Voi. Kyllä sitä pitää tietää, mitä laskee. Matikka jatkuu ammattiaineissa, joissa sovelletaan. Derivointia käytetään ihan oikeasti moneen asiaan. Purkit ja purnukat ovat just tietyn kokoisia, kun on laskettu, millainen on edullisinta valmistaa. Ei tietokone tee kaikkea puolestasi, sinun pitää kertoa sille, mitä sen tulee tehdä.

Lue lisää

Niin missä se vitsi on kun en löydä???

inssi 2010 kirjoitti:

Voi. Kyllä sitä pitää tietää, mitä laskee. Matikka jatkuu ammattiaineissa, joissa sovelletaan. Derivointia käytetään ihan oikeasti moneen asiaan. Purkit ja purnukat ovat just tietyn kokoisia, kun on laskettu, millainen on edullisinta valmistaa. Ei tietokone tee kaikkea puolestasi, sinun pitää kertoa sille, mitä sen tulee tehdä.

Lue lisää

Mutta kannattaa huomioida se, että esim. it-insinöörit työskentelevät monenlaisissa työtehtävissä, joista useat ovat hyvin käytännönläheisiä, joissa kaikki on lähes valmista tai ainakin "palikat" on jo valmiina ja ne pitää vain koota. Siellä ei juuri pitkää matikkaa tarvita, saatikka kemian ja fysiikan kaavoja. Joillakin ei sitten oikeasti ole työkokemusta muualta kuin esim. opettajan tehtävistä, niin sellainen tyyppi voi toki väittää, että 100% kaikki matikasta,fysiikasta, kemiasta ja ruotsista on tarpeellista.

moninaisia... kirjoitti:

Mutta kannattaa huomioida se, että esim. it-insinöörit työskentelevät monenlaisissa työtehtävissä, joista useat ovat hyvin käytännönläheisiä, joissa kaikki on lähes valmista tai ainakin "palikat" on jo valmiina ja ne pitää vain koota. Siellä ei juuri pitkää matikkaa tarvita, saatikka kemian ja fysiikan kaavoja. Joillakin ei sitten oikeasti ole työkokemusta muualta kuin esim. opettajan tehtävistä, niin sellainen tyyppi voi toki väittää, että 100% kaikki matikasta,fysiikasta, kemiasta ja ruotsista on tarpeellista.

Lue lisää

No ei todellakaan ole kaikki 100 % tarpeellista, enkä ole tavannut yhtää opettajaakaan, joka niin väittäisi. Ammattiaineistakin omaa suuntautumisvaihtoehtoa myöten moni on sellainen, mitä ei tarvitse todellisessa työelämässä koskaan. Tämä joillakin nuorilla onkin vaikea ymmärtää, he kuvittelevat olevansa kaikentietäviä mennessään töihin, vaikka ne hommat opitaan vasta töistä.
Koulutus vain antaa pohjan oppia insinöörimäisiä asioita sekä alan perustietoa. Se, että on tehnyt muutaman harjoituksen jostain aiheesta, ei tee kestään ammattilaista.

Missä on vitsi? No siinä, että jotkut ovat sitä mieltä, että he osaavat mielestään kymmenen kertaa enemmän kuin vuosia työelämässä olleet opistoinssit, koska koulutus on amk-statuksella. En tiedä mistä tämä nykynuorille on tullut, ollaan muka asiantuntijoita heti kun koulusta ulos päästään. Kukaan ei ole asiantuntija ilman vuosien kokemusta. Myös siinä mielessä vitsi, kun jotkut kuvittelevat, että ne 20 vuotta töitä tehneet inssit tekevät töitä edelleen niillä metodeilla, mitä silloin opittiin. Jos jotkut kuvittelette, että koulut on tässä ja nyt vaan tehdän töitä niin erehdytte. Työelämä on yhtä kouluttautumista, koko ajan, varsinkin insinöörialoilla.

tuleva koneinssi kirjoitti:

No ei todellakaan ole kaikki 100 % tarpeellista, enkä ole tavannut yhtää opettajaakaan, joka niin väittäisi. Ammattiaineistakin omaa suuntautumisvaihtoehtoa myöten moni on sellainen, mitä ei tarvitse todellisessa työelämässä koskaan. Tämä joillakin nuorilla onkin vaikea ymmärtää, he kuvittelevat olevansa kaikentietäviä mennessään töihin, vaikka ne hommat opitaan vasta töistä.
Koulutus vain antaa pohjan oppia insinöörimäisiä asioita sekä alan perustietoa. Se, että on tehnyt muutaman harjoituksen jostain aiheesta, ei tee kestään ammattilaista.

Missä on vitsi? No siinä, että jotkut ovat sitä mieltä, että he osaavat mielestään kymmenen kertaa enemmän kuin vuosia työelämässä olleet opistoinssit, koska koulutus on amk-statuksella. En tiedä mistä tämä nykynuorille on tullut, ollaan muka asiantuntijoita heti kun koulusta ulos päästään. Kukaan ei ole asiantuntija ilman vuosien kokemusta. Myös siinä mielessä vitsi, kun jotkut kuvittelevat, että ne 20 vuotta töitä tehneet inssit tekevät töitä edelleen niillä metodeilla, mitä silloin opittiin. Jos jotkut kuvittelette, että koulut on tässä ja nyt vaan tehdän töitä niin erehdytte. Työelämä on yhtä kouluttautumista, koko ajan, varsinkin insinöörialoilla.

Lue lisää

Opisto antoi paljon paremman pohjan työelämään ja kehittymiseen kovaksi ammattilaiseksi. Työ opettaa, mutta koulun antama perusta työssäoppimiselle täytyy olla riittävän vahva. Valitettavasti ainakin minun kokemukseni valmistuneista Amk-insinööreistä ovat pääsääntöisesti negatiivisia. Insinööriosaaminen ja ongelmien ratkaisukyky sekä yleinen ymmärrys tekniikasta on paljon heikompaa kuin esim 90-luvulla valmistuneilla. Lähiopetustuntien vähentäminen, sekä ns. yleissivistävien kurssien lisääminen ovat mielestäni yksi syy heikentyneeseen osaamiseen. Viininmaistelua ja maailmankaikkeuden filosofiaa voi sitten valmiina insinöörinä opetella vaikka golffia pelatessaan turha niillä on opintopisteitä kerätä.

Työnantaja kirjoitti:

Opisto antoi paljon paremman pohjan työelämään ja kehittymiseen kovaksi ammattilaiseksi. Työ opettaa, mutta koulun antama perusta työssäoppimiselle täytyy olla riittävän vahva. Valitettavasti ainakin minun kokemukseni valmistuneista Amk-insinööreistä ovat pääsääntöisesti negatiivisia. Insinööriosaaminen ja ongelmien ratkaisukyky sekä yleinen ymmärrys tekniikasta on paljon heikompaa kuin esim 90-luvulla valmistuneilla. Lähiopetustuntien vähentäminen, sekä ns. yleissivistävien kurssien lisääminen ovat mielestäni yksi syy heikentyneeseen osaamiseen. Viininmaistelua ja maailmankaikkeuden filosofiaa voi sitten valmiina insinöörinä opetella vaikka golffia pelatessaan turha niillä on opintopisteitä kerätä.

Lue lisää

Golfista todella voi saada insinööriopiskelijakin opintopisteitä, jos se järjestetään amk:ssa, kuten viinivalmistuksestakin. Entiseen erona on se, että vähät valittavat kurssit olivat suoraan ammattiaineita. Ennenhän piti olla työkokemustakin ennen kuin alaa pääsi edes opiskelemaan, taisi muuttua 80-luvulla, jolloin taso alkoi jo heiketä. Amk-insinöörit ovat ehkä samaa tasoa kuin entisaikaiset ylioppilaspohjaiset teknikot, sinnekin pääsi kuka tahansa mutta muutama huippuoppilas oli seassa. Itse olen juuri tuollainen pelleteknikko kouluttautumassa amk-insinööriksi, ja no joo, kyllä tässä hiukan enemmän vaatimustasoa on, mutta en usko, että menee enää opistoinsinöörien edelle. Meidän koulussamme ei ole läsnäolopakkoakaan kuin labroissa ja kielissä. Kyllä se taso alkoi vähän heiketä jo 90-luvulla, vähän alakohtaisesti. Esimerkiksi tietotekniikkaa opiskelemaan pääsi paljon helpommin kuin sen alkumetreillä.

aikuisopiskelija oon kirjoitti:

Golfista todella voi saada insinööriopiskelijakin opintopisteitä, jos se järjestetään amk:ssa, kuten viinivalmistuksestakin. Entiseen erona on se, että vähät valittavat kurssit olivat suoraan ammattiaineita. Ennenhän piti olla työkokemustakin ennen kuin alaa pääsi edes opiskelemaan, taisi muuttua 80-luvulla, jolloin taso alkoi jo heiketä. Amk-insinöörit ovat ehkä samaa tasoa kuin entisaikaiset ylioppilaspohjaiset teknikot, sinnekin pääsi kuka tahansa mutta muutama huippuoppilas oli seassa. Itse olen juuri tuollainen pelleteknikko kouluttautumassa amk-insinööriksi, ja no joo, kyllä tässä hiukan enemmän vaatimustasoa on, mutta en usko, että menee enää opistoinsinöörien edelle. Meidän koulussamme ei ole läsnäolopakkoakaan kuin labroissa ja kielissä. Kyllä se taso alkoi vähän heiketä jo 90-luvulla, vähän alakohtaisesti. Esimerkiksi tietotekniikkaa opiskelemaan pääsi paljon helpommin kuin sen alkumetreillä.

Lue lisää

No sittenhän on ymmärrettävää, että opiskelijat keskeyttävät opintonsa: eivät he viitsi jatkaa opiskelua, kun noin helppoa on.

Kuulin muuten yhdestä teknikosta, joka kuulemma kävi inssiksi opiskellessaan vain muutaman kerran koulussa ja työpaikalla nakitti oman lopputyönsä harjoittelijan tehtäväksi. Siinä sitä onkin oikea entinen superteknikko ja nykyinen superinsinööri.

... kirjoitti:

No sittenhän on ymmärrettävää, että opiskelijat keskeyttävät opintonsa: eivät he viitsi jatkaa opiskelua, kun noin helppoa on.

Kuulin muuten yhdestä teknikosta, joka kuulemma kävi inssiksi opiskellessaan vain muutaman kerran koulussa ja työpaikalla nakitti oman lopputyönsä harjoittelijan tehtäväksi. Siinä sitä onkin oikea entinen superteknikko ja nykyinen superinsinööri.

Lue lisää

Olen jutellut useiden opistoinsinöörien kanssa, jotka ovat päivittäneet opintonsa AMK-tasoiseksi. Jokainen on ollut sitä mieltä, että AMK:ssa opiskelu on ollut vaativampaa kuin entisajan opistossa, ja hyödyt ovat olleet myös selkeästi lisäarvoa tuottavia!

Meillä oli myös entisajan teknikoita opiskelemassa insinööriksi (AMK). Valitettavasti aika moni lopetti, koska eivät pärjänneet matikassa ja fysiikassa.

Kaikki nämä amk kielteiset kirjoitukset ovat huuhaata ja niitä todennäköisesti kirjottelee juuri nämä kärryiltä tippuneet.

tietoa ilman tuskaa kirjoitti:

Olen jutellut useiden opistoinsinöörien kanssa, jotka ovat päivittäneet opintonsa AMK-tasoiseksi. Jokainen on ollut sitä mieltä, että AMK:ssa opiskelu on ollut vaativampaa kuin entisajan opistossa, ja hyödyt ovat olleet myös selkeästi lisäarvoa tuottavia!

Meillä oli myös entisajan teknikoita opiskelemassa insinööriksi (AMK). Valitettavasti aika moni lopetti, koska eivät pärjänneet matikassa ja fysiikassa.

Kaikki nämä amk kielteiset kirjoitukset ovat huuhaata ja niitä todennäköisesti kirjottelee juuri nämä kärryiltä tippuneet.

Lue lisää

Olen samaa mieltä....

tietoa ilman tuskaa kirjoitti:

Olen jutellut useiden opistoinsinöörien kanssa, jotka ovat päivittäneet opintonsa AMK-tasoiseksi. Jokainen on ollut sitä mieltä, että AMK:ssa opiskelu on ollut vaativampaa kuin entisajan opistossa, ja hyödyt ovat olleet myös selkeästi lisäarvoa tuottavia!

Meillä oli myös entisajan teknikoita opiskelemassa insinööriksi (AMK). Valitettavasti aika moni lopetti, koska eivät pärjänneet matikassa ja fysiikassa.

Kaikki nämä amk kielteiset kirjoitukset ovat huuhaata ja niitä todennäköisesti kirjottelee juuri nämä kärryiltä tippuneet.

Lue lisää

Matikka ja fysiikka ovat aineita, joita täytyy vähän treenata jos edellisistä opinnoista on pitkä aika. Mutta viestistäsi saa sen käsityksen, että kaikki nuorisopuolen opiskelijat noissa aineissa pärjäisivät, ei varmaan ole tarkoitus. Meidänkin ryhmässämme noista tuli eniten hylättyjä, en kyllä ymmärrä miksi, ehkä siksi, että kotitehtäviä ei viitsitty tehdä. Ne olivat kyllä ihan tehtävissä, jos kirjan esimerkkejä seurasi ja koetehtävät oli meillä ihan samanlaisia.

Unissasi olet jutellut. No eikun ihan faktaa, omassa ryhmässäni tuli jostain etelä-Suomen koulusta tänne pohjoisempaan yksi aikuinen, joka on ennestään teknikko. Hän ei siellä kuulemma saanut edes kaikkia tenttejä läpi, mutta täällä pohjoisessa on arvosanat 4-5. Koulukohtaiset erot ovat huimat, niinkuin ne ennen opistoaikaankin olivat.

Mutta sinä puhut palturia. Sen paljastaa lause, "kaikki ovat". Minä olen oikeasti jutellut opistoinssien kanssa, ja mielipide erot ovat yhtä suuret kuin mistä tahansa muustakin asiasta. Myös se paljastaa keltanokkaisuuden, kyllähän jokainen pitempään opiskellut jo tietää, että samassa koulussa on opettaja- ja ainekohtaisia eroja vaatimustasossa, suuriakin eroja.

näinpä on. kirjoitti:

Unissasi olet jutellut. No eikun ihan faktaa, omassa ryhmässäni tuli jostain etelä-Suomen koulusta tänne pohjoisempaan yksi aikuinen, joka on ennestään teknikko. Hän ei siellä kuulemma saanut edes kaikkia tenttejä läpi, mutta täällä pohjoisessa on arvosanat 4-5. Koulukohtaiset erot ovat huimat, niinkuin ne ennen opistoaikaankin olivat.

Mutta sinä puhut palturia. Sen paljastaa lause, "kaikki ovat". Minä olen oikeasti jutellut opistoinssien kanssa, ja mielipide erot ovat yhtä suuret kuin mistä tahansa muustakin asiasta. Myös se paljastaa keltanokkaisuuden, kyllähän jokainen pitempään opiskellut jo tietää, että samassa koulussa on opettaja- ja ainekohtaisia eroja vaatimustasossa, suuriakin eroja.

Lue lisää

Kirjoittamasi ensimmäinen kappale on varmasti osittain aivan totta. Erot eri oppilaitoksissa ovat olemassa, ovatko ne suuret vai pienet on täysin määrittelykysymys. Tämä pätee kaikkiin oppilaitoksiin (yliopistot, korkeakoulut, amk:t). Suomen paras amk on ehdottomasti Metropolia, joka ennen nimenmuutosta oli EVTEK.

Kirjoittamasi toinen kappale on osittain virheellinen, koska viittaamassasi kirjoituksessa ei lue missään ”kaikki ovat”, vaan ”jokaisen kanssa”. Olen samaa mieltä, että jokaisella voi olla oma mielipide, joka ei suinkaan tarkoita absoluuttista totuutta. On aivan eri asia, kuinka ihminen, yksilö kokee asian vs. mikä on totuus kokonaisuutta silmällä pitäen!

Usein vähättelevät, epäasialliset kommentit viittaavat yksilön kokemaan epäonnistumiseen tavalla tai toisella. On varmasti niin, että kaikessa ihmisen kehittämissä toiminnoissa (yhteiskunta kokonaisuutena, oppilaitokset jne.) on aina parantamisen varaa. Näillä foorumeilla taitaa suurimmat ongelmat liittyä yksilöihin, ja heidän epäonnistumisiin, eikä varsinaisiin oppilaitoksiin.

Voi olla myös, että osa entisajan opistoinsinööreistä ja teknikoista kokevat alemmuuden tunnetta nykytilanteessa, missä insinöörin (AMK) koulutus on heihin nähden ylemmällä tasolla, eli niin sanotulla korkeakoulutasolla.

opeko kirjoitti:

Kirjoittamasi ensimmäinen kappale on varmasti osittain aivan totta. Erot eri oppilaitoksissa ovat olemassa, ovatko ne suuret vai pienet on täysin määrittelykysymys. Tämä pätee kaikkiin oppilaitoksiin (yliopistot, korkeakoulut, amk:t). Suomen paras amk on ehdottomasti Metropolia, joka ennen nimenmuutosta oli EVTEK.

Kirjoittamasi toinen kappale on osittain virheellinen, koska viittaamassasi kirjoituksessa ei lue missään ”kaikki ovat”, vaan ”jokaisen kanssa”. Olen samaa mieltä, että jokaisella voi olla oma mielipide, joka ei suinkaan tarkoita absoluuttista totuutta. On aivan eri asia, kuinka ihminen, yksilö kokee asian vs. mikä on totuus kokonaisuutta silmällä pitäen!

Usein vähättelevät, epäasialliset kommentit viittaavat yksilön kokemaan epäonnistumiseen tavalla tai toisella. On varmasti niin, että kaikessa ihmisen kehittämissä toiminnoissa (yhteiskunta kokonaisuutena, oppilaitokset jne.) on aina parantamisen varaa. Näillä foorumeilla taitaa suurimmat ongelmat liittyä yksilöihin, ja heidän epäonnistumisiin, eikä varsinaisiin oppilaitoksiin.

Voi olla myös, että osa entisajan opistoinsinööreistä ja teknikoista kokevat alemmuuden tunnetta nykytilanteessa, missä insinöörin (AMK) koulutus on heihin nähden ylemmällä tasolla, eli niin sanotulla korkeakoulutasolla.

Lue lisää

Amk:lla ei ole mitään muuta yhtäläisyyttä korkeakoulujen kanssa kuin osa nimestä. Olkaa lapset nyt realisteja. Silmät auki ja päät pois pyllyistä.

opeko kirjoitti:

Kirjoittamasi ensimmäinen kappale on varmasti osittain aivan totta. Erot eri oppilaitoksissa ovat olemassa, ovatko ne suuret vai pienet on täysin määrittelykysymys. Tämä pätee kaikkiin oppilaitoksiin (yliopistot, korkeakoulut, amk:t). Suomen paras amk on ehdottomasti Metropolia, joka ennen nimenmuutosta oli EVTEK.

Kirjoittamasi toinen kappale on osittain virheellinen, koska viittaamassasi kirjoituksessa ei lue missään ”kaikki ovat”, vaan ”jokaisen kanssa”. Olen samaa mieltä, että jokaisella voi olla oma mielipide, joka ei suinkaan tarkoita absoluuttista totuutta. On aivan eri asia, kuinka ihminen, yksilö kokee asian vs. mikä on totuus kokonaisuutta silmällä pitäen!

Usein vähättelevät, epäasialliset kommentit viittaavat yksilön kokemaan epäonnistumiseen tavalla tai toisella. On varmasti niin, että kaikessa ihmisen kehittämissä toiminnoissa (yhteiskunta kokonaisuutena, oppilaitokset jne.) on aina parantamisen varaa. Näillä foorumeilla taitaa suurimmat ongelmat liittyä yksilöihin, ja heidän epäonnistumisiin, eikä varsinaisiin oppilaitoksiin.

Voi olla myös, että osa entisajan opistoinsinööreistä ja teknikoista kokevat alemmuuden tunnetta nykytilanteessa, missä insinöörin (AMK) koulutus on heihin nähden ylemmällä tasolla, eli niin sanotulla korkeakoulutasolla.

Lue lisää

Itse en koe epäonnistuneeni, mutta silti ihmettelen tätä korkeakouluhypetystä. En muista olenko kirjoittanut tähän ketjuun vain toisaalle, että monesta sellaisesta aineesta, missä numeron on itselläni kakkonen, osaan enemmän, kuin joistain missä numero on vitonen. Miksei sitä voi myöntää että ainakin joissain kouluissa on helppoa ja jotkut kokevat koulutuksen vaatimustason vähäiseksi. Minä en todellakaan aloittaessani uskonut, että selviäisin kohtuullisen hyvin. Sen tiesin, että lopputyöstäni tulee onnistunut ja se oli oikeassa suhteessa, ei liian vaikea eikä liian helppo, mutta onneni oli saada oikea aihe yrityselämästä, mikä toi omat sopivat haasteensa.

"Voi olla myös, että osa entisajan opistoinsinööreistä ja teknikoista kokevat alemmuuden tunnetta nykytilanteessa, missä insinöörin (AMK) koulutus on heihin nähden ylemmällä tasolla, eli niin sanotulla korkeakoulutasolla. " Tämä on aika huvittava väite. Oman lähipiirini teknikko on nyt lähdössä amk:aan saadakseen muodollisen pätevyyden omaan hommaansa. Hän on auttanut minua joissain tekniikan alan aineissa, joissa on ollut sitä kaipaamaani vaatimustasoa. Kyllä tuo ajatus on nuorten päässä, kaukana todesta. Tietty tämän lähipiirini teknikon työpaikalla harva enää edes tietää, että hän on teknikko. VArmaan joitakin nuoria insinöörejä harmittaisi moinen tietää. Tämä on tosielämästä: "eikö hän olekaan diplomi-insinööri?" Mutta kun 20 vuotta tekee töitä ja on luonnostaan hyvä, niin silloin ei tarvitse koulutusta. Tosin tämä teknikko on poikkeuksellinen lahjakas, eikä oikein itsekään enää muista miksei hakenut insinöörikoulutukseen aikoinaan.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Itse en koe epäonnistuneeni, mutta silti ihmettelen tätä korkeakouluhypetystä. En muista olenko kirjoittanut tähän ketjuun vain toisaalle, että monesta sellaisesta aineesta, missä numeron on itselläni kakkonen, osaan enemmän, kuin joistain missä numero on vitonen. Miksei sitä voi myöntää että ainakin joissain kouluissa on helppoa ja jotkut kokevat koulutuksen vaatimustason vähäiseksi. Minä en todellakaan aloittaessani uskonut, että selviäisin kohtuullisen hyvin. Sen tiesin, että lopputyöstäni tulee onnistunut ja se oli oikeassa suhteessa, ei liian vaikea eikä liian helppo, mutta onneni oli saada oikea aihe yrityselämästä, mikä toi omat sopivat haasteensa.

"Voi olla myös, että osa entisajan opistoinsinööreistä ja teknikoista kokevat alemmuuden tunnetta nykytilanteessa, missä insinöörin (AMK) koulutus on heihin nähden ylemmällä tasolla, eli niin sanotulla korkeakoulutasolla. " Tämä on aika huvittava väite. Oman lähipiirini teknikko on nyt lähdössä amk:aan saadakseen muodollisen pätevyyden omaan hommaansa. Hän on auttanut minua joissain tekniikan alan aineissa, joissa on ollut sitä kaipaamaani vaatimustasoa. Kyllä tuo ajatus on nuorten päässä, kaukana todesta. Tietty tämän lähipiirini teknikon työpaikalla harva enää edes tietää, että hän on teknikko. VArmaan joitakin nuoria insinöörejä harmittaisi moinen tietää. Tämä on tosielämästä: "eikö hän olekaan diplomi-insinööri?" Mutta kun 20 vuotta tekee töitä ja on luonnostaan hyvä, niin silloin ei tarvitse koulutusta. Tosin tämä teknikko on poikkeuksellinen lahjakas, eikä oikein itsekään enää muista miksei hakenut insinöörikoulutukseen aikoinaan.

Lue lisää

Niin, sen olen jättänyt pois, että kyllähän ne, jotka ovat sieltä heikoimmasta päästä, ovat kaikkein kärkkäimpiä arvostelemaan tasoa, se pitää jossain määrin paikkansa mutta he arvostelevat kaikkea muutenkin viitsimättä tehdä mitään. Itse arvostelen kokonaisuutta keskiarvona, mutta hyvääkin on joukossa toki ollut. Itse olen lähes jokaiseen kokeeseen lukenut, määrä on kyllä vaihdellut ja joskus on aikaa ollut vähemmän.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Niin, sen olen jättänyt pois, että kyllähän ne, jotka ovat sieltä heikoimmasta päästä, ovat kaikkein kärkkäimpiä arvostelemaan tasoa, se pitää jossain määrin paikkansa mutta he arvostelevat kaikkea muutenkin viitsimättä tehdä mitään. Itse arvostelen kokonaisuutta keskiarvona, mutta hyvääkin on joukossa toki ollut. Itse olen lähes jokaiseen kokeeseen lukenut, määrä on kyllä vaihdellut ja joskus on aikaa ollut vähemmän.

Lue lisää

mikäli mielitte saada oikeasti tasokasta opetusta. Siellä on vielä edes jonkinlaiset sisäänpääsyvaatimuksetkin. Turha täällä kinata opisto- ja amk- paremmuudella, opiskelkaa DI:ksi niin saatte oikeasti arvostetun ammatin eikä pätevyyttään tarvitse olla todistelemassa näitten kaikenkarvasten insinöörien seassa.

ff kirjoitti:

Amk:lla ei ole mitään muuta yhtäläisyyttä korkeakoulujen kanssa kuin osa nimestä. Olkaa lapset nyt realisteja. Silmät auki ja päät pois pyllyistä.

Nimimerkille: ff 3.5.2010 16:02

Olet jälleen väärässä! Alla sinulle tietoa:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu
• yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen
• peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
• korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa
Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista
Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.
Yliopistoissa eli tiede- ja taidekorkeakouluissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5 - 4,5 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto. Lisäksi alalta on oltava noin kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulut mm. kehittävät yhteistyössä yliopistojen kanssa maakuntakorkeakouluja vastaamaan alueellisiin koulutustarpeisiin.
Kehittämistavoitteet perustuvat valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Vuosia 2003-2008 koskevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ammattikorkeakoulutuksen painopisteitä ovat mm.
• ammattikorkeakoulujen kehittäminen innovatiivisena verkostona (osana korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä)
• opiskeluprosessien ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen
• ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön vahvistaminen
• rahoitusjärjestelmän uudistamisen seuranta
• koulutuksen kansainvälistymisen edistäminen

vai mitä kirjoitti:

Nimimerkille: ff 3.5.2010 16:02

Olet jälleen väärässä! Alla sinulle tietoa:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu
• yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen
• peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
• korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa
Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista
Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.
Yliopistoissa eli tiede- ja taidekorkeakouluissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5 - 4,5 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto. Lisäksi alalta on oltava noin kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulut mm. kehittävät yhteistyössä yliopistojen kanssa maakuntakorkeakouluja vastaamaan alueellisiin koulutustarpeisiin.
Kehittämistavoitteet perustuvat valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Vuosia 2003-2008 koskevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ammattikorkeakoulutuksen painopisteitä ovat mm.
• ammattikorkeakoulujen kehittäminen innovatiivisena verkostona (osana korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä)
• opiskeluprosessien ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen
• ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön vahvistaminen
• rahoitusjärjestelmän uudistamisen seuranta
• koulutuksen kansainvälistymisen edistäminen

Lue lisää

Totuus kirpaisee vai mitä4.5.2010 10:54

Onko suunnitelma = toteutuma? Ei. Totuus ei kirpaise, ainakaan minua. Se kirpaisee, että opiskelijoille hypetetään Amk:a ihan oikeana korkeakouluna. Todellisuudessa keskiverto Amk ei kestä vertailua edes opiston kanssa. Tuota copy-paste sälää voit tarjoilla täällä rajattomasti, todennäköisesti olet tuon tasoisen tekstin tuottamiseen harjaantunut jo Amk:ssa. Minun mielipiteeni perustuu yli 20v työkokemukseen (esimiehenä ja alaisena)Di, insinöörien, teknikoiden, ja Amk-insinöörien kanssa. Toki löytyy huippuyksilöitä, sekä kouluja/linjoja (LAMK-muotoilu, Metropolia auto-ja kuljetustekniikka), mutta keskimäärin Amk antaa heikot eväät vastavalmistuneelle toimia insinöörin tehtävissä.

ff kirjoitti:

Totuus kirpaisee vai mitä4.5.2010 10:54

Onko suunnitelma = toteutuma? Ei. Totuus ei kirpaise, ainakaan minua. Se kirpaisee, että opiskelijoille hypetetään Amk:a ihan oikeana korkeakouluna. Todellisuudessa keskiverto Amk ei kestä vertailua edes opiston kanssa. Tuota copy-paste sälää voit tarjoilla täällä rajattomasti, todennäköisesti olet tuon tasoisen tekstin tuottamiseen harjaantunut jo Amk:ssa. Minun mielipiteeni perustuu yli 20v työkokemukseen (esimiehenä ja alaisena)Di, insinöörien, teknikoiden, ja Amk-insinöörien kanssa. Toki löytyy huippuyksilöitä, sekä kouluja/linjoja (LAMK-muotoilu, Metropolia auto-ja kuljetustekniikka), mutta keskimäärin Amk antaa heikot eväät vastavalmistuneelle toimia insinöörin tehtävissä.

Lue lisää

Valitettavasti sinun ”haluamasi totuus” ei ole yhtä kuin todellinen totuus.
Todennäköisesti olet vain katkera väliinputoaja, ja ehkä se entisajan teknikko tai jopa se opistoinsinööri, jolla on suuri tarve purkautua täällä.

Mitä jos pyrkisit sinne korkeakoulutasolle (amk, kk, yliopisto) ja päivittäisit ne opintosi tähän päivään. Silloin sinun ei tarvitsisi tuntea sitä rajatonta alemmuudentunnetta, joka on meidän kaikkien aistittavissa.

>opistoinsinööri kirjoitti:

Valitettavasti sinun ”haluamasi totuus” ei ole yhtä kuin todellinen totuus.
Todennäköisesti olet vain katkera väliinputoaja, ja ehkä se entisajan teknikko tai jopa se opistoinsinööri, jolla on suuri tarve purkautua täällä.

Mitä jos pyrkisit sinne korkeakoulutasolle (amk, kk, yliopisto) ja päivittäisit ne opintosi tähän päivään. Silloin sinun ei tarvitsisi tuntea sitä rajatonta alemmuudentunnetta, joka on meidän kaikkien aistittavissa.

Lue lisää

*** Arvojärjestys alla ***

Korkeakoulutaso: Diplomi-insinööri
Insinööri (AMK)

Opistotaso (ylempi): Opistoinsinööri

Opistotaso (alempi): Teknikko

Koulutaso: Asentaja/mekaanikko

>opistoinsinööri kirjoitti:

Valitettavasti sinun ”haluamasi totuus” ei ole yhtä kuin todellinen totuus.
Todennäköisesti olet vain katkera väliinputoaja, ja ehkä se entisajan teknikko tai jopa se opistoinsinööri, jolla on suuri tarve purkautua täällä.

Mitä jos pyrkisit sinne korkeakoulutasolle (amk, kk, yliopisto) ja päivittäisit ne opintosi tähän päivään. Silloin sinun ei tarvitsisi tuntea sitä rajatonta alemmuudentunnetta, joka on meidän kaikkien aistittavissa.

Lue lisää

"Päivitetty" Amk:ssa, siinä yksi syy avautumiselle.

ff kirjoitti:

"Päivitetty" Amk:ssa, siinä yksi syy avautumiselle.

Kyllä hävettää lukea näitä valheellisia juttuja teknikkojen ja opistoinsinöörien ”paremmuudesta” verrattuna nykyisen insinöörin (AMK) koulutukseen. Olen valmistunut teknikoksi vuonna 1981 ja ollut siitä lähtien työelämässä. Olen keskisuuressa yhtiössä töissä teknisissä toimistotehtävissä. Minulla on kollegoina eri koulutusasteen henkilöitä; teknikko, opistoinsinööri, insinööri (AMK), di.

Kyllä totuus on, että nykykoulutus on aivan toisella tasolla, verrattuna 1980 lukuun. Tämän päivän vaatimustasot ovat huomattavasti korkeammat. Nykyisin opiskellaan paljon asioita, joista ei 80-luvulla tiedetty mitään. Meillä töissä olevat insinöörit (AMK, di) ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan aivan eri tasolla, kuin entisajan teknikot ja opistoinsinöörit! Eihän me osata nykytekniikasta mitään, ellei ole suorittanut jotain jatkokursseja, tai vastaavasti työssä oppinut!

Poikani opiskelee täällä pääkaupunkiseudulla tietotekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Olen katsonut hänen matematiikan ja fysiikan kirjoja ja on kyllä pakko todeta, että ei meillä tekussa käyty samalla tasolla asioita läpi. Heillä on differentiaalit, integraalit, imaginääriluvut jne. itsestään selvyyksiä, ja sen lisäksi heillä on kaikenlaisia matematiikan laboratoriotöitä, joissa tehdään ja lasketaan jotain ihmeellisiä Lablace-muunnoksia. Itse en ole kuullutkaan moisesta kun vasta nyt pojalta.

Insinööri (AMK) ja kyseiseen ammattiin opiskelevat, älkää välittäkö niistä ala-arvoisista huuhaa kirjoituksista, joita näillä pastoilla on pilvin pimein. Kyllä älykkäät ja viisaat ihmiset tietävät totuuden!

Varmaan kohta joku kehityksestä jälkeenjäänyt väittää, että yliopistokoulutus oli 100 vuotta sitten parempaa, kun nyt;) Heh heh…

Tsemppiä kaikille!

näinpä on. kirjoitti:

Unissasi olet jutellut. No eikun ihan faktaa, omassa ryhmässäni tuli jostain etelä-Suomen koulusta tänne pohjoisempaan yksi aikuinen, joka on ennestään teknikko. Hän ei siellä kuulemma saanut edes kaikkia tenttejä läpi, mutta täällä pohjoisessa on arvosanat 4-5. Koulukohtaiset erot ovat huimat, niinkuin ne ennen opistoaikaankin olivat.

Mutta sinä puhut palturia. Sen paljastaa lause, "kaikki ovat". Minä olen oikeasti jutellut opistoinssien kanssa, ja mielipide erot ovat yhtä suuret kuin mistä tahansa muustakin asiasta. Myös se paljastaa keltanokkaisuuden, kyllähän jokainen pitempään opiskellut jo tietää, että samassa koulussa on opettaja- ja ainekohtaisia eroja vaatimustasossa, suuriakin eroja.

Lue lisää

Vaikutat katkeralta...

opeko kirjoitti:

Kirjoittamasi ensimmäinen kappale on varmasti osittain aivan totta. Erot eri oppilaitoksissa ovat olemassa, ovatko ne suuret vai pienet on täysin määrittelykysymys. Tämä pätee kaikkiin oppilaitoksiin (yliopistot, korkeakoulut, amk:t). Suomen paras amk on ehdottomasti Metropolia, joka ennen nimenmuutosta oli EVTEK.

Kirjoittamasi toinen kappale on osittain virheellinen, koska viittaamassasi kirjoituksessa ei lue missään ”kaikki ovat”, vaan ”jokaisen kanssa”. Olen samaa mieltä, että jokaisella voi olla oma mielipide, joka ei suinkaan tarkoita absoluuttista totuutta. On aivan eri asia, kuinka ihminen, yksilö kokee asian vs. mikä on totuus kokonaisuutta silmällä pitäen!

Usein vähättelevät, epäasialliset kommentit viittaavat yksilön kokemaan epäonnistumiseen tavalla tai toisella. On varmasti niin, että kaikessa ihmisen kehittämissä toiminnoissa (yhteiskunta kokonaisuutena, oppilaitokset jne.) on aina parantamisen varaa. Näillä foorumeilla taitaa suurimmat ongelmat liittyä yksilöihin, ja heidän epäonnistumisiin, eikä varsinaisiin oppilaitoksiin.

Voi olla myös, että osa entisajan opistoinsinööreistä ja teknikoista kokevat alemmuuden tunnetta nykytilanteessa, missä insinöörin (AMK) koulutus on heihin nähden ylemmällä tasolla, eli niin sanotulla korkeakoulutasolla.

Lue lisää

Olet oikeassa: usein tuollainen vähättely on merkki omasta epäonnistumisesta.
Ja asiat aina korostuvat näihin aikoihin, kun talven jäljiltä nähtävissä ovat omat oppimistulokset, tai muu epäonnistuminen aiheutaa kateutta ja katkeruutta.

ff kirjoitti:

Totuus kirpaisee vai mitä4.5.2010 10:54

Onko suunnitelma = toteutuma? Ei. Totuus ei kirpaise, ainakaan minua. Se kirpaisee, että opiskelijoille hypetetään Amk:a ihan oikeana korkeakouluna. Todellisuudessa keskiverto Amk ei kestä vertailua edes opiston kanssa. Tuota copy-paste sälää voit tarjoilla täällä rajattomasti, todennäköisesti olet tuon tasoisen tekstin tuottamiseen harjaantunut jo Amk:ssa. Minun mielipiteeni perustuu yli 20v työkokemukseen (esimiehenä ja alaisena)Di, insinöörien, teknikoiden, ja Amk-insinöörien kanssa. Toki löytyy huippuyksilöitä, sekä kouluja/linjoja (LAMK-muotoilu, Metropolia auto-ja kuljetustekniikka), mutta keskimäärin Amk antaa heikot eväät vastavalmistuneelle toimia insinöörin tehtävissä.

Lue lisää

Ja tuolla 20 vuoden työkokemuksella kirjoitat täällä kuin 20-vuotias. Todella uskottavaa..

tuleva koneinssi kirjoitti:

Itse en koe epäonnistuneeni, mutta silti ihmettelen tätä korkeakouluhypetystä. En muista olenko kirjoittanut tähän ketjuun vain toisaalle, että monesta sellaisesta aineesta, missä numeron on itselläni kakkonen, osaan enemmän, kuin joistain missä numero on vitonen. Miksei sitä voi myöntää että ainakin joissain kouluissa on helppoa ja jotkut kokevat koulutuksen vaatimustason vähäiseksi. Minä en todellakaan aloittaessani uskonut, että selviäisin kohtuullisen hyvin. Sen tiesin, että lopputyöstäni tulee onnistunut ja se oli oikeassa suhteessa, ei liian vaikea eikä liian helppo, mutta onneni oli saada oikea aihe yrityselämästä, mikä toi omat sopivat haasteensa.

"Voi olla myös, että osa entisajan opistoinsinööreistä ja teknikoista kokevat alemmuuden tunnetta nykytilanteessa, missä insinöörin (AMK) koulutus on heihin nähden ylemmällä tasolla, eli niin sanotulla korkeakoulutasolla. " Tämä on aika huvittava väite. Oman lähipiirini teknikko on nyt lähdössä amk:aan saadakseen muodollisen pätevyyden omaan hommaansa. Hän on auttanut minua joissain tekniikan alan aineissa, joissa on ollut sitä kaipaamaani vaatimustasoa. Kyllä tuo ajatus on nuorten päässä, kaukana todesta. Tietty tämän lähipiirini teknikon työpaikalla harva enää edes tietää, että hän on teknikko. VArmaan joitakin nuoria insinöörejä harmittaisi moinen tietää. Tämä on tosielämästä: "eikö hän olekaan diplomi-insinööri?" Mutta kun 20 vuotta tekee töitä ja on luonnostaan hyvä, niin silloin ei tarvitse koulutusta. Tosin tämä teknikko on poikkeuksellinen lahjakas, eikä oikein itsekään enää muista miksei hakenut insinöörikoulutukseen aikoinaan.

Lue lisää

Jos joudut täällä avautumaan moisista asioista, kyllä silloin joku pieleen on mennyt.
Ja onhan niistä kuultu, näistä teknikoista ja opistoinsseistä, jotka ovat palkan tähden päivittäneet koulutustaan. Mitään ei ole tahtonut opiskelusta tulla ja kouluttajilta on ruinattu että nämä päästäisivät läpi..

&&& kirjoitti:

Jos joudut täällä avautumaan moisista asioista, kyllä silloin joku pieleen on mennyt.
Ja onhan niistä kuultu, näistä teknikoista ja opistoinsseistä, jotka ovat palkan tähden päivittäneet koulutustaan. Mitään ei ole tahtonut opiskelusta tulla ja kouluttajilta on ruinattu että nämä päästäisivät läpi..

Lue lisää

Eiköhän noita ole monentasoisia. Tämä on aika yksinkertainen yhtälö, mikä pitää jokaisen insinöörin ymmärtää: Jos on menestynyt opistoaikaan hyvin, menestyy kyllä amk:ssakin hyvin. Muiden osalta vaihtelee, riippuu siitä mitä on tehnyt työkseen ja mikä on motivaatio. Monet kuulevat vain sen osan, minkä haluavatkin kuulla.

Mikä osaltani meni pieleen? Valmistun insinööriksi, kohtuullisin arvosanoin, en huipuin. Mutta silti on erittäin epävarma olo omasta osaamisesta. On monta asiaa, jotka numeroiden perusteella pitäisi osata hyvin, mutta en vain osaa. No joo, tavallaan olen epäonnistunut. Ehkä se nuorilla on vaikea vielä peilata, te olette rohkeampia. Itsellä on jo vaatimustaso korkeampi ja tiedän, että koulussa ei opita kaikkea. Ikähän tuo sellaista viisautta, että koko ajan lisääntyy sellaiset asiat, joista tietää ettei tiedä. Tulette huomaamaan, että työantajat eivät niitä numeroitanne edes vilkaise. Eihän nykyään laiteta todistuksiakaan hakuvaiheessa paljon mihinkään enää, vain teiltä nuorilta niitä joskus kysytään. Toisessa työpaikassa useimmiten enää ei.

tehty kirjoitti:

Kyllä hävettää lukea näitä valheellisia juttuja teknikkojen ja opistoinsinöörien ”paremmuudesta” verrattuna nykyisen insinöörin (AMK) koulutukseen. Olen valmistunut teknikoksi vuonna 1981 ja ollut siitä lähtien työelämässä. Olen keskisuuressa yhtiössä töissä teknisissä toimistotehtävissä. Minulla on kollegoina eri koulutusasteen henkilöitä; teknikko, opistoinsinööri, insinööri (AMK), di.

Kyllä totuus on, että nykykoulutus on aivan toisella tasolla, verrattuna 1980 lukuun. Tämän päivän vaatimustasot ovat huomattavasti korkeammat. Nykyisin opiskellaan paljon asioita, joista ei 80-luvulla tiedetty mitään. Meillä töissä olevat insinöörit (AMK, di) ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan aivan eri tasolla, kuin entisajan teknikot ja opistoinsinöörit! Eihän me osata nykytekniikasta mitään, ellei ole suorittanut jotain jatkokursseja, tai vastaavasti työssä oppinut!

Poikani opiskelee täällä pääkaupunkiseudulla tietotekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Olen katsonut hänen matematiikan ja fysiikan kirjoja ja on kyllä pakko todeta, että ei meillä tekussa käyty samalla tasolla asioita läpi. Heillä on differentiaalit, integraalit, imaginääriluvut jne. itsestään selvyyksiä, ja sen lisäksi heillä on kaikenlaisia matematiikan laboratoriotöitä, joissa tehdään ja lasketaan jotain ihmeellisiä Lablace-muunnoksia. Itse en ole kuullutkaan moisesta kun vasta nyt pojalta.

Insinööri (AMK) ja kyseiseen ammattiin opiskelevat, älkää välittäkö niistä ala-arvoisista huuhaa kirjoituksista, joita näillä pastoilla on pilvin pimein. Kyllä älykkäät ja viisaat ihmiset tietävät totuuden!

Varmaan kohta joku kehityksestä jälkeenjäänyt väittää, että yliopistokoulutus oli 100 vuotta sitten parempaa, kun nyt;) Heh heh…

Tsemppiä kaikille!

Lue lisää

Miksi sinun pitäisi tietää lablace-muunnoksista, jos et niitä kerran tarvitse? Jos sitä työssäsi tarvitsisit, sinut olisi koulutettu siihen ja hallitisisit homman. Väitätkö, että vastavalmistunut osaa sinun hommasi tai tietää edes nimiä kaikesta?

Jutun pointti on siinä, että mihin työelämän vaatimuksiin, mitä tällä hetkellä vaaditaan, valmistuva insinööri kykenee. Kyllä nämä nykyinsinöörit joutuvat samalla tavalla kouluttautumaan, kuin kaikki muutkin. Toisaalta vähän tuntuu, että oletko nuori?

"Eihän me osata nykytekniikasta mitään, ellei ole suorittanut jotain jatkokursseja, tai vastaavasti työssä oppinut!"

Väitätkö, että nykyinsinöörit osaavat 20 vuoden kuluttua, tai edes 5 vuoden kulututtua sen ajan tekniikasta kaiken ilman lisäoppeja? In your dreams! Mieti vähän, reilu 10 vuotta sitten valmistuneet insinöörit eivät esim. tienneet vielä sellaistakaan nykyään joka päiväistä asiaa, mikä on muistitikku.

Joka ikisessä työtehtävässä on tapahtunut kehitystä ja tapahtuu. Kaikki joutuvat kouluttautumaan lisää, myös ne, jotka nyt valmistuvat. Se on joku 10% siitä, mitä koulussa opitaan, mitä työelämässä todella tarvitaan. Aika moni tulee olemaan koulutuksessa heti valmistuttuaan, sillä työelämässä on todella paljon sellaista, mitä insinöörikoulutuksessa ei ole, kyllä sen tiedät jos työelämässä olet noin kauan ollut. Jos et tiedä, älä narraa olevasi työelämässä, ellet sitten ole jossain antiikinaikaisia menetelmiä käyttävällä konepajalla työnjohtajana, onhan noitakin toki. Se on nyt täysin mahdotonta opettaa 240 opintoviikossa kaikkea, mitä työelämässä on! Nuoret eivät sitä ymmärrä, mutta 30 vuoden työkokemuksella luulisi ymmärtävän.

Minusta suurin ongelma on siinä, että nuoret luulevat tietävänsä kaikesta kaiken. SE on vaarallista. Myöntäkää se, että jokainen tarvitsee lisäoppia heti kun koulusta ulos astuu. Fiksuimmat sen tietävät. Minunkin ryhmässäni oli jopa aikuisia, jotka sanovat että nyt koulutus riittää lopuksi elämään. Itse olen vastannut, että jaa, et sitten meinaa töitäkään tehdä enää loppuelämäsi aikana.

Jag gör ingenting kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi tietää lablace-muunnoksista, jos et niitä kerran tarvitse? Jos sitä työssäsi tarvitsisit, sinut olisi koulutettu siihen ja hallitisisit homman. Väitätkö, että vastavalmistunut osaa sinun hommasi tai tietää edes nimiä kaikesta?

Jutun pointti on siinä, että mihin työelämän vaatimuksiin, mitä tällä hetkellä vaaditaan, valmistuva insinööri kykenee. Kyllä nämä nykyinsinöörit joutuvat samalla tavalla kouluttautumaan, kuin kaikki muutkin. Toisaalta vähän tuntuu, että oletko nuori?

"Eihän me osata nykytekniikasta mitään, ellei ole suorittanut jotain jatkokursseja, tai vastaavasti työssä oppinut!"

Väitätkö, että nykyinsinöörit osaavat 20 vuoden kuluttua, tai edes 5 vuoden kulututtua sen ajan tekniikasta kaiken ilman lisäoppeja? In your dreams! Mieti vähän, reilu 10 vuotta sitten valmistuneet insinöörit eivät esim. tienneet vielä sellaistakaan nykyään joka päiväistä asiaa, mikä on muistitikku.

Joka ikisessä työtehtävässä on tapahtunut kehitystä ja tapahtuu. Kaikki joutuvat kouluttautumaan lisää, myös ne, jotka nyt valmistuvat. Se on joku 10% siitä, mitä koulussa opitaan, mitä työelämässä todella tarvitaan. Aika moni tulee olemaan koulutuksessa heti valmistuttuaan, sillä työelämässä on todella paljon sellaista, mitä insinöörikoulutuksessa ei ole, kyllä sen tiedät jos työelämässä olet noin kauan ollut. Jos et tiedä, älä narraa olevasi työelämässä, ellet sitten ole jossain antiikinaikaisia menetelmiä käyttävällä konepajalla työnjohtajana, onhan noitakin toki. Se on nyt täysin mahdotonta opettaa 240 opintoviikossa kaikkea, mitä työelämässä on! Nuoret eivät sitä ymmärrä, mutta 30 vuoden työkokemuksella luulisi ymmärtävän.

Minusta suurin ongelma on siinä, että nuoret luulevat tietävänsä kaikesta kaiken. SE on vaarallista. Myöntäkää se, että jokainen tarvitsee lisäoppia heti kun koulusta ulos astuu. Fiksuimmat sen tietävät. Minunkin ryhmässäni oli jopa aikuisia, jotka sanovat että nyt koulutus riittää lopuksi elämään. Itse olen vastannut, että jaa, et sitten meinaa töitäkään tehdä enää loppuelämäsi aikana.

Lue lisää

Siis sehän oli nykyään opintopisteitä. Eli 240 opintopisteeseen ei saa kaikkea ympättyä. Työkokemuksen puute on iso puute, mikä ei ole oikeastaan nuorten vika. Kun kesätöitä ja harjoittelupaikkoja ei ole tai hyviä riittää vain harvoille (=joilla on parhaat suhteet), niin turha odottaa että kunnon kokemusta saisi muualtakaan.

Jag gör ingenting kirjoitti:

Siis sehän oli nykyään opintopisteitä. Eli 240 opintopisteeseen ei saa kaikkea ympättyä. Työkokemuksen puute on iso puute, mikä ei ole oikeastaan nuorten vika. Kun kesätöitä ja harjoittelupaikkoja ei ole tai hyviä riittää vain harvoille (=joilla on parhaat suhteet), niin turha odottaa että kunnon kokemusta saisi muualtakaan.

Lue lisää

Itsehän sitä muuten joutuu aika paljon opettelemaan asioita. Insinöörin taidoilla siihen pitääkin kyetä. Aika paljon on sellaista, mihin ei valmista ratkaisua ole. Opinnäytetyön tavoite on valmentaa juuri tällaisiin asioihin. Moni pitää sitä turhana, itse en pidä. Jos kuvittelee, että kaikki mitä on työelämässä, löytyy oppikirjoista, annan hyvän neuvon: vaihtakaa alaa.

... kirjoitti:

Ja tuolla 20 vuoden työkokemuksella kirjoitat täällä kuin 20-vuotias. Todella uskottavaa..

Jota kuinkin samaa mieltä. Minä en osaa niitä asioita, mitä poikani opettelee koulussa, mutta siellä koulussa opetellaan kyllä kaikki. Vain nuori ja naiivi ei tiedä, että työelämässä käytetään kymmeniä ellei satoja sovelluksia, mistä he eivät koko koulutusaikaan tule ikinä kuulemaankaan. Eivätkä tule koko työuransa aikanakaan toki, mutta hyvin todennäköistä on, että nopeasti tulee eteen sellainen ohjelma, mitä koulussa ei ole käytetty. Monestihan koulussa on käytössä sovelluksista vain yksi kymmenistä markkinoilla olevista. Käytetään nyt vaikka nuorten raamattua wikipediaa, tässä se on ihan asiallinen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_3D-grafiikkaohjelmista Kuinka moni osaa nuo kaikki kun koulusta ulos tulee? VAin emävalehtelija.

Teillä nuorilla on se ongelma, että te kuvittelette osaavanne kaiken, ts. ylimielisyys. Kun osaatte yhden asian paremmin kuin joku konkari, kuvittelett olevanne jumalia. Samalla ette näe kokemuksen tuomaa tietoa. Koulutus ei lopu päättötodistukseen, se alkaa vasta siitä. Tietty jos aikoo kortistoon niin sitten...

Jag gör ingenting kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi tietää lablace-muunnoksista, jos et niitä kerran tarvitse? Jos sitä työssäsi tarvitsisit, sinut olisi koulutettu siihen ja hallitisisit homman. Väitätkö, että vastavalmistunut osaa sinun hommasi tai tietää edes nimiä kaikesta?

Jutun pointti on siinä, että mihin työelämän vaatimuksiin, mitä tällä hetkellä vaaditaan, valmistuva insinööri kykenee. Kyllä nämä nykyinsinöörit joutuvat samalla tavalla kouluttautumaan, kuin kaikki muutkin. Toisaalta vähän tuntuu, että oletko nuori?

"Eihän me osata nykytekniikasta mitään, ellei ole suorittanut jotain jatkokursseja, tai vastaavasti työssä oppinut!"

Väitätkö, että nykyinsinöörit osaavat 20 vuoden kuluttua, tai edes 5 vuoden kulututtua sen ajan tekniikasta kaiken ilman lisäoppeja? In your dreams! Mieti vähän, reilu 10 vuotta sitten valmistuneet insinöörit eivät esim. tienneet vielä sellaistakaan nykyään joka päiväistä asiaa, mikä on muistitikku.

Joka ikisessä työtehtävässä on tapahtunut kehitystä ja tapahtuu. Kaikki joutuvat kouluttautumaan lisää, myös ne, jotka nyt valmistuvat. Se on joku 10% siitä, mitä koulussa opitaan, mitä työelämässä todella tarvitaan. Aika moni tulee olemaan koulutuksessa heti valmistuttuaan, sillä työelämässä on todella paljon sellaista, mitä insinöörikoulutuksessa ei ole, kyllä sen tiedät jos työelämässä olet noin kauan ollut. Jos et tiedä, älä narraa olevasi työelämässä, ellet sitten ole jossain antiikinaikaisia menetelmiä käyttävällä konepajalla työnjohtajana, onhan noitakin toki. Se on nyt täysin mahdotonta opettaa 240 opintoviikossa kaikkea, mitä työelämässä on! Nuoret eivät sitä ymmärrä, mutta 30 vuoden työkokemuksella luulisi ymmärtävän.

Minusta suurin ongelma on siinä, että nuoret luulevat tietävänsä kaikesta kaiken. SE on vaarallista. Myöntäkää se, että jokainen tarvitsee lisäoppia heti kun koulusta ulos astuu. Fiksuimmat sen tietävät. Minunkin ryhmässäni oli jopa aikuisia, jotka sanovat että nyt koulutus riittää lopuksi elämään. Itse olen vastannut, että jaa, et sitten meinaa töitäkään tehdä enää loppuelämäsi aikana.

Lue lisää

Kuule, et kai oikesti tosissasi tarkoita, että työelämässä mukana ollut on automaattisesti perillä asioista??
Meillä on koulussa yksi "oikea" insinööri, siis opistoinsinööri, joka on myöhemmin lukenut diplomiksi. Hän on todella pihalla hommista joita tekee, ja lähinnä kävelee edestakaisin ollakseen tehokkaan näköinen. Ai niin, toisinaan hän myös mollaa opiskelijoita tunteakseen itsensä paremmaksi.
Valitettavasti on alkanut tuntua, että olen jo ennen valmistumistani joistain asioista paljon paremmin perillä kuin hän.

pölökkypiä kirjoitti:

Jota kuinkin samaa mieltä. Minä en osaa niitä asioita, mitä poikani opettelee koulussa, mutta siellä koulussa opetellaan kyllä kaikki. Vain nuori ja naiivi ei tiedä, että työelämässä käytetään kymmeniä ellei satoja sovelluksia, mistä he eivät koko koulutusaikaan tule ikinä kuulemaankaan. Eivätkä tule koko työuransa aikanakaan toki, mutta hyvin todennäköistä on, että nopeasti tulee eteen sellainen ohjelma, mitä koulussa ei ole käytetty. Monestihan koulussa on käytössä sovelluksista vain yksi kymmenistä markkinoilla olevista. Käytetään nyt vaikka nuorten raamattua wikipediaa, tässä se on ihan asiallinen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_3D-grafiikkaohjelmista Kuinka moni osaa nuo kaikki kun koulusta ulos tulee? VAin emävalehtelija.

Teillä nuorilla on se ongelma, että te kuvittelette osaavanne kaiken, ts. ylimielisyys. Kun osaatte yhden asian paremmin kuin joku konkari, kuvittelett olevanne jumalia. Samalla ette näe kokemuksen tuomaa tietoa. Koulutus ei lopu päättötodistukseen, se alkaa vasta siitä. Tietty jos aikoo kortistoon niin sitten...

Lue lisää

Nuorilla voi olla tuollainen käsitys, minulla ei.
Sen sijaan olen havainnut, että pidempään työelämässä olleet voivat olla aika täynnänsä itseään, ja luulla liikoja itsestään sen vuoksi, että ovat työssä. Ei se työpaikka tee välttämättä kenestäkään kunnon ammattilaista, sekin on valitettavasti nähty.

Ja mitä tulee koulutukseen: jokainen järkevä ihminen ymmärtää ettei mikään oppilaitos voi valmistaa jokaisen työnantajan tarpeisiin. Työnantaja joka odottaa sellaista, tai työkaveri, on itse ymmärtämätön.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Eiköhän noita ole monentasoisia. Tämä on aika yksinkertainen yhtälö, mikä pitää jokaisen insinöörin ymmärtää: Jos on menestynyt opistoaikaan hyvin, menestyy kyllä amk:ssakin hyvin. Muiden osalta vaihtelee, riippuu siitä mitä on tehnyt työkseen ja mikä on motivaatio. Monet kuulevat vain sen osan, minkä haluavatkin kuulla.

Mikä osaltani meni pieleen? Valmistun insinööriksi, kohtuullisin arvosanoin, en huipuin. Mutta silti on erittäin epävarma olo omasta osaamisesta. On monta asiaa, jotka numeroiden perusteella pitäisi osata hyvin, mutta en vain osaa. No joo, tavallaan olen epäonnistunut. Ehkä se nuorilla on vaikea vielä peilata, te olette rohkeampia. Itsellä on jo vaatimustaso korkeampi ja tiedän, että koulussa ei opita kaikkea. Ikähän tuo sellaista viisautta, että koko ajan lisääntyy sellaiset asiat, joista tietää ettei tiedä. Tulette huomaamaan, että työantajat eivät niitä numeroitanne edes vilkaise. Eihän nykyään laiteta todistuksiakaan hakuvaiheessa paljon mihinkään enää, vain teiltä nuorilta niitä joskus kysytään. Toisessa työpaikassa useimmiten enää ei.

Lue lisää

On aivan sama vaikka valmistuisit huippuarvosanoin: et silti osaa valmiiksi kaikkea. Ja jos siellä koulussa on viitsinyt vaivaa nähdä, niin ymmärtää tämän kyllä.
Ja vaikka olisit käynyt vanhan opistopuolen, et siltikään osaisi kaikkea. Vielä vähemmän kuin nyt.
Jos menet opiskelemaan eteenpäin, esim. diplomi-insinööriksi, et siltikään osaa kaikkea.
Koulu antaa pohjan, jota työelämä täydentää. Ja tietenkin oma asenne.
Työelämässä pärjääminen taitaa tänä päivänä edellyttää lähinnä hyviä kyynerpäitä, ei sillä koulutuksella niin väliä...

tehty kirjoitti:

Kyllä hävettää lukea näitä valheellisia juttuja teknikkojen ja opistoinsinöörien ”paremmuudesta” verrattuna nykyisen insinöörin (AMK) koulutukseen. Olen valmistunut teknikoksi vuonna 1981 ja ollut siitä lähtien työelämässä. Olen keskisuuressa yhtiössä töissä teknisissä toimistotehtävissä. Minulla on kollegoina eri koulutusasteen henkilöitä; teknikko, opistoinsinööri, insinööri (AMK), di.

Kyllä totuus on, että nykykoulutus on aivan toisella tasolla, verrattuna 1980 lukuun. Tämän päivän vaatimustasot ovat huomattavasti korkeammat. Nykyisin opiskellaan paljon asioita, joista ei 80-luvulla tiedetty mitään. Meillä töissä olevat insinöörit (AMK, di) ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan aivan eri tasolla, kuin entisajan teknikot ja opistoinsinöörit! Eihän me osata nykytekniikasta mitään, ellei ole suorittanut jotain jatkokursseja, tai vastaavasti työssä oppinut!

Poikani opiskelee täällä pääkaupunkiseudulla tietotekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Olen katsonut hänen matematiikan ja fysiikan kirjoja ja on kyllä pakko todeta, että ei meillä tekussa käyty samalla tasolla asioita läpi. Heillä on differentiaalit, integraalit, imaginääriluvut jne. itsestään selvyyksiä, ja sen lisäksi heillä on kaikenlaisia matematiikan laboratoriotöitä, joissa tehdään ja lasketaan jotain ihmeellisiä Lablace-muunnoksia. Itse en ole kuullutkaan moisesta kun vasta nyt pojalta.

Insinööri (AMK) ja kyseiseen ammattiin opiskelevat, älkää välittäkö niistä ala-arvoisista huuhaa kirjoituksista, joita näillä pastoilla on pilvin pimein. Kyllä älykkäät ja viisaat ihmiset tietävät totuuden!

Varmaan kohta joku kehityksestä jälkeenjäänyt väittää, että yliopistokoulutus oli 100 vuotta sitten parempaa, kun nyt;) Heh heh…

Tsemppiä kaikille!

Lue lisää

Lappalasimuunnos siis muuntaa differerentiaaliyhtälöt perusalgebraksi. Miistään muustaan kummemmasta ei ole kyse.

On vähän ongelmaa työnhaun kanssa. Valmistuin AMK:sta energiatekniikan linjalta. Työllistyminen aiheuttaa harmaita hiuksia. Tuntuu ainakin duunaripaikkoihin olevan kovin vaikea päästä. Olen ilmeisesti "ylikoulutettu". Oman alan kokemusta ei ole, koska olen keltanokkana aloittanut koulun. Oman alan insinöörin hommiin ei pääse, koska ei ole käytännössä päivääkään oman alan kokemusta. Tämän takia arvostan ammattikoulupohjalta tulleita kavereita. Diffilaskuilla ei tee mitään, mutta kun osain käytäntöä edes vähän....

Kaupunkien energialaitokset ja suuret voimayhtiöt oikein pelkäävät ottaa amk-insinööriä joksikin laitosmieheksi tai voimalaitoskäyttäjäksi.

Pertsa1112 kirjoitti:

On vähän ongelmaa työnhaun kanssa. Valmistuin AMK:sta energiatekniikan linjalta. Työllistyminen aiheuttaa harmaita hiuksia. Tuntuu ainakin duunaripaikkoihin olevan kovin vaikea päästä. Olen ilmeisesti "ylikoulutettu". Oman alan kokemusta ei ole, koska olen keltanokkana aloittanut koulun. Oman alan insinöörin hommiin ei pääse, koska ei ole käytännössä päivääkään oman alan kokemusta. Tämän takia arvostan ammattikoulupohjalta tulleita kavereita. Diffilaskuilla ei tee mitään, mutta kun osain käytäntöä edes vähän....

Kaupunkien energialaitokset ja suuret voimayhtiöt oikein pelkäävät ottaa amk-insinööriä joksikin laitosmieheksi tai voimalaitoskäyttäjäksi.

Lue lisää

"Diffilaskuilla ei tee mitään, mutta kun osain käytäntöä edes vähän.... "

Hakeuduin juuri tästä syystä sellaiseen harjoittelupaikkaan, missä saan käytännön kokemusta, onneksi pääsin. Pistän aamuisin haalarit päälle ja teen hanttihommiksi luonnehdittuja hommia koko päivän. Enkä kadu! Oikeasti opin paljon enemmän kuin jossain tietokoneen takana istumassa. Välillä olen kyllä päässyt tekemään tietsikan ääressä inssihommiakin, mutta päätyö on korjailua, putsausta..olen yksi päivä ollut yltä päältä pölyssä eikä tuntunut yhtään pahalta, vaam jopa nautin siitä, että on tehty duunia. Osaapahan arvostaa duunarin työtä, kun tietää mitä se on.

entäpä totuus?

b kirjoitti:

entäpä totuus?

Sitä ei vaan pelkän opistotason tutkinnon suorittaneet ymmärrä, tai jos ymmärtävät, niin eivät tajua!

most wanted kirjoitti:

Sitä ei vaan pelkän opistotason tutkinnon suorittaneet ymmärrä, tai jos ymmärtävät, niin eivät tajua!

most wanted18.5.2010 18:53

Lauseesta päätellen olet valmistunut AMK:sta.

most wanted kirjoitti:

Sitä ei vaan pelkän opistotason tutkinnon suorittaneet ymmärrä, tai jos ymmärtävät, niin eivät tajua!

Mikä tekee AMK sähköinssistä pätevämmän verrattuna vanhaan opistoinssiin ?

Onko ohmin laki muuttunut ja eikö maxwellin yhtälöt pidäkkään enään paikkaansa ?

Kyllä ennen joutui pakertamaan perustotuuden kanssa. On aivan sama onko sitä simulinkkiä tai matlabbia sillä muutamanvuoden päästä nuokin ovat vanhaa ja hyödytöntä tietoa.

Opetuksessa pitää panostaa uuden omaksumisen opettamista sillä mikään oppilaitos ei ammatti-ihmistä tee vaan jokainen työnantaja palkkaa osaamattoman keltanokan josta sitten yritetään hioa ammattilaista.

AMK hypetyksestä vaahtoaminen on aivan turhaa sillä teollisuutta ja insinööriosaamista oli suomessa jo kauan ennen AMK oppilaitoksia.

Nykyisin ylempi AMK vastaa korkeakouluopintoaja virkaa haettaessa joten mahtaa DI inssejä sapettaa.

AMK on ihan kiva teoriassa mutta käytännössä totuus on että paljon porua ja vähän villoja.

Yllä kirjoittava koneinssi on aivan oikeassa ja syy miksi täällä niin kritisoidaan on että totuus satuttaa eikä totuuden puhuja ole koskaan yösijaa saanut.

PS: Lukion pitkä matikka käy perusteellisemmin saman alueen läpi kuin majasalon vihkoset.

PäivääPaavoOnkoPääsi kirjoitti:

Mikä tekee AMK sähköinssistä pätevämmän verrattuna vanhaan opistoinssiin ?

Onko ohmin laki muuttunut ja eikö maxwellin yhtälöt pidäkkään enään paikkaansa ?

Kyllä ennen joutui pakertamaan perustotuuden kanssa. On aivan sama onko sitä simulinkkiä tai matlabbia sillä muutamanvuoden päästä nuokin ovat vanhaa ja hyödytöntä tietoa.

Opetuksessa pitää panostaa uuden omaksumisen opettamista sillä mikään oppilaitos ei ammatti-ihmistä tee vaan jokainen työnantaja palkkaa osaamattoman keltanokan josta sitten yritetään hioa ammattilaista.

AMK hypetyksestä vaahtoaminen on aivan turhaa sillä teollisuutta ja insinööriosaamista oli suomessa jo kauan ennen AMK oppilaitoksia.

Nykyisin ylempi AMK vastaa korkeakouluopintoaja virkaa haettaessa joten mahtaa DI inssejä sapettaa.

AMK on ihan kiva teoriassa mutta käytännössä totuus on että paljon porua ja vähän villoja.

Yllä kirjoittava koneinssi on aivan oikeassa ja syy miksi täällä niin kritisoidaan on että totuus satuttaa eikä totuuden puhuja ole koskaan yösijaa saanut.

PS: Lukion pitkä matikka käy perusteellisemmin saman alueen läpi kuin majasalon vihkoset.

Lue lisää

Valmistustekniikan kirjamme oli kirjoitettu joskus vuosia sitten, kuulemma samaa ovat jo opistoaikaan käyttäneet. http://www.bookplus.fi/kirjat/aaltonen,_kalevi/valmistustekniikka-4224569?utm_source=hintaseuranta&utm_medium=cpc&utm_campaign=hintaseuranta_click
Olen jo myynyt omani pois, joten en voi tarkistaa painovuotta/kirjoitusvuotta.
Kemian jaksolliseen järjestelmään on tullut uusia alkuaineita - no niin nuoret, se on uutta, kuka teistä osaa sen ulkoa? Ei, ei tarvitse, mutta näpäytin vain.
Sorvit ja jyrsimet ovat työelämässä uudenaikaisempia kuin mitä ne meillä koulussa olivat.
Laakeri on aina laakeri, vaikka kuinka voidellaan.
Murtolujuudet, onko se muuttunut?
Ympyrän pinta-alan kaava on edelleen sama - kuulemma joku nuori oli valittanut, kun ope ei ollu antanut sitä kokeessa, vaikka oli luvattu kaikki kaavat. Kas, olisiko pitänyt antaa yhteen- ja vähennyslaskun ohjeet samalla. Eikö tuo ympyrän pinta-ala opita joskus seiskaluokalla?

PäivääPaavoOnkoPääsi kirjoitti:

Mikä tekee AMK sähköinssistä pätevämmän verrattuna vanhaan opistoinssiin ?

Onko ohmin laki muuttunut ja eikö maxwellin yhtälöt pidäkkään enään paikkaansa ?

Kyllä ennen joutui pakertamaan perustotuuden kanssa. On aivan sama onko sitä simulinkkiä tai matlabbia sillä muutamanvuoden päästä nuokin ovat vanhaa ja hyödytöntä tietoa.

Opetuksessa pitää panostaa uuden omaksumisen opettamista sillä mikään oppilaitos ei ammatti-ihmistä tee vaan jokainen työnantaja palkkaa osaamattoman keltanokan josta sitten yritetään hioa ammattilaista.

AMK hypetyksestä vaahtoaminen on aivan turhaa sillä teollisuutta ja insinööriosaamista oli suomessa jo kauan ennen AMK oppilaitoksia.

Nykyisin ylempi AMK vastaa korkeakouluopintoaja virkaa haettaessa joten mahtaa DI inssejä sapettaa.

AMK on ihan kiva teoriassa mutta käytännössä totuus on että paljon porua ja vähän villoja.

Yllä kirjoittava koneinssi on aivan oikeassa ja syy miksi täällä niin kritisoidaan on että totuus satuttaa eikä totuuden puhuja ole koskaan yösijaa saanut.

PS: Lukion pitkä matikka käy perusteellisemmin saman alueen läpi kuin majasalon vihkoset.

Lue lisää

Mene AMK:hon lukion matematiikan takia, se matematiikka mitä ko tasolla tarvitaan opetellaan

PäivääPaavoOnkoPääsi kirjoitti:

Mikä tekee AMK sähköinssistä pätevämmän verrattuna vanhaan opistoinssiin ?

Onko ohmin laki muuttunut ja eikö maxwellin yhtälöt pidäkkään enään paikkaansa ?

Kyllä ennen joutui pakertamaan perustotuuden kanssa. On aivan sama onko sitä simulinkkiä tai matlabbia sillä muutamanvuoden päästä nuokin ovat vanhaa ja hyödytöntä tietoa.

Opetuksessa pitää panostaa uuden omaksumisen opettamista sillä mikään oppilaitos ei ammatti-ihmistä tee vaan jokainen työnantaja palkkaa osaamattoman keltanokan josta sitten yritetään hioa ammattilaista.

AMK hypetyksestä vaahtoaminen on aivan turhaa sillä teollisuutta ja insinööriosaamista oli suomessa jo kauan ennen AMK oppilaitoksia.

Nykyisin ylempi AMK vastaa korkeakouluopintoaja virkaa haettaessa joten mahtaa DI inssejä sapettaa.

AMK on ihan kiva teoriassa mutta käytännössä totuus on että paljon porua ja vähän villoja.

Yllä kirjoittava koneinssi on aivan oikeassa ja syy miksi täällä niin kritisoidaan on että totuus satuttaa eikä totuuden puhuja ole koskaan yösijaa saanut.

PS: Lukion pitkä matikka käy perusteellisemmin saman alueen läpi kuin majasalon vihkoset.

Lue lisää

Aikaisemmin opistoinssit koulutettiin yhteiskuntaan, jossa työpaikat olivat pysyviä ja maailma muuttui hitaasti. Ammattialat olivat staattisia, ja substanssin hallitsemiseen tarvittava perustieto oli pysyvää. Koulutuksen pääpaino oli substanssissa.

Nykyään amk-insinöörit koulutetaan yhteiskuntaan, jossa selviää parhaiten se, joka osaa sopeutua nopeiten muutoksiin ja vastata parhaiten muutosten mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Maailma muuttuu nopeasti ja ammattialat ovat muuttuneet kovin paljon siitä kun opettajat itse olivat mukana yrityselämässä. Koulutus on käytännössä pakko toteuttaa yhteistyössä työelämän kanssa, tai muuten ei saada ajantasaista koulutusta aikaan.

Koulutuksessa korostuvat yleiset kompetenssit, kuten kommunikaatiokyky, ryhmätyötaidot, verkostoitumistaito ja kyky jakaa osaamista muiden yhteisön jäsenten kanssa. Nämä ovat tärkeimmät. Kaiken muun voi oppia työpaikalla. Matematiikan perustaidoilla tai kemian alkuaineitten ulkoa lopottelulla ei luoda tulevaisuuden innovaatioita eikä pärjätä jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Tätä on vanhan kansan opistoinssin vaikea käsittää.

Radikaali muutos kirjoitti:

Aikaisemmin opistoinssit koulutettiin yhteiskuntaan, jossa työpaikat olivat pysyviä ja maailma muuttui hitaasti. Ammattialat olivat staattisia, ja substanssin hallitsemiseen tarvittava perustieto oli pysyvää. Koulutuksen pääpaino oli substanssissa.

Nykyään amk-insinöörit koulutetaan yhteiskuntaan, jossa selviää parhaiten se, joka osaa sopeutua nopeiten muutoksiin ja vastata parhaiten muutosten mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Maailma muuttuu nopeasti ja ammattialat ovat muuttuneet kovin paljon siitä kun opettajat itse olivat mukana yrityselämässä. Koulutus on käytännössä pakko toteuttaa yhteistyössä työelämän kanssa, tai muuten ei saada ajantasaista koulutusta aikaan.

Koulutuksessa korostuvat yleiset kompetenssit, kuten kommunikaatiokyky, ryhmätyötaidot, verkostoitumistaito ja kyky jakaa osaamista muiden yhteisön jäsenten kanssa. Nämä ovat tärkeimmät. Kaiken muun voi oppia työpaikalla. Matematiikan perustaidoilla tai kemian alkuaineitten ulkoa lopottelulla ei luoda tulevaisuuden innovaatioita eikä pärjätä jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Tätä on vanhan kansan opistoinssin vaikea käsittää.

Lue lisää

Vai että "Matematiikan perustaidoilla" ei pärjätä, no ei yksistään mutta kyllä ne insinöörilä on hyvä olla hallussa

Radikaali muutos kirjoitti:

Aikaisemmin opistoinssit koulutettiin yhteiskuntaan, jossa työpaikat olivat pysyviä ja maailma muuttui hitaasti. Ammattialat olivat staattisia, ja substanssin hallitsemiseen tarvittava perustieto oli pysyvää. Koulutuksen pääpaino oli substanssissa.

Nykyään amk-insinöörit koulutetaan yhteiskuntaan, jossa selviää parhaiten se, joka osaa sopeutua nopeiten muutoksiin ja vastata parhaiten muutosten mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Maailma muuttuu nopeasti ja ammattialat ovat muuttuneet kovin paljon siitä kun opettajat itse olivat mukana yrityselämässä. Koulutus on käytännössä pakko toteuttaa yhteistyössä työelämän kanssa, tai muuten ei saada ajantasaista koulutusta aikaan.

Koulutuksessa korostuvat yleiset kompetenssit, kuten kommunikaatiokyky, ryhmätyötaidot, verkostoitumistaito ja kyky jakaa osaamista muiden yhteisön jäsenten kanssa. Nämä ovat tärkeimmät. Kaiken muun voi oppia työpaikalla. Matematiikan perustaidoilla tai kemian alkuaineitten ulkoa lopottelulla ei luoda tulevaisuuden innovaatioita eikä pärjätä jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Tätä on vanhan kansan opistoinssin vaikea käsittää.

Lue lisää

Kyllä vaan 80-luvulla muutokset olivat aika nopeita. Kynästä ja paperista siirryttiin tietokoneaikaan ja koneversiot päivittyivät koko ajan uudempiin ja tehokkaampiin. Samoin automaatio tuli mukana. Mielestäni tällä hetkellä muutokset ovat suhteessa paljon pienempiä kuin 80-90 -lukujen taitteessa.

Radikaali muutos kirjoitti:

Aikaisemmin opistoinssit koulutettiin yhteiskuntaan, jossa työpaikat olivat pysyviä ja maailma muuttui hitaasti. Ammattialat olivat staattisia, ja substanssin hallitsemiseen tarvittava perustieto oli pysyvää. Koulutuksen pääpaino oli substanssissa.

Nykyään amk-insinöörit koulutetaan yhteiskuntaan, jossa selviää parhaiten se, joka osaa sopeutua nopeiten muutoksiin ja vastata parhaiten muutosten mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Maailma muuttuu nopeasti ja ammattialat ovat muuttuneet kovin paljon siitä kun opettajat itse olivat mukana yrityselämässä. Koulutus on käytännössä pakko toteuttaa yhteistyössä työelämän kanssa, tai muuten ei saada ajantasaista koulutusta aikaan.

Koulutuksessa korostuvat yleiset kompetenssit, kuten kommunikaatiokyky, ryhmätyötaidot, verkostoitumistaito ja kyky jakaa osaamista muiden yhteisön jäsenten kanssa. Nämä ovat tärkeimmät. Kaiken muun voi oppia työpaikalla. Matematiikan perustaidoilla tai kemian alkuaineitten ulkoa lopottelulla ei luoda tulevaisuuden innovaatioita eikä pärjätä jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Tätä on vanhan kansan opistoinssin vaikea käsittää.

Lue lisää

Ammattiaineissa on vaikea selvitä, jos ei hallitse matikan perustaitoja. Mitä opettajiin tulee, niin uusiakin opettajia tulee joka vuosi. Kemian alkuaineita ei opetella ulkoa insinöörikoulutuksessa. Kemiaa oli 3 opintopistettä, lähinnä laskupainotteisia tehtäviä yhdessä tentissä.

Tuo osaamisen jakaminen tarkoittaa sitä, että labraselotuksia ja muita tehtäviä ostetaan toisilta pullakahveilla.

Radikaali muutos kirjoitti:

Aikaisemmin opistoinssit koulutettiin yhteiskuntaan, jossa työpaikat olivat pysyviä ja maailma muuttui hitaasti. Ammattialat olivat staattisia, ja substanssin hallitsemiseen tarvittava perustieto oli pysyvää. Koulutuksen pääpaino oli substanssissa.

Nykyään amk-insinöörit koulutetaan yhteiskuntaan, jossa selviää parhaiten se, joka osaa sopeutua nopeiten muutoksiin ja vastata parhaiten muutosten mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Maailma muuttuu nopeasti ja ammattialat ovat muuttuneet kovin paljon siitä kun opettajat itse olivat mukana yrityselämässä. Koulutus on käytännössä pakko toteuttaa yhteistyössä työelämän kanssa, tai muuten ei saada ajantasaista koulutusta aikaan.

Koulutuksessa korostuvat yleiset kompetenssit, kuten kommunikaatiokyky, ryhmätyötaidot, verkostoitumistaito ja kyky jakaa osaamista muiden yhteisön jäsenten kanssa. Nämä ovat tärkeimmät. Kaiken muun voi oppia työpaikalla. Matematiikan perustaidoilla tai kemian alkuaineitten ulkoa lopottelulla ei luoda tulevaisuuden innovaatioita eikä pärjätä jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Tätä on vanhan kansan opistoinssin vaikea käsittää.

Lue lisää

Kyllä laskutaito ja sen soveltaminen kuuluvat insinöörin ydinosaamiseen, joten kannattaa ehkä suuntautua jonnekin muulle alalle, jos kyseiset asiat eivät luonnistu. Jos normaali ihmisten välinen kanssakäyminen ja esiintymiskyky on kunnossa, se riittää aivan hyvin. Nämä "kompetenssit" ovat nykyajan trendi-ilmiöitä, joilla yksistään ei saavuteta mitään näkyvää tulosta.

Radikaali muutos kirjoitti:

Aikaisemmin opistoinssit koulutettiin yhteiskuntaan, jossa työpaikat olivat pysyviä ja maailma muuttui hitaasti. Ammattialat olivat staattisia, ja substanssin hallitsemiseen tarvittava perustieto oli pysyvää. Koulutuksen pääpaino oli substanssissa.

Nykyään amk-insinöörit koulutetaan yhteiskuntaan, jossa selviää parhaiten se, joka osaa sopeutua nopeiten muutoksiin ja vastata parhaiten muutosten mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Maailma muuttuu nopeasti ja ammattialat ovat muuttuneet kovin paljon siitä kun opettajat itse olivat mukana yrityselämässä. Koulutus on käytännössä pakko toteuttaa yhteistyössä työelämän kanssa, tai muuten ei saada ajantasaista koulutusta aikaan.

Koulutuksessa korostuvat yleiset kompetenssit, kuten kommunikaatiokyky, ryhmätyötaidot, verkostoitumistaito ja kyky jakaa osaamista muiden yhteisön jäsenten kanssa. Nämä ovat tärkeimmät. Kaiken muun voi oppia työpaikalla. Matematiikan perustaidoilla tai kemian alkuaineitten ulkoa lopottelulla ei luoda tulevaisuuden innovaatioita eikä pärjätä jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Tätä on vanhan kansan opistoinssin vaikea käsittää.

Lue lisää

Sadat homehtuvat koulut, sairaalat ja päiväkodit sekä lumikuorman alla sortuvat katot ovat tulosta näistä insinöörien nykykompetensseista. Vääriin rakenneratkaisuihin ei auta, vaikka kuinka kommunikoisi, häärisi ryhmissä, verkostoituisi ja jakaisi olematonta osaamistaan. Pitää edelleen tuntea rakennusfysiikka ja rakenteiden mitoitus.

Vanha inssi kirjoitti:

Sadat homehtuvat koulut, sairaalat ja päiväkodit sekä lumikuorman alla sortuvat katot ovat tulosta näistä insinöörien nykykompetensseista. Vääriin rakenneratkaisuihin ei auta, vaikka kuinka kommunikoisi, häärisi ryhmissä, verkostoituisi ja jakaisi olematonta osaamistaan. Pitää edelleen tuntea rakennusfysiikka ja rakenteiden mitoitus.

Lue lisää

Suurin osa näistä home ongelmista on ihan kyllä rakennuksissa jotka on rakennettu kauan ennen nyky-aikaisen inssi koulutuksen aloittamista.

Onnea opinnoillesi. Olet tehnyt hyvän valinnan.

Kaiken tuon loanheiton jälkeen, ihailtavaa itseironiaa! Pääset varmasti vielä pitkälle. Menestystä sinulle, olet loistotyyppi.