Perustelen tätä sillä, että tuossa kohtaa yleensä auton ostohinnasta on tippunut 40-60% pois ja auto on edelleen erittäin hyvä ja ajovusia paljon edessä. Yleensä vikoja ei tuossa vaiheessa juurikaan ole eikä renkaita lukuunottamatta muita kuluvia osia tarvitse vielä vaihtaa.
Hinnnan raju tippuminenkin tuon 3 vuoden jälkeen yleensä tasoittuu huomattavasti ja näin ollen arvonalennus tappio on paljon pienempi. Esimerkiksi vaikka mazda 6:nen maksaa uutena 30000€, kolme vuotta vanhana saan sen hintaan 15000€ eli auton alkuperäinen omistaja hävisi 15 tuhatta euroa. Minä pitäisin autoa myös tuon 3 vuotta ja myydessä hinta on 10000€ (hyvin realistinen hinta-arvio) eli minä häviäsin vain 5 tuhatta euroa eli kaksi kertaa vähemmän kuin tuo alkuperäinen omistaja.
Alle 6 vuotiaissa autoissa harvemmin on mitään vakavampia vikoja vielä ellei kyseessä ole chrysleri tai joku ranskalainen. Eli korjauksiinkaan en ole laittanut yhtään enempää kuin alkuperäinen omistaja.
Lopputulemana voisi sanoa, että uuden ostamisessa ei ole mitään järkeä.
Hinnnan raju tippuminenkin tuon 3 vuoden jälkeen yleensä tasoittuu huomattavasti ja näin ollen arvonalennus tappio on paljon pienempi. Esimerkiksi vaikka mazda 6:nen maksaa uutena 30000€, kolme vuotta vanhana saan sen hintaan 15000€ eli auton alkuperäinen omistaja hävisi 15 tuhatta euroa. Minä pitäisin autoa myös tuon 3 vuotta ja myydessä hinta on 10000€ (hyvin realistinen hinta-arvio) eli minä häviäsin vain 5 tuhatta euroa eli kaksi kertaa vähemmän kuin tuo alkuperäinen omistaja.
Alle 6 vuotiaissa autoissa harvemmin on mitään vakavampia vikoja vielä ellei kyseessä ole chrysleri tai joku ranskalainen. Eli korjauksiinkaan en ole laittanut yhtään enempää kuin alkuperäinen omistaja.
Lopputulemana voisi sanoa, että uuden ostamisessa ei ole mitään järkeä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyllä oli kovasti kilsoja matsoissa, mitkä 15000e lähti. Niihin menee jo iskaria ja jarruosaa kovasti.
Laskeppa, jos ostat uutena ja ajat 6-vuotta? Tiedät vielä millä ajat.
Noin minäkin luulin, kun ostin 28 000 eurolla 3 vuotta vanhan BMW:n, joka oli maksanut uutena 42 000 euroa. Kuitenkin kuusi vuotta vanhana auton arvo on noin 16 000 euroa, eli ensimmäinen omistaja oli kärsinyt 3 vuodessa 14 000 euron arvonalenemisen ja minä 12 000 euron arvonalenemisen.
Pari tonnia siis sinne tai tänne. Olisi kai silti ollut ihan mukavaa olla se ensimmäinen omistaja, joka sai valita auton värin, varusteet jne. ja muutenkin nauttia täysin uudesta autosta.
Arvonpudotus riippuu tietysti merkistä/mallista, mutta kyllä näkisin että Mazdan osalta uusi 6 maksaa siinä 28 k€, kolmivuotiaana sen hinta pyörii 18-19 tonnin korvilla ja kuusivuotiaana varmaan siinä kympin pinnassa. Eli kolmena eka vuonna hinta putoaa 9-10 tonnia ja sitä seuraavana kolmena 8-9 tonnia. Vähän pienemmällä arvonpudotuksella käytetyn ostaja siis pääsee, mutta vastapainona tulee mahdolliset korjauskulut ajaminen "vanhalla" autolla ja se että pitää tyytyä sen väriseen/varusteiseen yksilöön kun sattuu käytettynä vastaan tulemaan. Tilanne muuttuu jos kolmivuotiaan käytetyn saa ostettua syystä tai toisesta poikkeuksellisen halvalla, mutta liikkeiden hintatasoja katsellessa se arvonputoaminen jatkuu kolmen vuoden jälkeenkin ihan reilua tahtia.
"Pitää ostaa halvalla ja myydä kallilla"
- tämä yhtälö toimii kun ostaa auton ulkomailta tai nettiautosta KÄTEISELLÄ. Myynti on hieman hankalampi juttu, mutta sekin onnistuu hyvin kun näkee vähän vaivaa ja aikaa.
Monessa tapauksessa myös kilometrien kertyminen hidastuu ensimmäisen vaihdon jälkeen. Ne eniten ajavat vaihtavat yleensä tiuhaan ja heillä on myös varaa ostaa uusi, koska työajosta saa korvauksia. Käytetty auto menee tavallisempaan käyttöön, jossa ajomäärä on keskimäärin paljon pienempi. Niin täytyy olla arvonalennuksenkin, kun verrataan kolmivuotiasta 100 tkm ajettua kuusivuotiaaseen 150 tkm ajettuun. Toki nämä pitkinä matkoina ajetut ensimmäiset satatuhatta ovat auton kannalta helpompia kilometrejä kuin pätkäajo.
Jos siihen muutaman vuoden vanhaan tulee iso vika, niin pakko korjata kalliillakin, kun autolla jotain arvoa jäljellä. Uudemmassa menee takuuseen. Ja vanhan voi laittaa paaliin siinä tapauksessa.
Monella esim, renkaat kestää sen 3 vuotta, joten ei tule ylimääräisiä kuluja, toinen omistaja tekee täyden uusimiskierroksen ja alkaa pakoputken, katalysaattorin yms. uusimiskierteet.
Ei sitä kannata niin kauheasti miettiä. Näin se vain on.
köyhempikin uuden ostaa. Kenties rahoituksella, mutta kuitenkin. Onhan siinä jotain tiettyä fiilistä mukana, kun on uusi auto alla. Eipä ole kovinkaan moni persettänsä hieronut uuden auton penkissä. Uuden auton ostaja saa vielä takuun ostamalleen autolle. 3-4 vuotta vanhoissa takuu alkaa olemaan jo takanapäin.
ETTÄ OSTAISI UUTENA AUTON, MUTTA OTTAISIKIN SIIHEN KAIKKI, SIIS KAIKKI VARUSTEET JOTA KAIPAA, ELI AUTO OLISI "SOPIVA" SULLE, JA AJAISI SEN SITTEN "LOPPUUN"
ELI ITSE ESIM VOISIN OSTAA NYT HYVINKIN 30 TONNILA UUDEN AUTON, JA MYYDÄ SEN POIS SITTEN 2025 KUN AUTON ARVOSTA ON JÄLJELLÄ EHKÄ 500€
NÄIN TULISI VÄHITEN TAPPIOTA.
MUTTA MIKÄ ON MONILLE NIIN VAIKEAA VALITA SELLAINEN AUTO, ETTÄ EI PITÄISI VAIHTAA?
Järkevin on juuri tuo 5-6 vuotta vanha auto. Silloin alunperin 50-60 tuhannen hintaisia autoja saa 10-15 tuhannella eurolla ja niissä piisaa kilometrejä vielä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Etenkin saksalaisissa ja foordeissa.
Niin ainakin siitä n. 3 v vanhasta autosta on sopivasti takuu loppunut, joten kaikki harmit mitä siihen tulee, menevät omasta lompsasta. Sellaiset, jotka vaihtavat autojaan parin kolmen vuoden välein (takuun päättyessä), eivät yleensä kovin säätele autojaan - auto saa kenkää, koska sitä ei ole tarkoituskaan pitää pitkään. Huonolla tuurilla saattaa noista "lähes uudenveroisista käytetyistä" saada hyvinkin totaalisesti sisään ajetun auton. Pääsee melkein heti vaihtamaan alakertaan niveliä, iskareita ja puslia, teettämään kytkinremppaa jne.
citroen, nissan tai chyrsleri, mutta muuten niillä ajelee huoletta vuosia.
Että Rellut, Ladat ja Alfa-Romeot kelpaa kyllä käytettyinä, muttei Nissan.
Puhumattakaan Dodgesta, Fiatista tai muista käytetyistä "ihanuuksista"...
pitää uutenakin ostaa, eihän niitä muuten olisi käytettyinäkään tarjolla. Tietysti autonvalmistajat voisivat yrittää valmistaa 3-4 vuotta vanhoja autoja jo valmiiksi :)
Skodan etupäätä saa äkkiä alka korjaa. sehän, kuin kolmevuotias?
auton osto ei kannata, voit laajentaa analyysisi koskemaan kaikkia autoja. Autokauppa se voittaa, teitpä mitä tahansa. Tavallaan analyysisikin on väärä, numeroilla ei ole merkitystä. Jos joku ostaa ensin auton, katsoo hän sen hinnan olevan sopiva, ja jos hän päätyy myymään sen, katsoo hän jälleen tilanteen olevan sopiva. Et oikein voi analysoida toisen henkilön päätösten kannattavuutta katsomalla osto- ja myyntihintoja, joku voi olla onnellinen että pääsi koslasta eroon vain 50% hinnan pudotuksella tai sitten halu saada uusi auto oli arvokkaampi kuin 15kEUR = et voi pelkästään euroja laskemalla päätellä oston tai myynnin kokonaistaloudellisuutta.
Tuo ei voi pitää paikkaansa. Jos ajatusmalli olisi totta ja kaikkien hyväksymä, jokainen ostaisi vain 3-4 vuotiaita autoja, mutta tuolloin niitä ei olisi, koska kukaan ei ostaisi uutta tai 1-2 vuotiasta autoa. Taas, jos olet oikeassa mutta muut eivät sitä ymmärrä, ei sinun kannata sitä täällä huudella koska mitä useampi haluaa ostaa 3-4 vuotiaan auton, sitä korkeammaksi näiden hinta muuttuu. Auton (käytetyn) hinnan viime kädessä määrittää ostajien ja myyjien määrä.