"Vain 4. Armeijakunnan pääjoukoilla (114. ja 272.divisioona) 11.7. aamulla alkanut Nietjärven taistelu muuttui 14.-15.7. mennessä suurtaisteluksi, jota voidaan kutsua Laatokan Karjalan Thermopylaiksi.
Siellä hyökkäsi ennen suurhyökkäystä STAVKAn reserviin kuulunut, kenraaliluutnantti Palvel Vasilijevits Mironovin komentama 37. Kaartin Armeijakunta, JOKA KOULUTUKSELTAAN JA ISKUVOIMALTAAN OLI KOKO PUNA-ARMEIJAN VAHVIN YHTYMÄ (1.7. 1944 noin 29 900 miestä). Se hyökkäsi Vuortanajärven ja Nietjärven välisellä kannaksella samaan aikaan, kun 4. Armeijakunta (1.7. 1944 14 600 miestä) kävi läpimurtoyritykseen Laatokan ja Nietjärven välisellä kannaksella.
Hyökkäys päättyi jo 15.7. erityisesti 4. Armeijakunnan kärsimiin raskaisiin tappioihin. Myös 37. Kaartin Armeijakunnan ARVOKKAIDEN KAADERIJOUKKOJEN tappiot nousivat niin suuriksi, että hyökkäys pysäytettiin." Juri Kilin, Jatkosodan Pikkujättiläinen s.980.
Siellä hyökkäsi ennen suurhyökkäystä STAVKAn reserviin kuulunut, kenraaliluutnantti Palvel Vasilijevits Mironovin komentama 37. Kaartin Armeijakunta, JOKA KOULUTUKSELTAAN JA ISKUVOIMALTAAN OLI KOKO PUNA-ARMEIJAN VAHVIN YHTYMÄ (1.7. 1944 noin 29 900 miestä). Se hyökkäsi Vuortanajärven ja Nietjärven välisellä kannaksella samaan aikaan, kun 4. Armeijakunta (1.7. 1944 14 600 miestä) kävi läpimurtoyritykseen Laatokan ja Nietjärven välisellä kannaksella.
Hyökkäys päättyi jo 15.7. erityisesti 4. Armeijakunnan kärsimiin raskaisiin tappioihin. Myös 37. Kaartin Armeijakunnan ARVOKKAIDEN KAADERIJOUKKOJEN tappiot nousivat niin suuriksi, että hyökkäys pysäytettiin." Juri Kilin, Jatkosodan Pikkujättiläinen s.980.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Karjalan rintaman vahvin yhtymä. Jo 30. KAK Kannaksella oli huomattavasti vahvempi ja iskuvoimaisempi. ei parhaita joukkoja kaukaisille sivusuunnalle laiteta. Uskokaa jo.
Ei tämä mitenkään onnistuneen torjunnan arvoa vähennä.
sekaisin vai muutenko vain jutustelet?
siitä, että 37.KaAK olisi vahvin AK Karjalan Rintamalla voidaan käsittää myös koskemaan miesmäärää. Kaartindivisioonassa oli noin 50% enemmän miehistöä kuin tavallisessa JvD:ssa.
että 37.KAK kuului Karjalan rintamaan ja Kannaksella 30.KAK Leningradin rintamaan. Et hallitse perusasioitakaan, mutta niinhän tällä palstalla kuuluu olla.
Käsittääkseni Kilinin perustaa näkemyksensä Neuvostoliiton sota-arkistoon, eli niihin tietoihin joita STAVKA ja puna-armeija ovat jälkeensä jättäneet.
Ja kun tuossa nyt ihan selvällä suomenkielellä todetaan, että 37. Kaartin Armeijakunta oli KOKO PUNA-ARMEIJAN VAHVIN YHTYMÄ koulutukseltaan ja iskuvoimaltaan kesällä 1944, se tarkoittaa siis koko puna-armeijaa. Se sisältää koko puna-armeijan, mukaan lukien ne joukot jotka sotivat kaikilla muilla rintamilla. Siis Kannaksella taistelevat ja saksalaisia vastaan taistelevat joukot.
STAVKA:n strategisen reservin kaaderiarmeijakuntana se ei siis ollut mikään "kaukaiselle sivusuunnalle" heitetty jonnin joutava porukka, vaan kaaderiyhtymä, jonka tehtävänä oli nimenomaan puhkaista tie suomalaisjoukkojen selustaan syvälle sisä-Suomeen.
Tavoitteena oli siis Kannaksella olevien suomalaisten saartaminen Laatokan pohjoispuolitse ja 37.Kaartin Armeijakunta oli se porukka, jonka vastuulla tämä tehtävä oli. En oikein ymmärrä mikä teitä suomalaisia vaivaa, kun ette suostu hyväksymään sitä tosiasiaa, että koko puna-armeijan koulutukseltaan ja iskuvoimaltaan vahvin yksikkö kärsi tappion Nietjärvellä?
Enkä oikein jaksa uskoa, että teitä kukaan on perehtynyt niin hyvin Neuvostoliiton ja puna-armeijan dokumentteihin, kuin venäläinen sotahistorijoitsija.
siltä että sekä sinulla että Juri Kilinillä olisi mennyt puurot ja vellit pahasti sekaisin. Ensinnäkin 37.KaAk ei osallistunut Nietjärven taisteluihin vaan hyökkäsi Siiran tien suunnassa Loimolaa kohden. Nietjärvellä lähes tuhottiin Trans-Baikalin sotilaspiirin muodostama 4.AK:n 114 jvD jo kolmannen kerran jatkosodan aikana. Sodanjohto (Stavka ) asettaa parhaat joukkonsa ehdottomaan painopisteeseen joka 1944 kesällä oli operaatio Bagration eikä suinkaan mihinkään Karjalan korpiin. Lopullinen arvio Neuvostoliiton eri joukkojen tehosta ja iskuvoimasta suoritettiin 1945 keväällä Berliinin valtauksessa. Sinne koottiin kaikki parhaat joukot ja yhtymät kokivat osallistumisen Berliinin valtaukseen kunnianosoituksena osoitetusta taistelukyvystä ja halusta. Niihin samoihin aikoihin 37.KaAK liikehti epämääräisesti sivusuunnalla Unkarissa kuuluen 9.KaA:n joukkoihin. Vaikkakin sinä ja Juri Kilin pidättekin 37.KaAK yhtenä parhaista, niin kaiketi Stavkalla oli kovasti erilainen näkemys hyvyydestä. Kumpaanko asiassa voisi luottaa. Nojatuolikenraaleihin vai Stavkaan.
”En oikein ymmärrä mikä teitä suomalaisia vaivaa, kun ette suostu hyväksymään sitä tosiasiaa, että koko puna-armeijan koulutukseltaan ja iskuvoimaltaan vahvin yksikkö kärsi tappion Nietjärvellä?”