Minua on kovin kiinnostanut tietää, miten ortodoksit opettavat armolahjoista ja niiden käytöstä? Jakaako Jumala armolajhjojaan - kuten kieliläpuhiminen, selittäminen ja profetoiminen - vain papeille vaiko niillekkään, vai kaikille niinkuin UT sen sanoo ja kertoo.
Miten ns. yleinen pappeus on toteutettu ortodoksikirkossa?
Miten ns. yleinen pappeus on toteutettu ortodoksikirkossa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Armolahjat ovat papeilla ja he käyttävät niitä sakramementeissa. Kielilläpuhuminen oli siihen tilanteeseen ja siihen aikaan, ei tähän aikaan. Se oli silloin.
Yleinen pappeus? Pappeus on pappeus, ei yleinen.
Yleinen pappeys, kaikille voi ripittäytyä jne on oppimattomien hihhulien tulkintaa, jotka ihannovat oppimattomuutta ja perustavat teologiansa sille että henki puhuu ja henki opettaa, niin ei tarvitse muuta opetusta. Silloin ihmiset jotka haluavat olla esillä ja saarnata, voivat sen tehdä koska heillä ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta opiskella. Yleensä resurssit ovat päässä joita ei ole.
Olen huomannut että muutamat vastaajat ovat ajattelemattoman ylimielisiä. Esimerkki kommentissasi: "..oppimattomien hihhuleiden tulkintaa, jotka ihannoivat oppimattomuutta".
Jos nyt satut olemaan oikeassa uskossa, eikö siinä pitäisi näkyä rakkaus ja lempeys kaikkia luotuja kohtaan kuten isänne opettavat? Ylimieleiset kommentit karkoittavat totiset etsijät. Muistathan rukouksen " Älä salli minussa pettyä niiden, jotka sinua etsivät"
Minulla on islaminuskoinen sukulainen, ei hän varmaan kiinostuisi kristin uskosta jos mollaisin häntä vaikka oppimattomaksi joutavan pyllistelijä!!!
Kirkko = karisma: Kirkko yhteisönä on olemassa toimiakseen " maailman elämän edestä"
" yleinen pappeus" on reformoitu käsite
Kirkossa pappisvihkimys on sakramentti..
nykyisin opettaa armolahjoista oikein mitään, niin kuin edellä kuulit. Armolahja sanakin on seurakuntalaisille tuttu vain merkityksessä " pappeuden armolahja" ts pappisvihkimyksessä annettu armo toimittaa pyhiä mysteerejä eli sakramentteja.
Karismaatikkoja meillä esiintyy yleensä luostariväen piirissä. Luostareissa asuu nykyisinkin pyhiä vanhuksia, joilla on esim lakkaamattoman rukouksen armolahja, profetoimisen armolahja tai selvänäköisyyden armolahja. Selvänäköisyyden armolahjalla tarkoitetaan sitä, että vanhus tietää, mikä hänen puheilleen tullutta ihmistä vaivaa ilman, että tämän tarvitsee edes sanoa mitään. Monilla pyhillä ihmisillä on ollut myös parantamisen armolahja.
En tiedä esiintyykö meillä nykyisin glossolaliaa. Asiasta ei meillä puhuta. Jos esiintyy, se liittynee tuohon lakkaamattomaan rukoukseen ns Jeesuksen rukoukseen ja tapahtunee yksinäisyydessä. Kielillä puhuminen kuului varsinaisesti apostolien aikaan ja oli seurausta Pyhän Hengen vuodatuksesta ensimmäisenä helluntaina. Protestanttisten "karismaatikkojen" kielillä puhuminen on useimmiten feikkiä. Myös demonit voivat aiheuttaa selvänäköisyyttä, kielillä puhumista yms. Siksi ortodoksit ovat varovaisia tuollaisten ilmiöiden suhteen.
Yleinen pappeus toteutuu ortodoksisessa kirkossa niin, että maallikkokin voi toimittaa jumalanpalvelukset (ei kuitenkaan sakramentteja, kastetta lukuunottamatta), jos pappia ei saada paikalle. Maallikkopalveluksia varten on omat kaavansa. Maallikkopalvelukset sisältävät vain lukemista ja laulua. Maallikko ei tee mitään toimituksia, esim suitsuta kirkossa eikä lue ektenioita eli vuororukouksia. Ortodoksit toimittavat myös kotihartauksia kotona omassa ikoninurkassaan. "Yleistä papeutta" on sekin, kun vanhemmat lukevat lapsilleen Raamatun kertomuksia ja selittävät heille uskon asioita.
Venäjällä 30-luvulla, kun kaikki papit oli viety vankileireille, hurskaat kirkkomummot toimivat "pappeina". He kastoivat lapset ja panivat näille ristin kaulaan, lukivat maallikkopalvelukset kylien tsasounissa eli rukoushuoneissa ja toimittavat hautaukset. Panivat oikein mullankin vainajain päälle ja lukivat hautaustoimituksiin kuuluvat rukoukset niiltä osin kuin se on maallikolle mahdollista. Näiden hurskaiden ihmisten ansiosta kristillisyys säilyi Venäjällä ja koki ylösnousemuksen 1990-luvulla.
Maallikko voi myös suitsuttaa kirkossa, mutta samalla tavalla kuin kotonakin, eli kädessä pidettävällä suitsutusastialle (eli ei roiku ketjuissa). Suomessa tuo on harvinaista, mutta ei täysin olematonta. Muualla maailmassa on ortodoksisia paikallisperinteitä, joissa on Suomea tavallisempaa, että maallikko suitsuttaa kirkossa.
lukija-kursilla, että maallikko tai edes vihitty lukija ei saa suitsuttaa kirkossa. Varsisuitsutin lienee poikkeus säännöstä, mutta sellaisia ei meillä Suomessa käytetä. Jos joku suitsuttaa kotonaan, se on hänen asiansa.
Nimimerkki Dibs vastaa mielestäni hyvin. En olekaan ennen kuullut karismaattisista ortodokseista, karismaattisista katolisista hyvinkin. Mikäli oikein muistan, niin karimaattisuus onkin oikeastaan katolista alkuperää.
Mistä saisi enemmän tiektoa karismaattisista ortodokseista? Netti ei hirveästi avaa asiaa.
karismaattisista ortodokseista saat lukemalla pyhien ihmisten elämäkertoja. Netti avannee asiaa osoitteessa www.kosmas.fi
varsisuitsutinta! Tuupovaarassa Koveron tsasounassa (siinä Elina Karjalaisen entisessä) isä Vesa-Pekkak Takala käyttää varsisuitsutinta! Ja lienee niitä muuallakin...
"Minua on kovin kiinnostanut tietää, miten ortodoksit opettavat armolahjoista ja niiden käytöstä? Jakaako Jumala armolajhjojaan - kuten kieliläpuhiminen, selittäminen ja profetoiminen - vain papeille vaiko niillekkään, vai kaikille niinkuin UT sen sanoo ja kertoo."
Jumala jakaa armolahjansa kenelle tahtoo.
"Miten ns. yleinen pappeus on toteutettu ortodoksikirkossa?"
Siten, että kuka tahansa ortodoksimaallikko voi toimittaa kaikki samat jumalanpalvelukset kuin pappikin, siltä osin kuin niihin ei sisälly pappeuden armolahjaa edellyttäviä sakramentteja.