Lähitulevaisuudessa Suomen muslimit alkavat valittamaan, ettei musliminainen voi kävellä kaduilla joilla on seksikauppoja, koiranpaskaa tai tyttöjä lyhyissä hameissa ja että tuollaiset näyt ovat loukkaus heidän uskontoaan vastaan. Hallitus näkee tärkeämpänä, että suomalaiset voivat katsella televisiosta BB:tä tonni pankkitilillään, kuin että he voisivat kävellä kaduillaan kuten vapaat kansalaiset. Siksi se on valmis kompromissiin välttääkseen pahemmat oireet. Säädetään hätätilalaki, joka kieltää pornografian esillä pitämisen kauppojen ikkunoissa ja koirien ulkoiluttamisen, mutta ei sentään aivan vielä minihameeseen pukeutumista ramadanin aikana.
Kourallinen suomalaisia, joita on kirottu suuremmalla itsekunnioituksella ja vahvemmalla halulla selviytyä, vastustaa muutoksia ja protestoi niitä vastaan - vain tullakseen enemmistön sortamiksi, syrjäyttämiksi ja rasismilla leimatuiksi. Muslimit laskevat tämän suomalaisten takuuvarman reaktion varaan ja hyödyntävät sitä optimaalisesti, iskemällä spitaalin tavoin ja ottamalla suomalaisten käden sormi kerrallaan.
Joskus 2010-luvun loppupuolella pommi tikittää valmiina ja on suuren pamauksen vuoro. Mutta toisellakin puolella on muodostettu jengejä ja maanalaisia liikkeitä painostuksen ja masentavan tilanteen vuoksi.
Tämän vaiheen aikana suomalaiset tulevat huomaamaan, kuinka katkera virhe oli olla päästää maahan vääriä ihmisiä.
Mutta koska kansainvälinen julkisuuskuva ja yleinen säädyllisyys ovat vielä ykkösprioriteetilla, suomalaiset jatkavat ongelmiensa kieltämistä tai lakaisevat ne maton alle, koska heillä ei ole sisua kohdata niitä. Sen sijaan he ylläpitävät vuoropuhelua siinä toivossa, että he voisivat yhä käännyttää muslimit ja syyttävät toisiaan siitä, että tämä ei yritä tarpeeksi tai ei hyväksy muslimeja tarpeeksi.
Purkaessaan henkisiä matkatavaroitaan viimeisen mahdollisen oikeutuksen toivossa suomalaiset eivät näe muslimien hymyileviä kasvoja, jotka tarkkailevat noita ahkeria kummajaisia. Koska samaan aikaan tilanteesta hyvin informoidut muslimijohtajat muualla maailmassa keskittyvät pitkän aikavälin suunnitelmiin.
Viimeistään 2030-luvulla suomalaisten antropologinen kulttuuri on hävinnyt. Siitä eteenpäin, vuosi toisensa jälkeen, suomalaisten on elettävä kuin ruumis ilman sielua, ahdingossa ja surren kaiken vuosisatojen aikana rakennetun menetystä, katsellen kelloa, joka ei kääntyisi takaisin, jos pystyisikin. Monia vuosia ja monia kyyneleitä myöhemmin tilanne on vain huonontunut, ja väistämätön yhteenotto tapahtuu. Yhteenotto, jossa kahden kilpailevan kulttuurin keskenään kilpailevat perusteet törmäävät toisiinsa nokkakolarissa.
Silloin muslimit iskevät ensimmäisen kerran takaisin kaikella voimallaan. Miehet, naiset ja lapset tulevat kaduille yhtenä porukkana, eivätkä kuten muutama vuosi sitten profeetta Muhammad -pilakuvajupakan tapauksessa, vaan sata kertaa vahvempina ja sata kertaa raivokkaampina.
Ja vaikka suomalaiset taistelevat normeistaan ja arvoistaan, muslimit eivät ainoastaan yllätä heitä jälleen kerran barbaarisilla toimintatavoillaan, vaan he tulevat iskemään kerralla heidän pehmeän ja säädyllisen puolustuksensa läpi. Kun susilauma hyökkää lammaslauman kimppuun, niin lopputuloksen tietää etukäteen.
Tässä vaiheessa pitäisi olla selvää mitä Koraani tarkoittaa sanoessaan:
”Kun kohtaatte uskottoman Jihadissa, katkaiskaa heidän kaulansa. Ja kun olette lyöneet heidät sitokaa vankinne kunnolla.” ( Suura 47,4 ).
Ja vasta tuolla hetkellä suomalaiset viimein myöntävät, että päästämällä muslimit Suomeen he juurruttivat outojen maiden onnettomuudet omaan maahansa. Joten nyt, toisin kuin koskaan ennen, he tulevat äänestämään puoluetta joka tähtää ongelman 'lopulliseen ratkaisuun'. Mutta koska he eivät enää muodosta suurta enemmistöä ja koska muslimit tulevat äänestämään omaa muslimipuoluettaan - jonka on jo tänä päivänä olemassa - tällä ei enää saavuteta mitään.
Jälkeenpäin muslimit tulevat säännöllisesti ylenkatsomaan ja hallitsemaan suomalaisia, joilla ei ole muuta madollisuutta kuin osallistua köydenvetoon, jossa he menettävät tasaisesti maaperää.
Omalla puolellaan suomalaiset eivät tiedä ratkaisua, eivätkä kykene toimimaan mahdollisen ratkaisun vaatimalla tavalla. Kosto ei sovi heidän tyyliinsä. Muslimit, tietäen kaiken tämän, voivat aloittaa kansakunnan alistamisen tahtonsa alle ja saavuttavat enemmän tai vähemmän täydellisen vallan. Ja omista maistaan tulevan jatkuvan huollon tai yksityisten siirtolaisvirastojen kautta jatkuvana virtana saapuvat siirtolaiset asettuvat Suomeen ja pakottavat suomalaiset ulos.
2050-luvulla mitään Suomea ei ole olemassa - tai ei ainakaan mitään, mikä olisi tarpeeksi arvokasta sellaisiksi kutsuttavaksi.
Kourallinen suomalaisia, joita on kirottu suuremmalla itsekunnioituksella ja vahvemmalla halulla selviytyä, vastustaa muutoksia ja protestoi niitä vastaan - vain tullakseen enemmistön sortamiksi, syrjäyttämiksi ja rasismilla leimatuiksi. Muslimit laskevat tämän suomalaisten takuuvarman reaktion varaan ja hyödyntävät sitä optimaalisesti, iskemällä spitaalin tavoin ja ottamalla suomalaisten käden sormi kerrallaan.
Joskus 2010-luvun loppupuolella pommi tikittää valmiina ja on suuren pamauksen vuoro. Mutta toisellakin puolella on muodostettu jengejä ja maanalaisia liikkeitä painostuksen ja masentavan tilanteen vuoksi.
Tämän vaiheen aikana suomalaiset tulevat huomaamaan, kuinka katkera virhe oli olla päästää maahan vääriä ihmisiä.
Mutta koska kansainvälinen julkisuuskuva ja yleinen säädyllisyys ovat vielä ykkösprioriteetilla, suomalaiset jatkavat ongelmiensa kieltämistä tai lakaisevat ne maton alle, koska heillä ei ole sisua kohdata niitä. Sen sijaan he ylläpitävät vuoropuhelua siinä toivossa, että he voisivat yhä käännyttää muslimit ja syyttävät toisiaan siitä, että tämä ei yritä tarpeeksi tai ei hyväksy muslimeja tarpeeksi.
Purkaessaan henkisiä matkatavaroitaan viimeisen mahdollisen oikeutuksen toivossa suomalaiset eivät näe muslimien hymyileviä kasvoja, jotka tarkkailevat noita ahkeria kummajaisia. Koska samaan aikaan tilanteesta hyvin informoidut muslimijohtajat muualla maailmassa keskittyvät pitkän aikavälin suunnitelmiin.
Viimeistään 2030-luvulla suomalaisten antropologinen kulttuuri on hävinnyt. Siitä eteenpäin, vuosi toisensa jälkeen, suomalaisten on elettävä kuin ruumis ilman sielua, ahdingossa ja surren kaiken vuosisatojen aikana rakennetun menetystä, katsellen kelloa, joka ei kääntyisi takaisin, jos pystyisikin. Monia vuosia ja monia kyyneleitä myöhemmin tilanne on vain huonontunut, ja väistämätön yhteenotto tapahtuu. Yhteenotto, jossa kahden kilpailevan kulttuurin keskenään kilpailevat perusteet törmäävät toisiinsa nokkakolarissa.
Silloin muslimit iskevät ensimmäisen kerran takaisin kaikella voimallaan. Miehet, naiset ja lapset tulevat kaduille yhtenä porukkana, eivätkä kuten muutama vuosi sitten profeetta Muhammad -pilakuvajupakan tapauksessa, vaan sata kertaa vahvempina ja sata kertaa raivokkaampina.
Ja vaikka suomalaiset taistelevat normeistaan ja arvoistaan, muslimit eivät ainoastaan yllätä heitä jälleen kerran barbaarisilla toimintatavoillaan, vaan he tulevat iskemään kerralla heidän pehmeän ja säädyllisen puolustuksensa läpi. Kun susilauma hyökkää lammaslauman kimppuun, niin lopputuloksen tietää etukäteen.
Tässä vaiheessa pitäisi olla selvää mitä Koraani tarkoittaa sanoessaan:
”Kun kohtaatte uskottoman Jihadissa, katkaiskaa heidän kaulansa. Ja kun olette lyöneet heidät sitokaa vankinne kunnolla.” ( Suura 47,4 ).
Ja vasta tuolla hetkellä suomalaiset viimein myöntävät, että päästämällä muslimit Suomeen he juurruttivat outojen maiden onnettomuudet omaan maahansa. Joten nyt, toisin kuin koskaan ennen, he tulevat äänestämään puoluetta joka tähtää ongelman 'lopulliseen ratkaisuun'. Mutta koska he eivät enää muodosta suurta enemmistöä ja koska muslimit tulevat äänestämään omaa muslimipuoluettaan - jonka on jo tänä päivänä olemassa - tällä ei enää saavuteta mitään.
Jälkeenpäin muslimit tulevat säännöllisesti ylenkatsomaan ja hallitsemaan suomalaisia, joilla ei ole muuta madollisuutta kuin osallistua köydenvetoon, jossa he menettävät tasaisesti maaperää.
Omalla puolellaan suomalaiset eivät tiedä ratkaisua, eivätkä kykene toimimaan mahdollisen ratkaisun vaatimalla tavalla. Kosto ei sovi heidän tyyliinsä. Muslimit, tietäen kaiken tämän, voivat aloittaa kansakunnan alistamisen tahtonsa alle ja saavuttavat enemmän tai vähemmän täydellisen vallan. Ja omista maistaan tulevan jatkuvan huollon tai yksityisten siirtolaisvirastojen kautta jatkuvana virtana saapuvat siirtolaiset asettuvat Suomeen ja pakottavat suomalaiset ulos.
2050-luvulla mitään Suomea ei ole olemassa - tai ei ainakaan mitään, mikä olisi tarpeeksi arvokasta sellaisiksi kutsuttavaksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
On vuosi 2060.
Euroopan Unioni on luopunut yhdentymisestä ja valtiot ovat taas sulkeneet rajansa. Yhdysvallat on vihainen Suomen hallitukselle siitä, että se tarjoaa turvaa islamisteille, jotka uhkaavat Amerikan kansalaisia Euroopassa.
Monet suomalaiset ovat löytäneet turvapaikan Virosta ja Venäjältä, ja jäljelle jääneistä naiset pukeutuvat musliminaisten tavoin välttääkseen ongelmia. Jihad on alkanut.
Presidentti ja suurin osa ministereistä on vielä Suomessa, mutta muslimien puolueella on vahva asema hallituksessa. Iranilla ja Libyalla on suorat vaikutuskanavat tapahtumiin heidän Turussa sijaitsevan Suomen päämajansa ja salaisen armeijansa kautta, jonka nimi on ”Islamilainen Teloitusosasto”. Suomalaiset ja islamilaiset jengit tappelevat kaduilla ja väestö on ottanut oikeuden omiin käsiinsä, koska poliisi on liian pelokas toimiakseen. Kansakunta on pelon jähmettämä.
Presidentti kutsuu jäljellä olevat, oikeasti suomalaiset ministerit salaiseen neuvotteluun.
Ketään ei päästetä sisään eikä ulos presidentinlinnasta. On odotettavissa, että kokous kestää viikon. He nukkuvat ja syövät linnassa, jota asevoimat vartioivat. Viiden päivän kuluttua kokous on ohi ja seuraava päätös julkistetaan:
Pääkaupunkiseutu ja Turun alue julistetaan 'Suomen islamilaiseksi tasavallaksi'. Muu Suomi tästä lähtien 'PerusSuomi'. Kaikki muslimit PerusSuomesta karkotetaan Suomen islamilaiseen tasavaltaan.
Raja-asemat, jotka saavat vanhan Berliinin muurin näyttämään sulkapalloverkolta, rakennetaan maiden väliin yhtenäisesti jatkuvina kuin tiet. Suomalaisille, jotka saavat vain yhden mahdollisuuden valita kahden maan välillä, annetaan uudet passit. Huolimatta siitä, kuinka oudolta ja epätodelliselta tämä vaikuttaa - tai jopa on - niin silti se tapahtuu.
Kansakuntia ja valtioita on jakaantunut ennen ja jakaantuu nykyään. Ja vaikka sitä voi olla aluksi vaikea ymmärtää, niin syynä siihen ovat aina kulttuurien väliset erot. Mitä kauemmin tämän tosiasian tajuaminen kestää, sitä suuremmaksi tulee sisällissodan mahdollisuus. Useimmiten ei kuitenkaan mennä niin pitkälle. Joskus sellaiset kansat kuin Amerikan intiaanit tai Australian aboriginaalit vain pyyhkäistään syrjään ja ne kulkevat kohti katoamistaan - viimeisten jäljelle jääneiden muodostaessa kiinnostavan kohteen kameroitaan räpsytteleville turisteille.
annetaan nesumuukereille hyvä neuvo;
Painukoot vittun täältä, täällä ei tuollaista paskasakkia kaivata.
Lopun aikojen edellä tulevat sudet lammasten vaatteissa ja erehdyttävät vanhurskaatkin.
Jo nyt on alistuttu vapaaehtoiseen itsesensuuriin mediassa. Ei mitenkään rohkaiseva kehityssuunta.
Saksassa asuva ja maahanmuuttajille tarkoitetulla kurssilla opiskeleva venäläinen nuorimies raportoi äärimuslimien uhosta: Vuonna 2015 kristityille ja saksalaisille näytetään. Mistä on kyse?
Seuraava perustuu "pavel_slob" -blogissa olleeseen kirjoitukseen:
Venäläinen maahanmuuttaja asuu Saksassa. Hän opiskelee kurssilla, jolla maahantulleille annetaan perustietoa saksalaisesta yhteiskunnasta, ja oppia siinä selviytymiseen. Oppitunnilla kurssilaisten kesken syntyi riitaa siitä, millä kielellä keskustellaan.
Toisten mielestä pitäisi puhua aina saksaa, toiset haluavat käyttää välitunnilla omaa kieltään . Kesken tämän riitelyn eräs kurssini arabeista sanoo uhoillen: "Ei se mitään, vuonna 2015 Saksassa alkaa sota, katsotaan mitä te silloin sanotte!"
Venäläinen kysyy ko. arabilta: "Niin keiden välille se sota tulee?"
Arabi vastaa: "Kristittyjen ja muslimien välille tietysti!"
Kaikki luokassa menivät hiljaiseksi, opettajatarkin.
"Siis sota kristittyjen ja muslimien välillä???"
Arabi; "Kyllä!"
"Näinkö sinua opetetään moskeijassa?"
Arabi; "Kyllä!"
Sitten venäläinen kääntyi opettajattaren puoleen: "Mitä te tästä ajattelette?"
Opettajatar: "Luulen, että arvoisa ... on esittänyt asian väärin, tässä on joku väärinkäsitys ja todellisuudessa kaikki on aivan toisin."
Venäläinen ei anna periksi: "Olkaa hyvä, sanokaa mitä te ajattelette siitä, että yhdeksän vuoden kuluttua Saksassa alkaisi sota muslimien ja kristittyjen välillä?"
Opettajatar: "Minulla ei ole vastausta tähän, ja koulussa meillä on aivan muuta tehtävä."
Seuraavalla välitunnilla se venäläinen kysyi maallistuneelta turkkilaiselta asiasta: "Minä ehkä ymmärsin jotakin väärin, sehän on hulluutta mitä se arabi sanoi."
Turkkilainen on erimieltä: "Kuulit aivan oikein, moskeijoissa todella puhutaan tästä ja siksi minä mietin, mihin maahan muuttaa? Mutta jokaisessa maassa on miljoonia sellaisia hulluja..."
Sota siis alkaa Saksassa 6-vuoden päästä? Pitäisikö tästä huolestua?
Saksakin on vain yksittäistapaus, kuten kaikki ikävät asiat ovat. Ja mitä orig. saksalaisten vainoamisella on muutenkaan väliä, pääasia on, että vihasaarnat saavat äänensä kuuluviin Euroopassakin. kaikki muu on vain rasismia ja suvaitsemattomuutta.