Eräs uskova kertoi erään vanhan tuttavani kuolemasta ja uskoontulosta.
Hän oli jo vanhuusikään ehtinyt mies. Nuorempana hän on ollut hyvinkin välinpitämätön
ja jopa kylmä uskon asioille. Joskus olen kokenut hänet jopa pilkalliseksi. Tuo mies kuoli n. puoli vuotta sitten. Hän sairastui ja kuoli syöpään. Mutta, hän tuli herätykseen vähän aikaisemmin ennen kuin syöpä todettiin hänessä. Hän oli mennyt herätyksen tilassa luterilaiseen kirkkoon jossa hän oli käynyt vain aniharvoin. Hän meni kirkkoon etsimään pelastusta. Kirkossa saarnasi uudestisyntynyt nuori pappi.
Pappi puhui pelastuksesta Jeesuksessa ja miten pelastus otetaan vastaan. Tuo vanha tuttavani sai kuulla niitä sanoja joiden kautta hän tuli uskoon ja pelastui. Herra lähetti Sanansa ja mies koki pelastuksen Jumalan Sanan voimasta. Kirkosta ulos kävellessään hän oli uskossa. Hän oli uusi luomus Kristuksessa ja näin myös uudestisyntynyt Jumalan lapsi ja pelastettu. Hän tuli onnelliseksi siitä että hänkin oli löytänyt elävän uskon. Hän kertoi että nyt minäkin olen saanut rauhan. Myöhemmin hän pyyteli kaikilta tunteviltaan ihmisiltä anteeksi sitä että hän on joskus loukannut heitä.
Joitakin viikkoja ennen kuolemaansa hän oli sanonut jossakin yhteydessä merkillepantavat sanat.
Hän oli sanonut näin: "MINÄ EN OLE KIINNOSTUNUT MISTÄÄN MUUSTA KUIN JUMALAN SANASTA".
Kun kuulin nuo hänen sanansa, minä koin siunauksen. Sain kyyneleet silmiini. Nuoremmalla iällään hän olisi sanonut juuri päin vastoi. Hän ei ollut nuorempana tippaakaan kiinnostunut uskon asioista. Nyt kiinnostuksen kohteet olivat täydellisesti muuttuneet. Niitä olikin nyt vain yksi; JUMALAN SANA. Kyyneleet tulevat silmiin nytkin kun kirjoitan tätä ja ajattelen häntä, vanhaa miestä uudestisyntyneenä nälkäisenä Jumalan lapsena.
Tämä hänen todistuksensa todistaa että hän todellakin oli uudestisyntynyt Jumalan lapseksi.
Uskosta osatontahan ei Jumalan Sana, Raamattu kiinnosta juuri ollenkaan. Se on kiinnostusten
listalla ehkä viimeisellä sijalla jos sitä sieltä ollenkaan edes löytää. Uudestisyntyminen heittää Jumalan Sanan kiinnostuslistan kärkeen. Se heittää sen varmuudella ensimmäiselle sijalle. lapsihan on heti nälkäinen ja se syö mitä sille tarjotaan. Kuollut ihminen sitävastoin ei syö eikä hän huuda ruuan perään. Raamattu todistaa uskosta osattomasta että hän on kuollut synteihinsä ja rikoksiinsa. Uudestisyntymisessä Jumala tekee hänestä elävän. Jumalan Henki menee hänen henkeensä ja tekee sen eläväksi. Näin uskoontulo ts. uudestisyntyminen on ikään kuin kuolleista herääminen. Tämä herääminen ja eläväksi tuleminen on uskoontulleessa ihmisessä silmillä nähtävää ja ilmeistä.
Kun muistaa omaa uskoontuloa ja kuulee toisten uskovien kertomuksia uskontulostaan ja uskonelämän ensiaskeleista, aina löytää yhtäläisyyksiä. Niin se oli minunkin uskoontulossa että Jumalan Sana alkoi kiinnostamaan. Se oli hypännyt kiinnostuslistan ensimmäiselle sijalle. Toisella sijalla oli seurakunta ja ehkä kolmannella sijalla evankeliumin julistaminen uskosta osattomille pelastukseksi.
Nyt tuo vanha tuttavani on Herran luona samoin kuin monet omaisistanikin.
Ajattelen erikoisesti Isääni joka kuoli n. kymmenen vuotta häntä aikaisemmin. Isäni tunsi hänet hyvin ja he olivat ystäviä keskenään. Paratiisissa isäni katsoi uusia tulokkaita.
Tulijoiden joukossa hän näki tuon vanhan ystävänsä. Isäni meni hänen luokseen ja toivotti tervetulleeksi Jumalan majoihin. Isäni ehkä sanoi hänelle - "Katsos Eeliskin tulee tänne, tervetuloa!" Tuohon Eelis vastaa - "Joo, minä tulin tuosta ovesta sisään kun se oli vielä minullekin auki." Isäni kysyy leikillisesti: "Mistä ovesta sinä tänne tulit." Eelis: "No, minä tuli tuosta Jeesus ovesta." Isäni vastaa: "Kuule siitä ovesta se minäkin olen tänne tullut eikä tänne kukaan voikaan tulla muusta ovesta. Tänne ei ole muuta ovea kuin Herra Jeesus Kristus."
Hän oli jo vanhuusikään ehtinyt mies. Nuorempana hän on ollut hyvinkin välinpitämätön
ja jopa kylmä uskon asioille. Joskus olen kokenut hänet jopa pilkalliseksi. Tuo mies kuoli n. puoli vuotta sitten. Hän sairastui ja kuoli syöpään. Mutta, hän tuli herätykseen vähän aikaisemmin ennen kuin syöpä todettiin hänessä. Hän oli mennyt herätyksen tilassa luterilaiseen kirkkoon jossa hän oli käynyt vain aniharvoin. Hän meni kirkkoon etsimään pelastusta. Kirkossa saarnasi uudestisyntynyt nuori pappi.
Pappi puhui pelastuksesta Jeesuksessa ja miten pelastus otetaan vastaan. Tuo vanha tuttavani sai kuulla niitä sanoja joiden kautta hän tuli uskoon ja pelastui. Herra lähetti Sanansa ja mies koki pelastuksen Jumalan Sanan voimasta. Kirkosta ulos kävellessään hän oli uskossa. Hän oli uusi luomus Kristuksessa ja näin myös uudestisyntynyt Jumalan lapsi ja pelastettu. Hän tuli onnelliseksi siitä että hänkin oli löytänyt elävän uskon. Hän kertoi että nyt minäkin olen saanut rauhan. Myöhemmin hän pyyteli kaikilta tunteviltaan ihmisiltä anteeksi sitä että hän on joskus loukannut heitä.
Joitakin viikkoja ennen kuolemaansa hän oli sanonut jossakin yhteydessä merkillepantavat sanat.
Hän oli sanonut näin: "MINÄ EN OLE KIINNOSTUNUT MISTÄÄN MUUSTA KUIN JUMALAN SANASTA".
Kun kuulin nuo hänen sanansa, minä koin siunauksen. Sain kyyneleet silmiini. Nuoremmalla iällään hän olisi sanonut juuri päin vastoi. Hän ei ollut nuorempana tippaakaan kiinnostunut uskon asioista. Nyt kiinnostuksen kohteet olivat täydellisesti muuttuneet. Niitä olikin nyt vain yksi; JUMALAN SANA. Kyyneleet tulevat silmiin nytkin kun kirjoitan tätä ja ajattelen häntä, vanhaa miestä uudestisyntyneenä nälkäisenä Jumalan lapsena.
Tämä hänen todistuksensa todistaa että hän todellakin oli uudestisyntynyt Jumalan lapseksi.
Uskosta osatontahan ei Jumalan Sana, Raamattu kiinnosta juuri ollenkaan. Se on kiinnostusten
listalla ehkä viimeisellä sijalla jos sitä sieltä ollenkaan edes löytää. Uudestisyntyminen heittää Jumalan Sanan kiinnostuslistan kärkeen. Se heittää sen varmuudella ensimmäiselle sijalle. lapsihan on heti nälkäinen ja se syö mitä sille tarjotaan. Kuollut ihminen sitävastoin ei syö eikä hän huuda ruuan perään. Raamattu todistaa uskosta osattomasta että hän on kuollut synteihinsä ja rikoksiinsa. Uudestisyntymisessä Jumala tekee hänestä elävän. Jumalan Henki menee hänen henkeensä ja tekee sen eläväksi. Näin uskoontulo ts. uudestisyntyminen on ikään kuin kuolleista herääminen. Tämä herääminen ja eläväksi tuleminen on uskoontulleessa ihmisessä silmillä nähtävää ja ilmeistä.
Kun muistaa omaa uskoontuloa ja kuulee toisten uskovien kertomuksia uskontulostaan ja uskonelämän ensiaskeleista, aina löytää yhtäläisyyksiä. Niin se oli minunkin uskoontulossa että Jumalan Sana alkoi kiinnostamaan. Se oli hypännyt kiinnostuslistan ensimmäiselle sijalle. Toisella sijalla oli seurakunta ja ehkä kolmannella sijalla evankeliumin julistaminen uskosta osattomille pelastukseksi.
Nyt tuo vanha tuttavani on Herran luona samoin kuin monet omaisistanikin.
Ajattelen erikoisesti Isääni joka kuoli n. kymmenen vuotta häntä aikaisemmin. Isäni tunsi hänet hyvin ja he olivat ystäviä keskenään. Paratiisissa isäni katsoi uusia tulokkaita.
Tulijoiden joukossa hän näki tuon vanhan ystävänsä. Isäni meni hänen luokseen ja toivotti tervetulleeksi Jumalan majoihin. Isäni ehkä sanoi hänelle - "Katsos Eeliskin tulee tänne, tervetuloa!" Tuohon Eelis vastaa - "Joo, minä tulin tuosta ovesta sisään kun se oli vielä minullekin auki." Isäni kysyy leikillisesti: "Mistä ovesta sinä tänne tulit." Eelis: "No, minä tuli tuosta Jeesus ovesta." Isäni vastaa: "Kuule siitä ovesta se minäkin olen tänne tullut eikä tänne kukaan voikaan tulla muusta ovesta. Tänne ei ole muuta ovea kuin Herra Jeesus Kristus."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eipä muuta.