EU kusi kintuille!

IMF vaatii vyönkiristystä (vanhaa läppää)

Kansainvälisen valuuttarahaston kakkosmies sanoo, että teollistuneiden maiden on lähitulevaisuudessa leikattava eläkkeitä ja sosiaalietuuksia, jotta talouskriisistä selvitään.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on huolissaan teollistuneiden valtioiden velkaantumisesta. Järjestön kakkosmies John Lipsky vaatii valtioita aloittamaan valmistelut vyönkiristystä varten.

–Huoli julkisen talouden kestävyydestä voi vaarantaa luottamuksen talouden uuteen kasvuun, Lipsky sanoi Kiinassa pitämässään puheessa.

IMF arvioi teollisuusmaiden velkaantumisen kasvavan kriisiä edeltäneestä 75 prosentista bkt:sta aina 110 prosenttiin asti vuonna 2014.

IMF ohjeistaa hallituksia alkamaan valmistella kansalaisiaan kertomalla näille, miksi vyönkiristystä tarvitaan. Toiseksi veronkantoa ja muita valtioiden omia talousinstituutiota tulee vahvistaa. Kolmanneksi Lipsky suosittelee eläkeiän nostoa.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/03/21/imf-vaatii-vyonkiristysta/20104136/12

New World Order
http://www.youtube.com/watch?v=Rc7i0wCFf8g

Lähes 84 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyysriskin alaisena eli joutuu kohtaamaan turvattomuutta ja elämään ilman asioita, joita useimmat pitävät itsestäänselvyyksinä.

Köyhyydestä voi seurata monenlaisia ongelmia: rahat eivät riitä ruokaan tai vaatteisiin, kunnolliseen asuntoon, tai pahimmassa tapauksessa asuntoon lainkaan. Köyhyys merkitsee myös sitä, ettei elämäntapojen suhteen juuri ole valinnanvaraa, mikä saattaa johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen.Lähes 80 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyysriskin alaisena eli joutuu kohtaamaan turvattomuutta ja elämään ilman asioita, joita useimmat pitävät itsestäänselvyyksinä. Köyhyydestä voi seurata monenlaisia ongelmia: rahat eivät riitä ruokaan tai vaatteisiin, kunnolliseen asuntoon, tai pahimmassa tapauksessa asuntoon lainkaan. Köyhyys merkitsee myös sitä, ettei elämäntapojen suhteen juuri ole valinnanvaraa, mikä saattaa johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Euroopan unionin perusperiaatteisiin kuuluu yhteisvastuu, jonka innoittamana unioni on päättänyt yhdistää voimansa jäsenvaltioiden kanssa ja nimetä Euroopan unionin perusperiaatteisiin kuuluu yhteisvastuu, jonka innoittamana unioni on päättänyt yhdistää voimansa jäsenvaltioiden kanssa ja nimetä vuoden 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi.Vuoden tärkeimpinä tavoitteina on lisätä tietoisuutta teemavuoden aiheista ja uudistaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden poliittinen sitoumus köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen.

Teemavuoden 2010 ohjaava periaate on tuoda julki niiden ihmisten huolia, jotka joutuvat kokemaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Samalla pyritään innostamaan kaikkia Euroopan kansalaisia ja muita sidosryhmiä käsittelemään teemavuoden tärkeitä aiheita.

Teemavuoden tavoitteena on myös purkaa totuttuja mielikuvia ja yleisiä käsityksiä köyhyydestä. EU:n yhteisvastuu- ja kumppanuusperiaatteiden mukaisesti vuodesta 2010 halutaan tehdä herätyshuuto, joka havahduttaa pureutumaan köyhyyden syihin ja pyrkimään kohti yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus toimia täysipainoisesti ja aktiivisesti.

Vuoden 2010 aikana kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja työmarkkinaosapuolet järjestävät yhdessä osallistujamaiden ja Euroopan komission kanssa erilaisia tapahtumia.

Tammikuussa ja joulukuussa järjestetään Euroopan tason konferenssi. Taidehankkeen keinoin pyritään rakentamaan siltaa luovuuden ja köyhien sekä sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten välille. Erityisten koulutuspäivien tarkoituksena taas on tarjota medialle ja päätöksentekijöille tuoreita näkemyksiä teemavuoden monisyisistä aiheista.

Jokaisessa jäsenvaltiossa sekä Norjassa ja Islannissa järjestetään lisäksi kansallisia ja paikallisia tapahtumia, mm. tiedotuskampanjoita, työpajoja ja kouluissa järjestettäviä seminaareja. Vuoden aikana tuotetaan myös videoita, lehtiä ja muuta tiedotusmateriaalia, jonka avulla ihmiset voivat ymmärtää, miten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vaikuttavat heidän yhteiskuntaansa. Toisaalta ne, joita köyhyys koskettaa suoraan, saavat tietoa oikeuksistaan.

Teemavuoden lähettiläinä toimii julkisuuden henkilöitä ja ihmisiä, jotka ovat kokeneet köyhyyttä. Lähettiläät auttavat tuomaan teemavuoden tapahtumille näkyvyyttä ja uskottavuutta, ja samalla he kutsuvat muita ihmisiä osallistumaan teemavuoden toteuttamiseen.
http://www.2010againstpoverty.eu/about/?langid=fi

The International Monetary Fund (IMF)
http://www.youtube.com/watch?v=_xgxCf05Kmw

Eurooppa tulee mitätöimään velat ja maailmanpankin ja sionistien valtakausi loppuu.

Pitäähän eduskunnan saada reilusti aikaa, tutkia asiaa.


Katainen oli aivan liian hikinen, ei tuollaisia päätöksiä saa tehdä hetkessä. Ja ei lainaa voisi kuitenkaan moneen kuukauteen, sillä onhan ehtona, että Kreikka laittaa asiansa kuntoon. (maahan on kaaoksessa)

Mistä siis Kataisen ja Vanhasen hoppu?



Mikä ihmeen hätä Suomen johdolla on tehdä päätös Kreikan tukemisesta?

Nyt Katainen puhui taas ihan uudesta jutusta, eli Kreikan pankkien avustamisesta. Uskaltaako joku eduskunnassa painaa Jaa painiketta noin epämääräisten selitysten jälkeen?

Pitäisi ensin odottaa ihan rauhassa, mitä Kreikka tekee.

Onhan maan johtajat osoittautuneet olleensa osallisina petoksiin, ei ole mitään takuuta minne rahat nytkään menisi. Riskirahoittajat voivat ihan hyvin odottaa saataviaan hyvällä korolla.

Nykyisen hallituksen tulisi ihan rauhassa odottaa, miten asiat Kreikassa menee, olojen tulee normalisoitua joka tapauksessa, ja Kreikan on osoitettava kansana kykynsä asioiden hoitoon.

Kataisen kokemattomuus näkyy ihan turhana hätäilynä, Suomen rahojen lähettämiseen konkurssimaahan hätäisesti on aivan järjetöntä.

Suuret maat Saksa, Ranska ovat vastuussa Kreikasta ja eurosta, ei äänettömän ja velkaisen Suomen.

Kreikan asiat ovat niin sekaisin, että on turha odottaa, että se maksaa edes mitään korkoa Suomelle, on aivan turha Vanhasen sellaista yrittää väittää. Kreikan nykyiset velkojat ovat sen verran kovanaamoja.

Kataisen kannattaa nyt erota virastaan tai Vanhasen hajottaa koko hallitus, jos ei muu auta.
Suomen ei kannata sitoutua, mihinkään vuosien pakkolainaan Kreikalle. Jokainen hallitus vastatkoon omista teoistaan. Kuka tietää onko maata Kreikka enää olemassa vuoden päästä?
Saksalaiset ovat Kreikan ottaneet eroonsa. Katainen ei kertonut mitkä maat ovat luvanneet maksaa Kreikan lainoja ja kuinka paljon. Koko homma on hyvin sotkuinen, puhutaan Kreikan valtion veloista ja nyt Kreikan pankkijärjestelmän pelastamisesta?

Suomen talous on tarpeeksi kuralla itsellämmekin, elämme velaksi jo valmiiksi ja sitten pitäisi pelastaa koko Etelä-Eurooppa!

Herätkää eduskunnassa, Katainen sanoi, jo itsekin , ettei ole mitään takeita, että saamme koskaan mitään takaisin!
Siis Suomi pelastaa jonkun riskirahoittajan, ehkä Saksalaisen pankin johtajien bonuksia?


Mitähän ne, herrat lupasivat Kataiselle, jos hän saa Suomen eduskunnan tekemään noin järjettömän päätöksen? Katainen oli liian hikinen ja selitykset ontui ja olivat taas "ilmassa leijuvia" jos, jos, jos!