Hyvästi rahat, pitäkää hauskaa Kreikassa
Sami Rainisto
"En tunne sopimuksen yksityiskohtia, mutta Suomella ja muilla euromailla lienee velkojina ensisijainen asema, jos velkajärjestelyjä on joskus vastassa."
Näin kommentoi Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman maanantaina Ylen Uutisille Suomen ja muiden euromaiden Kreikalle myöntämän jättilainan ehtoja. Jos Suomella ja muilla euromailla olisi velkajärjestelyissä ensisijainen asema, Suomella olisi hyvät mahdollisuudet saada lainarahansa takaisin.
Mutta kun ei ole.
Siellä se seisoo hallituksen maanantaina julkistaman lisäbudjetin liitetiedoissa.
"Euroalueeseen kuuluvat valtiot myöntävät lainat Kreikalle kahdenvälisinä, mutta komissio vastaa euromaiden lainojen hallinnoinnista. Jäsenmaat sopivat yhteisesti lainojen ehdoista. Lainoilla ei olisi erityistä etuoikeutta suhteessa muihin Kreikan velkojiin."
On ollut melko yleinen oletus, että EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston lainat olisivat jonossa ensimmäisenä, jos Kreikka ei suoriudu maksuistaan. Niin ei ilmeisesti nyt kuitenkaan ole.
Päätös on ymmärrettävä sinänsä, että jos EU ja IMF etuilisivat velkajonossa, jonon hännille jäisivät isot eurooppalaiset pankit, jotka ovat lainanneet Kreikalle.
Kreikka alkaa maksaa euromaille ja IMF:lle lainojaan takaisin kolmen vuoden kuluttua niiden nostamisesta.
Tässä on pieni ongelma: Kreikka on silloin uusimpien ennusteiden mukaan vieläkin velkaantuneempi kuin nyt, ja sillä on entistä hintsummin varaa maksaa velkaansa takaisin.
http://www.nytimes.com/2010/05/02/world/europe/02evasion.html
Sami Rainisto
"En tunne sopimuksen yksityiskohtia, mutta Suomella ja muilla euromailla lienee velkojina ensisijainen asema, jos velkajärjestelyjä on joskus vastassa."
Näin kommentoi Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman maanantaina Ylen Uutisille Suomen ja muiden euromaiden Kreikalle myöntämän jättilainan ehtoja. Jos Suomella ja muilla euromailla olisi velkajärjestelyissä ensisijainen asema, Suomella olisi hyvät mahdollisuudet saada lainarahansa takaisin.
Mutta kun ei ole.
Siellä se seisoo hallituksen maanantaina julkistaman lisäbudjetin liitetiedoissa.
"Euroalueeseen kuuluvat valtiot myöntävät lainat Kreikalle kahdenvälisinä, mutta komissio vastaa euromaiden lainojen hallinnoinnista. Jäsenmaat sopivat yhteisesti lainojen ehdoista. Lainoilla ei olisi erityistä etuoikeutta suhteessa muihin Kreikan velkojiin."
On ollut melko yleinen oletus, että EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston lainat olisivat jonossa ensimmäisenä, jos Kreikka ei suoriudu maksuistaan. Niin ei ilmeisesti nyt kuitenkaan ole.
Päätös on ymmärrettävä sinänsä, että jos EU ja IMF etuilisivat velkajonossa, jonon hännille jäisivät isot eurooppalaiset pankit, jotka ovat lainanneet Kreikalle.
Kreikka alkaa maksaa euromaille ja IMF:lle lainojaan takaisin kolmen vuoden kuluttua niiden nostamisesta.
Tässä on pieni ongelma: Kreikka on silloin uusimpien ennusteiden mukaan vieläkin velkaantuneempi kuin nyt, ja sillä on entistä hintsummin varaa maksaa velkaansa takaisin.
http://www.nytimes.com/2010/05/02/world/europe/02evasion.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
heti lukematta papereita kun Etlasta käskettiin. Mut eihän tästä taas pankkitukea pitänyt tulla. Anteeksi...
minne? Roskalainojen korot ovat 20% paremmalla puolella. Mitkä pankit tästä nettoavat - luultavasti brittiläiset - kätevästi britti veronmaksajat myös eivät EMUn ulkopuolisina eivät ole tässä maksajia. Olisi kyllä aika saada kuva Kreikan nykyisistä ja suunnitelluista luotoista ennenkuin raha lähtee täältä. Kuulemma viikon sisällä pitää päättää - luultavasti Suomi taas kuuliaisena on ainoa maksaja.