Hömppätohtorit - suunnatonta resurssien tuhlausta heikkolahjaisten ruotsinkielisten koulutukseen. Näihin kouluihinhan pääsee n.50-60% hakijoista.
Hankkenin uimamaisterit ja Hoopo-Akatemian
Normaaliopiskelija
9139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Keinotekoista kaksikielisyyttä puolustetaan raivokkaasti sen tuomien etuoikeuksien takia.
Korkeakoulujen ja yliopistojen tehtävänä on tutkimustyön lisäksi tuottaa tutkintojen suorittaneita työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin eikä opiskelupaikkojen tarjoaminen halukkaille.
Jos johonkin opinahjoon pääsee vaikka 100% hakijoista ja jossa kaikki myöhemmin työllistyvät niin resursseja on käytetty oikein. Resurssit pitää kohdistaa yhteiskunnan odotettavissa olevaan kysyntään tutkinnon suorittaneita kohtaan eikä opiskelupaikkaa hakevien määrään.
Muutamia vuosia sitten tutkittiin muistaakseni hiljattain ekonomitutkinnon suorittaneiden työllistämistä ja selvisi että Hankkenin ekonomeilla oli ylivoimaisesti korkein työllistämisprosentti. Lähdettä en nyt jaksa kaivaa mutta ehkä SEFE voisi olla lähtökohta.
Se vasta resurssien tuhlausta olisi jos opiskelupaikkoja tarjottaisiin suhteessa hakijoihin.
ovat sitten merkonomin pätevyyttä vastaavissa töissä eli pankkitoimihenkilöinä jne.
Olin aikoinani kesätöissä Nordean edeltäjässä eli Merita -pankissa, jossa näitä Hankkenin hekonomeja oli tavallisen pankkitoimihenkilön tehtävissä melkeinpä pilvin pimein.
Osa näistä oli kyllä aivan ahkeria ja aivan ok, mutta loput sitten joko hieman yksinkertaisia tai patalaiskoja. Joten se siitä Hankkenin tasosta.
Tässä vain yksi esimerkki:
"Kaksikielisyyttä arvostetaan
Ruotsinkielisessä koulutuksessa sähkövoimatekniikan opiskelu on erittäin suosittua, se on jopa lisääntynyt viime vuosina. Yhdeksi syyksi Nylund uumoilee sen, että kouluilla on hyvät suhteet Ruotsin puolella oleviin firmoihin, joihin opiskelijat monesti matkaavat työharjoitteluun.
Tämä taas avaa ovet palata valmistumisen jälkeen samaan paikkaan. Näin homma toimii myös Prakticumissa.
Opiskelijat ajattelevat kauaskantoisesti ja opinahjoa valitessaan ottavat selvää siitä, millaisia mahdollisuuksia koulu voi tarjota tulevaisuuden varalle."
http://www.sahkoinfo.fi/Download.aspx?id=7250&type=1
Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan Åbo Akademi on maan tehokkain yliopisto:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Åbo Akademi ja Jyväskylän yliopisto tehokkuuslistan kärkiyliopistot/1135256143713
Tehokkuudeltaan surkeimmat ovat saman tutkimuksen mukaan idässä ja pohjoisessa, yllätys, yllätys....
Åbo Akademi on myös maan perinteikkäin yliopisto.
varauksella kaikkeen, mitä ruotsinkieliset sanovat tai tekevät. Kyseessähän on kuitenkin härski oman edun tavoittelu. Veikkaanpa, että esim. graduvaatimukset tms. ovat heppoisemmat kuin suomenkielisessä koulutuksessa tai jotain muuta vastaavaa.
Jyväskylän Yliopistoa varmaan lahjottiin tässä tapauksessa. tarkoituksella he unohtivat tutkia graduvaatimuksia.
"Veikkaanpa, että esim. graduvaatimukset tms. ovat heppoisemmat kuin suomenkielisessä koulutuksessa tai jotain muuta vastaavaa."
Ei kai sitä paljoa vaatimuksia voi esittää jos sisäänpääsyyn rittää että osaa kirjoittaa nimensä!
Ei ulkopuoliset tutkijat voi varmasti tietää, miten jossain oppilaitoksessa toimitaan. Heidän on luotettava laitoksen sanaan. Kysymys on hermeneutiikasta.
Yliopistot ovat eri asia kuin peruskoulut, jossa on yhtenäinen opetusohjelma. Tosin surukouluilla on niissäkin oma ohjelmansa ja tasovaatimuksensa.
ÅA ilmoittaa vain valmistumismäärät, jotka ei kerro tasoa sinänsä. Tutkijat eivät uskalla kyseenalaistaa ilmoitusta.