Otettiin Lapista saksalaisille alisteinen AK 3 ja Helsingistä Santahaminasta Reserviupseerikerho. Osasto Kuhlmei Saksasta osallistui. Noin 50 000 suomalaista oli näissä Talin ja Ihantalan taisteluissa.
Kannaksen läpimurto
äölkghj
11306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aika monet heistä Tali-Ihantala veteraaneista oli jo taipuneet uskoon että tästä ei enää selvitä. Sinne oli koottu kaikki Suomen parhaat sotilaat.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=23&a=7167
Tässä hieno Ylen taltiointi Talin panssarintuhoajista. Tauno Lautamatti haastattelee Rynnäkkötykkipataljoonan 2. komppanian päällikköä ja miehiä Talin suurtaistelusta. Ohjelman alussa esitellään pst-asetta ja rynnäkkötykkiä.
Kyseessä oli läpimurto rintamalla. Rintama oli murtunut ja suomalaiset perääntyi pakokauhussa. Uudet joukot otti asemat hallintaansa ja kyllä nekin pelkäsi.
" Ritama oli murtunut ja suomalaiset perääntyi pakokauhussa. "
Kerrotko lisää.
Kullinen-Killinen-Pallinen: "Olimme pakokauhussa Katajanokalla ja lotat eivät antaneet osat 9-8-7" Ei ole niin väliä luetteletko takaa vai edestä kyllä löytyy............
Äärivasemmiston höpöhomppelithan ne siinä. Kun peräsuoli on aivojen paikalla, on tulos sen mukainen.
Pahispallivääpelikö taas mieliharrastuksissaan nuuskiin mieshormoonia toisten alaraajoista?
leikkauksessa? Vai tarvitsetko lainkaan sitä eli elimet on jo valmiina homoiluun? Teksteistäsi voi niin päätellä.
Vai mikä tuollaisen tietovuon innoitti julkistamaanh?
Taas selvitellään pakoonjuoksemisia ja pelkäämisiä. Jos läpimurtotaisteluissa ei olisi pelännyt ja tarvittaessa juossutkin, olisi tietenkin ollut hullu. Tämä sama evankeliumi koskee muuten aivan kaikkia armeijoita. Juoksujalkaisten joukkoon kuuluu tietenkin monenlaista matalan moraalin ja ymmärryksen miestä (jotka olisivat olleet valmiita juoksemaan, vaikka koko hyökkäystä ei olisi tullutkaan), mutta koko armeijan kannalta ei juoksenneltu sen enempää kuin täysipäisesti voidaan ymmärtää.
Sotahistoriaa ja taistelujen dynamiikkaa tuntevat tietävät sen, että keskitetty hyökkäys menee läpi. Vaikea kuvitella sellaista skenaariota, että Suomen rintama olisi voinut pitää. Ainoa menestymisen malli oli se, joka toimi, eli haettiin pitävät asemat taaempaa. Teoreettisesti olisi voinut tulla kysymykseen jokin ennakoiva vastaisku tai muu aktiivisempi ote suomalaisten puolelta. Käytnnössä tällaiset kuitenkin olivat poissa laskuista.
Kuten Tuntemattomassa sanottiin: "Älä sie vaan lakkaa pelkäämästä". Tai jotakin sinne päin...
Oli selvää, ettei Leningradin edustalla ollut pääasema voinut kestää venäläisten suurhyökkäystä. Kuitenkin linnoitettu VT-linja sijoitettiin aivan liian lähelle sitä, niin että VT-linjakin murtui miltei samasta ensimmäisestä iskusta. VKT-linja olikin sitten linja vain päämajan kartalla, minkäänlaisia varustuksia ei ollut. Armeijan pääosa oli jäädä loukkuun Itä-Karjalaan ja pelastui sieltä ainoastaan ihmeen kaupalla.