kiveskohjun/siemenkohjun/tms leikkaus

Kyseisen vaivan taakse jättäneenä neuvoisin ensin ottamaan selvää miten operaatio nykyisin tehdään. Tekniikka voi olla toinen kuin ennen. Minulla aikanaan tehtiin nukutuksessa alavatsaan viilto ja kiveksen turvonneet suonet surkastutettiin sitomalla. Uusia, kiveksen huoltosuonia syntyi reservisuonista, joita kaikilla on. Paranin kivusta lyhyessä ajassa, ja kiveksen ulkonäkö normalisoitui. Olen saanut olla täysin tyytyväinen tulokseen.
Urologin alaahan tällainen on, mutta aloittaisin omalääkärin juttusille menolla.

Nykyään kiveskohju korjataan ilman leikkausta. Toimenpiteen nimi on vena spermatican (=kiveslaskimo) venografia (varjoainekuvaus) ja embolisaatio (=tukkiminen). Toimenpiteen tekee röntgenlääkäri röntgenläpivalaisussa. Periaate on sama kuin sydäninfarktin pallolaajentaminen, mutta tässä toimenpiteessä ei pallotella mitään, vaan laitetaan verisuonen sisään pieniä metallikeräsiä, joilla laskimo tukitaan. Lisäksi käytetään verta hyydyttäviä lääkeaineita.

Alussa oikean puolen nivusesta (mahanahkojen puolelta, kivesnahkoihin taikka penikseen ei kosketa lainkaan) mennään sisään reisilaskimoon vaijerikatetrilla, jonka pituus lienee noin metri. Vaijeri kulkee verisuonen sisässä reisilaskimosta alaonttolaskimoon, ja oikealta kohdalta mennään sitten munuaislaskimoon. Koko navigointi tapahtuu täysin kivuttomasti röntgenläpivalaisussa, jossa varjoaine paljastaa eri verisuonten risteykset. Vasemmanpuoleisesta munuaislaskimosta lähtee kiveksiin menevä kiveslaskimo. Sen luonnollinen läppärakenne on kiveskohjussa mennyt rikki, jolloin veri ei poistu tehokkaasti kiveksistä, vaan jää sinne, ja tekee matomaisen röllykän kiveksen yläosaan. Läpivalolla katsotaan, löytyykö muitakin rikkinäisiä laskimoita. Näihin sitten tämän vaijerikatetrin kautta ujutetaan pieniä metallilankapalloja, joilla laskimo tukitaan. Lisäksi vaijerikatetrin (siellä on myös pieni letku) ruiskutellaan erityistä verisuonia tukkivaa lääkeainetta. Tällöin rikkinäinen laskimo menee pois pelistä, ja veri kiertää sitten jatkossa muita suonia pitkin (niitä ehjiä on useita, joten verenkierto ei kokonaisuutena häiriinny). Lopuksi kaikki vaijerit otetaan verisuonista pois.

Koko toimenpide kestää noin 4 tuntia, ja suurin osa siitä menee kun tohtori hahmottaa oikeat verisuonet, ja testaa varjoaineella, mikä laskimo on ehjä ja mikä rikki. Toimenpiteestä jää jäljelle pieni ihojälki oikealle puolelle, joka tietty katoaa puolen vuoden aikana. Toimenpide on keskimäärin kivuton. Omalla kohdallani kipua tuli alussa, kun mentiin nopeasti ihon läpi verisuoneen. Ja toisen kerran, kun verta hyydyttävää ainetta ruiskutettiin. Oikeasti ne metalliset lankakerät tulevat tuonne lantion alueelle vatsan puolelle, joten itse kivesalueelle ei tule mitään ylimääräistä. Toimenpide itsessään on aika tylsä kokemus, vaijerin kulkemisen verisuonen sisällä saattaa tuntea tai sitten ei. Itse tunsin aika ajoin jonkinlaista kutinaa milloin vatsassa, milloin selässä.

Toimenpide maksoi julkisella puolella joitain kymmeniä euroja. Vaati yhden yön sairaalaseurantaa ja toimenpidepäivän ajan oli ehdoton vuodelepo. Lisäksi sairauslomaa toimenpidepäivä ja seuraava päivä. Yksityisesti en usko, että toimenpiteitä tehdään lainkaan (koska laitteet ovat pirun kalliita), ja vaikka tehtäisiinkin, kyse on useista tuhansista euroista.

Jos toimenpiteen harkintaan haluat, sinun pitää hakeutua terveyskeskuslääkärin tai työterveyslääkärin taikka urologin vastaanotolle. Urologi varmistaa diagnoosin, ja arvioi, soveltuuko vaivasi tällä tekniikalla korjattavaksi. Itse toimenpiteen tekee radiologi (röntgenlääkäri).

Täytyy muistaa, että kivekohju voi aiheuttaa lapsettomuutta tai kipuja.