Tässä Profeetta Hinkleyn puolison ajatuksia:
"I don't want to drive up to the pearly gates in a shiny sports car, wearing beautifully, tailored clothes, my hair expertly coiffed, and with long, perfectly manicured fingernails.
I want to drive up in a station wagon that has mud on the wheels from taking kids to scout camp.
I want to be there with a smudge of peanut butter on my shirt from making sandwiches for a sick neighbors children.
I want to be there with a little dirt under my fingernails from helping to weed someone's garden.
I want to be there with children's sticky kisses on my cheeks and the tears of a friend on my shoulder.
I want the Lord to know I was really here and that I really lived."
— Marjorie Pay Hinckley
"I don't want to drive up to the pearly gates in a shiny sports car, wearing beautifully, tailored clothes, my hair expertly coiffed, and with long, perfectly manicured fingernails.
I want to drive up in a station wagon that has mud on the wheels from taking kids to scout camp.
I want to be there with a smudge of peanut butter on my shirt from making sandwiches for a sick neighbors children.
I want to be there with a little dirt under my fingernails from helping to weed someone's garden.
I want to be there with children's sticky kisses on my cheeks and the tears of a friend on my shoulder.
I want the Lord to know I was really here and that I really lived."
— Marjorie Pay Hinckley
Vastaukset 4
Vanhimmat
....samaa voisi soveltaa kirkkopukeutumiseen, ettei tarvitsisi olla niin pirun sliipattu ja tyylikkäissä vetimissä. Minua ainakin vituttu pikkupoikana piilotella pikkutakin liepeitä päällystakin helman alla, ettei kaverit huomannut, että taas sitä ollaa menossa pakkokirkkoon haaskaamaan aikaa.
Minun poikani menivät aina iloisina kirkkoon, mutta pukua ei ostettu ennen kuin he saivat pappeuden. Sen jälkeen he pitivät pukua innolla kirkossa, lukuunottamatta lyhyttä jaksoa, kun nuorin oli noin 14-15 sillon usein halusivat livahtaa autoon huomaamatta, mutta nykyään sitä mennään niin komeana puku päällä ja mielellään vielä hieman semmosilla kukkomaisilla askelilla jos joku tyttö sattuu kulkemaan ohi ja tuttuja moikataan hymyillen. Ja jos kysyy että mihin meette, niin poikamme vastaa hymyillen "kirkkoon, you know"! Ja sit ne leikkii mafiaa ja nostaa kaulukset pystyyn ja panee kädet pitkälle taskuun... ja jos niillä on lakki se pannana mafiamaisesti silmille ja vielä sellanen pidempi takki talvella... joskus ei voi ku nauraa. Tarttee tosin hieman rajoitta tuota, jotta ulkopuoliset eivät saisi vääriä kuvia kirkostamme, kun jos joku kyyläri sattuu paikalle nii juorut taas alkaa kulkee. Ei se kirkkoon meno aina niin maita, mutta useimmiten se on onnistunut. Joskus on jätetty kotiin nukkumaan, vaikka kokous meillä alkaakin aina hieman myöhään.
"ja sit ne leikkii mafiaa..".
mammanpojat astelee mamman määräyksestä kirkkoon. Mamma taitaa valita mammanpojilleen vielä vaimotkin, sillä mamma ajattelee koko perheen puolesta ja mamman sana on laki - perustuu Smithin kertomuksiin.