Lukekaas tästä todella älykkään tutkijan, eli siis tiedenaisen kirjoitus rotujen älykkyyseroista - joita siis ei ole. Ei kannata uskoa mitään Vanhasia, Lynnejä tai Dawkinseja. Tiedemiehissä ja naisissa löytyy paljon fiksumpiakin, jotka kykenevät hahmottamaan monimutkaiset ongelmat paljon paremmin:
"Lyhyt kooste ihmisen kehityksestä.
KAKSI TÄRKEÄÄ MUTAATIOTA
Ihmisen ja lähimmän sukulaisensa bonabon (kääpiösimpanssi) tiet erosivat n. 5 milj. vuotta sitten. Ehkäpä luonnonmullistusten vuoksi jokin apinalauma jäi eristyksiin muista lajitovereistaan miljooniksi vuosiksi. Eräässä tämän lauman jälkeläisessä tapahtui noin 2.8 milj. vuotta sitten aivojen kannalta tärkeä mutaatio. Nykyinen veikkaus on, että kyseessä on Ney5g-geeni, joka lakkasi toimimasta. Tästä johtuen ihmisen solujen pinnalta puuttuu eräs sokerimolekyyli, joka on apinoilla ja muilla nisäkkäillä. Kyseinen sokeria tuottava geeni on kyllä ihmisen perimässä, mutta on mutatoitunut toimimattomaksi. Kenties sen sammuminen poisti jonkinlaisen jarrun, joka piti aivojen kasvun kurissa. Noin 600 000 vuotta tämän jälkeen - evoluution näkökulmasta siis melko pian - ihmisen aivot alkoivat suureta nopeasti...
Toinen tärkeä mutaatio tapahtui 200 000-150 000 vuotta sitten, jolloin Australia, Tasmania, Uusi Seelanti ja Uusi Guinea olivat vielä yhtä mannerta ja jonka erotti Indonesiasta vain 100 km:n levyinen salmi. Näihin aikoihin tapahtuneen FOXP2-geenin muutoksen arvellaan aiheuttaneen sen, että kurkunpään kasvaminen ja sen myötä monipuolisten äänteiden tuottaminen kävi mahdolliseksi. Niin pyörähti puheen kehitys liikkeelle. Me kaikki olemme tämän edullisen mutaation saaneen afrikkalaisen esi-ihmisen jälkeläisiä. Puhetaidon syntyminen aiheutti aivojen viimeisen 100 000-50 000 vuotta jatkuneen kehityspyrähdyksen. Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis. Arviot "valmiuden" ajankohdasta vaihtelevat. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä rotujen kannalta. Vaikka nykyihminen julistettaisiin olleen aivonsa suhteen täysin valmis vaikkapa 35 000 vuotta sitten, siitäkin on vielä 20 000 vuotta siihen jolloin eri puolilla maapalloa asuvien Homo sapiens sapiens-lajin elämäntavat erilaistuivat. Siihen asti kaikki olivat vaeltelevia metsästäjä-keräilijäheimoja. Kaiken kaikkiaan 4 900 000 vuotta kestänyt ihmisen irtiotto bonabosta oli saanut aikaan 1.5% eron niiden geenien välille. Parin onnellisen sattuman kautta ihminen oli saanut päänsä sisälle maapallon siihen asti tehokkaimmat aivot.
ENSIMMÄINEN MUSTAN JA VALKOISEN RODUN KOHTAAMINEN
Silloin vielä tummaihoinen Homo sapiens sapiens levittäytyi vähitellen kaikille mantereille. Saapuessaan 40 000 vuotta sitten Eurooppaan, sillä oli vastassa Homo sapiens naendertalensis, joka oli saapunut paikalle jo 160 000 vuotta aikaisemmin ja oli jo kerinnyt muuttua vaaleaihoiseksi. Tämä ensimmäinen mustan ja valkoisen rodun (-tai lajin?) kohtaaminen päättyi hämärien vaiheiden jälkeen ensimmäisen valkoisen rodun, Naendertalensiksen häviämiseen maan päältä. Ei ole tiedossa oliko kyseessä kansanmurha vai sulautuminen. Tutkijat pohtivat, olisiko mahdollista, että nyky-eurooppalaisilla olisi perimää myös Naendertalin ihmiseltä. Jotain viitteitä siihen on, mutta mitään geneettisiä todisteita ei ole löydetty. Ne ovat voineet kadota perimästä viime jääkauden aiheuttaman väestökadon seurauksena.
RODUT
Ympäristö muovasi nykyihmisen moniin muotoihin, joita me kutsumme roduiksi. Geenitutkimus on todistanut rodut suureksi, sinänsä ymmärrettäväksi väärinkäsitykseksi. Ihmislajin sisällä on liian vähän geneettisiä eroja, jotta voisimme jakaa sitä selviin alalajeihin (lajin maantieteellisiin variantteihin) eli rotuihin. Me olemme 99.9-prosenttisesti samanlaisia. Etnisten ryhmien sisäiset erot saattavat olla suurempia kuin ryhmien väliset erot."
"Lyhyt kooste ihmisen kehityksestä.
KAKSI TÄRKEÄÄ MUTAATIOTA
Ihmisen ja lähimmän sukulaisensa bonabon (kääpiösimpanssi) tiet erosivat n. 5 milj. vuotta sitten. Ehkäpä luonnonmullistusten vuoksi jokin apinalauma jäi eristyksiin muista lajitovereistaan miljooniksi vuosiksi. Eräässä tämän lauman jälkeläisessä tapahtui noin 2.8 milj. vuotta sitten aivojen kannalta tärkeä mutaatio. Nykyinen veikkaus on, että kyseessä on Ney5g-geeni, joka lakkasi toimimasta. Tästä johtuen ihmisen solujen pinnalta puuttuu eräs sokerimolekyyli, joka on apinoilla ja muilla nisäkkäillä. Kyseinen sokeria tuottava geeni on kyllä ihmisen perimässä, mutta on mutatoitunut toimimattomaksi. Kenties sen sammuminen poisti jonkinlaisen jarrun, joka piti aivojen kasvun kurissa. Noin 600 000 vuotta tämän jälkeen - evoluution näkökulmasta siis melko pian - ihmisen aivot alkoivat suureta nopeasti...
Toinen tärkeä mutaatio tapahtui 200 000-150 000 vuotta sitten, jolloin Australia, Tasmania, Uusi Seelanti ja Uusi Guinea olivat vielä yhtä mannerta ja jonka erotti Indonesiasta vain 100 km:n levyinen salmi. Näihin aikoihin tapahtuneen FOXP2-geenin muutoksen arvellaan aiheuttaneen sen, että kurkunpään kasvaminen ja sen myötä monipuolisten äänteiden tuottaminen kävi mahdolliseksi. Niin pyörähti puheen kehitys liikkeelle. Me kaikki olemme tämän edullisen mutaation saaneen afrikkalaisen esi-ihmisen jälkeläisiä. Puhetaidon syntyminen aiheutti aivojen viimeisen 100 000-50 000 vuotta jatkuneen kehityspyrähdyksen. Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis. Arviot "valmiuden" ajankohdasta vaihtelevat. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä rotujen kannalta. Vaikka nykyihminen julistettaisiin olleen aivonsa suhteen täysin valmis vaikkapa 35 000 vuotta sitten, siitäkin on vielä 20 000 vuotta siihen jolloin eri puolilla maapalloa asuvien Homo sapiens sapiens-lajin elämäntavat erilaistuivat. Siihen asti kaikki olivat vaeltelevia metsästäjä-keräilijäheimoja. Kaiken kaikkiaan 4 900 000 vuotta kestänyt ihmisen irtiotto bonabosta oli saanut aikaan 1.5% eron niiden geenien välille. Parin onnellisen sattuman kautta ihminen oli saanut päänsä sisälle maapallon siihen asti tehokkaimmat aivot.
ENSIMMÄINEN MUSTAN JA VALKOISEN RODUN KOHTAAMINEN
Silloin vielä tummaihoinen Homo sapiens sapiens levittäytyi vähitellen kaikille mantereille. Saapuessaan 40 000 vuotta sitten Eurooppaan, sillä oli vastassa Homo sapiens naendertalensis, joka oli saapunut paikalle jo 160 000 vuotta aikaisemmin ja oli jo kerinnyt muuttua vaaleaihoiseksi. Tämä ensimmäinen mustan ja valkoisen rodun (-tai lajin?) kohtaaminen päättyi hämärien vaiheiden jälkeen ensimmäisen valkoisen rodun, Naendertalensiksen häviämiseen maan päältä. Ei ole tiedossa oliko kyseessä kansanmurha vai sulautuminen. Tutkijat pohtivat, olisiko mahdollista, että nyky-eurooppalaisilla olisi perimää myös Naendertalin ihmiseltä. Jotain viitteitä siihen on, mutta mitään geneettisiä todisteita ei ole löydetty. Ne ovat voineet kadota perimästä viime jääkauden aiheuttaman väestökadon seurauksena.
RODUT
Ympäristö muovasi nykyihmisen moniin muotoihin, joita me kutsumme roduiksi. Geenitutkimus on todistanut rodut suureksi, sinänsä ymmärrettäväksi väärinkäsitykseksi. Ihmislajin sisällä on liian vähän geneettisiä eroja, jotta voisimme jakaa sitä selviin alalajeihin (lajin maantieteellisiin variantteihin) eli rotuihin. Me olemme 99.9-prosenttisesti samanlaisia. Etnisten ryhmien sisäiset erot saattavat olla suurempia kuin ryhmien väliset erot."
Vastaukset 6
Vanhimmat
"AIVOT
Nykyihmisen aivojen koko on keskimäärin 1400 gr. Yksilöllisiä eroja on. Joidenkin ihmisten aivot voivat painaa jopa 2000 grammaa. Naisten aivot painavat vähemmän kuin miesten. Einsteinin aivot painoivat vain 1200 grammaa. Painolla ei ole havaittu olevan merkitystä. Pienempien aivojen solut ovat "pakattu" tiheämpään. Etelä-Afrikassa 100 000 vuotta sitten eläneellä nykyihmisellä oletetaan olleen 99% meidän aivojemme suorituskyvystä. -Saamme siis kaikkien näiden vuosien jälkeen onnitella itseämme 1%:n tehonlisäyksestä.
Terveillä ihmisillä aivot ovat rodusta ja sukupuolesta riippumatta elimenä yhtä täydelliset. (Kuten myös maksa) - Miljoonien vuosien kehityksen tulos. Erot (suuretkin) syntyvät muista syistä. Eri populaatioiden erilainen ympäristö ja historia ovat asettaneet erilaisia vaatimuksia. Aivot joustavat ympäristön mukaan. Aivoihin latautuvat juuri kulloisenkin elinolosuhteen vaatimat ohjelmat. Ehkäpä nykyinen länsimainen ympäristö on vaativa olosuhde, koska älykkyys on kasvanut 50 vuodessa mitattavassa määrin. Ero voi myös johtua mittaustapojen huomattavasta tarkentumisesta samana aikana. Sopivan vaativissa (ei mahdottomissa) olosuhteissa aivot parantavat suorituskykyään. Jos niitä ei käytetä, ne taantuvat nopeasti. Nuorempana lahjakas ihminen voi olla muutamaa kymmentä vuotta myöhemmin täysi tollo, - tai kehitys voi mennä toisinkin päin. Tavallisen elämän elämällä, sopivasti aivoja kuormittamalla, saadaan luultavasti paras lopputulos.
Perimän vaikutus aivoihin on tietenkin aivan sama kuin perimän vaikutus maksaan. Voi saada hyvän maksan tai vielä paremman. Kuten joistakin tulee onnekkaan perimän vaikutuksesta hyviä urheilijoita, joistakin tulee samasta syystä paremmalla aivokoneistolla varustettuja kuin toisista. Suurimmalla osalla ihmisistä on keskimääräisen hyvät aivot. Ne riittävät mainiosti. Hedelmöitystapahtumassa mukana olevan 500 000 000:n (500milj.) erilaisen geenistön syntymisen mahdollisuus takaa sen, että olemme kaikki erilaisia. Ei ole koskaan varmaa, että superaivot omaavan vanhemman lapsi on samanlainen. Kaikki poikkeukset ovat harvinaisia sattumia.
ÄLYKKYYSTESTIEN KERTOMAA
Älykkyystestien kertomaa eri roduista on opittu viime aikoina lukemaan valistuneemmin, eikä niin yksioikoisesti kuin ennen. On havaittu valkoisessa perheessä pienestä asti kasvaneen erivärisen lapsen kehittyvän älyltään ympäristönsä mukaan. Havaittavia eroja ei ole. Voisi ajatella, että jos pieniä eroja löydettäisiin, sekin johtuu ympäristön vaikutuksesta. Ulkomuodoltaan poikkeavaan suhtaudutaan jos ei avoimen, niin piilorasistisesti. Hän saa pienestä asti kokea olevansa ainakin hieman huonompi kuin muut. Tämä vaikuttaa itsetuntoon ja saattaa näkyä mekaanisesti tehtävissä testeissä todellista huonompana tuloksena.
TARVITSEMMEKO TEHOKKAAMMAT AIVOT?
100 000 vuotta vanhan nykyihmisen varustus on riittänyt näihin päiviin asti. Se on osoittautunut tarpeeksi joustavaksi sopeutumaan kaikenlaisiin olosuhteisiin; muuntumaan tarpeen mukaan. Sen aivot ovat tarpeeksi hyvät. Mitään estettä niiden riittämiseksi hamaan loppuun saakka ei ole näkyvissä. Onhan niiden kapasiteetti tarpeeksi suuri keksimään itselleen jatkeita, jollaisia esimerkiksi tietotekniikka ja -koneet ovat.
UUSI IHMISLAJI?
Ihmisen kehittyminen vei miljoonia vuosia. Ihmislajeista jäi jäljelle vain Homo sapiens sapiens. Uuden lajin syntyminen vaatisi muutaman sadan ihmisen jäämistä eristyksiin muista miljooniksi vuosiksi ja sen lisäksi muutaman onnellisen sattuman. Ilman mittavaa luonnonkatastrofia, kuten suuren taivaankappaleen törmäystä maahan, ei uuden ihmislajin syntyminen ole mahdollinen. Nykynäkymien mukaan ihmisten väliset erot tulevat vain pienenemään entisestään. Ehkäpä seuraava uusi ihmislaji syntyy jollekin kaukaiselle planeetalle eksyneiden avaruusmatkailijoiden jälkeläisistä."
Aika typerää lähettää tänne itse kirjoittamansa lukion ainekirjoitusteksti ja väittää sitä tiedenaisen tekemäksi.
Ihmisellä on lähes sataprosenttisesti samat geenit kuin sinpansseilla, mutta älykkyydessä on sitten vähän suurempi ero.
Lue tästä, miten ihminen on kehittynyt, äläkä keksi satuja.
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.chimpout.com/forum/imagehosting/59194b8b55a2da040.jpg&imgrefurl=http://www.chimpout.com/forum/showthread.php?t=36511&usg=___TE4GOAhtPwnQEffbYbwbMIjat8=&h=320&w=400&sz=23&hl=fi&start=9&um=1&itbs=1&tbnid=nJNsxM1chCe4LM:&tbnh=99&tbnw=124&prev=/images?q=blackass negro&um=1&hl=fi&client=firefox-a&sa=N&rls=org.mozilla:fi:official&tbs=isch:1
Tuo juttu (kenen sitten onkin) ei kerro älykkyydestä mitään. Tai jotain sentään: pieni geneettinen ero ei tarkoita että älykkyyden tai muiden ominaisuuksien välillä olisi myös pieni ero. Mieti sitä 1,5% eroa simpanssiin. voiko siitä tehdä sen johtopäätöksen että myös ihmisen ja simpanssin älykkyydessä on saman verran eroa?
Mistä tiedetään Eurooppaan saapuneen Homo sapiensin ja Homo neandethalensiksen ihonväri?
.
Näkökulma: Emme tarvitse, koska esim. jäniksilläkin aivojen teho riittää aivan hyvin hengissä pysymiseen.