conserta

Minä olen aikuinen ja syön kyseistä lääkettä narkolepsiaan. tämähän on sitten ihan minun mielipide. En IKINÄ! Ikinä antaisi LAPSELLE tätä lääkettä!!! kun itse unohdan ottaa lääkkeen tulee siitä oloja jotka ei ole hyviä..kun kaksi päivää on unohtanut ottaa tulee jo HYVIN kiukkuiseksikin jo siitä omituisesta olosta..toisin sanoen näihin kehittyy jonkin lainen riippuvuus...jos ja siis JOS vaan lapsi pärjää joillain muilla keinoilla niin niin pitkään menisin niillä ILMAN tätä lääkettä...Olen sitäkin miettinyt että voiko tämä lääke pitkän käytön ajan vahingoittaa aivoja tai yleensäkin jotain. ja millään pahalla en sitten tätä sanonut, vaan ihan omasta kokemuksesta.

ihan mielipide vain kirjoitti:

Minä olen aikuinen ja syön kyseistä lääkettä narkolepsiaan. tämähän on sitten ihan minun mielipide. En IKINÄ! Ikinä antaisi LAPSELLE tätä lääkettä!!! kun itse unohdan ottaa lääkkeen tulee siitä oloja jotka ei ole hyviä..kun kaksi päivää on unohtanut ottaa tulee jo HYVIN kiukkuiseksikin jo siitä omituisesta olosta..toisin sanoen näihin kehittyy jonkin lainen riippuvuus...jos ja siis JOS vaan lapsi pärjää joillain muilla keinoilla niin niin pitkään menisin niillä ILMAN tätä lääkettä...Olen sitäkin miettinyt että voiko tämä lääke pitkän käytön ajan vahingoittaa aivoja tai yleensäkin jotain. ja millään pahalla en sitten tätä sanonut, vaan ihan omasta kokemuksesta.

Lue lisää

Mielestäni jokaisen vanhemman kannattaa lukea Farmaca Fennican teksti Concertasta, jotta voi panna psykiatrin koville. Tieto lisää tuskaa, mutta tämä asia on niin tärkeä, etten usko, että kenelläkään lastenpsykiatrilla on mitään sitä vastaan, että vanhemmat ovat kaikista faktoista perillä:

Farmaca Fennica

CONCERTA 18MG DEPOTTABL
Janssen-Cilag Oy; Janssen-Cilag Farmaceutica Lda; Janssen-Cilag International NV
# Vaikuttavat aineet ja niiden määrät
# Lääkemuoto
# Käyttöaiheet
# Suositus
# Annostus ja antotapa
# Vasta-aiheet
# Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet
# Yhteisvaikutukset
# Raskaus ja imetys
# Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn
# Haittavaikutukset
# Yliannostus
# Farmakodynamiikka
# Farmakokinetiikka
# Prekliiniset tiedot turvallisuudesta
# Apuaineet
# Yhteensopimattomuudet
# Kestoaika
# Säilytys
# Pakkaukset ja valmisteen kuvaus
# Käyttö- ja käsittelyohjeet
# ATC-koodi
Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

18 mg depottabl.: Yksi tabletti sisältää 18 mg metyylifenidaattihydrokloridia.
27 mg depottabl.: Yksi tabletti sisältää 27 mg metyylifenidaattihydrokloridia.
36 mg depottabl.: Yksi tabletti sisältää 36 mg metyylifenidaattihydrokloridia.
54 mg depottabl.: Yksi tabletti sisältää 54 mg metyylifenidaattihydrokloridia.

Yksi Concerta 18 mg depottabletti sisältää 6,49 mg laktoosia.
Yksi Concerta 27 mg depottabletti sisältää 4,94 mg laktoosia.
Yksi Concerta 36 mg depottabletti sisältää 14,44 mg laktoosia.
Yksi Concerta 54 mg depottabletti sisältää 7,6 mg laktoosia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.
Lääkemuoto

Depottabletti.
KLIINISET TIEDOT
Käyttöaiheet

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Concerta on tarkoitettu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoitoon osana kattavaa hoito-ohjelmaa vähintään 6-vuotiaille lapsille, kun muut tukitoimenpiteet yksinään ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Hoito pitää toteuttaa lapsuusajan käytöshäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa. Taudinmääritys tehdään DSM-IV-tautiluokituskriteerien tai ICD-10-ohjeiston mukaisesti ja sen pitää perustua täydellisiin potilastietoihin ja potilaan arviointiin. Taudinmääritystä ei voi perustaa ainoastaan yhden tai muutaman oireen ilmenemiseen.

Tämän oireyhtymän tarkkaa syytä ei tunneta eikä siihen ole olemassa yksittäistä diagnostista testiä. Asianmukaisen taudinmäärityksen tekeminen edellyttää lääketieteellisten, psykologisten, kasvatuksellisten ja sosiaalisten erityismenetelmien käyttöä.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kokonaisvaltaiseen hoito-ohjelmaan sisältyy yleensä psykologisia, kasvatuksellisia ja sosiaalisia toimenpiteitä yhdessä lääkityksen kanssa, ja hoidon tavoitteena on hyvä hoitotasapaino käytöshäiriöitä sairastavilla lapsilla, joiden oireita voivat olla pitkään jatkuneet tarkkaamattomuusoireet, keskittymisvaikeudet, mielialojen ailahtelu, impulsiivisuus, kohtalainen tai vaikea yliaktiivisuus, lievät neurologiset oireet ja poikkeava EEG. Oppimisvaikeuksia voi esiintyä, mutta aina niitä ei kuitenkaan esiinny.

Concerta-hoitoa ei ole tarkoitettu kaikille aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä kärsiville lapsille ja lääkkeen käyttöä koskevan päätöksen saa tehdä vasta, kun lapsen oireiden vaikeus- ja kroonisuusaste suhteessa lapsen ikään on arvioitu huolellisesti.

Sopiva opetusympäristö on tärkeä ja psykososiaaliset toimenpiteet ovat yleensä tarpeen. Kun muut tukitoimenpiteet yksinään ovat osoittautuneet riittämättömiksi, päätös stimulanttien käytöstä täytyy perustaa lapsen oireiden vakavuuden perusteelliseen arviointiin. Metyylifenidaatin käytön pitää aina perustua myyntiluvan mukaiseen käyttöaiheeseen ja lääkehoidon määräämistä ja taudinmääritystä koskeviin ohjeistoihin.

Japssttt kirjoitti:

Mielestäni jokaisen vanhemman kannattaa lukea Farmaca Fennican teksti Concertasta, jotta voi panna psykiatrin koville. Tieto lisää tuskaa, mutta tämä asia on niin tärkeä, etten usko, että kenelläkään lastenpsykiatrilla on mitään sitä vastaan, että vanhemmat ovat kaikista faktoista perillä:

Farmaca Fennica

CONCERTA 18MG DEPOTTABL
Janssen-Cilag Oy; Janssen-Cilag Farmaceutica Lda; Janssen-Cilag International NV
# Vaikuttavat aineet ja niiden määrät
# Lääkemuoto
# Käyttöaiheet
# Suositus
# Annostus ja antotapa
# Vasta-aiheet
# Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet
# Yhteisvaikutukset
# Raskaus ja imetys
# Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn
# Haittavaikutukset
# Yliannostus
# Farmakodynamiikka
# Farmakokinetiikka
# Prekliiniset tiedot turvallisuudesta
# Apuaineet
# Yhteensopimattomuudet
# Kestoaika
# Säilytys
# Pakkaukset ja valmisteen kuvaus
# Käyttö- ja käsittelyohjeet
# ATC-koodi
Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

18 mg depottabl.: Yksi tabletti sisältää 18 mg metyylifenidaattihydrokloridia.
27 mg depottabl.: Yksi tabletti sisältää 27 mg metyylifenidaattihydrokloridia.
36 mg depottabl.: Yksi tabletti sisältää 36 mg metyylifenidaattihydrokloridia.
54 mg depottabl.: Yksi tabletti sisältää 54 mg metyylifenidaattihydrokloridia.

Yksi Concerta 18 mg depottabletti sisältää 6,49 mg laktoosia.
Yksi Concerta 27 mg depottabletti sisältää 4,94 mg laktoosia.
Yksi Concerta 36 mg depottabletti sisältää 14,44 mg laktoosia.
Yksi Concerta 54 mg depottabletti sisältää 7,6 mg laktoosia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.
Lääkemuoto

Depottabletti.
KLIINISET TIEDOT
Käyttöaiheet

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Concerta on tarkoitettu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoitoon osana kattavaa hoito-ohjelmaa vähintään 6-vuotiaille lapsille, kun muut tukitoimenpiteet yksinään ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Hoito pitää toteuttaa lapsuusajan käytöshäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa. Taudinmääritys tehdään DSM-IV-tautiluokituskriteerien tai ICD-10-ohjeiston mukaisesti ja sen pitää perustua täydellisiin potilastietoihin ja potilaan arviointiin. Taudinmääritystä ei voi perustaa ainoastaan yhden tai muutaman oireen ilmenemiseen.

Tämän oireyhtymän tarkkaa syytä ei tunneta eikä siihen ole olemassa yksittäistä diagnostista testiä. Asianmukaisen taudinmäärityksen tekeminen edellyttää lääketieteellisten, psykologisten, kasvatuksellisten ja sosiaalisten erityismenetelmien käyttöä.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kokonaisvaltaiseen hoito-ohjelmaan sisältyy yleensä psykologisia, kasvatuksellisia ja sosiaalisia toimenpiteitä yhdessä lääkityksen kanssa, ja hoidon tavoitteena on hyvä hoitotasapaino käytöshäiriöitä sairastavilla lapsilla, joiden oireita voivat olla pitkään jatkuneet tarkkaamattomuusoireet, keskittymisvaikeudet, mielialojen ailahtelu, impulsiivisuus, kohtalainen tai vaikea yliaktiivisuus, lievät neurologiset oireet ja poikkeava EEG. Oppimisvaikeuksia voi esiintyä, mutta aina niitä ei kuitenkaan esiinny.

Concerta-hoitoa ei ole tarkoitettu kaikille aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä kärsiville lapsille ja lääkkeen käyttöä koskevan päätöksen saa tehdä vasta, kun lapsen oireiden vaikeus- ja kroonisuusaste suhteessa lapsen ikään on arvioitu huolellisesti.

Sopiva opetusympäristö on tärkeä ja psykososiaaliset toimenpiteet ovat yleensä tarpeen. Kun muut tukitoimenpiteet yksinään ovat osoittautuneet riittämättömiksi, päätös stimulanttien käytöstä täytyy perustaa lapsen oireiden vakavuuden perusteelliseen arviointiin. Metyylifenidaatin käytön pitää aina perustua myyntiluvan mukaiseen käyttöaiheeseen ja lääkehoidon määräämistä ja taudinmääritystä koskeviin ohjeistoihin.

Lue lisää

Suositus

Hoito pitää aloittaa lasten ja nuorten käytöshäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa.
Annostus ja antotapa

Concerta niellään kokonaisena nesteen kera eikä sitä saa pureskella, jakaa eikä murskata (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Concerta voidaan ottaa ruoan kanssa tai ilman (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Concerta annetaan kerran vuorokaudessa aamuisin.

Ennen hoidon aloittamista tapahtuva seulonta
Ennen lääkityksen määräämistä, potilaan lähtötilanteen kardiovaskulaarinen tila on arvioitava. Arviointiin pitää sisältyä verenpaineen ja sydämen sykkeen mittaus. Potilaan sairauskertomukseen pitää kirjata tiedot samanaikaisesti käytettävistä lääkkeistä, aiemmista ja nykyisistä muista sairauksista ja psyykkisistä häiriöistä tai oireista, tiedot suvussa esiintyneistä äkillisistä sydänkuolemista tai selittämättömistä kuolemista, ja kasvukäyrästölle kirjataan tarkat tiedot potilaan pituudesta ja painosta ennen hoidon aloittamista (ks. kohta Vasta-aiheet sekä Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Hoidon aikainen seuranta
Potilaan painoa sekä psyykkistä ja kardiovaskulaarista tilaa pitää seurata säännöllisesti (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

* Verenpaine ja sydämen syke kirjataan käyrästölle jokaisen annosmuutoksen yhteydessä ja vähintään kuuden kuukauden välein.
* Pituus, paino ja ruokahalu kirjataan vähintään kuuden kuukauden välein lapsen kasvukäyrästöön.
* Jokaisen annosmuutoksen yhteydessä, vähintään kuuden kuukauden välein ja jokaisella vastaanottokäynnillä potilas arvioidaan mahdollisten uusien psyykkisten häiriöiden ilmenemisen tai aiempien oireiden pahenemisen varalta.

Potilaita pitää seurata metyylifenidaatin mahdollisen päihdekäyttöön luovuttamisen ja virheellisen tai väärinkäytön havaitsemiseksi.

Annoksen suurentaminen
Annostitraus on tehtävä varovaisesti, kun metyylifenidaattihoito aloitetaan. Annostitraus aloitetaan pienimmällä mahdollisella annoksella.

Muita vahvuuksia tästä lääkevalmisteesta ja muita metyylifenidaattia sisältäviä lääkkeitä voi olla saatavilla.

Vuorokausiannosta voidaan suurentaa 18 mg:n osissa. Jos potilaalle on tarpeen määrätä vuorokausiannos, joka asettuu 18 mg:n ja 36 mg:n väliin voidaan tarvittaessa käyttää 27 mg:n tablettivahvuutta. Annosta voidaan yleensä suurentaa noin viikon välein.

Concertan suurin suositeltu vuorokausiannos on 54 mg.

Potilaat, jotka eivät ole ennen saaneet metyylifenidaattia. Concertan käytöstä saatu kliininen kokemus näillä potilailla on vähäinen (ks. kohta Farmakodynamiikka). Concertaa ei välttämättä suositella kaikille lapsille, joilla on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö. Pienempi annos lyhytvaikutteista metyylifenidaattia voidaan katsoa riittäväksi potilaille, jotka eivät ole ennen saaneet metyylifenidaattia. Hoitavan lääkärin valvoma varovainen annostitraus voi olla tarpeen tarpeettoman suuren metyylifenidaattiannostelun välttämiseksi. Concerta-valmisteen suositeltu aloitusannos potilaille, jotka eivät parhaillaan käytä metyylifenidaattia tai jotka käyttävät muita stimulantteja kuin metyylifenidaattia, on 18 mg kerran vuorokaudessa.

Potilaat, jotka parhaillaan käyttävät metyylifenidaattia. Concerta-valmisteen suositusannos potilaille, jotka käyttävät parhaillaan metyylifenidaattia kolmesti päivässä 15–45 mg:n vuorokausiannoksina, on taulukossa 1. Annossuositukset perustuvat tämänhetkiseen annostukseen ja kliiniseen arvioon.

TAULUKKO 1. Suositeltu annosmuutos siirryttäessä muusta metyylifenidaattihydrokloridilääkityksestä (mikäli saatavilla) Concerta-valmisteen käyttöön

Aiempi metyylifenidaattihydrokloridivuorokausiannos Suositeltu Concerta-annos
5 mg metyylifenidaattia kolmesti vuorokaudessa 18 mg kerran vuorokaudessa
10 mg metyylifenidaattia kolmesti vuorokaudessa 36 mg kerran vuorokaudessa
15 mg metyylifenidaattia kolmesti vuorokaudessa 54 mg kerran vuorokaudessa

Kun annosta on asianmukaisesti tarkistettu, eikä paranemista havaita yhden kuukauden aikana, lääkkeen käyttö tulee lopettaa.

jappsstttk kirjoitti:

Suositus

Hoito pitää aloittaa lasten ja nuorten käytöshäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa.
Annostus ja antotapa

Concerta niellään kokonaisena nesteen kera eikä sitä saa pureskella, jakaa eikä murskata (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Concerta voidaan ottaa ruoan kanssa tai ilman (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Concerta annetaan kerran vuorokaudessa aamuisin.

Ennen hoidon aloittamista tapahtuva seulonta
Ennen lääkityksen määräämistä, potilaan lähtötilanteen kardiovaskulaarinen tila on arvioitava. Arviointiin pitää sisältyä verenpaineen ja sydämen sykkeen mittaus. Potilaan sairauskertomukseen pitää kirjata tiedot samanaikaisesti käytettävistä lääkkeistä, aiemmista ja nykyisistä muista sairauksista ja psyykkisistä häiriöistä tai oireista, tiedot suvussa esiintyneistä äkillisistä sydänkuolemista tai selittämättömistä kuolemista, ja kasvukäyrästölle kirjataan tarkat tiedot potilaan pituudesta ja painosta ennen hoidon aloittamista (ks. kohta Vasta-aiheet sekä Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Hoidon aikainen seuranta
Potilaan painoa sekä psyykkistä ja kardiovaskulaarista tilaa pitää seurata säännöllisesti (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

* Verenpaine ja sydämen syke kirjataan käyrästölle jokaisen annosmuutoksen yhteydessä ja vähintään kuuden kuukauden välein.
* Pituus, paino ja ruokahalu kirjataan vähintään kuuden kuukauden välein lapsen kasvukäyrästöön.
* Jokaisen annosmuutoksen yhteydessä, vähintään kuuden kuukauden välein ja jokaisella vastaanottokäynnillä potilas arvioidaan mahdollisten uusien psyykkisten häiriöiden ilmenemisen tai aiempien oireiden pahenemisen varalta.

Potilaita pitää seurata metyylifenidaatin mahdollisen päihdekäyttöön luovuttamisen ja virheellisen tai väärinkäytön havaitsemiseksi.

Annoksen suurentaminen
Annostitraus on tehtävä varovaisesti, kun metyylifenidaattihoito aloitetaan. Annostitraus aloitetaan pienimmällä mahdollisella annoksella.

Muita vahvuuksia tästä lääkevalmisteesta ja muita metyylifenidaattia sisältäviä lääkkeitä voi olla saatavilla.

Vuorokausiannosta voidaan suurentaa 18 mg:n osissa. Jos potilaalle on tarpeen määrätä vuorokausiannos, joka asettuu 18 mg:n ja 36 mg:n väliin voidaan tarvittaessa käyttää 27 mg:n tablettivahvuutta. Annosta voidaan yleensä suurentaa noin viikon välein.

Concertan suurin suositeltu vuorokausiannos on 54 mg.

Potilaat, jotka eivät ole ennen saaneet metyylifenidaattia. Concertan käytöstä saatu kliininen kokemus näillä potilailla on vähäinen (ks. kohta Farmakodynamiikka). Concertaa ei välttämättä suositella kaikille lapsille, joilla on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö. Pienempi annos lyhytvaikutteista metyylifenidaattia voidaan katsoa riittäväksi potilaille, jotka eivät ole ennen saaneet metyylifenidaattia. Hoitavan lääkärin valvoma varovainen annostitraus voi olla tarpeen tarpeettoman suuren metyylifenidaattiannostelun välttämiseksi. Concerta-valmisteen suositeltu aloitusannos potilaille, jotka eivät parhaillaan käytä metyylifenidaattia tai jotka käyttävät muita stimulantteja kuin metyylifenidaattia, on 18 mg kerran vuorokaudessa.

Potilaat, jotka parhaillaan käyttävät metyylifenidaattia. Concerta-valmisteen suositusannos potilaille, jotka käyttävät parhaillaan metyylifenidaattia kolmesti päivässä 15–45 mg:n vuorokausiannoksina, on taulukossa 1. Annossuositukset perustuvat tämänhetkiseen annostukseen ja kliiniseen arvioon.

TAULUKKO 1. Suositeltu annosmuutos siirryttäessä muusta metyylifenidaattihydrokloridilääkityksestä (mikäli saatavilla) Concerta-valmisteen käyttöön

Aiempi metyylifenidaattihydrokloridivuorokausiannos Suositeltu Concerta-annos
5 mg metyylifenidaattia kolmesti vuorokaudessa 18 mg kerran vuorokaudessa
10 mg metyylifenidaattia kolmesti vuorokaudessa 36 mg kerran vuorokaudessa
15 mg metyylifenidaattia kolmesti vuorokaudessa 54 mg kerran vuorokaudessa

Kun annosta on asianmukaisesti tarkistettu, eikä paranemista havaita yhden kuukauden aikana, lääkkeen käyttö tulee lopettaa.

Lue lisää

Lasten ja nuorten pitkäaikainen (yli 12 kuukautta jatkuva) hoito
Metyylifenidaatin turvallisuutta ja tehoa pitkäaikaiskäytössä ei ole arvioitu järjestelmällisesti kontrolloiduissa tutkimuksissa. Metyylifenidaattihoitoa ei saa eikä tarvitse jatkaa rajattomasti. Hoito lopetetaan yleensä murrosiän aikana tai sen jälkeen. Jos lääkäri päättää jatkaa metyylifenidaatin käyttöä pidemmän aikaa (yli 12 kuukautta) lapsilla ja nuorilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, hänen pitää ajoittain arvioida lääkkeen pitkäaikaiskäytön hyödyllisyyttä potilaskohtaisesti määräämällä taukoja lääkkeen käyttöön, jotta voidaan arvioida potilaan toimintaa ilman lääkehoitoa. Metyylifenidaattihoidon keskeyttämisen vaikutuksia pitäisi tarkastella vähintään kerran vuodessa (mieluiten koulujen loma-aikaan) lapsen oireiden arvioimiseksi. Hoidolla saatu vaikutus saattaa säilyä myös silloin, kun lääkkeen käyttö lopetetaan väliaikaisesti tai kokonaan.

Annoksen pienentäminen ja käytön lopettaminen
Lääkehoito on lopetettava, jos oireet eivät lievene, vaikka lääkettä on käytetty kuukauden ajan annostusta asianmukaisesti muuttaen. Jos oireet odotusten vastaisesti pahenevat tai muita haittatapahtumia ilmenee, annosta on pienennettävä tai tarvittaessa lääkkeen käyttö on lopetettava.

Aikuiset
Metyylifenidaatin käyttöä ei ole hyväksytty aikuisille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.

Iäkkäät potilaat
Metyylifenidaattia ei saa käyttää iäkkäille potilaille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.

Alle 6-vuotiaat lapset
Metyylifenidaattia ei saa käyttää alle 6-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.
Vasta-aiheet

* Yliherkkyys metyylifenidaatille tai apuaineille.
* Glaukooma.
* Feokromosytooma.
* Käyttö yhdessä epäselektiivisten irreversiibelien monoamiinioksidaasin (MAO) estäjien käytön kanssa ja vähintään 14 vuorokautta epäselektiivisen irreversiibelin MAO:n estäjän käytön lopettamisen jälkeen, koska seurauksena voi olla verenpainekriisi (ks. kohta Yhteisvaikutukset).
* Kilpirauhasen liikatoiminta tai tyreotoksikoosi.
* Nykyinen tai aiemmin esiintynyt vaikea masennus, anoreksia nervosa tai muu laihuushäiriö, itsemurhataipumus, psykoottiset oireet, vakavat mielialahäiriöt, mania, skitsofrenia, psykopaattinen tai rajatilapersoonallisuushäiriö.
* Nykyinen tai aiemmin esiintynyt vakava ja jaksoittain ilmenevä (tyypin I) kaksisuuntainen mielialahäiriö (joka ei ole hyvässä hoitotasapainossa).
* Sydän- ja verisuonitaudit, kuten vaikea verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, ahtauttava valtimosairaus, rasitusrintakipu, vaikea hemodynaaminen synnynnäinen sydänvika, sydänlihassairaus, sydäninfarkti, mahdollisesti henkeä uhkaavat sydämen rytmihäiriöt ja ionikanavien toimintahäiriöstä johtuvat sairaudet.
* Aivoverenkiertohäiriö, aivovaltimoaneurysma, verisuonipoikkeavuudet mukaan lukien vaskuliitti tai aivohalvaus.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Metyylifenidaattihoitoa ei ole tarkoitettu kaikille aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä kärsiville lapsille, ja lääkkeen käyttöä koskevan päätöksen saa tehdä vasta, kun lapsen oireiden vaikeus- ja kroonisuusaste suhteessa lapsen ikään on arvioitu huolellisesti.

Jasssrtteeett kirjoitti:

Lasten ja nuorten pitkäaikainen (yli 12 kuukautta jatkuva) hoito
Metyylifenidaatin turvallisuutta ja tehoa pitkäaikaiskäytössä ei ole arvioitu järjestelmällisesti kontrolloiduissa tutkimuksissa. Metyylifenidaattihoitoa ei saa eikä tarvitse jatkaa rajattomasti. Hoito lopetetaan yleensä murrosiän aikana tai sen jälkeen. Jos lääkäri päättää jatkaa metyylifenidaatin käyttöä pidemmän aikaa (yli 12 kuukautta) lapsilla ja nuorilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, hänen pitää ajoittain arvioida lääkkeen pitkäaikaiskäytön hyödyllisyyttä potilaskohtaisesti määräämällä taukoja lääkkeen käyttöön, jotta voidaan arvioida potilaan toimintaa ilman lääkehoitoa. Metyylifenidaattihoidon keskeyttämisen vaikutuksia pitäisi tarkastella vähintään kerran vuodessa (mieluiten koulujen loma-aikaan) lapsen oireiden arvioimiseksi. Hoidolla saatu vaikutus saattaa säilyä myös silloin, kun lääkkeen käyttö lopetetaan väliaikaisesti tai kokonaan.

Annoksen pienentäminen ja käytön lopettaminen
Lääkehoito on lopetettava, jos oireet eivät lievene, vaikka lääkettä on käytetty kuukauden ajan annostusta asianmukaisesti muuttaen. Jos oireet odotusten vastaisesti pahenevat tai muita haittatapahtumia ilmenee, annosta on pienennettävä tai tarvittaessa lääkkeen käyttö on lopetettava.

Aikuiset
Metyylifenidaatin käyttöä ei ole hyväksytty aikuisille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.

Iäkkäät potilaat
Metyylifenidaattia ei saa käyttää iäkkäille potilaille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.

Alle 6-vuotiaat lapset
Metyylifenidaattia ei saa käyttää alle 6-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.
Vasta-aiheet

* Yliherkkyys metyylifenidaatille tai apuaineille.
* Glaukooma.
* Feokromosytooma.
* Käyttö yhdessä epäselektiivisten irreversiibelien monoamiinioksidaasin (MAO) estäjien käytön kanssa ja vähintään 14 vuorokautta epäselektiivisen irreversiibelin MAO:n estäjän käytön lopettamisen jälkeen, koska seurauksena voi olla verenpainekriisi (ks. kohta Yhteisvaikutukset).
* Kilpirauhasen liikatoiminta tai tyreotoksikoosi.
* Nykyinen tai aiemmin esiintynyt vaikea masennus, anoreksia nervosa tai muu laihuushäiriö, itsemurhataipumus, psykoottiset oireet, vakavat mielialahäiriöt, mania, skitsofrenia, psykopaattinen tai rajatilapersoonallisuushäiriö.
* Nykyinen tai aiemmin esiintynyt vakava ja jaksoittain ilmenevä (tyypin I) kaksisuuntainen mielialahäiriö (joka ei ole hyvässä hoitotasapainossa).
* Sydän- ja verisuonitaudit, kuten vaikea verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, ahtauttava valtimosairaus, rasitusrintakipu, vaikea hemodynaaminen synnynnäinen sydänvika, sydänlihassairaus, sydäninfarkti, mahdollisesti henkeä uhkaavat sydämen rytmihäiriöt ja ionikanavien toimintahäiriöstä johtuvat sairaudet.
* Aivoverenkiertohäiriö, aivovaltimoaneurysma, verisuonipoikkeavuudet mukaan lukien vaskuliitti tai aivohalvaus.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Metyylifenidaattihoitoa ei ole tarkoitettu kaikille aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä kärsiville lapsille, ja lääkkeen käyttöä koskevan päätöksen saa tehdä vasta, kun lapsen oireiden vaikeus- ja kroonisuusaste suhteessa lapsen ikään on arvioitu huolellisesti.

Lue lisää

Pitkäaikainen käyttö (yli 12 kuukautta) lapsille ja nuorille. Metyylifenidaatin turvallisuutta ja tehoa pitkäaikaiskäytössä ei ole arvioitu järjestelmällisesti kontrolloiduissa tutkimuksissa. Metyylifenidaattihoitoa ei saa eikä tarvitse jatkaa rajattomasti. Hoito lopetetaan yleensä murrosiän aikana tai sen jälkeen. Pitkäkestoista lääkehoitoa (yli 12 kuukautta) saavien potilaiden kardiovaskulaarista tilaa, kasvua, ruokahalua, uusien psyykkisten häiriöiden ilmenemistä tai aiempien oireiden pahenemista pitää säännöllisesti seurata huolellisesti kohdissa Annostus ja antotapa sekä Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet annettujen ohjeiden mukaisesti. Potilaalla tarkkailtavat psyykkiset häiriöt on kerrottu seuraavassa ja niitä voivat olla (mutta ne eivät rajoitu vain näihin) motoriset tai äänelliset nykimisoireet (tics), aggressiivinen tai vihamielinen käytös, kiihtyneisyys, ahdistuneisuus, masennus, psykoosi, mania, harhaluulot, ärtyvyys, spontaanisuuden puute, eristäytyminen ja voimakas toimintojen toistelu (perseveraatio).

Jos lääkäri päättää jatkaa metyylifenidaatin käyttöä pidemmän aikaa (yli 12 kuukautta) lapsilla ja nuorilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, hänen pitää ajoittain arvioida lääkkeen pitkäaikaiskäytön hyödyllisyyttä potilaskohtaisesti määräämällä taukoja lääkkeen käyttöön, jotta voidaan arvioida potilaan toimintaa ilman lääkehoitoa. Metyylifenidaattihoidon keskeyttämisen vaikutuksia pitäisi tarkastella vähintään kerran vuodessa (mieluiten koulujen loma-aikaan) lapsen oireiden arvioimiseksi. Hoidolla saatu vaikutus saattaa säilyä myös silloin, kun lääkkeen käyttö lopetetaan väliaikaisesti tai kokonaan.

Käyttö aikuisille. Metyylifenidaatin käyttöä ei ole hyväksytty aikuisille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.

Käyttö iäkkäille potilaille. Metyylifenidaattia ei saa käyttää iäkkäille potilaille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.

Käyttö alle 6-vuotiaille lapsille. Metyylifenidaattia ei saa käyttää alle 6-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.

Sydän- ja verisuonitaudit. Kun potilaalle harkitaan stimulanttihoitoa, pitää selvittää tarkasti hänellä mahdollisesti aiemmin todetut sydänsairaudet (mukaan lukien mahdolliset suvussa esiintyneet äkilliset sydänkuolemat, selittämättömät kuolemantapaukset tai malignit rytmihäiriöt) ja potilaalle tehdään lääkärintarkastus mahdollisen sydänsairauden toteamiseksi ja tarvittaessa sydäntautilääkärin lisätutkimuksia, jos alustavat löydökset viittaavat aiemmin sairastettuun tai nyt todettavaan tällaisen sairauden mahdollisuuteen. Jos potilaalla metyylifenidaattihoidon aikana ilmenee sydänsairauteen viittaavia oireita, kuten sydämentykytystä, rasitusrintakipua, selittämätöntä pyörtyilyä, hengenahdistusta tai muita oireita, hänet pitää välittömästi ohjata sydäntautilääkärin tutkittavaksi.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä sairastavilla lapsilla ja nuorilla tehtyjen kliinisten tutkimusten tietojen analyysi osoitti, että metyylifenidaattihoitoa saaneilla potilailla voi yleisesti ilmetä diastolisen ja systolisen verenpaineen yli 10 mmHg:n muutoksia verrattuna verrokkiryhmään. Näiden kardiovaskulaarivaikutusten lyhyen ja pitkän aikavälin merkitystä lasten ja nuorten terveyteen ei tiedetä, mutta terveydellisten komplikaatioiden mahdollisuutta ei kliinisissä tutkimuksissa havaittujen vaikutusten perusteella voida sulkea pois. Varovaisuutta on noudatettava, kun hoidetaan potilasta, jonka perussairaus voi pahentua verenpaineen tai sydämen syketiheyden kohoamisesta johtuen. Ks. kohdasta Vasta-aiheet sairaudet, joissa metyylifenidaattihoito on vasta-aiheista.

Potilaan kardiovaskulaarista tilaa pitää seurata tarkoin. Verenpaine ja sydämen syketiheys kirjataan käyrästölle jokaisen annosmuutoksen yhteydessä ja vähintään kuuden kuukauden välein.

Metyylifenidaatin käyttö on vasta-aiheista tiettyjen todettujen sydän- ja verisuonitautien yhteydessä, ellei lasten sydänlääkäriä ole konsultoitu (ks. kohta Vasta-aiheet).

Äkkikuolema ja aiemmin todetut rakenteelliset sydänviat tai muut vakavat sydänsairaudet. Keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden tavanomaisten annosten käytön yhteydessä on raportoitu äkkikuolemia lapsilla, joista osalla oli rakenteellinen sydänvika tai muu vakava sydänsairaus. Eräisiin rakenteellisiin sydänvikoihin saattaa lääkityksestä riippumatta liittyä äkkikuoleman suurentunut riski. Silti stimulanttilääkkeiden käyttöä ei suositella lapsille tai nuorille, joilla tiedetään olevan rakenteellinen sydänvika, sydänlihassairaus, vakavia sydämen rytmihäiriöitä, tai muu sydänsairaus, joka saattaa lisätä heidän herkkyyttään stimulanttilääkkeiden sympatomimeettisille vaikutuksille.

Väärinkäyttö ja kardiovaskulaariset tapahtumat. Keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden väärinkäyttöön saattaa liittyä äkkikuolemia tai muita vakavia kardiovaskulaarisia haittoja.

JJJJaaapppsssttt kirjoitti:

Pitkäaikainen käyttö (yli 12 kuukautta) lapsille ja nuorille. Metyylifenidaatin turvallisuutta ja tehoa pitkäaikaiskäytössä ei ole arvioitu järjestelmällisesti kontrolloiduissa tutkimuksissa. Metyylifenidaattihoitoa ei saa eikä tarvitse jatkaa rajattomasti. Hoito lopetetaan yleensä murrosiän aikana tai sen jälkeen. Pitkäkestoista lääkehoitoa (yli 12 kuukautta) saavien potilaiden kardiovaskulaarista tilaa, kasvua, ruokahalua, uusien psyykkisten häiriöiden ilmenemistä tai aiempien oireiden pahenemista pitää säännöllisesti seurata huolellisesti kohdissa Annostus ja antotapa sekä Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet annettujen ohjeiden mukaisesti. Potilaalla tarkkailtavat psyykkiset häiriöt on kerrottu seuraavassa ja niitä voivat olla (mutta ne eivät rajoitu vain näihin) motoriset tai äänelliset nykimisoireet (tics), aggressiivinen tai vihamielinen käytös, kiihtyneisyys, ahdistuneisuus, masennus, psykoosi, mania, harhaluulot, ärtyvyys, spontaanisuuden puute, eristäytyminen ja voimakas toimintojen toistelu (perseveraatio).

Jos lääkäri päättää jatkaa metyylifenidaatin käyttöä pidemmän aikaa (yli 12 kuukautta) lapsilla ja nuorilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, hänen pitää ajoittain arvioida lääkkeen pitkäaikaiskäytön hyödyllisyyttä potilaskohtaisesti määräämällä taukoja lääkkeen käyttöön, jotta voidaan arvioida potilaan toimintaa ilman lääkehoitoa. Metyylifenidaattihoidon keskeyttämisen vaikutuksia pitäisi tarkastella vähintään kerran vuodessa (mieluiten koulujen loma-aikaan) lapsen oireiden arvioimiseksi. Hoidolla saatu vaikutus saattaa säilyä myös silloin, kun lääkkeen käyttö lopetetaan väliaikaisesti tai kokonaan.

Käyttö aikuisille. Metyylifenidaatin käyttöä ei ole hyväksytty aikuisille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.

Käyttö iäkkäille potilaille. Metyylifenidaattia ei saa käyttää iäkkäille potilaille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.

Käyttö alle 6-vuotiaille lapsille. Metyylifenidaattia ei saa käyttää alle 6-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta ovat riittämättömät.

Sydän- ja verisuonitaudit. Kun potilaalle harkitaan stimulanttihoitoa, pitää selvittää tarkasti hänellä mahdollisesti aiemmin todetut sydänsairaudet (mukaan lukien mahdolliset suvussa esiintyneet äkilliset sydänkuolemat, selittämättömät kuolemantapaukset tai malignit rytmihäiriöt) ja potilaalle tehdään lääkärintarkastus mahdollisen sydänsairauden toteamiseksi ja tarvittaessa sydäntautilääkärin lisätutkimuksia, jos alustavat löydökset viittaavat aiemmin sairastettuun tai nyt todettavaan tällaisen sairauden mahdollisuuteen. Jos potilaalla metyylifenidaattihoidon aikana ilmenee sydänsairauteen viittaavia oireita, kuten sydämentykytystä, rasitusrintakipua, selittämätöntä pyörtyilyä, hengenahdistusta tai muita oireita, hänet pitää välittömästi ohjata sydäntautilääkärin tutkittavaksi.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä sairastavilla lapsilla ja nuorilla tehtyjen kliinisten tutkimusten tietojen analyysi osoitti, että metyylifenidaattihoitoa saaneilla potilailla voi yleisesti ilmetä diastolisen ja systolisen verenpaineen yli 10 mmHg:n muutoksia verrattuna verrokkiryhmään. Näiden kardiovaskulaarivaikutusten lyhyen ja pitkän aikavälin merkitystä lasten ja nuorten terveyteen ei tiedetä, mutta terveydellisten komplikaatioiden mahdollisuutta ei kliinisissä tutkimuksissa havaittujen vaikutusten perusteella voida sulkea pois. Varovaisuutta on noudatettava, kun hoidetaan potilasta, jonka perussairaus voi pahentua verenpaineen tai sydämen syketiheyden kohoamisesta johtuen. Ks. kohdasta Vasta-aiheet sairaudet, joissa metyylifenidaattihoito on vasta-aiheista.

Potilaan kardiovaskulaarista tilaa pitää seurata tarkoin. Verenpaine ja sydämen syketiheys kirjataan käyrästölle jokaisen annosmuutoksen yhteydessä ja vähintään kuuden kuukauden välein.

Metyylifenidaatin käyttö on vasta-aiheista tiettyjen todettujen sydän- ja verisuonitautien yhteydessä, ellei lasten sydänlääkäriä ole konsultoitu (ks. kohta Vasta-aiheet).

Äkkikuolema ja aiemmin todetut rakenteelliset sydänviat tai muut vakavat sydänsairaudet. Keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden tavanomaisten annosten käytön yhteydessä on raportoitu äkkikuolemia lapsilla, joista osalla oli rakenteellinen sydänvika tai muu vakava sydänsairaus. Eräisiin rakenteellisiin sydänvikoihin saattaa lääkityksestä riippumatta liittyä äkkikuoleman suurentunut riski. Silti stimulanttilääkkeiden käyttöä ei suositella lapsille tai nuorille, joilla tiedetään olevan rakenteellinen sydänvika, sydänlihassairaus, vakavia sydämen rytmihäiriöitä, tai muu sydänsairaus, joka saattaa lisätä heidän herkkyyttään stimulanttilääkkeiden sympatomimeettisille vaikutuksille.

Väärinkäyttö ja kardiovaskulaariset tapahtumat. Keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden väärinkäyttöön saattaa liittyä äkkikuolemia tai muita vakavia kardiovaskulaarisia haittoja.

Lue lisää

Aivoverenkiertohäiriöt. Kohdassa Vasta-aiheet kerrotaan aivoverenkiertohäiriöistä, joiden yhteydessä metyylifenidaattihoito on vasta-aiheista. Jos potilaalla on muita riskitekijöitä (kuten aiemmin todettu sydän- ja verisuonitauti, samanaikaisesti käytettävä verenpainetta kohottava lääkitys) ja hänelle aloitetaan metyylifenidaattihoito, potilaan neurologiset oireet ja merkit pitää arvioida jokaisella lääkärissä käynnillä.

Aivojen verisuonitulehdus näyttää olevan erittäin harvinainen idiosynkraattinen reaktio, joka voi ilmetä kun potilas altistuu metyylifenidaatille. On vain vähän näyttöä siitä, että suuremman riskin omaavat potilaat voidaan tunnistaa, ja oireiden ilmeneminen voi olla ensimmäinen viittaus taustalla olevaan sairauteen. Aikaisessa vaiheessa tehty diagnoosi, joka perustuu voimakkaaseen epäilyyn, voi mahdollistaa metyylifenidaattihoidon nopean lopettamisen ja taudin varhaisen hoidon. Taudin mahdollisuutta pitää punnita jokaisen sellaisen potilaan kohdalla, jolla ilmenee metyylifenidaattihoidon aikana uusia neurologisia oireita, jotka sopivat aivoiskemiaan. Tällaisia oireita voivat olla kova päänsärky, tunnottomuus, heikkous, halvaus ja koordinaation, näön, puheen, kielen tai muistin heikentyminen.

Metyylifenidaattihoito ei ole vasta-aiheista hemiplegistä CP-oireyhtymää sairastaville.

Psyykkiset häiriöt. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liittyy usein muita psyykkisiä häiriöitä ja ne on otettava huomioon stimulanttihoitoa määrättäessä. Jos psyykkisiä oireita ilmenee tai aiemmin todetun psyykkisen häiriön oireet pahenevat, metyylifenidaattia ei pidä antaa elleivät hoidosta saatavat hyödyt ole suuremmat kuin potilaalle mahdollisesti hoidosta aiheutuvat haitat.

Potilas on tutkittava uusien tai pahentuneiden psyykkisten häiriöiden varalta jokaisen annosmuutoksen yhteydessä, vähintään kuuden kuukauden välein ja jokaisella lääkärissä käynnillä. Hoidon lopettaminen voi olla asianmukaista.

Psykoottisten tai maanisten oireiden paheneminen. Metyylifenidaatin antaminen psykoottisille potilaille voi pahentaa käytös- ja ajatushäiriöoireita.

Uusien psykoottisten tai maanisten oireiden ilmeneminen. Tavanomaisilla annoksilla metyylifenidaattihoito voi aiheuttaa psykoottisia tai maanisia oireita (näkö/maku/kuuloharhat ja harhaluulot) lapsille ja nuorille, joilla ei aiemmin ole esiintynyt psykoottista sairautta tai maniaa. Jos maanisia tai psykoottisia oireita ilmenee, niiden mahdollinen yhteys metyylifenidaattiin on otettava huomioon ja hoidon lopettaminen voi olla asianmukaista.

Aggressiivisuus tai vihamielinen käytös. Stimulanttihoito voi aiheuttaa uutta tai pahentuvaa aggressiivisuutta tai vihamielistä käytöstä. Potilaan huolellinen seuranta aggressiivisen käytöksen tai vihamielisyyden ilmenemisen tai pahenemisen varalta on aiheellista metyylifenidaattihoidon alussa, jokaisen annosmuutoksen yhteydessä, vähintään kuuden kuukauden välein ja jokaisella lääkärissä käynnillä. Lääkärin pitää arvioida annostuksen muuttamisen tarve, jos potilaalla ilmenee käytöksen muutoksia.

Itsemurhataipumus. Hoitavan lääkärin pitää tutkia välittömästi potilaat, joilla ilmenee itsemurha-ajatuksia tai itsetuhoista käyttäytymistä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön lääkehoidon aikana. Taustalla olevan psyykkisen sairauden pahenemista ja sen mahdollista yhteyttä metyylifenidaattihoitoon pitää pohtia. Taustalla olevan psyykkisen sairauden hoito voi olla tarpeen ja metyylifenidaattihoidon mahdollista lopettamista pitää harkita.

Nykimishäiriöt (tics). Metyylifenidaatin käyttöön voi liittyä motorista tai verbaalista nykimistä tai näiden oireiden pahenemista. Touretten oireyhtymän pahenemista on myös raportoitu. Siksi suvussa mahdollisesti esiintyneet oireet on arvioitava ja lapsi on arvioitava kliinisesti nykimisoireiden ja Touretten oireyhtymän varalta ennen metyylifenidaattilääkityksen käyttöä. Potilaita on seurattava säännöllisesti uusien tai pahenevien nykimisoireiden varalta metyylifenidaattihoidon aikana. Seuranta on aiheellista jokaisen annosmuutoksen yhteydessä ja vähintään kuuden kuukauden välein tai jokaisella lääkärissä käynnillä.

Ahdistuneisuus, kiihtyneisyys tai jännittyneisyys. Metyylifenidaatin käyttöön voi liittyä ahdistuneisuuden, kiihtyneisyyden tai jännittyneisyyden pahenemista. Potilaat on arvioitava kliinisesti ahdistuneisuuden, kiihtyneisyyden ja jännittyneisyyden varalta ennen metyylifenidaattilääkityksen käyttöä. Potilaita on seurattava säännöllisesti uusien tai pahenevien oireiden varalta hoidon aikana, jokaisen annosmuutoksen yhteydessä ja vähintään kuuden kuukauden välein tai jokaisella lääkärissä käynnillä.

JJJaaapppssktttk kirjoitti:

Aivoverenkiertohäiriöt. Kohdassa Vasta-aiheet kerrotaan aivoverenkiertohäiriöistä, joiden yhteydessä metyylifenidaattihoito on vasta-aiheista. Jos potilaalla on muita riskitekijöitä (kuten aiemmin todettu sydän- ja verisuonitauti, samanaikaisesti käytettävä verenpainetta kohottava lääkitys) ja hänelle aloitetaan metyylifenidaattihoito, potilaan neurologiset oireet ja merkit pitää arvioida jokaisella lääkärissä käynnillä.

Aivojen verisuonitulehdus näyttää olevan erittäin harvinainen idiosynkraattinen reaktio, joka voi ilmetä kun potilas altistuu metyylifenidaatille. On vain vähän näyttöä siitä, että suuremman riskin omaavat potilaat voidaan tunnistaa, ja oireiden ilmeneminen voi olla ensimmäinen viittaus taustalla olevaan sairauteen. Aikaisessa vaiheessa tehty diagnoosi, joka perustuu voimakkaaseen epäilyyn, voi mahdollistaa metyylifenidaattihoidon nopean lopettamisen ja taudin varhaisen hoidon. Taudin mahdollisuutta pitää punnita jokaisen sellaisen potilaan kohdalla, jolla ilmenee metyylifenidaattihoidon aikana uusia neurologisia oireita, jotka sopivat aivoiskemiaan. Tällaisia oireita voivat olla kova päänsärky, tunnottomuus, heikkous, halvaus ja koordinaation, näön, puheen, kielen tai muistin heikentyminen.

Metyylifenidaattihoito ei ole vasta-aiheista hemiplegistä CP-oireyhtymää sairastaville.

Psyykkiset häiriöt. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liittyy usein muita psyykkisiä häiriöitä ja ne on otettava huomioon stimulanttihoitoa määrättäessä. Jos psyykkisiä oireita ilmenee tai aiemmin todetun psyykkisen häiriön oireet pahenevat, metyylifenidaattia ei pidä antaa elleivät hoidosta saatavat hyödyt ole suuremmat kuin potilaalle mahdollisesti hoidosta aiheutuvat haitat.

Potilas on tutkittava uusien tai pahentuneiden psyykkisten häiriöiden varalta jokaisen annosmuutoksen yhteydessä, vähintään kuuden kuukauden välein ja jokaisella lääkärissä käynnillä. Hoidon lopettaminen voi olla asianmukaista.

Psykoottisten tai maanisten oireiden paheneminen. Metyylifenidaatin antaminen psykoottisille potilaille voi pahentaa käytös- ja ajatushäiriöoireita.

Uusien psykoottisten tai maanisten oireiden ilmeneminen. Tavanomaisilla annoksilla metyylifenidaattihoito voi aiheuttaa psykoottisia tai maanisia oireita (näkö/maku/kuuloharhat ja harhaluulot) lapsille ja nuorille, joilla ei aiemmin ole esiintynyt psykoottista sairautta tai maniaa. Jos maanisia tai psykoottisia oireita ilmenee, niiden mahdollinen yhteys metyylifenidaattiin on otettava huomioon ja hoidon lopettaminen voi olla asianmukaista.

Aggressiivisuus tai vihamielinen käytös. Stimulanttihoito voi aiheuttaa uutta tai pahentuvaa aggressiivisuutta tai vihamielistä käytöstä. Potilaan huolellinen seuranta aggressiivisen käytöksen tai vihamielisyyden ilmenemisen tai pahenemisen varalta on aiheellista metyylifenidaattihoidon alussa, jokaisen annosmuutoksen yhteydessä, vähintään kuuden kuukauden välein ja jokaisella lääkärissä käynnillä. Lääkärin pitää arvioida annostuksen muuttamisen tarve, jos potilaalla ilmenee käytöksen muutoksia.

Itsemurhataipumus. Hoitavan lääkärin pitää tutkia välittömästi potilaat, joilla ilmenee itsemurha-ajatuksia tai itsetuhoista käyttäytymistä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön lääkehoidon aikana. Taustalla olevan psyykkisen sairauden pahenemista ja sen mahdollista yhteyttä metyylifenidaattihoitoon pitää pohtia. Taustalla olevan psyykkisen sairauden hoito voi olla tarpeen ja metyylifenidaattihoidon mahdollista lopettamista pitää harkita.

Nykimishäiriöt (tics). Metyylifenidaatin käyttöön voi liittyä motorista tai verbaalista nykimistä tai näiden oireiden pahenemista. Touretten oireyhtymän pahenemista on myös raportoitu. Siksi suvussa mahdollisesti esiintyneet oireet on arvioitava ja lapsi on arvioitava kliinisesti nykimisoireiden ja Touretten oireyhtymän varalta ennen metyylifenidaattilääkityksen käyttöä. Potilaita on seurattava säännöllisesti uusien tai pahenevien nykimisoireiden varalta metyylifenidaattihoidon aikana. Seuranta on aiheellista jokaisen annosmuutoksen yhteydessä ja vähintään kuuden kuukauden välein tai jokaisella lääkärissä käynnillä.

Ahdistuneisuus, kiihtyneisyys tai jännittyneisyys. Metyylifenidaatin käyttöön voi liittyä ahdistuneisuuden, kiihtyneisyyden tai jännittyneisyyden pahenemista. Potilaat on arvioitava kliinisesti ahdistuneisuuden, kiihtyneisyyden ja jännittyneisyyden varalta ennen metyylifenidaattilääkityksen käyttöä. Potilaita on seurattava säännöllisesti uusien tai pahenevien oireiden varalta hoidon aikana, jokaisen annosmuutoksen yhteydessä ja vähintään kuuden kuukauden välein tai jokaisella lääkärissä käynnillä.

Lue lisää

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön muodot. Metyylifenidaatin käytössä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoitoon on oltava erityisen varovainen, jos potilaalla on samanaikainen kaksisuuntainen mielialahäiriö (mukaan lukien hoitamaton tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö tai muu kaksisuuntaisen mielialahäiriön muoto), koska tällaisilla potilailla sekamuotoisen tai maanisen jakson nopea kehittyminen on mahdollista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista potilaat, joilla on samanaikaisia masennusoireita, pitäisi tutkia riittävän tarkasti sen selvittämiseksi, onko heillä kaksisuuntaisen mielialahäiriön riski. Tällaiseen tutkimukseen pitäisi kuulua yksityiskohtainen psykiatristen taustatietojen, kuten suvussa aiemmin esiintyneiden itsemurhien, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen, tarkka selvittäminen. Näiden potilaiden tarkka ja säännöllinen seuranta on erittäin tärkeää (ks. kohta Psyykkiset häiriöt sekä kohta Annostus ja antotapa). Potilaita on seurattava oireiden varalta jokaisen annosmuutoksen yhteydessä, vähintään kuuden kuukauden välein ja jokaisella lääkärissä käynnillä.

Kasvu. Lapsilla on metyylifenidaatin pitkäaikaiskäytön yhteydessä ilmoitettu hieman hidastunutta painonkehitystä ja pituuskasvun hidastumista.

Metyylifenidaatin vaikutusta lapsen lopulliseen pituuteen ja painoon ei tiedetä ja sitä tutkitaan parhaillaan.

Potilaan kasvua pitää seurata metyylifenidaattihoidon aikana, ja pituus, paino ja ruokahalu pitää kirjata vähintään kuuden kuukauden välein lapsen kasvukäyrästöön. Jos potilas ei kasva tai hänen painonsa ei nouse odotusten mukaisesti, hoito voidaan joutua tilapäisesti keskeyttämään.

Kouristuskohtaukset. Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä metyylifenidaattia epilepsiaa sairastaville. Metyylifenidaatti saattaa madaltaa kouristuskynnystä potilailla, joilla on aiemmin esiintynyt kouristuksia, potilailla, joilla on ollut EEG-poikkeamia ilman kouristuskohtauksia, ja harvoin potilailla, joilla ei ole ollut kouristuskohtauksia tai EEG-poikkeamia. Jos kouristuskohtauksia ilmenee aiempaa useammin tai ensimmäistä kertaa, metyylifenidaatin käyttö on lopetettava.

Väärinkäyttö, virheellinen käyttö ja päihdekäyttöön luovuttaminen. Potilaita pitää seurata tarkoin metyylifenidaatin mahdollisen päihdekäyttöön luovuttamisen, virheellisen ja väärinkäytön riskin varalta.

Metyylifenidaattia pitää käyttää varoen potilaille, joilla on todettu lääkeaine- tai alkoholiriippuvuus, koska käyttöön voi liittyä väärinkäytön, virheellisen käytön ja päihdekäyttöön luovuttamisen mahdollisuus.

Pitkäaikainen metyylifenidaatin väärinkäyttö voi aiheuttaa huomattavan toleranssin ja psyykkistä riippuvuutta, johon liittyy eriasteista epänormaalia käyttäytymistä. Psykoottisia episodeja voi ilmetä, etenkin parenteraalisen väärinkäytön yhteydessä.

Potilaan ikä, väärinkäyttöön liittyvät riskitekijät (kuten samanaikaisesti sairastettava uhmakkuus- tai käytöshäiriö ja kaksisuuntainen mielialahäiriö), aiempi tai nykyinen päihteiden väärinkäyttö pitäisi ottaa huomioon, kun harkitaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoitovaihtoehtoja. Tunne-elämältään epävakaiden, kuten aiemmin lääke- tai alkoholiriippuvuudesta kärsineiden potilaiden kohdalla on noudatettava varovaisuutta, koska tällaiset potilaat saattavat suurentaa annosta oma-aloitteisesti.

Metyylifenidaatti ja muut stimulantit eivät välttämättä sovi sellaisille potilaille, joilla on suuri päihteiden väärinkäytön riski ja heidän kohdallaan pitää harkita muuta kuin stimulanttihoitoa.

Hoidon lopettaminen. Lääkehoidon lopettamista on seurattava tarkoin, koska se voi tuoda esiin taustalla olevan masennuksen samoin kuin kroonisen ylivilkkauden. Jotkut potilaat saattavat tarvita pitkäaikaista seurantaa.

Väärinkäytön lopettamista on seurattava tarkoin, koska vaikeaa masennusta voi ilmetä.

Väsymystilat. Metyylifenidaattia ei saa käyttää normaalien väsymystilojen ehkäisyyn eikä hoitoon.

Apuaineet: galaktoosi-intoleranssi. Tämä valmiste sisältää laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö, ei pidä käyttää tätä lääkettä.

Metyylifenidaattilääkemuodon valinta. Hoitava lääkäri valitsee hoitoon käytettävän metyylifenidaattivalmisteen ja lääkemuodon potilaskohtaisesti, ja valinta riippuu vaikutuksen halutusta kestosta.

Lääkeaineiden seulonta. Tämä valmiste sisältää metyylifenidaattia, joka voi aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen amfetamiineille laboratoriokokeissa ja erityisesti immuunimääritysseulontatesteissä.

Munuaisten ja maksan vajaatoiminta. Metyylifenidaatin käytöstä potilaille, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, ei ole kokemusta.

Hematologiset vaikutukset. Metyylifenidaatin turvallisuutta pitkäaikaiskäytössä ei täysin tunneta. Jos potilaalle kehittyy leukopenia, trombosytopenia, anemia tai muita muutoksia, kuten vakavaan munuais- tai maksasairauteen viittaavia muutoksia, hoidon keskeyttämistä pitää harkita.

jaaapppstk kirjoitti:

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön muodot. Metyylifenidaatin käytössä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoitoon on oltava erityisen varovainen, jos potilaalla on samanaikainen kaksisuuntainen mielialahäiriö (mukaan lukien hoitamaton tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö tai muu kaksisuuntaisen mielialahäiriön muoto), koska tällaisilla potilailla sekamuotoisen tai maanisen jakson nopea kehittyminen on mahdollista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista potilaat, joilla on samanaikaisia masennusoireita, pitäisi tutkia riittävän tarkasti sen selvittämiseksi, onko heillä kaksisuuntaisen mielialahäiriön riski. Tällaiseen tutkimukseen pitäisi kuulua yksityiskohtainen psykiatristen taustatietojen, kuten suvussa aiemmin esiintyneiden itsemurhien, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen, tarkka selvittäminen. Näiden potilaiden tarkka ja säännöllinen seuranta on erittäin tärkeää (ks. kohta Psyykkiset häiriöt sekä kohta Annostus ja antotapa). Potilaita on seurattava oireiden varalta jokaisen annosmuutoksen yhteydessä, vähintään kuuden kuukauden välein ja jokaisella lääkärissä käynnillä.

Kasvu. Lapsilla on metyylifenidaatin pitkäaikaiskäytön yhteydessä ilmoitettu hieman hidastunutta painonkehitystä ja pituuskasvun hidastumista.

Metyylifenidaatin vaikutusta lapsen lopulliseen pituuteen ja painoon ei tiedetä ja sitä tutkitaan parhaillaan.

Potilaan kasvua pitää seurata metyylifenidaattihoidon aikana, ja pituus, paino ja ruokahalu pitää kirjata vähintään kuuden kuukauden välein lapsen kasvukäyrästöön. Jos potilas ei kasva tai hänen painonsa ei nouse odotusten mukaisesti, hoito voidaan joutua tilapäisesti keskeyttämään.

Kouristuskohtaukset. Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä metyylifenidaattia epilepsiaa sairastaville. Metyylifenidaatti saattaa madaltaa kouristuskynnystä potilailla, joilla on aiemmin esiintynyt kouristuksia, potilailla, joilla on ollut EEG-poikkeamia ilman kouristuskohtauksia, ja harvoin potilailla, joilla ei ole ollut kouristuskohtauksia tai EEG-poikkeamia. Jos kouristuskohtauksia ilmenee aiempaa useammin tai ensimmäistä kertaa, metyylifenidaatin käyttö on lopetettava.

Väärinkäyttö, virheellinen käyttö ja päihdekäyttöön luovuttaminen. Potilaita pitää seurata tarkoin metyylifenidaatin mahdollisen päihdekäyttöön luovuttamisen, virheellisen ja väärinkäytön riskin varalta.

Metyylifenidaattia pitää käyttää varoen potilaille, joilla on todettu lääkeaine- tai alkoholiriippuvuus, koska käyttöön voi liittyä väärinkäytön, virheellisen käytön ja päihdekäyttöön luovuttamisen mahdollisuus.

Pitkäaikainen metyylifenidaatin väärinkäyttö voi aiheuttaa huomattavan toleranssin ja psyykkistä riippuvuutta, johon liittyy eriasteista epänormaalia käyttäytymistä. Psykoottisia episodeja voi ilmetä, etenkin parenteraalisen väärinkäytön yhteydessä.

Potilaan ikä, väärinkäyttöön liittyvät riskitekijät (kuten samanaikaisesti sairastettava uhmakkuus- tai käytöshäiriö ja kaksisuuntainen mielialahäiriö), aiempi tai nykyinen päihteiden väärinkäyttö pitäisi ottaa huomioon, kun harkitaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoitovaihtoehtoja. Tunne-elämältään epävakaiden, kuten aiemmin lääke- tai alkoholiriippuvuudesta kärsineiden potilaiden kohdalla on noudatettava varovaisuutta, koska tällaiset potilaat saattavat suurentaa annosta oma-aloitteisesti.

Metyylifenidaatti ja muut stimulantit eivät välttämättä sovi sellaisille potilaille, joilla on suuri päihteiden väärinkäytön riski ja heidän kohdallaan pitää harkita muuta kuin stimulanttihoitoa.

Hoidon lopettaminen. Lääkehoidon lopettamista on seurattava tarkoin, koska se voi tuoda esiin taustalla olevan masennuksen samoin kuin kroonisen ylivilkkauden. Jotkut potilaat saattavat tarvita pitkäaikaista seurantaa.

Väärinkäytön lopettamista on seurattava tarkoin, koska vaikeaa masennusta voi ilmetä.

Väsymystilat. Metyylifenidaattia ei saa käyttää normaalien väsymystilojen ehkäisyyn eikä hoitoon.

Apuaineet: galaktoosi-intoleranssi. Tämä valmiste sisältää laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö, ei pidä käyttää tätä lääkettä.

Metyylifenidaattilääkemuodon valinta. Hoitava lääkäri valitsee hoitoon käytettävän metyylifenidaattivalmisteen ja lääkemuodon potilaskohtaisesti, ja valinta riippuu vaikutuksen halutusta kestosta.

Lääkeaineiden seulonta. Tämä valmiste sisältää metyylifenidaattia, joka voi aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen amfetamiineille laboratoriokokeissa ja erityisesti immuunimääritysseulontatesteissä.

Munuaisten ja maksan vajaatoiminta. Metyylifenidaatin käytöstä potilaille, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, ei ole kokemusta.

Hematologiset vaikutukset. Metyylifenidaatin turvallisuutta pitkäaikaiskäytössä ei täysin tunneta. Jos potilaalle kehittyy leukopenia, trombosytopenia, anemia tai muita muutoksia, kuten vakavaan munuais- tai maksasairauteen viittaavia muutoksia, hoidon keskeyttämistä pitää harkita.

Lue lisää

Maha-suolikanavan tukkeumat. Koska Concerta-tabletti ei muotoudu eikä juurikaan muuta muotoaan maha-suolikanavassa, sitä ei tavallisesti pidä antaa potilaille, joiden maha-suolikanavassa on vaikea ahtauma (sairauden tai hoidon vuoksi) tai joilla on dysfagia tai huomattavia vaikeuksia niellä tabletteja. Harvinaisissa tapauksissa potilailla, joilla on todettu kuroumia, on ilmoitettu ahtaumaoireita muotoutumattomien depotvalmisteiden käytön yhteydessä.

Koska kyseessä on depottabletti, Concerta-valmistetta saa antaa ainoastaan potilaille, jotka kykenevät nielemään tabletin kokonaisena. Potilaille pitää kertoa, että Concerta on nieltävä kokonaisena nesteen kera. Tabletteja ei saa pureskella, jakaa eikä murskata. Lääkeaine on liukenemattomassa kuoressa, joka on suunniteltu vapauttamaan lääkeainetta tietyllä nopeudella. Tabletin kuori poistuu elimistöstä, eikä potilaan tarvitse huolestua, vaikka hän joskus huomaisikin ulosteessaan jotain tabletin näköistä.

Jjaappsstkk kirjoitti:

Maha-suolikanavan tukkeumat. Koska Concerta-tabletti ei muotoudu eikä juurikaan muuta muotoaan maha-suolikanavassa, sitä ei tavallisesti pidä antaa potilaille, joiden maha-suolikanavassa on vaikea ahtauma (sairauden tai hoidon vuoksi) tai joilla on dysfagia tai huomattavia vaikeuksia niellä tabletteja. Harvinaisissa tapauksissa potilailla, joilla on todettu kuroumia, on ilmoitettu ahtaumaoireita muotoutumattomien depotvalmisteiden käytön yhteydessä.

Koska kyseessä on depottabletti, Concerta-valmistetta saa antaa ainoastaan potilaille, jotka kykenevät nielemään tabletin kokonaisena. Potilaille pitää kertoa, että Concerta on nieltävä kokonaisena nesteen kera. Tabletteja ei saa pureskella, jakaa eikä murskata. Lääkeaine on liukenemattomassa kuoressa, joka on suunniteltu vapauttamaan lääkeainetta tietyllä nopeudella. Tabletin kuori poistuu elimistöstä, eikä potilaan tarvitse huolestua, vaikka hän joskus huomaisikin ulosteessaan jotain tabletin näköistä.

Lue lisää

Yhteisvaikutukset

Farmakokineettiset yhteisvaikutukset.

Ei tiedetä, miten metyylifenidaatti saattaa vaikuttaa samanaikaisesti annettavien lääkkeiden pitoisuuksiin plasmassa. Varovaisuutta on siksi syytä noudattaa, kun metyylifenidaattia käytetään yhdessä muiden lääkkeiden kanssa ja erityisesti silloin, jos näiden lääkkeiden terapeuttinen alue on kapea.

Sytokromi P450-entsyymit eivät osallistu metyylifenidaatin metaboliaan kliinisesti merkittävässä määrin. Sytokromi P450:n indusorien ja estäjien ei odoteta vaikuttavan merkittävästi metyylifenidaatin farmakokinetiikkaan. Käänteisesti metyylifenidaatin d- ja l-enantiomeerit eivät myöskään merkittävästi estä sytokromi P450 1A2:ta, 2C8:aa, 2C9:ää, 2C19:ää, 2D6:ta, 2E1:tä tai 3A:ta.

On kuitenkin olemassa viitteitä siitä, että metyylifenidaatti saattaa estää kumariiniantikoagulanttien, antikonvulsanttien (esim. fenobarbitaalin, fenytoiinin, primidonin) ja joidenkin masennuslääkkeiden (trisyklisten masennuslääkkeiden ja selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien) metaboliaa. Kun metyylifenidaattihoito aloitetaan tai lopetetaan, voi olla tarpeen muuttaa näiden samanaikaisesti käytettävien lääkkeiden annostusta ja määrittää plasman lääkeainepitoisuus (ja kumariinin osalta hyytymisajan).

Farmakodynaamiset yhteisvaikutukset.

Verenpainelääkkeet. Metyylifenidaatti voi heikentää verenpainelääkkeiden vaikutusta.

Käyttö verenpainetta kohottavien lääkkeiden kanssa. Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä metyylifenidaattia muiden myös verenpainetta kohottavien lääkkeiden kanssa (ks. myös kohdat joissa kerrotaan kardiovaskulaarisista ja aivoverenkiertohäiriöistä kohdassa Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Mahdollisen verenpainekriisin vaaran vuoksi metyylifenidaatin käyttö on vasta-aiheista potilaille, joita hoidetaan (parhaillaan tai edeltävien kahden viikon aikana) epäselektiivisillä irreversiibeleillä MAO:n estäjillä (ks. kohta Vasta-aiheet).

Alkoholi. Alkoholi voi pahentaa psykoaktiivisten lääkkeiden, myös metyylifenidaatin, keskushermostoon kohdistuvia haittavaikutuksia. Siksi potilaiden on suositeltavaa olla käyttämättä alkoholia hoidon aikana.

Halogenoidut anesteetit. Kirurgisen toimenpiteen aikana on verenpaineen äkillisen kohoamisen riski. Jos potilaalle on suunniteltu kirurginen toimenpide, metyylifenidaattihoito pitäisi keskeyttää toimenpidepäiväksi.

Keskushermostoon vaikuttavat alfa-2-agonistit (esim. klonidiini). Vakavia haittavaikutuksia, mukaan lukien äkkikuolemia, on raportoitu, kun metyylifenidaattia on käytetty samanaikaisesti klonidiinin kanssa. Metyylifenidaatin ja klonidiinin tai muiden keskushermostoon vaikuttavien alfa-2-agonistien yhteiskäytön turvallisuutta ei ole järjestelmällisesti arvioitu.

Dopaminergiset lääkkeet. Varovaisuutta suositellaan noudatettavaksi, kun metyylifenidaattia käytetään samanaikaisesti dopaminergisten lääkkeiden, kuten psykoosilääkkeiden, kanssa. Koska metyylifenidaatin hallitseva vaikutusmekanismi on solun ulkopuolisen dopamiinipitoisuuden kohottaminen, metyylifenidaatin käyttöön saattaa liittyä farmakodynaamisia yhteisvaikutuksia, kun sitä annetaan samanaikaisesti suorien ja epäsuorien dopamiiniagonistien kanssa (mukaan lukien dopa ja trisykliset masennuslääkkeet) tai yhdessä dopamiiniantagonisteja sisältävien psykoosilääkkeiden kanssa.

Jjaappsttk kirjoitti:

Yhteisvaikutukset

Farmakokineettiset yhteisvaikutukset.

Ei tiedetä, miten metyylifenidaatti saattaa vaikuttaa samanaikaisesti annettavien lääkkeiden pitoisuuksiin plasmassa. Varovaisuutta on siksi syytä noudattaa, kun metyylifenidaattia käytetään yhdessä muiden lääkkeiden kanssa ja erityisesti silloin, jos näiden lääkkeiden terapeuttinen alue on kapea.

Sytokromi P450-entsyymit eivät osallistu metyylifenidaatin metaboliaan kliinisesti merkittävässä määrin. Sytokromi P450:n indusorien ja estäjien ei odoteta vaikuttavan merkittävästi metyylifenidaatin farmakokinetiikkaan. Käänteisesti metyylifenidaatin d- ja l-enantiomeerit eivät myöskään merkittävästi estä sytokromi P450 1A2:ta, 2C8:aa, 2C9:ää, 2C19:ää, 2D6:ta, 2E1:tä tai 3A:ta.

On kuitenkin olemassa viitteitä siitä, että metyylifenidaatti saattaa estää kumariiniantikoagulanttien, antikonvulsanttien (esim. fenobarbitaalin, fenytoiinin, primidonin) ja joidenkin masennuslääkkeiden (trisyklisten masennuslääkkeiden ja selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien) metaboliaa. Kun metyylifenidaattihoito aloitetaan tai lopetetaan, voi olla tarpeen muuttaa näiden samanaikaisesti käytettävien lääkkeiden annostusta ja määrittää plasman lääkeainepitoisuus (ja kumariinin osalta hyytymisajan).

Farmakodynaamiset yhteisvaikutukset.

Verenpainelääkkeet. Metyylifenidaatti voi heikentää verenpainelääkkeiden vaikutusta.

Käyttö verenpainetta kohottavien lääkkeiden kanssa. Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä metyylifenidaattia muiden myös verenpainetta kohottavien lääkkeiden kanssa (ks. myös kohdat joissa kerrotaan kardiovaskulaarisista ja aivoverenkiertohäiriöistä kohdassa Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Mahdollisen verenpainekriisin vaaran vuoksi metyylifenidaatin käyttö on vasta-aiheista potilaille, joita hoidetaan (parhaillaan tai edeltävien kahden viikon aikana) epäselektiivisillä irreversiibeleillä MAO:n estäjillä (ks. kohta Vasta-aiheet).

Alkoholi. Alkoholi voi pahentaa psykoaktiivisten lääkkeiden, myös metyylifenidaatin, keskushermostoon kohdistuvia haittavaikutuksia. Siksi potilaiden on suositeltavaa olla käyttämättä alkoholia hoidon aikana.

Halogenoidut anesteetit. Kirurgisen toimenpiteen aikana on verenpaineen äkillisen kohoamisen riski. Jos potilaalle on suunniteltu kirurginen toimenpide, metyylifenidaattihoito pitäisi keskeyttää toimenpidepäiväksi.

Keskushermostoon vaikuttavat alfa-2-agonistit (esim. klonidiini). Vakavia haittavaikutuksia, mukaan lukien äkkikuolemia, on raportoitu, kun metyylifenidaattia on käytetty samanaikaisesti klonidiinin kanssa. Metyylifenidaatin ja klonidiinin tai muiden keskushermostoon vaikuttavien alfa-2-agonistien yhteiskäytön turvallisuutta ei ole järjestelmällisesti arvioitu.

Dopaminergiset lääkkeet. Varovaisuutta suositellaan noudatettavaksi, kun metyylifenidaattia käytetään samanaikaisesti dopaminergisten lääkkeiden, kuten psykoosilääkkeiden, kanssa. Koska metyylifenidaatin hallitseva vaikutusmekanismi on solun ulkopuolisen dopamiinipitoisuuden kohottaminen, metyylifenidaatin käyttöön saattaa liittyä farmakodynaamisia yhteisvaikutuksia, kun sitä annetaan samanaikaisesti suorien ja epäsuorien dopamiiniagonistien kanssa (mukaan lukien dopa ja trisykliset masennuslääkkeet) tai yhdessä dopamiiniantagonisteja sisältävien psykoosilääkkeiden kanssa.

Lue lisää

Raskaus ja imetys

Raskaus. Tietoja metyylifenidaatin käytöstä raskaana oleville naisille on vähän.

Vastasyntyneen kardiorespiratorista toksisuutta ja erityisesti sikiön takykardiaa ja hengitysvaikeuksia on ilmoitettu spontaaniraporteissa.

Eläinkokeet osoittavat reproduktiivista toksisuutta vain emolle toksisilla annoksilla (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Metyylifenidaatin käyttöä ei suositella raskauden aikana, ellei lääkäri totea hoidon siirtämisen saattavan aiheuttaa suuremman riskin raskaudelle.

Imetys. Metyylifenidaattia on löydetty metyylifenidaattihoitoa saaneen naisen äidinmaidosta.

Yhdessä tapauksessa imeväisikäisellä lapsella todettiin yksilöimätöntä painon laskua altistuksen aikana, mutta lapsi toipui ja paino nousi sen jälkeen, kun äiti lopetti metyylifenidaattihoidon. Mahdollista riskiä imetettävälle lapselle ei voida sulkea pois.

Päätös lopettaa imettäminen tai lopettaa metyylifenidaattihoito tai pidättyä metyylifenidaattihoidosta on tehtävä ottaen huomioon imetyksestä koituva hyöty lapselle ja lääkehoidosta koituva hyöty äidille.
Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Metyylifenidaatti voi aiheuttaa huimausta, uneliaisuutta ja näköhäiriöitä, mukaan lukien akkomodaatiovaikeuksia, kahtena näkemistä ja näön hämärtymistä. Sillä voi olla kohtalainen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Potilasta pitää varoittaa näistä mahdollisista vaikutuksista ja häntä on kehotettava välttämään mahdollisesti vaaraa aiheuttavia toimia, kuten ajamista tai koneiden käyttöä, jos hänellä ilmenee tällaisia vaikutuksia.
Haittavaikutukset

Seuraavaan taulukkoon on sisällytetty Concerta-valmisteen kliinisissä tutkimuksissa havaitut ja myyntiluvan saamisen jälkeisen käytön yhteydessä ilmoitetut haittavaikutukset ja muilla metyylifenidaattihydrokloridivalmisteilla ilmoitetut haittavaikutukset. Jos Concerta-valmisteella ilmoitettujen ja metyylifenidaattivalmisteilla ilmoitettujen haittavaikutusten esiintymistiheyksissä oli eroja, valittiin molemmista tietokannoista se, jossa esiintymistiheys oli suurempi.

Esiintymistiheydet:
hyvin yleinen (≥1/10)
yleinen (≥1/100,  

jjaapppstttkk kirjoitti:

Raskaus ja imetys

Raskaus. Tietoja metyylifenidaatin käytöstä raskaana oleville naisille on vähän.

Vastasyntyneen kardiorespiratorista toksisuutta ja erityisesti sikiön takykardiaa ja hengitysvaikeuksia on ilmoitettu spontaaniraporteissa.

Eläinkokeet osoittavat reproduktiivista toksisuutta vain emolle toksisilla annoksilla (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Metyylifenidaatin käyttöä ei suositella raskauden aikana, ellei lääkäri totea hoidon siirtämisen saattavan aiheuttaa suuremman riskin raskaudelle.

Imetys. Metyylifenidaattia on löydetty metyylifenidaattihoitoa saaneen naisen äidinmaidosta.

Yhdessä tapauksessa imeväisikäisellä lapsella todettiin yksilöimätöntä painon laskua altistuksen aikana, mutta lapsi toipui ja paino nousi sen jälkeen, kun äiti lopetti metyylifenidaattihoidon. Mahdollista riskiä imetettävälle lapselle ei voida sulkea pois.

Päätös lopettaa imettäminen tai lopettaa metyylifenidaattihoito tai pidättyä metyylifenidaattihoidosta on tehtävä ottaen huomioon imetyksestä koituva hyöty lapselle ja lääkehoidosta koituva hyöty äidille.
Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Metyylifenidaatti voi aiheuttaa huimausta, uneliaisuutta ja näköhäiriöitä, mukaan lukien akkomodaatiovaikeuksia, kahtena näkemistä ja näön hämärtymistä. Sillä voi olla kohtalainen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Potilasta pitää varoittaa näistä mahdollisista vaikutuksista ja häntä on kehotettava välttämään mahdollisesti vaaraa aiheuttavia toimia, kuten ajamista tai koneiden käyttöä, jos hänellä ilmenee tällaisia vaikutuksia.
Haittavaikutukset

Seuraavaan taulukkoon on sisällytetty Concerta-valmisteen kliinisissä tutkimuksissa havaitut ja myyntiluvan saamisen jälkeisen käytön yhteydessä ilmoitetut haittavaikutukset ja muilla metyylifenidaattihydrokloridivalmisteilla ilmoitetut haittavaikutukset. Jos Concerta-valmisteella ilmoitettujen ja metyylifenidaattivalmisteilla ilmoitettujen haittavaikutusten esiintymistiheyksissä oli eroja, valittiin molemmista tietokannoista se, jossa esiintymistiheys oli suurempi.

Esiintymistiheydet:
hyvin yleinen (≥1/10)
yleinen (≥1/100,  

Lue lisää

Elinjärjestelmä Esiintymistiheys Haittavaikutus
Infektiot Yleinen Nasofaryngiitti
Veri ja imukudos Hyvin harvinainen Anemia, leukopenia, trombosytopenia, trombosytopeeninen purppura
Tuntematon Pansytopenia
Immuunijärjestelmä Melko harvinainen Yliherkkyysreaktiot, kuten angioedeema, anafylaktiset reaktiot, aurikulaarinen turvotus, vesikellot, hilseilyoireet, nokkosihottuma, kutina, ihottumat ja äkillinen ihottuma
Aineenvaihdunta ja ravitsemus* Yleinen Ruokahaluttomuus, heikentynyt ruokahalu, hieman heikentynyt painonkehitys ja pituuskasvun hidastuminen pitkäaikaiskäytössä lapsilla*
Psyykkiset häiriöt* Hyvin yleinen Unettomuus, hermostuneisuus
Yleinen Anoreksia, tunteiden latistuminen, aggressio*, kiihtyneisyys*, ahdistuneisuus*, masennus*, ärtyneisyys, poikkeava käytös
Melko harvinainen Psykoottiset häiriöt*, kuulo-, näkö- ja tuntoharhat*, vihaisuus, itsemurha-ajatukset*, mielialan muutos, mielialan vaihtelut, levottomuus, itkuisuus, nykimisoireet*, nykimisoireiden tai Touretten oireyhtymän paheneminen*, liikavalppaus, unihäiriö
Harvinainen Mania*, desorientaatio, sukuvietin häiriö
Hyvin harvinainen Itsemurhayritys (myös toteutunut itsemurha)*, ohimenevä masentuneisuus*, poikkeavat ajatukset, apatia, itseään toistava käytös, ylikeskittyminen
Tuntematon Harhat*, ajatushäiriöt*, sekavuustila, väärinkäyttöä ja riippuvuutta on raportoitu, useammin välittömästi lääkeainetta vapauttavilla lääkemuodoilla
Hermosto Hyvin yleinen Päänsärky
Yleinen Heitehuimaus, dyskinesia, psykomotorinen hyperaktiivisuus, uneliaisuus
Melko harvinainen Sedaatio, vapina
Hyvin harvinainen Kouristukset, koreoatetoidiset liikkeet, aivoinfarktista johtuva neurologinen puutostila (RIND), maligni neuroleptioireyhtymä (NMS; raportit oli huonosti dokumentoitu ja useimmissa tapauksissa potilaat saivat myös muita lääkkeitä, joten metyylifenidaatin vaikutus on epäselvä).
Tuntematon Aivoverenkiertohäiriöt* (kuten vaskuliitti, aivoverenvuoto, aivoverenkiertotapahtumat, aivovaltimotulehdus, aivovaltimotukos), Grand mal -kouristukset*, migreeni
Silmät Melko harvinainen Kahtena näkeminen, näön hämärtyminen
Harvinainen Akkomodaatiovaikeudet, mydriaasi, näkökyvyn häiriö
Sydän* Yleinen Rytmihäiriö, takykardia, sydämentykytys
Melko harvinainen Rintakipu
Harvinainen Rasitusrintakipu
Hyvin harvinainen Sydänpysähdys, sydäninfarkti
Tuntematon Supraventrikulaarinen takykardia, bradykardia, kammiolisälyönnit, lisälyönnit
Verisuonisto* Yleinen Kohonnut verenpaine
Hyvin harvinainen Aivovaltimotulehdus ja/tai -tukos, raajojen kylmyys, Raynaud’n oireyhtymä
Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Yleinen Yskä, nielun ja kurkunpään kipu
Melko harvinainen Hengenahdistus
Ruoansulatuselimistö Yleinen Vatsakipu, ripuli, pahoinvointi, mahavaivat ja oksentelu, suun kuivuminen
Melko harvinainen Ummetus
Maksa ja sappi Melko harvinainen Maksaentsyymiarvojen nousu
Hyvin harvinainen Poikkeava maksan toiminta, kuten maksakooma
Iho ja ihonalainen kudos Yleinen Hiustenlähtö, kutina, ihottuma, nokkosihottuma
Melko harvinainen Angioedeema, vesirakkulat, hilseilyoireet
Harvinainen Liikahikoilu, makulaarinen ihottuma, eryteema
Hyvin harvinainen Erythema multiforme, hilseilevä ihotulehdus, samoilla ihoalueilla toistuva lääkeihottuma
Luusto, lihakset ja sidekudos Yleinen Nivelkipu
Melko harvinainen Lihaskipu, lihasnykäykset
Hyvin harvinainen Lihaskrampit
Munuaiset ja virtsatiet Melko harvinainen Verivirtsaisuus
Sukupuolielimet ja rinnat Harvinainen Gynekomastia
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Yleinen Kuume, kasvun hidastuminen pitkäkestoisen käytön yhteydessä lapsilla*
Melko harvinainen Rintakipu, väsymys
Hyvin harvinainen Äkillinen sydänkuolema*
Tuntematon Rintakehän vaivat, erittäin korkea kuume
Tutkimukset Yleinen Verenpaineen ja sydämen sykkeen muutokset (yleensä kohoaminen)*, painon lasku*
Melko harvinainen Sydämen sivuääni*, maksaentsyymiarvojen nousu
Hyvin harvinainen Suurentunut alkaliinifosfataasiarvo, veren bilirubiiniarvon nousu, verihiutaleiden määrän pieneneminen, valkosolumäärän poikkeama
* Ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Jaaapppssttkk kirjoitti:

Elinjärjestelmä Esiintymistiheys Haittavaikutus
Infektiot Yleinen Nasofaryngiitti
Veri ja imukudos Hyvin harvinainen Anemia, leukopenia, trombosytopenia, trombosytopeeninen purppura
Tuntematon Pansytopenia
Immuunijärjestelmä Melko harvinainen Yliherkkyysreaktiot, kuten angioedeema, anafylaktiset reaktiot, aurikulaarinen turvotus, vesikellot, hilseilyoireet, nokkosihottuma, kutina, ihottumat ja äkillinen ihottuma
Aineenvaihdunta ja ravitsemus* Yleinen Ruokahaluttomuus, heikentynyt ruokahalu, hieman heikentynyt painonkehitys ja pituuskasvun hidastuminen pitkäaikaiskäytössä lapsilla*
Psyykkiset häiriöt* Hyvin yleinen Unettomuus, hermostuneisuus
Yleinen Anoreksia, tunteiden latistuminen, aggressio*, kiihtyneisyys*, ahdistuneisuus*, masennus*, ärtyneisyys, poikkeava käytös
Melko harvinainen Psykoottiset häiriöt*, kuulo-, näkö- ja tuntoharhat*, vihaisuus, itsemurha-ajatukset*, mielialan muutos, mielialan vaihtelut, levottomuus, itkuisuus, nykimisoireet*, nykimisoireiden tai Touretten oireyhtymän paheneminen*, liikavalppaus, unihäiriö
Harvinainen Mania*, desorientaatio, sukuvietin häiriö
Hyvin harvinainen Itsemurhayritys (myös toteutunut itsemurha)*, ohimenevä masentuneisuus*, poikkeavat ajatukset, apatia, itseään toistava käytös, ylikeskittyminen
Tuntematon Harhat*, ajatushäiriöt*, sekavuustila, väärinkäyttöä ja riippuvuutta on raportoitu, useammin välittömästi lääkeainetta vapauttavilla lääkemuodoilla
Hermosto Hyvin yleinen Päänsärky
Yleinen Heitehuimaus, dyskinesia, psykomotorinen hyperaktiivisuus, uneliaisuus
Melko harvinainen Sedaatio, vapina
Hyvin harvinainen Kouristukset, koreoatetoidiset liikkeet, aivoinfarktista johtuva neurologinen puutostila (RIND), maligni neuroleptioireyhtymä (NMS; raportit oli huonosti dokumentoitu ja useimmissa tapauksissa potilaat saivat myös muita lääkkeitä, joten metyylifenidaatin vaikutus on epäselvä).
Tuntematon Aivoverenkiertohäiriöt* (kuten vaskuliitti, aivoverenvuoto, aivoverenkiertotapahtumat, aivovaltimotulehdus, aivovaltimotukos), Grand mal -kouristukset*, migreeni
Silmät Melko harvinainen Kahtena näkeminen, näön hämärtyminen
Harvinainen Akkomodaatiovaikeudet, mydriaasi, näkökyvyn häiriö
Sydän* Yleinen Rytmihäiriö, takykardia, sydämentykytys
Melko harvinainen Rintakipu
Harvinainen Rasitusrintakipu
Hyvin harvinainen Sydänpysähdys, sydäninfarkti
Tuntematon Supraventrikulaarinen takykardia, bradykardia, kammiolisälyönnit, lisälyönnit
Verisuonisto* Yleinen Kohonnut verenpaine
Hyvin harvinainen Aivovaltimotulehdus ja/tai -tukos, raajojen kylmyys, Raynaud’n oireyhtymä
Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Yleinen Yskä, nielun ja kurkunpään kipu
Melko harvinainen Hengenahdistus
Ruoansulatuselimistö Yleinen Vatsakipu, ripuli, pahoinvointi, mahavaivat ja oksentelu, suun kuivuminen
Melko harvinainen Ummetus
Maksa ja sappi Melko harvinainen Maksaentsyymiarvojen nousu
Hyvin harvinainen Poikkeava maksan toiminta, kuten maksakooma
Iho ja ihonalainen kudos Yleinen Hiustenlähtö, kutina, ihottuma, nokkosihottuma
Melko harvinainen Angioedeema, vesirakkulat, hilseilyoireet
Harvinainen Liikahikoilu, makulaarinen ihottuma, eryteema
Hyvin harvinainen Erythema multiforme, hilseilevä ihotulehdus, samoilla ihoalueilla toistuva lääkeihottuma
Luusto, lihakset ja sidekudos Yleinen Nivelkipu
Melko harvinainen Lihaskipu, lihasnykäykset
Hyvin harvinainen Lihaskrampit
Munuaiset ja virtsatiet Melko harvinainen Verivirtsaisuus
Sukupuolielimet ja rinnat Harvinainen Gynekomastia
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Yleinen Kuume, kasvun hidastuminen pitkäkestoisen käytön yhteydessä lapsilla*
Melko harvinainen Rintakipu, väsymys
Hyvin harvinainen Äkillinen sydänkuolema*
Tuntematon Rintakehän vaivat, erittäin korkea kuume
Tutkimukset Yleinen Verenpaineen ja sydämen sykkeen muutokset (yleensä kohoaminen)*, painon lasku*
Melko harvinainen Sydämen sivuääni*, maksaentsyymiarvojen nousu
Hyvin harvinainen Suurentunut alkaliinifosfataasiarvo, veren bilirubiiniarvon nousu, verihiutaleiden määrän pieneneminen, valkosolumäärän poikkeama
* Ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Lue lisää

Yliannostus

Metyylifenidaatin pitkäkestoinen vapautuminen tästä lääkemuodosta pitää ottaa huomioon yliannostusta hoidettaessa.

Merkit ja oireet. Pääasiassa keskushermoston ja sympaattisen hermoston ylikiihottumisesta johtuvia akuutin yliannostuksen oireita voivat olla oksentelu, agitaatio, vapina, hyperrefleksia, lihasten nykiminen, kouristukset (joita voi seurata kooma), euforia, sekavuus, aistiharhat, delirium, hikoilu, kasvojen punoitus, päänsärky, hyvin korkea kuume, takykardia, sydämentykytys, sydämen rytmihäiriöt, hypertensio, silmien mustuaisten laajeneminen ja limakalvojen kuivuminen.

Hoito. Metyylifenidaatin yliannostuksen hoitoon ei ole erityistä vasta-ainetta.

Hoito käsittää asianmukaiset elintoimintoja tukevat toimenpiteet.

Potilasta on suojattava itse aiheutetuilta vammoilta ja ulkoisilta ärsykkeiltä, jotka voisivat lisätä ylikiihottuneisuutta entisestään. Jos merkit ja oireet eivät ole liian vaikeita ja potilas on tajuissaan, mahan sisältö voidaan tarvittaessa tyhjentää oksennuttamalla tai mahahuuhtelulla. Ennen mahahuuhtelua mahdollinen agitaatio ja kouristukset on saatava hallintaan ja hengitystiet on pidettävä avoinna. Lääkeaine voidaan poistaa suolistosta myös antamalla aktiivihiiltä ja ulostuslääkettä. Vaikean myrkytystilan yhteydessä voidaan ennen mahahuuhtelua antaa huolellisesti titrattu annos bentsodiatsepiinia.

Tehohoitoa on annettava riittävän verenkierron ja hengityksen ylläpitämiseksi; hyvin korkea kuume saattaa vaatia potilaan viilentämistä ulkoisesti.

Peritoneaalidialyysin tai hemodialyysin tehoa metyylifenidaatin yliannostuksen hoidossa ei ole osoitettu.
FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET
Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet, ATC-koodi: N06BA04

Metyylifenidaattihydrokloridi on keskushermostoa lievästi stimuloiva aine. Hoidollista vaikutusmekanismia tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön (ADHD) yhteydessä ei tunneta. Metyylifenidaatin oletetaan estävän noradrenaliinin ja dopamiinin takaisinottoa presynaptiseen hermosoluun ja lisäävän näiden monoamiinien vapautumista hermosolujen soluvälitilaan. Metyylifenidaatti on raseeminen seos, joka koostuu d- ja l-isomeereistä. D-isomeeri on farmakologisesti aktiivisempi kuin l-isomeeri.

Kliinisissä pivotaalitutkimuksissa Concertaa arvioitiin 321 potilaalla, joiden tila oli jo saatu tasapainoon ei-depotmuotoisella metyylifenidaattivalmisteella sekä 95 potilaalla, jotka eivät olleet aiemmin saaneet hoitoa ei-depotmuodoisella valmisteella.

Kliinisissä tutkimuksissa Concerta-valmisteen vaikutusten osoitettiin säilyvän 12 tuntia lääkkeen ottamisesta, kun sitä otettiin kerran vuorokaudessa aamuisin.

Jjaaapppssttkk kirjoitti:

Yliannostus

Metyylifenidaatin pitkäkestoinen vapautuminen tästä lääkemuodosta pitää ottaa huomioon yliannostusta hoidettaessa.

Merkit ja oireet. Pääasiassa keskushermoston ja sympaattisen hermoston ylikiihottumisesta johtuvia akuutin yliannostuksen oireita voivat olla oksentelu, agitaatio, vapina, hyperrefleksia, lihasten nykiminen, kouristukset (joita voi seurata kooma), euforia, sekavuus, aistiharhat, delirium, hikoilu, kasvojen punoitus, päänsärky, hyvin korkea kuume, takykardia, sydämentykytys, sydämen rytmihäiriöt, hypertensio, silmien mustuaisten laajeneminen ja limakalvojen kuivuminen.

Hoito. Metyylifenidaatin yliannostuksen hoitoon ei ole erityistä vasta-ainetta.

Hoito käsittää asianmukaiset elintoimintoja tukevat toimenpiteet.

Potilasta on suojattava itse aiheutetuilta vammoilta ja ulkoisilta ärsykkeiltä, jotka voisivat lisätä ylikiihottuneisuutta entisestään. Jos merkit ja oireet eivät ole liian vaikeita ja potilas on tajuissaan, mahan sisältö voidaan tarvittaessa tyhjentää oksennuttamalla tai mahahuuhtelulla. Ennen mahahuuhtelua mahdollinen agitaatio ja kouristukset on saatava hallintaan ja hengitystiet on pidettävä avoinna. Lääkeaine voidaan poistaa suolistosta myös antamalla aktiivihiiltä ja ulostuslääkettä. Vaikean myrkytystilan yhteydessä voidaan ennen mahahuuhtelua antaa huolellisesti titrattu annos bentsodiatsepiinia.

Tehohoitoa on annettava riittävän verenkierron ja hengityksen ylläpitämiseksi; hyvin korkea kuume saattaa vaatia potilaan viilentämistä ulkoisesti.

Peritoneaalidialyysin tai hemodialyysin tehoa metyylifenidaatin yliannostuksen hoidossa ei ole osoitettu.
FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET
Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet, ATC-koodi: N06BA04

Metyylifenidaattihydrokloridi on keskushermostoa lievästi stimuloiva aine. Hoidollista vaikutusmekanismia tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön (ADHD) yhteydessä ei tunneta. Metyylifenidaatin oletetaan estävän noradrenaliinin ja dopamiinin takaisinottoa presynaptiseen hermosoluun ja lisäävän näiden monoamiinien vapautumista hermosolujen soluvälitilaan. Metyylifenidaatti on raseeminen seos, joka koostuu d- ja l-isomeereistä. D-isomeeri on farmakologisesti aktiivisempi kuin l-isomeeri.

Kliinisissä pivotaalitutkimuksissa Concertaa arvioitiin 321 potilaalla, joiden tila oli jo saatu tasapainoon ei-depotmuotoisella metyylifenidaattivalmisteella sekä 95 potilaalla, jotka eivät olleet aiemmin saaneet hoitoa ei-depotmuodoisella valmisteella.

Kliinisissä tutkimuksissa Concerta-valmisteen vaikutusten osoitettiin säilyvän 12 tuntia lääkkeen ottamisesta, kun sitä otettiin kerran vuorokaudessa aamuisin.

Lue lisää

Farmakokinetiikka

Imeytyminen: Metyylifenidaatin imeytyminen on tehokasta. Aikuisille suun kautta annettuna Concerta-valmisteen päällyste liukenee, ja lääkeaineen ensimmäinen pitoisuushuippu saavutetaan noin 1–2 tunnin kuluessa. Kahdesta sisemmästä lääkeainekerroksesta vapautuu metyylifenidaattia vähitellen seuraavien tuntien aikana. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan noin 6–8 tunnin kuluessa, minkä jälkeen plasman metyylifenidaattipitoisuus pienenee vähitellen. Concerta valmisteen ottaminen kerran vuorokaudessa vähentää huippu- ja vähimmäispitoisuuden välistä vaihtelua, joka liittyy kolmesti vuorokaudessa otettavan ei-depotmuotoisen metyylifenidaatin käyttöön. Kerran vuorokaudessa otettavan Concerta-valmisteen imeytymisaste on yleisesti verrattavissa tavallisiin ei-depotmuotoisiin valmisteisiin.

Kun 36 aikuiselle annettiin Concerta-valmistetta 18 mg kerran vuorokaudessa, farmakokineettisten parametrien keskiarvot olivat: Cmax 3,7 ± 1,0 (ng/ml), Tmax 6,8 ± 1,8 (h), AUC∞ 41,8 ± 13,9 (ng•h/ml) ja t½ 3,5 ± 0,4 (h).

Concerta-valmisteen farmakokinetiikassa ei havaittu eroa kerta-annoksen ja toistuvasti kerran vuorokaudessa annettujen annosten välillä, mikä viittaa siihen, ettei lääkeainetta kerry merkitsevästi elimistöön. Toistuvan, kerran vuorokaudessa otettavan annoksen jälkeen AUC-arvo ja puoliintumisaika ovat samanlaiset kuin ensimmäisen 18 mg:n Concerta-annoksen jälkeen.

Annos-vaikutussuhde: Kun Concerta-valmistetta annettiin kerta-annoksina aikuisille 18, 36 ja 54 mg/vrk, d-metyylifenidaatin Cmax ja AUC(0-∞) olivat annosriippuvaisia.

Jakautuminen: Suun kautta otetun metyylifenidaatin pitoisuus plasmassa pienenee aikuisilla bieksponentiaalisesti. Kun Concerta-valmistetta otettiin suun kautta, metyylifenidaatin puoliintumisaika oli aikuisilla noin 3,5 tuntia. Metyylifenidaatin ja sen metaboliittien proteiineihin sitoutuva osuus on noin 15 %. Metyylifenidaatin ilmeinen jakautumistilavuus on noin 13 litraa/kg.

Metabolia: Metyylifenidaatti metaboloituu ihmisellä pääasiassa de-esterifioitumalla alfa-fenyylipiperidiinietikkahapoksi (PPA, noin 50-kertaisesti muuttumattoman lääkeaineen määrä), jonka farmakologinen aktiivisuus on vähäinen tai olematon. Aikuisilla kerran vuorokaudessa otetun Concerta-valmisteen metabolia oli PPA:ksi metaboloitumisen osalta samanlainen kuin kolmesti vuorokaudessa otetun metyylifenidaatin. Concerta-valmisteen metabolia on samanlainen kerta-annoksena ja toistuvina annoksina otettuna.

Erittyminen: Aikuisilla metyylifenidaatin eliminaation puoliintumisaika oli Concerta-annoksen jälkeen noin 3,5 tuntia. Suun kautta otetun annoksen jälkeen noin 90 % annoksesta erittyi metaboliitteina virtsaan ja 1–3 % ulosteisiin 48–96 tunnin aikana. Virtsassa todettiin pieniä määriä (alle 1 %) muuttumatonta metyylifenidaattia. Virtsan kautta erittyvä päämetaboliitti on alfafenyylipiperidiinietikkahappo (60–90 %).

Kun ihmisille annettiin suun kautta radioaktiivisesti merkittyä metyylifenidaattia, noin 90 % radioaktiivisuudesta erittyi virtsaan. Pääasiallinen metaboliitti virtsassa oli PPA, jonka osuus oli noin 80 % annoksesta.

Ruoan vaikutus: Kun potilaille annettiin Concerta-valmistetta rasvaisen aamiaisen jälkeen tai tyhjään mahaan, ei lääkkeen farmakokinetiikassa eikä farmakodynamiikassa havaittu muutoksia.

Erityisryhmät
Sukupuoli: Terveillä aikuisilla Concerta-valmisteen annokseen suhteutetun AUC(0-∞):n keskiarvo oli miehillä 36,7 ng•h/ml ja naisilla 37,1 ng•h/ml eikä näiden kahden ryhmän välillä havaittu eroja.

Rotu: Terveillä aikuisilla, jotka saivat Concerta-valmistetta, annokseen suhteutettu AUC(0-∞)-arvo oli samanlainen eri etnisissä ryhmissä; otos on kuitenkin saattanut olla riittämätön, jotta etnisten ryhmien välinen farmakokineettinen vaihtelu olisi havaittu.

Ikä: Concerta-valmisteen farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu alle 6-vuotiailla lapsilla. 7–12 -vuotiailla lapsilla Concerta-annosten farmakokinetiikka (keskiarvo±keskihajonta) oli 18 mg:n annoksen jälkeen Cmax 6,0±1,3 mg/ml, Tmax 9,4±0,02 h, ja AUC0-11,5 50,4±7,8; 36 mg:n annoksen jälkeen Cmax 11,3±2,6 mg/ml, Tmax 8,1±1,1 h, ja AUC0-11,5 87,7±18,2; 54 mg:n annoksen jälkeen Cmax 15,0±3,8 mg/ml, Tmax 9,1±2,5 h, ja AUC0-11,5 121,5±37,3.

Munuaisten vajaatoiminta: Concerta-valmisteen käytöstä munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla ei ole kokemusta. Ihmisille suun kautta annettu radioaktiivisesti merkitty metyylifenidaatti metaboloitui laajalti ja noin 80 % radioaktiivisuudesta erittyi virtsaan PPA:na. Koska munuaispuhdistuma ei ole tärkeä metyylifenidaatin puhdistuman kannalta, munuaisten vajaatoiminnan oletetaan vaikuttavan vain vähän Concerta-valmisteen farmakokinetiikkaan.

Maksan vajaatoiminta: Concerta-valmisteen käytöstä maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla ei ole kokemusta.

jjjaaappstk kirjoitti:

Farmakokinetiikka

Imeytyminen: Metyylifenidaatin imeytyminen on tehokasta. Aikuisille suun kautta annettuna Concerta-valmisteen päällyste liukenee, ja lääkeaineen ensimmäinen pitoisuushuippu saavutetaan noin 1–2 tunnin kuluessa. Kahdesta sisemmästä lääkeainekerroksesta vapautuu metyylifenidaattia vähitellen seuraavien tuntien aikana. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan noin 6–8 tunnin kuluessa, minkä jälkeen plasman metyylifenidaattipitoisuus pienenee vähitellen. Concerta valmisteen ottaminen kerran vuorokaudessa vähentää huippu- ja vähimmäispitoisuuden välistä vaihtelua, joka liittyy kolmesti vuorokaudessa otettavan ei-depotmuotoisen metyylifenidaatin käyttöön. Kerran vuorokaudessa otettavan Concerta-valmisteen imeytymisaste on yleisesti verrattavissa tavallisiin ei-depotmuotoisiin valmisteisiin.

Kun 36 aikuiselle annettiin Concerta-valmistetta 18 mg kerran vuorokaudessa, farmakokineettisten parametrien keskiarvot olivat: Cmax 3,7 ± 1,0 (ng/ml), Tmax 6,8 ± 1,8 (h), AUC∞ 41,8 ± 13,9 (ng•h/ml) ja t½ 3,5 ± 0,4 (h).

Concerta-valmisteen farmakokinetiikassa ei havaittu eroa kerta-annoksen ja toistuvasti kerran vuorokaudessa annettujen annosten välillä, mikä viittaa siihen, ettei lääkeainetta kerry merkitsevästi elimistöön. Toistuvan, kerran vuorokaudessa otettavan annoksen jälkeen AUC-arvo ja puoliintumisaika ovat samanlaiset kuin ensimmäisen 18 mg:n Concerta-annoksen jälkeen.

Annos-vaikutussuhde: Kun Concerta-valmistetta annettiin kerta-annoksina aikuisille 18, 36 ja 54 mg/vrk, d-metyylifenidaatin Cmax ja AUC(0-∞) olivat annosriippuvaisia.

Jakautuminen: Suun kautta otetun metyylifenidaatin pitoisuus plasmassa pienenee aikuisilla bieksponentiaalisesti. Kun Concerta-valmistetta otettiin suun kautta, metyylifenidaatin puoliintumisaika oli aikuisilla noin 3,5 tuntia. Metyylifenidaatin ja sen metaboliittien proteiineihin sitoutuva osuus on noin 15 %. Metyylifenidaatin ilmeinen jakautumistilavuus on noin 13 litraa/kg.

Metabolia: Metyylifenidaatti metaboloituu ihmisellä pääasiassa de-esterifioitumalla alfa-fenyylipiperidiinietikkahapoksi (PPA, noin 50-kertaisesti muuttumattoman lääkeaineen määrä), jonka farmakologinen aktiivisuus on vähäinen tai olematon. Aikuisilla kerran vuorokaudessa otetun Concerta-valmisteen metabolia oli PPA:ksi metaboloitumisen osalta samanlainen kuin kolmesti vuorokaudessa otetun metyylifenidaatin. Concerta-valmisteen metabolia on samanlainen kerta-annoksena ja toistuvina annoksina otettuna.

Erittyminen: Aikuisilla metyylifenidaatin eliminaation puoliintumisaika oli Concerta-annoksen jälkeen noin 3,5 tuntia. Suun kautta otetun annoksen jälkeen noin 90 % annoksesta erittyi metaboliitteina virtsaan ja 1–3 % ulosteisiin 48–96 tunnin aikana. Virtsassa todettiin pieniä määriä (alle 1 %) muuttumatonta metyylifenidaattia. Virtsan kautta erittyvä päämetaboliitti on alfafenyylipiperidiinietikkahappo (60–90 %).

Kun ihmisille annettiin suun kautta radioaktiivisesti merkittyä metyylifenidaattia, noin 90 % radioaktiivisuudesta erittyi virtsaan. Pääasiallinen metaboliitti virtsassa oli PPA, jonka osuus oli noin 80 % annoksesta.

Ruoan vaikutus: Kun potilaille annettiin Concerta-valmistetta rasvaisen aamiaisen jälkeen tai tyhjään mahaan, ei lääkkeen farmakokinetiikassa eikä farmakodynamiikassa havaittu muutoksia.

Erityisryhmät
Sukupuoli: Terveillä aikuisilla Concerta-valmisteen annokseen suhteutetun AUC(0-∞):n keskiarvo oli miehillä 36,7 ng•h/ml ja naisilla 37,1 ng•h/ml eikä näiden kahden ryhmän välillä havaittu eroja.

Rotu: Terveillä aikuisilla, jotka saivat Concerta-valmistetta, annokseen suhteutettu AUC(0-∞)-arvo oli samanlainen eri etnisissä ryhmissä; otos on kuitenkin saattanut olla riittämätön, jotta etnisten ryhmien välinen farmakokineettinen vaihtelu olisi havaittu.

Ikä: Concerta-valmisteen farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu alle 6-vuotiailla lapsilla. 7–12 -vuotiailla lapsilla Concerta-annosten farmakokinetiikka (keskiarvo±keskihajonta) oli 18 mg:n annoksen jälkeen Cmax 6,0±1,3 mg/ml, Tmax 9,4±0,02 h, ja AUC0-11,5 50,4±7,8; 36 mg:n annoksen jälkeen Cmax 11,3±2,6 mg/ml, Tmax 8,1±1,1 h, ja AUC0-11,5 87,7±18,2; 54 mg:n annoksen jälkeen Cmax 15,0±3,8 mg/ml, Tmax 9,1±2,5 h, ja AUC0-11,5 121,5±37,3.

Munuaisten vajaatoiminta: Concerta-valmisteen käytöstä munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla ei ole kokemusta. Ihmisille suun kautta annettu radioaktiivisesti merkitty metyylifenidaatti metaboloitui laajalti ja noin 80 % radioaktiivisuudesta erittyi virtsaan PPA:na. Koska munuaispuhdistuma ei ole tärkeä metyylifenidaatin puhdistuman kannalta, munuaisten vajaatoiminnan oletetaan vaikuttavan vain vähän Concerta-valmisteen farmakokinetiikkaan.

Maksan vajaatoiminta: Concerta-valmisteen käytöstä maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla ei ole kokemusta.

Lue lisää

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Karsinogeenisuus. Rotalla ja hiirellä tehdyissä elinikäisissä karsinogeenisuustutkimuksissa havaittiin pahanlaatuisten maksakasvaimien lisääntymistä vain uroshiirillä. Tämän löydöksen merkitystä ihmiselle ei tiedetä.

Metylifenidaatti ei vaikuttanut lisääntymiskykyyn tai hedelmällisyyteen, kun sitä annettiin terapeuttisten annosten pieninä kerrannaisina.

Raskaus, alkion/sikiön kehitys. Metyylifenidaattia ei pidetä teratogeenisena rotille ja kaniineille. Rotilla todettiin sikiötoksisuutta (eli koko poikueen menetyksiä) ja emotoksisuutta emolle haitallisilla annoksilla.
FARMASEUTTISET TIEDOT
Apuaineet

Concerta 18 mg, 36 mg, 54 mg depottabl.:
Butyylihydroksitolueeni (E 321), selluloosa-asetaatti 398-10, hypromelloosi 3cp, väkevä fosforihappo, poloksameeri 188, polyetyleenioksidit 200K ja 7000K, povidoni K29-32, natriumkloridi, steariinihappo, meripihkahappo, musta rautaoksidi (E 172) ja keltainen rautaoksidi (E172) sekä 54 mg:n depottableteissa punainen rautaoksidi (E172).

Kalvopäällyste 18 mg depottabl.: keltainen rautaoksidi (E172), hypromelloosi 15cp, laktoosimonohydraatti, steariinihappo, titaanidioksidi (E171) ja triasetiini.

Kalvopäällyste 36 mg depottabl.: hypromelloosi 15cp, laktoosimonohydraatti, titaanidioksidi (E171) ja triasetiini.

Kalvopäällyste 54 mg depottabl.: keltainen ja punainen rautaoksidi (E172), hypromelloosi 15cp, laktoosimonohydraatti, titaanidioksidi (E171) ja triasetiini.

Kirkas päällyste: karnaubavaha, hypromelloosi 6cp ja makrogoli 400.

Painomuste: musta rautaoksidi (E172), hypromelloosi 6cp, isopropyylialkoholi, propyleeniglykoli ja puhdistettu vesi.

Concerta 27 mg depottabl.:
Butyylihydroksitolueeni (E321), selluloosa-asetaatti, hypromelloosi (E464), väkevä fosforihappo, poloksameeri 188, polyetyleenioksidit 200K ja 7000K, povidoni K29-32, natriumkloridi, steariinihappo, meripihkahappo, musta rautaoksidi (E172), punainen rautaoksidi (E172), keltainen rautaoksidi (E172).

Kalvopäällyste: musta rautaoksidi (E172), hypromelloosi (E464), laktoosimonohydraatti, titaanidioksidi (E171), triasetiini.

Kirkas päällyste: karnaubavaha, hypromelloosi (E464), makrogoli 400.

Painomuste: musta rautaoksidi (E172), hypromelloosi (E464), propyleeniglykoli.
Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.
Kestoaika

Concerta 18 mg, 36 mg 54 mg depottabletit: 3 vuotta.

Concerta 27 mg depottabletit: 2 vuotta.
Säilytys

Concerta 18 mg, 36 mg 54 mg depottabletit: Pidä purkki tiiviisti suljettuna. Säilytä alle 30 °C.

Concerta 27 mg depottabletit: Pidä purkki tiiviisti suljettuna. Herkkä kosteudelle.
Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

HDPE-purkki, jossa lapsiturvallinen polypropeenisuljin sekä yksi tai kaksi silikageeliä sisältävää kuivausainepussia.

30 tablettia.

Valmisteen kuvaus.

18 mg depottabletti: Kapselinmuotoinen keltainen tabletti, jonka toiselle puolelle on mustalla painettu ”alza 18”.

27 mg depottabletti: Kapselinmuotoinen harmaa tabletti, jonka toiselle puolelle on mustalla painettu ”alza 27”.

36 mg depottabletti: Kapselinmuotoinen valkoinen tabletti, jonka toiselle puolelle on mustalla painettu ”alza 36”.

54 mg depottabletti: Kapselinmuotoinen punaruskea tabletti, jonka toiselle puolelle on mustalla painettu "alza 54".
Käyttö- ja käsittelyohjeet

Erityiset varotoimet hävittämiselle. Ei erityisvaatimuksia.
ATC-koodi

N06BA04

Jjjaappsssttkk kirjoitti:

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Karsinogeenisuus. Rotalla ja hiirellä tehdyissä elinikäisissä karsinogeenisuustutkimuksissa havaittiin pahanlaatuisten maksakasvaimien lisääntymistä vain uroshiirillä. Tämän löydöksen merkitystä ihmiselle ei tiedetä.

Metylifenidaatti ei vaikuttanut lisääntymiskykyyn tai hedelmällisyyteen, kun sitä annettiin terapeuttisten annosten pieninä kerrannaisina.

Raskaus, alkion/sikiön kehitys. Metyylifenidaattia ei pidetä teratogeenisena rotille ja kaniineille. Rotilla todettiin sikiötoksisuutta (eli koko poikueen menetyksiä) ja emotoksisuutta emolle haitallisilla annoksilla.
FARMASEUTTISET TIEDOT
Apuaineet

Concerta 18 mg, 36 mg, 54 mg depottabl.:
Butyylihydroksitolueeni (E 321), selluloosa-asetaatti 398-10, hypromelloosi 3cp, väkevä fosforihappo, poloksameeri 188, polyetyleenioksidit 200K ja 7000K, povidoni K29-32, natriumkloridi, steariinihappo, meripihkahappo, musta rautaoksidi (E 172) ja keltainen rautaoksidi (E172) sekä 54 mg:n depottableteissa punainen rautaoksidi (E172).

Kalvopäällyste 18 mg depottabl.: keltainen rautaoksidi (E172), hypromelloosi 15cp, laktoosimonohydraatti, steariinihappo, titaanidioksidi (E171) ja triasetiini.

Kalvopäällyste 36 mg depottabl.: hypromelloosi 15cp, laktoosimonohydraatti, titaanidioksidi (E171) ja triasetiini.

Kalvopäällyste 54 mg depottabl.: keltainen ja punainen rautaoksidi (E172), hypromelloosi 15cp, laktoosimonohydraatti, titaanidioksidi (E171) ja triasetiini.

Kirkas päällyste: karnaubavaha, hypromelloosi 6cp ja makrogoli 400.

Painomuste: musta rautaoksidi (E172), hypromelloosi 6cp, isopropyylialkoholi, propyleeniglykoli ja puhdistettu vesi.

Concerta 27 mg depottabl.:
Butyylihydroksitolueeni (E321), selluloosa-asetaatti, hypromelloosi (E464), väkevä fosforihappo, poloksameeri 188, polyetyleenioksidit 200K ja 7000K, povidoni K29-32, natriumkloridi, steariinihappo, meripihkahappo, musta rautaoksidi (E172), punainen rautaoksidi (E172), keltainen rautaoksidi (E172).

Kalvopäällyste: musta rautaoksidi (E172), hypromelloosi (E464), laktoosimonohydraatti, titaanidioksidi (E171), triasetiini.

Kirkas päällyste: karnaubavaha, hypromelloosi (E464), makrogoli 400.

Painomuste: musta rautaoksidi (E172), hypromelloosi (E464), propyleeniglykoli.
Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.
Kestoaika

Concerta 18 mg, 36 mg 54 mg depottabletit: 3 vuotta.

Concerta 27 mg depottabletit: 2 vuotta.
Säilytys

Concerta 18 mg, 36 mg 54 mg depottabletit: Pidä purkki tiiviisti suljettuna. Säilytä alle 30 °C.

Concerta 27 mg depottabletit: Pidä purkki tiiviisti suljettuna. Herkkä kosteudelle.
Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

HDPE-purkki, jossa lapsiturvallinen polypropeenisuljin sekä yksi tai kaksi silikageeliä sisältävää kuivausainepussia.

30 tablettia.

Valmisteen kuvaus.

18 mg depottabletti: Kapselinmuotoinen keltainen tabletti, jonka toiselle puolelle on mustalla painettu ”alza 18”.

27 mg depottabletti: Kapselinmuotoinen harmaa tabletti, jonka toiselle puolelle on mustalla painettu ”alza 27”.

36 mg depottabletti: Kapselinmuotoinen valkoinen tabletti, jonka toiselle puolelle on mustalla painettu ”alza 36”.

54 mg depottabletti: Kapselinmuotoinen punaruskea tabletti, jonka toiselle puolelle on mustalla painettu "alza 54".
Käyttö- ja käsittelyohjeet

Erityiset varotoimet hävittämiselle. Ei erityisvaatimuksia.
ATC-koodi

N06BA04

Lue lisää

Siinä oli siis se teksti, joka lääkäreillä on käytettävissään Concertasta. Molemminpuoleinen luottamus syntyy siitä, että kaikki faktat ovat käytössä kaikilla osapuolilla. En ota kantaa lääkkeeseen ja sen hyvyyteen/huonouteen sinänsä. Mielestäni tieto on kaikille osapuolille arvokas asia, jotta mahdolliset epäluulot hälvenevät.

ihan mielipide vain kirjoitti:

Minä olen aikuinen ja syön kyseistä lääkettä narkolepsiaan. tämähän on sitten ihan minun mielipide. En IKINÄ! Ikinä antaisi LAPSELLE tätä lääkettä!!! kun itse unohdan ottaa lääkkeen tulee siitä oloja jotka ei ole hyviä..kun kaksi päivää on unohtanut ottaa tulee jo HYVIN kiukkuiseksikin jo siitä omituisesta olosta..toisin sanoen näihin kehittyy jonkin lainen riippuvuus...jos ja siis JOS vaan lapsi pärjää joillain muilla keinoilla niin niin pitkään menisin niillä ILMAN tätä lääkettä...Olen sitäkin miettinyt että voiko tämä lääke pitkän käytön ajan vahingoittaa aivoja tai yleensäkin jotain. ja millään pahalla en sitten tätä sanonut, vaan ihan omasta kokemuksesta.

Lue lisää

Itse kokeillut kyseistä lääkettä päihtymismielessä ja vaikutus kuin hyvässä pirissä......en tiedä sitten miltä ko. sairautta omaava tuntee?

Risperdal on skitsofrenialääke. Tosin vain aikuisille, koska kokemukset lasten kanssa puuttuvat.

Kyllähän sitä käytöshäiriöihinkin käytetään varsinkin vanhuksilla. Mutta mikä on käytöshäiriö? Etenkin, mikä on pikkupojan käytöshäiriö ja mikä normaalia levottomuutta ja tylsistymistä? Onko epänormaalia haluta luokasta pihalle raittiiseen ulkoilmaan kesken tunnin? Kaikke aei kannata lääkkeillä hoitaa vain siksi, että luokassa on pakko jaksaa 45 minuuttia kerrallaan. Koulunkin pitäisi joustaa ja muuttua vastaamaan lasten tarpeisiin.

Veisin kyllä mieluummin terapiaan ja antioksidanttiklinikalle, siirtyisin luomuruokaan, kokeilisin kaiken ennenkuin altistaisin lapseni Consertalle tai Risperdaalille tai muille aineille jotka muuttavat aivojen kemiallisia toimintoa.

pahoinpitelyä? kirjoitti:

Veisin kyllä mieluummin terapiaan ja antioksidanttiklinikalle, siirtyisin luomuruokaan, kokeilisin kaiken ennenkuin altistaisin lapseni Consertalle tai Risperdaalille tai muille aineille jotka muuttavat aivojen kemiallisia toimintoa.

Lue lisää

Kannatan antioksidanttiklinikkaa. Myös homeopatia voisi toimia.

epänormit kirjoitti:

Risperdal on skitsofrenialääke. Tosin vain aikuisille, koska kokemukset lasten kanssa puuttuvat.

Kyllähän sitä käytöshäiriöihinkin käytetään varsinkin vanhuksilla. Mutta mikä on käytöshäiriö? Etenkin, mikä on pikkupojan käytöshäiriö ja mikä normaalia levottomuutta ja tylsistymistä? Onko epänormaalia haluta luokasta pihalle raittiiseen ulkoilmaan kesken tunnin? Kaikke aei kannata lääkkeillä hoitaa vain siksi, että luokassa on pakko jaksaa 45 minuuttia kerrallaan. Koulunkin pitäisi joustaa ja muuttua vastaamaan lasten tarpeisiin.

Lue lisää

Koska on niin tärkeää oppia kaikkea mahdollista, jota ei voi hyödyntää, jos on lähes psykoottisessa tilassa. Nykyään on käytettävä metyylifenidaattivalmisteita ennen kuin voi saada mahdollisista muista kelan korvausta. Ja olen kuullut, että kouluissa kielletään mahdolliset sivuvaikutukset aika täysin, kunhan opiskelu vaan sujuu. Vaikkakaan akateemisilla taidoilla ei tee mitään, jos ei pysty kanssakäymiseen muiden kanssa. Meillä on nuo kokeiltu nyt, ja agressiivisuus lisääntyi niin, että saimme uuden reseptin. Ja se maksaa alkuun kuuleman mukaan noin 140 euroa kuussa. Mutta kelakorvausta voi anoa jälkikäteen. Sama se, vaikka mitään ei tulisikaan takaisin. Mutta lapseni tila on hirveä, ja valitettavasti yhdistän sen vahvasti metyylifenidaattiin, sekä pakotettuun käyttöön liian pitkäksi aikaa. Mitkä lie pitkän ajan vaikutukset psyykelle, ehkäpä vaikka sos. ja terveysministerimme sitten haluaa selittää ne meille. Halvin nyt ei tarkoita halvinta kokonaisuutta. Vaikka niin kivaa olisikin saada nopeita eurollisia tuloksia. Mutta jos ne tapahtuvat lastemm,e ehdoilla, niin se on väärin. Lääkitystähän ei pääse pakoon kun vaihtamalla maata. Täällä lapset lääkitään vaikka pakolla. Kunhan vaan koulussa sujuu. Lääkitään joka luokasta viisi lasta, ettei vaan tarvitse miettiä järjestelmää (esim. luokkakokoja)- Ehkäpä joskus viisastumme.

!!!!!!!!11 kirjoitti:

Koska on niin tärkeää oppia kaikkea mahdollista, jota ei voi hyödyntää, jos on lähes psykoottisessa tilassa. Nykyään on käytettävä metyylifenidaattivalmisteita ennen kuin voi saada mahdollisista muista kelan korvausta. Ja olen kuullut, että kouluissa kielletään mahdolliset sivuvaikutukset aika täysin, kunhan opiskelu vaan sujuu. Vaikkakaan akateemisilla taidoilla ei tee mitään, jos ei pysty kanssakäymiseen muiden kanssa. Meillä on nuo kokeiltu nyt, ja agressiivisuus lisääntyi niin, että saimme uuden reseptin. Ja se maksaa alkuun kuuleman mukaan noin 140 euroa kuussa. Mutta kelakorvausta voi anoa jälkikäteen. Sama se, vaikka mitään ei tulisikaan takaisin. Mutta lapseni tila on hirveä, ja valitettavasti yhdistän sen vahvasti metyylifenidaattiin, sekä pakotettuun käyttöön liian pitkäksi aikaa. Mitkä lie pitkän ajan vaikutukset psyykelle, ehkäpä vaikka sos. ja terveysministerimme sitten haluaa selittää ne meille. Halvin nyt ei tarkoita halvinta kokonaisuutta. Vaikka niin kivaa olisikin saada nopeita eurollisia tuloksia. Mutta jos ne tapahtuvat lastemm,e ehdoilla, niin se on väärin. Lääkitystähän ei pääse pakoon kun vaihtamalla maata. Täällä lapset lääkitään vaikka pakolla. Kunhan vaan koulussa sujuu. Lääkitään joka luokasta viisi lasta, ettei vaan tarvitse miettiä järjestelmää (esim. luokkakokoja)- Ehkäpä joskus viisastumme.

Lue lisää

Fennica, ihan OT:)))

LL kirjoitti:

Fennica, ihan OT:)))

Nyt ei ihan ainakaan mulle auennut tämä asia, mitä ajoita takaa...

!!!!!!!!11 kirjoitti:

Koska on niin tärkeää oppia kaikkea mahdollista, jota ei voi hyödyntää, jos on lähes psykoottisessa tilassa. Nykyään on käytettävä metyylifenidaattivalmisteita ennen kuin voi saada mahdollisista muista kelan korvausta. Ja olen kuullut, että kouluissa kielletään mahdolliset sivuvaikutukset aika täysin, kunhan opiskelu vaan sujuu. Vaikkakaan akateemisilla taidoilla ei tee mitään, jos ei pysty kanssakäymiseen muiden kanssa. Meillä on nuo kokeiltu nyt, ja agressiivisuus lisääntyi niin, että saimme uuden reseptin. Ja se maksaa alkuun kuuleman mukaan noin 140 euroa kuussa. Mutta kelakorvausta voi anoa jälkikäteen. Sama se, vaikka mitään ei tulisikaan takaisin. Mutta lapseni tila on hirveä, ja valitettavasti yhdistän sen vahvasti metyylifenidaattiin, sekä pakotettuun käyttöön liian pitkäksi aikaa. Mitkä lie pitkän ajan vaikutukset psyykelle, ehkäpä vaikka sos. ja terveysministerimme sitten haluaa selittää ne meille. Halvin nyt ei tarkoita halvinta kokonaisuutta. Vaikka niin kivaa olisikin saada nopeita eurollisia tuloksia. Mutta jos ne tapahtuvat lastemm,e ehdoilla, niin se on väärin. Lääkitystähän ei pääse pakoon kun vaihtamalla maata. Täällä lapset lääkitään vaikka pakolla. Kunhan vaan koulussa sujuu. Lääkitään joka luokasta viisi lasta, ettei vaan tarvitse miettiä järjestelmää (esim. luokkakokoja)- Ehkäpä joskus viisastumme.

Lue lisää

Suomessa luokkakoot ovat pienempiä kuin muissa Eu-maissa keskimäärin. Meillä on myös erityisoppilaiden määrässä maailmanennätys.


OECD-maiden luokkakoot järjestyksessä:

http://www.oecd.org/dataoecd/23/46/41284038.pdf

(Sivu 436)

Suomen luku löytyy täältä: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html?lang=fi ” Koko maan opetusryhmien keskiarvo on 19,57”


OECD-maiden luokkakokojen keskiarvo on 21,5 oppilasta ja EU-maiden keskiarvo 20,3. Suomi: 19,6.

Venäjä 15,5
Slovenia 18,1
Islanti 18,2
Kreikka 18,9
Portugali 19,0
Viro 19,3
Sveitsi 19,4
Tanska 19,5
Luxemburg 19,5
Suomi 19,6
Itävalta 19,7
Slovakia 19,7
Mexico 19,8
Unkari 20,0
Puola 20,1
Tsekin tasavalta 20,2
EU:n KESKIARVO 20,2
Belgia 20,3
Espanja 20,7
OECD-maiden keskiarvo 21,5
Saksa 22,1
Alankomaat 22,4
Ranska 22,5
USA 23,1
Australia 23,9
Iso-Britannia 24,5
Brasilia 24,7
Turkki 27,2
Israel 27,5
Japani 28,3
Chile 30,8
Korea 31,6


Suomi on siis selvästi alle keskitasoa luokkakokojen suhteen. Venäjällä on pienimmät luokka- tai ryhmäkoot.


Erityisopetuksen tila:
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html

venttij kirjoitti:

Suomessa luokkakoot ovat pienempiä kuin muissa Eu-maissa keskimäärin. Meillä on myös erityisoppilaiden määrässä maailmanennätys.


OECD-maiden luokkakoot järjestyksessä:

http://www.oecd.org/dataoecd/23/46/41284038.pdf

(Sivu 436)

Suomen luku löytyy täältä: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html?lang=fi ” Koko maan opetusryhmien keskiarvo on 19,57”


OECD-maiden luokkakokojen keskiarvo on 21,5 oppilasta ja EU-maiden keskiarvo 20,3. Suomi: 19,6.

Venäjä 15,5
Slovenia 18,1
Islanti 18,2
Kreikka 18,9
Portugali 19,0
Viro 19,3
Sveitsi 19,4
Tanska 19,5
Luxemburg 19,5
Suomi 19,6
Itävalta 19,7
Slovakia 19,7
Mexico 19,8
Unkari 20,0
Puola 20,1
Tsekin tasavalta 20,2
EU:n KESKIARVO 20,2
Belgia 20,3
Espanja 20,7
OECD-maiden keskiarvo 21,5
Saksa 22,1
Alankomaat 22,4
Ranska 22,5
USA 23,1
Australia 23,9
Iso-Britannia 24,5
Brasilia 24,7
Turkki 27,2
Israel 27,5
Japani 28,3
Chile 30,8
Korea 31,6


Suomi on siis selvästi alle keskitasoa luokkakokojen suhteen. Venäjällä on pienimmät luokka- tai ryhmäkoot.


Erityisopetuksen tila:
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html

Lue lisää

Jotka on integroitu 30 oppilaan luokkiin. Suurin kärsijä eivät ole nämä adhd-lapsukaiset, joita samaan aikaa siirtyi tuohon mammuttiluokkaan monta, vaan eniten kärsivät tilanteesta valitettavasti opettaja, sekä muut luokkalaiset. Nuo ovat tilastoja, on kuitenkin valtava määrä lapsia liian suurissa luokissa.

venttij kirjoitti:

Suomessa luokkakoot ovat pienempiä kuin muissa Eu-maissa keskimäärin. Meillä on myös erityisoppilaiden määrässä maailmanennätys.


OECD-maiden luokkakoot järjestyksessä:

http://www.oecd.org/dataoecd/23/46/41284038.pdf

(Sivu 436)

Suomen luku löytyy täältä: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html?lang=fi ” Koko maan opetusryhmien keskiarvo on 19,57”


OECD-maiden luokkakokojen keskiarvo on 21,5 oppilasta ja EU-maiden keskiarvo 20,3. Suomi: 19,6.

Venäjä 15,5
Slovenia 18,1
Islanti 18,2
Kreikka 18,9
Portugali 19,0
Viro 19,3
Sveitsi 19,4
Tanska 19,5
Luxemburg 19,5
Suomi 19,6
Itävalta 19,7
Slovakia 19,7
Mexico 19,8
Unkari 20,0
Puola 20,1
Tsekin tasavalta 20,2
EU:n KESKIARVO 20,2
Belgia 20,3
Espanja 20,7
OECD-maiden keskiarvo 21,5
Saksa 22,1
Alankomaat 22,4
Ranska 22,5
USA 23,1
Australia 23,9
Iso-Britannia 24,5
Brasilia 24,7
Turkki 27,2
Israel 27,5
Japani 28,3
Chile 30,8
Korea 31,6


Suomi on siis selvästi alle keskitasoa luokkakokojen suhteen. Venäjällä on pienimmät luokka- tai ryhmäkoot.


Erityisopetuksen tila:
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html

Lue lisää

Luokkakoko on tärkeä, mutta niin on myös muut tekijät koulussa. Naapurimaata Ruotsia tuossa ei näy, mutta olen ollut myös siellä koulumaailmassa. Ruotsissa koulussa on enemmän aikuisia koulussa, opettajia on 1 1/2 meidän yhtä aikuista kohtaan. Luokassa voi olla myös pari opettajaa yhtäaikaa.
Meillä on joskus se avustaja, valitettavasti jotkut avustajat ovat vain poliisin ominaisuudessa luokassa.
Pitäisi myös satsata kuoluvihtyvyyteen. Suomalainen yhteiskunta ja koulu ovat hyvin suorituskeskeisiä.

Tämä jatkuva suorittamisen pakko ei lisää viihtyvyttä eikä onnellisuutta, tehoajattelu ei ole lapsen kehitykselle hyväksi. Jotkut lapset sopeutuvat tällaiseen. Jos lapsella on keskittymisvaikeuksia hänen on tunnettava itsensä motivoituneeksi jotta jaksaa tehdä koulutyötä.

.............. kirjoitti:

Jotka on integroitu 30 oppilaan luokkiin. Suurin kärsijä eivät ole nämä adhd-lapsukaiset, joita samaan aikaa siirtyi tuohon mammuttiluokkaan monta, vaan eniten kärsivät tilanteesta valitettavasti opettaja, sekä muut luokkalaiset. Nuo ovat tilastoja, on kuitenkin valtava määrä lapsia liian suurissa luokissa.

Lue lisää

Heh! Tilastoja nyt kuitenkin käytetään kansainvälisesten vertailujen tukena. Näiden samojen tilastojen osoittama tosiasia oli, että yhdessä luokassa viidestäkymmenestä oli oppilaita 30 tai yli. Kokonaista 49 luokkaa 50 oli siis alle 30 oppilaan opetusryhmiä.

Ensinnäkin, on aika huonoa tsägää, jos opettaja saa luokakseen yli 30 oppilaan luokan. Toisekseen, miten opettajan kärsimys liittyy tähän asiaan? Oppilaan etu on aina ratkaiseva, opettajan työskentely 30 oppilaan luokassa ei ole nähtävänä kärsimyksenä, vaan työnä. Työ ei ole sama asia kuin kärsimys. Töissä käydään vapaaehtoisesti.

Peruskoulun keskimääräinen luokkakoko on 20 oppilasta (Opetusministeriö, 2008), toisen tutkimuksen mukaan alle 18 (Korkeakoski, 2005, s.140). Suomessa on erityisluokilla nyt 6 % oppilaista. Tämä tarkoittaa, että jokaiseen luokkaan riittäisi keskimäärin yksi erityisluokalta palaava oppilas, jos kaikki integroitaisiin. Heistä kahdella kolmasosalla olisi lähinnä lieviä oppimisongelmia. Toisaalta vaikeavammaisen oppilaan mukana luokkaan tulee aina myös lisäresursseja. Jos luokassa on paljon oppilaita, joilla on erityistarpeita, kyse ei useimmiten olekaan sattumasta vaan siitä, että heidät on tarkoituksella koottu samaan luokkaan.

Ei siis ole ihme, ettei integraation ole havaittu hidastaneen muitten oppimista (Dyson ym, 2004; Kalambouka ym., 2007 kts. lähteet) Joissakin tutkimuksissa on tuotu esille niitä etuja, joita vammaisen oppilaan läsnäolosta on koko koululuokalle. Niihin kuuluu se, että lapset oppivat suhtautumaan myönteisemmin ihmisiin, jotka poikkeavat heistä itsestään (Dyson ym, 2004). Muitten kokemiin ongelmiin vetoaminen ei toisaalta ole laillinen peruste siirtää oppilasta pois luokasta. Ainoa laillinen peruste on oppilaan oma etu (HE 309/ 1993).

Selvää on, että lasten käytösongelmat tavallisessa luokassa häiritsevät kaikkia. Kannattaa silti miettiä, haluaako todella liittyä tähän "häirikköpennut ulos koulusta" -huutokuoroon, jossa perimmäisenä tavoitteena usein ovat myös eliittikoulut ja tasokurssien palauttaminen. Miksi väkivaltainen oppilas pitäisi siirtää erityisluokalle? Onko jotenkin hyväksyttävämpää, että hän mieluummin lyö vammaisia lapsia? Eikö hän erityisluokassa enää olekaan häiriöksi muitten oppimiselle?

Tavallisessa luokassa käytöshäiriöihin vastataan lisäämällä oppilaan vartiointia. Kouluavustajaa voidaan käyttää vartijana ja osa-aikaista erityisopetusta putkana. Koulun tehtävänä olisi kuitenkin kasvattaa lasta, ei vartioida. Vastuu kasvatuksesta kuuluu jokaiselle opettajalle. Sitä varten he ovat saaneet koulutuksen. Useimmat opettajat selviytyvätkin tehtävästä hyvin. Oppilaiden käytöshäiriöt ovat yleensä aina opittua käyttäytymistä, joten niistä voidaan oppia myös pois. Jos tämä ei opettajalta onnistu, pitää kysyä onko hän itse oikealla alalla. Olisiko oikeampi lähtijä luokasta tällaisissa tapauksissa opettaja eikä oppilas?

Olen itse kahden lapsen äiti, molemmilla on keskittymishäiriö ja toinen on saanut diagnoosin ADD. Lääkäri antoi aikoinaan meidän valita tuon diagnoosin, jotta lapsi saisi apua koulussa. Mielestäni poika ei kuitenkaan ole siitä avusta eikä erityisoppilasdiagnoosista hyötynyt, koulu kylläkin (kun saa lisärahaa ja opettaja koska on saanut luokkaan avustajan josta myös muu luokka hyötyy (sillä niitä keskitymisvaivaisia on aina useampia luokassa). Koulu on usein vihjannut, että jospa kokeiltaisiin lääkkeitä, mutta en ole antanut. Syksyllä käteeni sattui tämän paljon parjatun tohtori Tolosen kirja "Mielenterveys kuntoon lisäravintoaineilla ja hankin pojalle siinä suositellut vitamiinit ja hivenaineet ja aloitin pojan syöttämisen. Sen lisäksi vein pojan senso-motoriseen kuntoutukseen. Poika kuntoutui neljässä kuukaudessa. Ennen opettajan täytyi istua vieressä jotta poika sai jotain tehtyä, nyt hän tekee itsekin ja oma-aloitteisesti.

Olen myös itse opettaja. Jotkut oppilaani ovat sen verran isoja, että katsovat jo mitä itse ottavat kaapista aamupalaksi. Joku juo aamulla kahvia tai energiajuomaa (niin tekee myös äitinsä siellä kotona) ja oppilas on väkkärällä koko aamupäivän, häiritsee eikä pysy sekuntiakaan hiljaa. Cocakolalla on sama vaikutus.

Ruokavalion kohdalla selvä esimerkki erään oppilaan kohdalla jolla ennen oli suuria keskittymisvaikeuksia ja on ollut jo vuosia. Hän on käynyt ravitsemusneuvojalla, ruokavalioon siis tehtiin remontti ja opilas on aivan rauhallinen, oppimistulokset ovat nousseet, ennen tuli vitosia ja nyt 9 puolta, oppilas sano itsekin muutoksen syksi uutta ruokavaliota, kotona tehtyä ruokaa ilman natrium glutamaattia, karkkia kerran pari viikossa, samoin roskaruuan minimointia.

Keskittymiseen voi siis oikeasti vaikuttaa monella tavalla, huonoin niistä on lääkkeet joilla on AINA sivuvaikutuksia.

superviljat kirjoitti:

Olen itse kahden lapsen äiti, molemmilla on keskittymishäiriö ja toinen on saanut diagnoosin ADD. Lääkäri antoi aikoinaan meidän valita tuon diagnoosin, jotta lapsi saisi apua koulussa. Mielestäni poika ei kuitenkaan ole siitä avusta eikä erityisoppilasdiagnoosista hyötynyt, koulu kylläkin (kun saa lisärahaa ja opettaja koska on saanut luokkaan avustajan josta myös muu luokka hyötyy (sillä niitä keskitymisvaivaisia on aina useampia luokassa). Koulu on usein vihjannut, että jospa kokeiltaisiin lääkkeitä, mutta en ole antanut. Syksyllä käteeni sattui tämän paljon parjatun tohtori Tolosen kirja "Mielenterveys kuntoon lisäravintoaineilla ja hankin pojalle siinä suositellut vitamiinit ja hivenaineet ja aloitin pojan syöttämisen. Sen lisäksi vein pojan senso-motoriseen kuntoutukseen. Poika kuntoutui neljässä kuukaudessa. Ennen opettajan täytyi istua vieressä jotta poika sai jotain tehtyä, nyt hän tekee itsekin ja oma-aloitteisesti.

Olen myös itse opettaja. Jotkut oppilaani ovat sen verran isoja, että katsovat jo mitä itse ottavat kaapista aamupalaksi. Joku juo aamulla kahvia tai energiajuomaa (niin tekee myös äitinsä siellä kotona) ja oppilas on väkkärällä koko aamupäivän, häiritsee eikä pysy sekuntiakaan hiljaa. Cocakolalla on sama vaikutus.

Ruokavalion kohdalla selvä esimerkki erään oppilaan kohdalla jolla ennen oli suuria keskittymisvaikeuksia ja on ollut jo vuosia. Hän on käynyt ravitsemusneuvojalla, ruokavalioon siis tehtiin remontti ja opilas on aivan rauhallinen, oppimistulokset ovat nousseet, ennen tuli vitosia ja nyt 9 puolta, oppilas sano itsekin muutoksen syksi uutta ruokavaliota, kotona tehtyä ruokaa ilman natrium glutamaattia, karkkia kerran pari viikossa, samoin roskaruuan minimointia.

Keskittymiseen voi siis oikeasti vaikuttaa monella tavalla, huonoin niistä on lääkkeet joilla on AINA sivuvaikutuksia.

Lue lisää

Omalla lapsellani todettiin alakoulun kuudennella luokalla kolme eri häiriötä, tarkkaavaisuus-ja lukihäiriö, sekä motorinen kömpelyys....En suostunut kokeilemaan mitään lääkkeitä, ajattelin tuolloin että teen voitavani kunnes hän täyttää 18.....Sitten saa itse päättää. Pyrin luomaan kotona mahd. rauhallisen ja turvallisen ilmapiirin, en huomautellut unohduksista ym.koska hän selvästi kärsi tilanteesta. Toissa keväänä hän kirjoitti hyvin arvosanoin ylioppilaaksi. Yläasteella ei tullut kertaakaan muistusta mistään, ja lukiossa opettajan testin mukaan ei koko lukihäiriötä ollutkaan!

yh kirjoitti:

Omalla lapsellani todettiin alakoulun kuudennella luokalla kolme eri häiriötä, tarkkaavaisuus-ja lukihäiriö, sekä motorinen kömpelyys....En suostunut kokeilemaan mitään lääkkeitä, ajattelin tuolloin että teen voitavani kunnes hän täyttää 18.....Sitten saa itse päättää. Pyrin luomaan kotona mahd. rauhallisen ja turvallisen ilmapiirin, en huomautellut unohduksista ym.koska hän selvästi kärsi tilanteesta. Toissa keväänä hän kirjoitti hyvin arvosanoin ylioppilaaksi. Yläasteella ei tullut kertaakaan muistusta mistään, ja lukiossa opettajan testin mukaan ei koko lukihäiriötä ollutkaan!

Lue lisää

Joku lapsi selviää kodin rauhoitetun ilmapiirin turvin. Hyvä niin.
Tuoll aiemmin kaivattiin ihmeopettajaa, joka parantaisi adhd-oppilaan keskittymis- ja ylivilkkausongelmat koulutuksensa turvin - tuskinpa kukaan siihen pystyy nykykoulussa ja luokassa, jossa on muitakin oppilaita.

Pharmaca Fennican siteeraaminen ihmetytti. Miltäköhän vuodelta teos oli? Olen ymmärtänyt kuulemani peruteella Concertaa ja Ritalinia määrätyn aikuisille. Minulle, ihan aikuiselle sitä määrättiin tämän vuoden kesäkuussa juuri - vihdoin ja viimein - diagnosoituun ADD-oireistoon hoidoksi. Annostusta korotettiin kontrollikäynnillä 36g:n vuorokaudessa aammuisin. Lääkkeen aloitettuani tunsin olevani ihmisten kirjoissa. Pään sisäinen ajatusten hajanaisuus oli poissa ja työskentelyni alkoi selkiytyä. Sain järjesteltyä papereitani ja asiointi eri tahojen kanssa alkaa sujua paremmin, kun kykenen keskittymään. En vaihtaisi tätä oloani. Hiukan välillä huimaa seisomaan noustessa, mutta silloin löysään tahtia.

Consertan kanssa elä kirjoitti:

Joku lapsi selviää kodin rauhoitetun ilmapiirin turvin. Hyvä niin.
Tuoll aiemmin kaivattiin ihmeopettajaa, joka parantaisi adhd-oppilaan keskittymis- ja ylivilkkausongelmat koulutuksensa turvin - tuskinpa kukaan siihen pystyy nykykoulussa ja luokassa, jossa on muitakin oppilaita.

Pharmaca Fennican siteeraaminen ihmetytti. Miltäköhän vuodelta teos oli? Olen ymmärtänyt kuulemani peruteella Concertaa ja Ritalinia määrätyn aikuisille. Minulle, ihan aikuiselle sitä määrättiin tämän vuoden kesäkuussa juuri - vihdoin ja viimein - diagnosoituun ADD-oireistoon hoidoksi. Annostusta korotettiin kontrollikäynnillä 36g:n vuorokaudessa aammuisin. Lääkkeen aloitettuani tunsin olevani ihmisten kirjoissa. Pään sisäinen ajatusten hajanaisuus oli poissa ja työskentelyni alkoi selkiytyä. Sain järjesteltyä papereitani ja asiointi eri tahojen kanssa alkaa sujua paremmin, kun kykenen keskittymään. En vaihtaisi tätä oloani. Hiukan välillä huimaa seisomaan noustessa, mutta silloin löysään tahtia.

Lue lisää

kokeilepa sensomotorista kuntoutusta ja sen jälkeen voit katsoa, tarvitsetko oikeasti näitä lääkkeitä.

Consertan kanssa elä kirjoitti:

Joku lapsi selviää kodin rauhoitetun ilmapiirin turvin. Hyvä niin.
Tuoll aiemmin kaivattiin ihmeopettajaa, joka parantaisi adhd-oppilaan keskittymis- ja ylivilkkausongelmat koulutuksensa turvin - tuskinpa kukaan siihen pystyy nykykoulussa ja luokassa, jossa on muitakin oppilaita.

Pharmaca Fennican siteeraaminen ihmetytti. Miltäköhän vuodelta teos oli? Olen ymmärtänyt kuulemani peruteella Concertaa ja Ritalinia määrätyn aikuisille. Minulle, ihan aikuiselle sitä määrättiin tämän vuoden kesäkuussa juuri - vihdoin ja viimein - diagnosoituun ADD-oireistoon hoidoksi. Annostusta korotettiin kontrollikäynnillä 36g:n vuorokaudessa aammuisin. Lääkkeen aloitettuani tunsin olevani ihmisten kirjoissa. Pään sisäinen ajatusten hajanaisuus oli poissa ja työskentelyni alkoi selkiytyä. Sain järjesteltyä papereitani ja asiointi eri tahojen kanssa alkaa sujua paremmin, kun kykenen keskittymään. En vaihtaisi tätä oloani. Hiukan välillä huimaa seisomaan noustessa, mutta silloin löysään tahtia.

Lue lisää

Näyttäisi olevan ihan ajantasainen Phramaca Fennican teksti. Lääkäri saa toki vapaasti poiketa Pharmakan suosituksista oman harkintansa mukaan.

Consertan kanssa elä kirjoitti:

Joku lapsi selviää kodin rauhoitetun ilmapiirin turvin. Hyvä niin.
Tuoll aiemmin kaivattiin ihmeopettajaa, joka parantaisi adhd-oppilaan keskittymis- ja ylivilkkausongelmat koulutuksensa turvin - tuskinpa kukaan siihen pystyy nykykoulussa ja luokassa, jossa on muitakin oppilaita.

Pharmaca Fennican siteeraaminen ihmetytti. Miltäköhän vuodelta teos oli? Olen ymmärtänyt kuulemani peruteella Concertaa ja Ritalinia määrätyn aikuisille. Minulle, ihan aikuiselle sitä määrättiin tämän vuoden kesäkuussa juuri - vihdoin ja viimein - diagnosoituun ADD-oireistoon hoidoksi. Annostusta korotettiin kontrollikäynnillä 36g:n vuorokaudessa aammuisin. Lääkkeen aloitettuani tunsin olevani ihmisten kirjoissa. Pään sisäinen ajatusten hajanaisuus oli poissa ja työskentelyni alkoi selkiytyä. Sain järjesteltyä papereitani ja asiointi eri tahojen kanssa alkaa sujua paremmin, kun kykenen keskittymään. En vaihtaisi tätä oloani. Hiukan välillä huimaa seisomaan noustessa, mutta silloin löysään tahtia.

Lue lisää

Lue Pharmaka Fennican teksti vuodelta 2011, siellä on tuo sama teksti.

Mun sisko on 26 v ja hänellä Concerta lääkitys... et ihan paskapuhetta, ettei lääkettä saa määrätä yli 18 vuotiaalle. Hänellä tuo ADHD todettu aikuisiällä vieläpä! Mun 12 vuotias poika myöskin Concertalla, ja saatu mahtavia tuloksia koulua ajatellen. Arvosanat noussut huomattavasti, ja käytöshäiriötkin helpottaneet :)

vaarallisia "lääkkeitä" - on todettava, ja noita syötätte lapsillenne? vaikka syy on liian suuret luokat ja joskus myös opettajien ammattitaidottomuus