Olen aina luullut, että ripittäytyminen eli synnintunnustuksella käynti on aivan tuntematon käytäntö luterilaisuudessa, mutta nyt siitä on suuria otsikoita sanomalehdissä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Brax Kirkko ei saa piilotella ripin takana/1135256704877
Eikö juuri synnintunnustus ole niitä asioita, jotka puhdistettiin muun kristillisyyden mukana niin sanotussa uskonpuhdistuksessa Lutherin toimesta?
Muistan kuinka luin joskus lähes 30-vuotta sitten luterilaisen tuttavani luona paikallisen luterilaisen seurakunnan lehteä, ja siinä joku nainen valitti tapahtuneesta, jossa hän oli kertonut pastorille asioitaan ripissä tai niin sanotussa sielunhoidollisessa keskustelussa. Hän luuli keskustelun olevan luottamuksellista, mutta pastori kertoikin kaikki asiat kotona vaimolleen, ja vaimo kertoi ne tietenkin eteenpäin kuten naisilla on aina tapana. Sillä tavalla nämä luottamukselliset asiat levisivät kaikkien yleiseen tietoon. Tämä ei tietenkään ole mitään rippiin kuuluvaa käytäntöä, mutta nyt sitten ministeri on huolestunut, miten rippisalaisuuden takana piiloteltaisiin rikollisia.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Brax Kirkko ei saa piilotella ripin takana/1135256704877
Eikö juuri synnintunnustus ole niitä asioita, jotka puhdistettiin muun kristillisyyden mukana niin sanotussa uskonpuhdistuksessa Lutherin toimesta?
Muistan kuinka luin joskus lähes 30-vuotta sitten luterilaisen tuttavani luona paikallisen luterilaisen seurakunnan lehteä, ja siinä joku nainen valitti tapahtuneesta, jossa hän oli kertonut pastorille asioitaan ripissä tai niin sanotussa sielunhoidollisessa keskustelussa. Hän luuli keskustelun olevan luottamuksellista, mutta pastori kertoikin kaikki asiat kotona vaimolleen, ja vaimo kertoi ne tietenkin eteenpäin kuten naisilla on aina tapana. Sillä tavalla nämä luottamukselliset asiat levisivät kaikkien yleiseen tietoon. Tämä ei tietenkään ole mitään rippiin kuuluvaa käytäntöä, mutta nyt sitten ministeri on huolestunut, miten rippisalaisuuden takana piiloteltaisiin rikollisia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
on salaisuus ja lain suojaama.
ei ole pappeuttakaan, miten maallikkosaarnaajalle tai muulle maallikolle voidaan ripittäytyä?
Luulosi ei ole oikea, rippi on reformaatiosta asti kuulunut luterilaiseen traditioon. Luther piti rippiä niin suuressa arvossa, että alkuunsa ripistä meinasi tulla luterilaisuudessa sakramentti. Siitä ei ole koskaan luovuttu eikä luovuta, vaikkakin nykypäivänä se on jäänyt yhteisen ripin jalkoihin. Vielä 1800-luvulla henkilökohtainen ripittäytyminen oli ehto ehtoollisellepääsylle.
kukaan luterilainen ei tietäisi ripin olemassa olosta, jos sitä heiltä menisi kyselemään, he pitäisivät ajatustakin täysin luterilaisuudelle vieraana katolilaisuutena
Käsitteen rippi useimmat nykysuomalaiset luterilaiset liittävät ensisijaisesti kaiketi rippikouluun, kun jumalanpalveluksissakin puhutaan syntien tunnustamisesta ja synninpäästöstä. Luulisin kuitenkin, että valtaosa meistä tiedostaa, että on mahdollisuus tunnustaa syntinsä sielunhoitajalle myös kahden kesken ja saada tältä synninpäästö eli itse asian puolesta ajatus ei ole vieras.
Katolilaisuuteen tai anglikaanisuuteen rippiä ei osattaisi yhdistää, ellei "koppirippi" olisi niin suosittu elokuvakohtausten ja sketsihuumorin aihe.
EV lut kirkossamme on kuitenkin säilynyt seurakuntalaisten tietoudessa mahdollisuus sielunhoidolliseen keskusteluun. Näissä voidaan käsitellä mitä tahansa mieltä painavaa asiaa oli kyseessä ongelma ja ristiriitatilanne tai nimellinen synti. Moni saattaa keskustella ja sitten sen keskustelun jälkeen mennä messuun ja ehtoolliselle. Lopputuloshan on sama, jos on puhunut mieltään painavat asiat vapaassa keskustelussa ja sitten saanut synnit anteeksi messun yhteydessä kaikessa hiljaisuudessa. Se asian tunteminen synniksi voi tulla mieleen vasta kun tulee keskustelusta helpottunut olo ylipäätään. Ihmisen mieli saattaa toimia viipeellä.
Joka tapauksessa luottamuksellisia keskusteluja käydään papin kanssa varmasti useammin sielunhoidollisina keskusteluina; olen ymmärtänyt, että esim. avioeroon liittyvät tilanteet ovat papeille tuttuja.
Eipä ole vuosikymmeniä siitä kun julkisuudessa oli yksi taekwondo-opettaja, joka oli esillä vähemmän hyvässä mielessä. Kaikkessa lasten harrastustoiminnassa on olemassa sama mahdollisuus, siksi tarvitaan valppautta lasten vanhemmilta, eikä kaikkea saa ennalta estettyö silloinkaan kun työntekijöiden taustat tarkistetaan. Jotainhan tapahtuu ensimmäisen kerran silloin kun ensimmäinen merkintä syntyy.
"Sydän syrjällään" on vanhemmilla siihen asti kunnes lapsi on aikuinen ja sitten alkaakin huoli lapsenlapsista. Vakava tilanne on silloin kun aikuiset eivät reagoi ilmi tulleisiin asioihin ja eivät herkällä korvalla kuuntele lapsia.