Jamppa palaa rintamalle. Taavetti Heikkinen — Rintaman poliisi — Valvontaupseerin päiväkirja 1941-1944. http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/11/taavetti-heikkinen-rintaman-poliisi-valvontaupseerin-paivakirja-1941-1944/
”Lauantai 20.6.1942
Hiljainen päivä. Sade on lakannut. Kävin taas saunassa. Kullervon lohkolta tuotiin kaksi siviiliryssää, jotka olivat menossa linjojen yli mutta joutuivat kiinni. Kolmannesta puhalsivat verekseltään ”ilman pois”. Saa nähdä, mitä heppuja nuokin ovat.”
”Lauantai 20.6.1942
Hiljainen päivä. Sade on lakannut. Kävin taas saunassa. Kullervon lohkolta tuotiin kaksi siviiliryssää, jotka olivat menossa linjojen yli mutta joutuivat kiinni. Kolmannesta puhalsivat verekseltään ”ilman pois”. Saa nähdä, mitä heppuja nuokin ovat.”
Vastaukset 39
Vanhimmat
Missä oli Kullervon lohko.
Heiskasen 11. D:ssa, joka oli - 42 rintamavastuussa Syvärillä Pertjärven lohkolla. "Kullervo" saattaa olla joku div:n rykmenteistä.
Nämä valvontaupseerit toimivat armeijakuntien esikunnissa. Seltä heitä lähetettiin töihin divisiooniin.
Tämä Heikkinen toimi mm. 7. Divisioonassa Syvärillä.
Alkio olikin löysä sotatuomari, mikäli hänen päiväkirjoihin tai niistä tehtyihin muistelmiinsa on uskomista.
Itselläni on jäänyt mieleen se kirjan kohta, jossa vakuutellaan kuinka hänen ei tarvinnut jaella kuolemantuomioita. Tarkoittiko hän kenties sitten suomalaisia sotilaita, koska näyttääpä nappituomiotakin annetun. No nehän olikin naapurin miehiä...
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/01/sotatuomarin-pivkirjat.html
"Paavo Alkio kirjoitti jokaisesta jatkosodan päivästä. Sivuja kertyi vajaat 3000, ja tästä kokonaisuudesta kirjassa on arviolta kolmannes."
13.11.1942
Kenttäoikeuden 40. istunto, Radisti Grigori Iljanpoika Timojev syytteessä vakoilusta, Rajatapaus. Sai kuolemantuomion.
27.8.1942
Paavo Olavi Maunumäki ja Ivan Jakovlev. Ensimmäiset kuolemantuomioni. Pojat esiintyivät rauhallisesti, käänsivät selkänsä ja kymmenen kivääriä pamahti.
Lähdeaineisto: Paavo Alkio: Sotatuomarin päiväkirjat ISBN 951-20-6449-9
Gummeruksen sivuilta:
Rintaman poliisi
Valvontaupseerin päiväkirja 1941-1944
Toimittanut Jarmo Nieminen
Ainutlaatuinen dokumentti sodan ajalta
Rintaman poliisi tarkastelee ensimmäistä kertaa jatkosodan tapahtumia sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Valvontaupseeri Taavetti Heikkinen piti jatkosodan aikana päiväkirjaa, jossa hän kuvasi rintaman karua todellisuutta teloituksista ja rajuista kuulusteluista villiin juhlintaan. Mukana on tietoa muun muassa hyökkäysvaiheen joukkokieltäytymisistä, karkurijoukkojen ja loikkarien kiinniotoista, vakoojien ja maanpetturien käsittelystä sekä teloituksista. Heikkinen työskenteli yhdessä sotatuomari Paavo Alkion kanssa.
Heikkinen oli lahjakas ylikonstaapeli ja sotapoliisi, joka oli tarvittaessa kovaotteinen mies. Kirjan on toimittanut yleisesikuntaeverstiluutnantti Jarmo Nieminen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Mielenkiintoinen kirja on tulossa, varsinkin kun tietää kirjoittajan. Kirjan kannessa poseeraa kapteeni. Tunteeko joku kapteeni Taavetti Heikkisen. Jonkin verran asiaa harrastaneena minulle nimi ei ole tuttu. Muutenkin asiakirjamateriaali valvonta-osastosta on melko olematonta. Valvontaupseerien aineisto kuului Stella Polariksessa hävitettyyn arkistoon. Hyvä, että nyt on ilmeisesti uutta julkaistavaa tietoa käytössä.
pääosin hävitetttiin syksyllä -44. Toisiokappaleita jäi sinne tänne arkistoihin mm. Valpolle, sotapoliisille ja paikallispoliisille.
Stella Polaris oli tiedustelujaoston operaatio. Evakuoidut asiakirjat olivat tiedustelumateriaalia. Myös arkistoja poltettiin.
Näin on. Hyvä kirja: Vladimir Panchin, Kasvottomien miesten sota. Päämajan valvontaosaston toiminta jatkosodassa. Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos. Helsinki 2000. ISBN 951-25-1193-2.
Osaisko joku kertoa asiasta hieman. En löytänyt jatkosodan historiastakan paljoakaan mitää.
Voisko joku kertoa vähnä enemmän. Mistä on kyse.
Valvontaosasto ja sen alayksiköt tuhosivat arkistonsa syyskuussa 1944. Osa suomalaisia avustaneista neuvostoliittolaisista vakoojista sai uuden identiteetin ja heidät avustettiin pois Suomesta ennen kuin Valvontakomissio ja punainen Valpo pääsivät heihin käsiksi. Tämä tapahtui yhdessä Stella Polariksen henkilöstön kanssa.
Jamppako se lehahti mainostamaan kirjaansa?
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=7574
Tässäkö on se lupaamasi väitöskirja?
;=)
Eipä taida edellisellä kirjoittajalla olla hajuakaan sotahistorian väitöskirjan teosta. Sitä ei todellakaan tehdä vuodessa, eikä kahdessa. Ylikangas on hyvä esimerkki, miten surkea moisessa sohimisessa lopputulos on.
Väitöskirjaltahan tuon pitäisi vaikuttaa, jos on mieheen lainkaan luottaminen. Ei kait Jamppa taas puhunut omiaaan?
Kiitos vaan Jampalle kiitoksista, jotka siis on tuossa alempanakin esillä. Ihan mielenkiintoistahan se on ollut, mutta joskus hieman turhauttavaa, kun teillä kapiukoilla on tapana ignoroida kaikki kannaltanne ikävät lähteet epäluotettavina. Lyötte noin vain epäluotettavan leiman. Ihan kuin pahimpana Kekkos-aikana, kun hutkaistiin sillä kuululla "idänkortilla" tai Neuvostovastaisuudella ;=)
Muistelmakirjojen systemaattinen ignotointi näyttää olevan meneillään. Tässä on muutama kirja malliksi niistä jotka eivät kelpaa lähteiksi:
Vaikuttajia elämässäni, Erkki Partanen, WG 1980
Minun sotani 1939-1945 (Vitkala Maija, Vitkala Elina)
Taistelulähetin sota, Olavi Liisanantti. Tornio: O. Liisanantti, 1989. ISBN 952-90-1568-2. (sotamies Hytin ampumistapaus)
Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa. AKS:läinen elämäkerrasto -kirjassa sanotaan Erkki Partasen kohdalla, että hän EI OLE julkaissut muistelmiaan. Vaikuttajia elämässäni -kirja kyllä mainitaan. Onkohan niin, että sieltä taholta olisi kenties jotain vielä odotettavissa? Ainakin käsikirjoitusluonnos on olemassa.
http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=985
"Erkki Partasen muistelmien käsikirjoitusluonnos, Helsingin yliopiston kirjasto ja Huhtamäki Oy."
Kuusi Matti - Aitola Ville-Paavo (toim.): Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa. AKS:läinen elämäkerrasto, Wsoy, 1991, 502 s.
Täällä on väitöskirjasta maininta:
>>>
Eikö Niemistutkimus sytytä enää?
opetuslapsia? 3.3.2009 22:41
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6916588
Kiitos teille mielipiteistänne
www.jarmonieminen.fi Käyttäjän viestit4.3.2009 11:19
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6916588#comment-36332343
Minulle on ollut mielenkiintoista havaita, miten paljon persoonani kiinnostaa niin monia. Viimeisen parin vuoden aikana Jarmo Nieminen on seikkaillut kymmenissä, jossei sadoissa keskusteluketjuissa.
Kiitos teille kommentaattoreille. Olen saanut väitöskirjaani teidän syventämän suunnan.
Lisäksi totean, että kommenttejenne avulla oma minäni ja sen voimautuminen on entisestään kehittynyt. Olette olleet todella hyviä sparraajia. Kiitos teille.
Kirjoittelen jatkossakin omille nettisivuilleni asiasta. Aihepiiri kiehtoo minua.
Tervetuloa Rikhardinkadun kirjastoon 10. tai 17.3. kello 18-20. Alustan silloin siellä minulle rakkaista muista asioista.
Parhain terveisin
Jarmo Nieminen
www.jarmonieminen.fi
palaute[a]jarmonieminen.fi
PS. Mikäli Viipurin-Huhtiniemen-Lappeenrannan-Taavetin -epäselvyydet kiinnostavat, niin voin järjestää ao. asioista alustusillan keväällä.
Ot nyt edellisestäkin selvää. Nieminenhän, siis kapiainen, julkaisee muistelmakirjan, ilmeisesti. Siis ignoroiko hän itsensä, vai kenet. Mitä Kverulantti tarkoitat. Toiseksi, sinäkö se päätät, misssä järjestyksessä ihminen tekee mitäkin. Taida heitellä ajatuksia omasta päästäsi (sen sisälmys vaikuttaa sangen mielenkiintoiselta). Jos tuollaisella tarmolla Niemistä seuraat, varmaan tiedät, että tässä välissä on jo äijältä tullut kirja Sotilassaaren luontoaarteet ja paljon muutakin.
" Ihan mielenkiintoistahan se on ollut, mutta joskus hieman turhauttavaa, kun teillä kapiukoilla on tapana ignoroida kaikki kannaltanne ikävät lähteet epäluotettavina. Lyötte noin vain epäluotettavan leiman. Ihan kuin pahimpana Kekkos-aikana, kun hutkaistiin sillä kuululla "idänkortilla" tai Neuvostovastaisuudella ;=) "
"Muistelmakirjojen systemaattinen ignotointi näyttää olevan meneillään. Tässä on muutama kirja malliksi niistä jotka eivät kelpaa lähteiksi:
Vaikuttajia elämässäni, Erkki Partanen, WG 1980
Minun sotani 1939-1945 (Vitkala Maija, Vitkala Elina)
Taistelulähetin sota, Olavi Liisanantti. Tornio: O. Liisanantti, 1989. ISBN 952-90-1568-2. (sotamies Hytin ampumistapaus) "
Jokainen tutkija käyttää niitä lähteitä, jotka katsoo siihen sopiviksi. Niiden luotettavuuden punnitsee siis tutkija itse. Muistelmat tulee aina mahdollisuuksien mukaan verrata autenttiseen aineistoon. Esimerkiksi Vitkaloiden kirjan muistitieto on jäänyt tekijöiltä tarkistamatta. Pari tarkistamaani tarinaa on täynnä muisti- ym virheitä.
Toinen laita on sitten ylikankaat, joka uskovat tarkistamatta kaiken, mikä sopii omaan ennakkokäsitykseen. Toiseen suuntaan viittaavat todisteet jätetään mainitsematta ja tarvittaessa todisteita tulkitaan mielivaltaisesti, jopa väärennetään. Niihin juttuihin saa uskoa kuka haluaa. Ei pidä valittaa, kun toteaa tulleensa huijatuksi. Näinhän Ylikankaaseen uskoville on käynyt.
Erkki Partasen muisti on voitu todeta epäluotettavaksi vertaamalla muistelmia hänen omaan kirjanpitoonsa Päämajassa ja autenttisiin asiakirjoihin.
Tekstisi on tyypillistä harhaanjohtamista omien kuvitelmien pohjalta.
>Nieminenhän, siis kapiainen, julkaisee muistelmakirjan, ilmeisesti. <
Itsestänhän niitä muistelmia aina pruukataan julkaista. Nytkö Nieminen kertoo jonkun TOISEN ihmisen vaiheista. Kertooko hän peräti koko elämäntarinan vai joitain kohtia hänen työuraltaan? Sitäkö tarkoitat? Ulosantisi on kaameaa luettavaa kieliopillisesti ja lisäksi sen voi tulkita monella tavalla, jopa väärinkin!
>Taida heitellä ajatuksia omasta päästäsi (sen sisälmys vaikuttaa sangen mielenkiintoiselta). <
Ei kait sinulla vain tee vähimmässäkään määrin mieli kurkistaa sen sisälle? Toivottavasti ei, sillä silloin minun pitäisi olla jo huolissani...
>Vitkaloiden kirjan muistitieto on jäänyt tekijöiltä tarkistamatta. <
Jos kyseessä on omakohtainen kokemus vailla muita silminnäkijöitä, niin kuinka sen todistat?
Tarkistettiinko Maija ja Elina Vitkalan kirjan, Minun sotani, Naantalista olevan Veikko Vähä-Kouvolan muistelmat kun siinä Vihma esitettiin sotilaittensa ampujana? Ei tarkistettu vaan ne taidettiin hylätä suoraan, vaikka Vähä-Kouvolan kertomia ja ihan uskottavan tarkan tuntoisia sotajuttuja on sivu tolkulla alkaen sivulta 452 ja loppuen sivulle 464.
Vähä-Kouvola kertoo sivulla 461 kuin ohimennen tuon tapauksen näin: "Olin matkalla pataljoonan komentaja Honkalan luo, kun vastaani tuli kenraalimajuri Vihma, sittemmin Mannerheim-ristin ritari. Hän oli jo ampunut kaksi karkuria ja luuli myös minua rintamakarkuriksi. Kenraali kohotti jo aseensa minua kohti, mutta selvitin henkilöllisyyteni kiireisesti, ja hän kehotti minua juoksemaan lujempaa. Pinkaisinkin niin nopeasti, kuin pikajuoksijan kintuista irti sain. Tämä raju taistelupäivä 3.7. päättyi suomalaisten voittoon."
Kohta kerrot tietenkin, ettei mitään pataljoonankomentaja Honkalaa ollutkaa...
>Toinen laita on sitten ylikankaat, joka uskovat tarkistamatta kaiken, mikä sopii omaan ennakkokäsitykseen. <
Huomaatko näissä kahdesa jotain tuttua:
Toinen laita on sitten KAPIUKOT, joka HYLKÄÄVÄT tarkistamatta kaiken, mikä EI SOVI omaan ennakkokäsitykseen.
Poikkeuksen muodostaa eräs muistelmateos, jossa puhuttiin vain uhkailusta pistooli kädessä. Kirja onkin silloisen tykistön tulenjohtajan ja Suomen ruotsalaisen upseerin kirjoittama muistelmateos. Sellainenhan kelpaa aina ;=)
Suurlähettiläs B.O. Ahlholm oli tykistön tulenjohtajana ja kertoo kirjassaan (Toisinajattelija suurlähettiläänä, Tammi 2001 s. 80) omasta havainnostaan.
“Tulenjohtueemme ollessa jälleen kerran Talissa menossa eteen meitä vastaan tuli noin parin joukkueen verran miehiä jonkinasteisen pakokauhun vallassa. Keskellä metsätietä seisoi upseeri, joka pistooli kädessä sanoi pakeneville miehille: ’Jos yksikin mies tästä menee minun ohitseni, niin minä ammun.’
Miksi kummassa Vihma olisi kuljeskellut pelkällä pistoolilla aseistautuneena karkureita vilisevillä takalinjoilla. Taisipa olla kertomuksen mukaan yksinkin vielä. Missä oli adjutantti tai lähetit, nuo käytännössä aina mukana olevat henkivartijat? Osasihan Vihma käyttää tehokkaampiakin aseita, kuten konepistoolia.
http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1101981865264.jpeg
"Kenraali Einar Vihma harjoittelemassa konepistoolilla Itä-Karjalasta. – Lukkarin teoksen kuvitusta."
B.O. Ahlholm: Toisinajattelija suurlähettiläänä, Tammi 2001
"Vähä-Kouvola kertoo sivulla 461 kuin ohimennen tuon tapauksen näin: "Olin matkalla pataljoonan komentaja Honkalan luo, kun vastaani tuli kenraalimajuri Vihma, sittemmin Mannerheim-ristin ritari. Hän oli jo ampunut kaksi karkuria ja luuli myös minua rintamakarkuriksi. Kenraali kohotti jo aseensa minua kohti, mutta selvitin henkilöllisyyteni kiireisesti, ja hän kehotti minua juoksemaan lujempaa. Pinkaisinkin niin nopeasti, kuin pikajuoksijan kintuista irti sain. Tämä raju taistelupäivä 3.7. päättyi suomalaisten voittoon." "
Honkala oli siis JR 35:n rykmenttiupseeri, ei pataljoonan komentaja. Vihma oli Mannerheim-ristin ritari jo 12.10.41, ei Ihantalan jälkeen. Kaksi miestä hän on ampunut vain kertojan mielikuvituksessa. Jutussa on siis totta sen verran, että kertoja on ehkä tuona päivänä törmännyt taistelualueella kenraali Vihmaan.
Vihma oli erityisen nopealiikkeinen ja malttamaton mies. Eio ole mitään kummaa siinä, että hän kesken taistelun on joskus painellut yksin jossain. Kenraalia normaalisti seuraava "siipi" on yksinkertaisesti joutunut muihin tehtäviin. Niinhän Ahlholm ja Vähä-Kouvolakin kertovat. Kenraalit tuskin kanniskelivat konepistoolia mukanaan.
>Vihma oli erityisen nopealiikkeinen ja malttamaton mies <
Yksi sana sinulta unohtui: Vihma oli lisäksi erityisen ankara alaisilleen.
Vihma saattoi olla erittäin ankara alaisilleen. Parhaiten sitä kuvaa, että hän oli ainoa komentaja, joka henkilökohtaisesti määräsi teloitettaviksi neljä karkuria ja myös vaati, että käskyt on pantava täytäntöön.
Kajaanin viinakaupan ryöstön aikana hänkin oli visusti suu supussa. Ukot oli ympäri päissään ja kovat piipussa ne ammuskeli pitkin raittia. Siinä oli Vihmalla kiukussa nieleminen, mutta eipä uskaltanut sekaantua tapahtumiin kuin vasta myöhemmin humalan haihduttua ukkojen päistä.
Rappaus vaan pölisi Kajaanin aseman savupiipussa kun lähtevästä junasta ammuttiin jäähyväisiä.
Eikös se mennyt niin, että niistä 2 sitten ammuttiin?
Lähetti kiinniottamansa miehet taakse ja määräsi ainakin osan heistä ammuttavaksi.
ja sitten kaksi. Päämaja nosti niistä metelin ja lähetti kapteeni Partasen oikeudenhoitotoimistosta selvittelemään laillista menettelyä. Miehet olisi tullut tuomita kenttäoikeudessa.
Asioita selviteltiin sodan jälkeen sotaylioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Vihmaa ei saatu vastuuseen, kun hän oli ymmärtänyt kaatua elokuussa -44.
Kirjan esittelyteksi luo odotukset mielenkiintoisesta kirjasta. Tosin kansikuva pisti miettimään kuka on kirjan tekijä ;)
Oliko tää homo?
olla. Kapteenin napitko hurmaa? Nuolase ainakin räkä nenän alta.
Kumpi? Nieminen vai Heikkinen?
Nää on niitä kaksisuuntaisia. Mikä tahansa haiseva reikä ja rako toimii niille aina
Miksi reiän pitää haista? Ettei vain olisi omia pikku fantasioitasi.
Miksi raon pitää haista? Ettet nyt vaan puhu omista fantasioistasi.
Aliupseeri, joka ei tykkää pallivahasta tai valkovuodosta, ei ole kunnon lahtari! Sopii vain korkeintaan kaivamaan punikeilta kultahampaita elävänä, kuten S. J. ja K. nimiset tunnetut valkovääpelit.
on tehtävä. Ei ne kuolleelta onnistu.
Ei taida tässä foorumissa paukut riittää asiasta keskusteluun, paitsi anaaliyhdyntään.
kun täällä 6-9 on jauhanut talvi-ja jatkosotaa pilkunnussimisella, niin vähemmästäkin tulee perseenkäyttäjiä!
Nicholas Wancke haastatteli Jarmo Niemistä Valvontaupseerin tiimoilta
Pe 1.10.2010 Yle Puhe, n. klo 08.15 eteenpäin
Ylen arenalla on sama tarin
http://areena.yle.fi/video/1324359
Rintamapoliisin päiväkirja paljastaa jatkosodan julmuuden
"Vaikka Jatkosodasta on jo aikaa, vasta nyt tulevat jotkut seikat päivänvaloon. Päämajan alaisten valvontaupseerien usein julmistakin tehtävistä rintamalla saadaan uutta tietoa valvontaupseeri Taavetti Heikkisen päiväkirjoista. Niistä kertoi Aamu-tv:n lähetyksessä yleisesikuntaupseeri Jarmo Nieminen."
http://areena.yle.fi/video/1324359
Jamppa esintyy villapaidassa ilaman kaluunoita. Missä nyt on se "reipas eversti", joka melkein töni aikoinaan Ylikangasta? Onko Jamppa jäänyt jo eläkkeelle?
"Yleisesikuntaupseeri, Maanpuolustuskorkeakoulu"
Eikös Jamppa enää olekaan johtajana? Onko kaikki jo entistä eli evp. ?
Sotahistorian laitoksen johtaja, evl. Jarmo Nieminen, kertoo sivuillaan tuon kaikelle kansalle!
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6797-jarmo-nieminen
"49-vuotias, avioliitossa ja kolmen nuoren miehen isä. Työskentelen Maanpuolustuskorkeakoulussa, olen everstiluutnantti ja Sotahistorian laitoksen johtaja."
Aikaisemmin keväällä 2010 esittely meni vielä näin:
http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/jarmo-nieminen/
"Työskentelen Maanpuolustuskorkeakoulussa, olen everstiluutnantti ja Sotahistorian laitoksen johtaja. Olen myös saaristotutkija, tietokirjailija, kulttuurihistoria- ja luonto-opas, luontovalokuvaaja ja Santahaminaseuran puheenjohtaja."
Käyttäjän esittely 1.10.2010 menee näin:
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/jarmonieminen
"50-vuotias, avioliitossa, kolmen nuoren miehen isä ja upseeri Helsingin Laajasalosta. Jarmo tunnetaan saaristotutkijana, kulttuurihistoria- ja luonto-oppaana, luontovalokuvaajana ja tietokirjailijana."
Jamppa täyttää kohta 51 vuotta. Taas on esittely muutettava. Kova jätkä ja tekee, minkä lupaa.