helsingin sanomissa julkaistiin tänää tutkimus, jonka mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että korkeakoulujen opiskelijavalintaa ei pidä tehdä pelkästään todistusten perusteella. vajaa neljännes vastaajista haluaisi, että opiskelemaan pääsisi pelkästään todistusten perusteella.
Opetusministeriö ehdotti maaliskuun puolivälissä, että vastedes korkeakoulujen opiskelijat valittaisiin pääosin ylioppilas- tai ammattitutkinnon arvosanojen perusteella.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/HS-Gallup Enemmistö säilyttäisi korkeakoulujen pääsykokeet/1135256749594
itse olen opintojeni loppusuoralla. pääsykokeisiin lukeminen on tuskallista, tiedän sen, mutta ne ovat ainoa oikea tapa mitata kokelaan todellista kiinnostusta ja motivaatiota opiskeltavaa aihetta kohtaan. toiseksi, harva lukiolainen osaa jo siinä iässä valita aineet, jotka ohjaavat tulevaisuuden uralle. suurin osa nuorista ei kykene vielä tsemppaamaan tulevaisuutta ajatellen, vaan elää hetkessä (lintsaa, laiskottelee..). pääsykokeiden poisto suosii siis vain hikkejä eikä anna mahdollisuutta hitaasti lämpeäville opiskelijoille.
Pääsykokeet: kyllä vai ei?
31
2252
Vastaukset
- Utelisa
Ainakaan samantyyppisiin kouluihin ei pitäisi olla samaan aikaan pääsykoikeita esim. TAIK/Aaltoyliopisto vrt
Metropol ym. Kuin tehtäisiin hakijoille kiusaa: best - next best vai onko se tänä päivänä päinvastoin?
Julkisuus ja todellisuus - ovatko yhtä?
Tienaako jokin pääsykokeita vastustava taho jothain thästäkin? - desde
juuri näin. sinne olisi oma yliopisto-uranikin tyssännyt jos pelkän todistuksen perusteella otettaisiin sisään.. sitäpaitsi lukio-opiskeluhan on selvästi yleissivistävää. esim. englannin kielen valintakokeissa kirjat käsittelevät kieliTIEDETTÄ eivät pelkästään englannin osaamista, eli sillä pelkällä englannilla ei pitkälle pötkitä..
- TaM-Tam
Reputin kaksi kertaa ylioppilaskirjoituksissa ja lukion päästötodistus oli yksinkertaisesti surkea. Olin kuitenkin taiteellisesti lahjakas ja hyvä kirjoittaja.
Nyt teen Taideteollisessa väitöskirjaa ja takana on jo pitkä, osin kansainvälinenkin ura omalla alallani. Toimin yrittäjänä ja työllistän muitakin alani osaajia. Mikäli tuo typerä ehdotelma menisi läpi, kaltaiseni putoaisivat kokonaan kuvioista.- noono
Sama vika rahikaisella.
Jos pääsykokeet pudotetaan pois ja katsotaan sellaista mikä on varmasti nuoruuden pyörteissä jäänyt toiseksi, eli "peruskoulutus", mitä lukiokin käytännössä on kun jatko-opintoja ajatellaan, on se käytännössä kuolemantuomio useille lahjakkaille mutta hitaasti lämpeäville ihmisille jotka nauttivat nuoruudestaan ja vasta parin vuoden päästä ottavat elämästään oman vastuun.
Kun nyt yli kolmikymppisenä katselen omaa historiaa taaksepäin, niin vielä parikymppisenäkin sitä oli niin tyhmä että ei sitä vielä silloinkaan tajunnut mitä sitä elämältä oikein haluaa. Vasta sen jälkeen kun pitkäaikaisen seurustelukumppanin löysin, tajusin että ei tästä elämästä tule mitään ellei sitä ala itse pikkuhiljaa rakentamaan vastuullisesti.
Minä olin hyvä oppilas lukiossa, eikä todistus ollut este jatko-opinnoille, mutta useat kaverini jotka perseilivät lukion täysin, ovat nyt hyvissä ammateissa ja omaavat hyvän koulutuksen ja niinkuin nykyisen työelämän vaatimuksiin kuuluu, kouluttavat itseään jatkuvasti työnsä ohessa. Jos heidän jatko-opintonsa olisi mitattu pelkällä todistuksella, he olisivat tänäpäivänä aivan toisenlaisissa hommissa ja melko varmasti työttömänä.
- mymyli
Miten esimerkiksi toimitaan terveysdenhoitopuolella?? jos jsieltäkin ja kaikialta muualtakin poistetaan päsykokeet niin mistä tietää onko ihminen ollenkaan sovelias alalle????????????? todistus ei kerro mitään ihmisesta ja sen persoonasta... on kylllä kauhistuttavaa ajatella jos asiat menisi tähän suuntaan...
- reewr
Mielestäni opetusministeriössä ei itsessäänkään ole selkeää suunnitelmaa mitä pitäisi koulutuspolitiikkaa tehdä. Kenelläkään ei tunnu olevan minkäänlaista osaamista koulutuksen kehittämisen kanssa ja poliitikkoja tuntuu kiinnostavan muut asiat kuin heikkotasoisen koulutusjärjestelmämme kehitys, joka on lähinnä tempputyöllistyspaikka valmistuneille.
Muistaakseni pari vuotta sitten tehdyssä mietinnössä puhuttiin pääsykoekiintiön kasvattamisesta, koska Suomessa oli rakennuskustannukset niin kalliita. Nyt kuitenkin opetusministeriö puhuu täysin toista, että pääsykokeista pitäisi luopua kun ikäluokkien koot ovat pienemmät ja kansainväliset organisaatiot ehdottavat opiskelupaikkojen lisäämistä. - mxasncdö
Terveydenhoitopuolella on pääsykokeista huolimatta alalle selkeästi sopimattomia. Unohdatte kokonaan aikuisopiskelijat, joilla on ammattitutkinto jo esim. samalle alalle kuin minkä ammattikorkeaan haluaisivat opiskelemaan. He ovat samalla viivalla ylioppilaiden kanssa; hakevat ja käyvät pääsykokeissa ja päästyään opiskelemaan opiskelevat monia oppiaineita joihin heillä on jo taitoa, kokemusta ja arvosana. Sitä ei kuitenkaan aina huomioida....
- LhShTh
mxasncdö kirjoitti:
Terveydenhoitopuolella on pääsykokeista huolimatta alalle selkeästi sopimattomia. Unohdatte kokonaan aikuisopiskelijat, joilla on ammattitutkinto jo esim. samalle alalle kuin minkä ammattikorkeaan haluaisivat opiskelemaan. He ovat samalla viivalla ylioppilaiden kanssa; hakevat ja käyvät pääsykokeissa ja päästyään opiskelemaan opiskelevat monia oppiaineita joihin heillä on jo taitoa, kokemusta ja arvosana. Sitä ei kuitenkaan aina huomioida....
Eikä ole todellakaan aina tarpeen huomioidakaan. Kyllä niihin aikuiskoulutusryhmiin melkoisia "helmiä" pääsee, mietityttää millä he ovat läpäisseet soveltuvuuskokeen kerran saati kahdesti! Ja aika monella (aiemmin itseni mukaan lukien) on uskomattomia kuvitelmia siitä mitä kaikkea osataan ja tiedetään aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella - ja ne kuvitelmat on joskus ihan helevetin kaukana todellisuudesta :)
Esimerkiksi lähihoitaja - sairaanhoitaja opinnoissa oli mielestäni loppupeleissä yllättävän vähän samaa, ja koulutusten vahvuudet ja painotusalueet ovat melko erilaiset. Joitain yhteneviä kursseja toki, mutta aivan marginaalisesti. Jos olisin saanut hyväksiluettua kurssit jotka itse kuvittelin jo osaavani, olisi aika paljon kauempana osaamistavoitteista nykyään.
- ar'g
Todistus on siitä huono juttu, että numeron antaa ihminen, jolla usein on henkilökohtaisia vaikutteita ja muita arvosanoja muuttavia taustoja. Olen hyvä esimerkki huonoista arvosanoista:
Minulla oli kaksi opettajaa, jotka eivät pitäneet minusta. Tunnilla osasin, kotitehtävät tein ja palautin ajoissa ja kokeista sain kiitettäviä. Henkilökohtainen alennus arvosanaani silti tuli, kun näytin varman ysin sijaan kasia.
Tein rehtorille ilmoituksen yhdestä opettajasta, mutta opettaja oli sitä mieltä, etten osallistunut ja olin liikaa poissa. Lukion kurssit tämän opettajan aineista menivät arvosanoiltaan 9, 9, 9, 7, 8, 7, 7, 8 (huomaatte missä kohtaa opettaja vaihtui) ja päästötoditukseen tuli numero kahdeksan. Se ei riittänyt, että hankin puolelta opetusryhmän jäseniltä allekirjoituksen vetoomukseen, jossa he vakuuttivat minun olleen tuntiaktiivinen ja että he kokivat omat arvosanansa liian korkeiksi sillä mittapuulla. Ei toiminut.
Koenumerot 8½-10- olisivat myös puhuneet puolestani... ja poissaolotkin selvitin lääkärintodistuksilla tai terveyhdenhoitajan todistuksella. Kerran annettua arvosanaa ei voitu muuttaa, joten siellä on nyt kaksi kasia tuolta opettajalta.
Toinen opettaja aloitti heti ensimmäisellä tunnilla ihan uskomattoman nöyryytyksen. Jokainen vastaukseni, vaikka olikin oikea, sai osakseen halveksuntaa, sillä vastaus ei ollut täydellinen. Jos esitin kysymyksen, niin hän oikein tyhmyyttäni julisti koko luokalle. Kokeista sain hyviä tai tyydyttäviä arvosanoja, mutta silti lukion päästötodituksessa koreili tämän opettajan kahdesta aineesta molemmista kutonen. Kysyttäessä ilmoitti vain, ettei voi muistaa jokaista opiskelijaa erikseen. Luulisi, että kahden vuoden kiusaamisen perusteella muistaisi. Valitin rehtorille, joka ilmoitti että pitäisi tehdä valitus opetuslautakuntaan eikä arvosanoja voi jälkikäteen muuttaa.
Huvittavinta oli, että ylioppilaskirjoituksissa vastasin neljään ensimmäisen opettajan opettamien aineiden kysymyksiin ja sain arvosanaksi eximian. Toisen opettajan opettaman aineen kysymyksiin vastasin myös ja osaltaan ohjasivat tuohon eximiaan. Toisen opettajan lyhyt matikka myös sattumalta kolahti magnaan, vaikka tunneilla olin niin "tyhmä ja aikaansaamaton"..
Lukion päästötoditusta siis rumentaa neljä ainetta, jotka selvästi poikkeavat muiden numeroiden ilstasta. Syynä opettajan asenne. On siellä vielä yksi ruma numero, mutta se johtui pelkästään omasta kiinnostuksen puutteesta (yök, fysiikkaa seiskan verran riitti minulle..)- sivustaseuraaja
No tuon lukemani perusteella on melko mahdotonta sanoa, että oliko se vika niissä opettajissa vaiko sinussa itsessäsi. Millainen luonne muuten olet?
Lukio on vain lukio... Itse vedin lukioajat erittäin rennosti, mutta pääsykokeissa sain hyvät pisteet ja DI-opinnot suoritin oivallisesti neljässä vuodessa. Nyt olen jatko-opiskelija teoreettisen fysiikan parissa. - mimmi771
Tuo on vähän kuin omasta elämästä. Tunnilla aktiivinen, kokeet 10-9 ja todistuksessa 8. Tämä samalta opettajalta kahteen aineeseen. Sama tyyppi opetti tietty vielä kuvaamtaitoa ja häneltä jälleen 8. Tänä päivänä olen kuvataiteen alalla työssä. Tähän työhön ei todellakaan millään kahdeksikon lahjoilla voi ryhtyä!
Kyllä se vähän niin on, että jotakuta suositaan ja toista inhotaan. Minä olin huolittelematon ja köyhästä perheestä (ja se näkyi).
Ei tämä sinua lohduta eikä minuakaan. Kertoo vaan jotain. Ja uskon täysin sen mitä sanoit, vaikka joku mainitsee jotain "omasta asenteesta".
Se on kiva jos kaikki olisi vaan itsestä ja omasta asenteesta kiinni. Eiköhän me kaikki oltaisi silloin onnellisia?
- Järkevästiopiskellut
Lukion kautta korkeakouluun pyrkivien kohdalla todistus voisi hyvinkin olla pääsykoe.
Laittaisi ihimiset hieman miettimään oikeita opiskelukanavia joista siirtyvät jatko-opiskeluun.
Nykyäänhän meillä on tilanne, jossa lukio on heitä varten, jotka eivät tiedä mitä tekevät.
on järjen vastaista pyrkiä lukion kautta alalle, jota ei lukiossa opeteta.
Toisin sanottuna esim. Kauppakorkeaan pyrkivien kohdalla lukion todistus olisi pääsykoe ja jo alalla opiskelleille järjestettäisiin pääsykoe.
Sama tietysti myös muilla aloilla. - opetusministeriö
on perseestä. Ensinnäkin typerät työharjoittelut pitäisi lopettaa kokonaan kaikissa kouluissa, eikä tuota pääsyä korkeakouluihin pelkän todistuksen perusteella pitäisi edes harkita!!!! Pääsykoe vasta todistaa jokaisen osaamisen ja motivaation. Monet ovat laiskoja lukiossa, koska kaikki aineet ei kiinnosta. Yleensä se aine missä on hyvä tai mikä kiinnostaa, on muita parempi ja vain sitä numeroa pitäisi vähän huomioida. Monet innostuvat opiskelemaan vasta 30v. tienoilla. Ei voi olettaa, että heti pitäisi uran lentää taivaisiin kun lapsen kengistä on päässyt 18v. On hyvä juttu, että lähtee kunnolla opiskelu/työelämään vasta sitten kun lapset on tehty, suurin osa hankkii ne alle 30v.
- MikkoKikko
Voisiko ajatella, että yli kuukauden lukemisen sijasta rajattaisiin lukuajat esimerkiksi maksimissaan kahteen viikkoon? Eihän korkeakouluissa tentteihinkään lueta kuukausikaupalla. Tasapuolista kaikille ja stressiaika puolittuu.
- Masse setä
Tavallan, jos ei ole tärkeän nöyrä. niin saattaa saadakin jotain hommia. Esimerkiksi puhallusta. Siis hiellapuhallusta. Se onkin aika vaikea laji, koska se voi mennä niinsanotusti juurilleen-
- Urho Styrman
Olen kirjoittunut asiasta blogissani, vaikka se täälläkin tyrmättiin kylmästi!
http://urhostyrman.blogspot.com/2010/04/asiaa-korkeakoulujen-paasykokeista.html
- 90-luvulla
Luonnevammaisia opettajia riittää Suomen lukioissa ja yläasteilla niin paljon, että oppilaitten jatkokoulutusta ja tulevaisuutta ei voi missään nimessä antaa sellaisten käsiin! Erityisesti peruskoulussa ja lukiossa on ongelmana se, että arvosanojen ei tarvitse perustua mihinkään todistetusti osoitettuun osaamiseen, vaan luonne- tai asennevammainen opettaja voi kirjoitella oppilailleen arvosanat ihan miten haluaa, ja ilman että hänen tarvitsee kyetä perustelemaan niitä yhtään mitenkään.
Esimerkkejä löytyy kyllä. Muistan edelleen kun sain aikoinaan peruskoulun ratkaisevasta kemiankurssista koenumeroiksi 8 ½ ja 9 . Mietiskelin sitten, että saisinkohan päästötodistukseen ysin. No, enpä saanut, vaan siinä komeili seiska. Toinen oli äidinkielenopettaja, vanha feministiakka tämäkin. Ainekirjoitukset ja kielioppikokeet olivat joka kerran vähintään ysillä alkavia, mutta siitä huolimatta todistuksessa komeili aina seiska tai kasi korkeintaan. Vasta kunnon kuittailun jälkeen hän lopulta suostui antamaan ansaitsemiani numeroita. Liikunnanopettajan kohdalla en jaksa edes arvailla, kenen hatusta hän numeroita veteli, ja lukion matematiikan opettajalla oli myös käytössään ihan oma arvostelumenetelmänsä. Hänen mukaansa kurssista ei voinut saada kiitettävistä koenumeroista huolimatta kiitettävää numeroa, jos edellisen kurssin numero ei ollut ollut vähintään yhtä hyvä. Jännä juttu, koska koulussa julkistetut arvosteluperiaatteet kuitenkin yksiselitteisesti kielsivät tällaisen toiminnan. Ja tottakai, lemmikkioppilaille annettiin aina mahdollisista huonoista koenumeroista huolimatta lohtukorotus todistukseen aina ykkösellä tai jopa kakkosella.
Ja kuten arvata saattaa, jatko-opinnoissa menestyin huomattavasti paremmin kuin suurin osa sen aikaisista koulukavereistani. Yliopistotutkinto on (KTM), ja sitä en olisi varmasti ikipäivänä saanut, jos nämä lukioaikaiset opettajani olisivat saaneet tästä asiasta päättää. - amis hot
nyt on myös otettava huomioon ammatikoulut.. opetusministeriö keksi juuri vuosi sitten että amiksen arvosteluasteikoksi laitetaan 0-3 (ennen 0-5) ja tätä perusteltiin tasa-arvolla. nykyinen kolmonen vastaa vanhaa vitosta, kakkonen vanhaa nelosta JA kolmosta, ykkönen vanhaa kakkosta JA ykkösta ja nolla on nolla. koulussa sitten ilmoitettiin heti, että kukaan ei sitten saa kolmosen papereita. asteikon pienennettyä tulee sekä hyville että keskiverroille (ja huonoimmillekin) kakkosen paperit. miten tästä nyt sitten päätetään kuka pääsee ja mihin jollei ole pääsykokeita?
- yo-lippis vm.80
Itse kirjoittelin aikoinaan ceen paperit. Aineitakin vain ne pakolliset neljä. Yo-kirjoitukset osui pahaan saumaan, menojalka vipatti ja näin jälkikäteen pähkäillen taisi olla vielä murrosiän kuohuntavaihekin meneillään. Niillä pahveilla, jotka yo-kokeesta sain, en olisi päässyt koskaan yliopistoon. Mutta kolme välivuotta pidettyäni sain tarpeeksi toimistohommista ja luin sitkeästi yliopiston pääsykokeisiin. Pääsin haluamalleni alalle, enkä ole päivääkään katunut valintaani.
Ei yo-kokeen varaan mitään kannata jättää - ne ovat vain suuntaa antavia, ja senkin suunnan voi usein myöhemmin kääntää.- -beta-
Itsekin kirjoitin vain C:n paperit aikoinani.
Huono menestykseni johtui siitä, etten viitsinyt koskaan lukea tentteihin tai edes kirjoituksiin.
Ajan kuluessa olen kuitenkin viisastunut ja yhden korkeakoulututkinnon jo reippasti ohjeellista aikaa nopeammin suorittanut ja toista tutkintoa olen kohta aloittelemassa. Molemmat ovat sellaisia, että niihin ei minun pelkillä yo-tutkinnoilla olisi sisään menty.
En siis itsekään ole todellakaan pelkän todistusvalinnan puolella. - Olisi pelastanut mut
Olisipa tällainen systeemi ollut kun minä hain jatko-opintoihin :) Suoritin lukion ja ammattitutkinnon samanaikaisesti, molemmista oikein hyvät paperit, mutta kun pääsykokeiden aikaan tein vielä 40 viikkotuntia ammattiopintojeni palkattomassa työharjoittelussa 20-40 viikkotuntia töitä maksaakseni elämisen, niin täytyy tunnustaa että pääsykokeisiin lukeminen jäi niukanpuoleiseksi... vähän kävi kateeksi niitä joilla kevään opinnot loppui yo-kirjoituksiin!
Mutta mitä tuota märehtimään, en ansainnut paikkaa kun en sijoittanut aikaani ja energiaani siihen, mikä silloin olisi opiskelupaikkani saamisen ratkaissut. Oma moka.
- Matti Viikate
Pääsykokeet pitää ehdottomasti olla. Itsellenikin juuri ne ovat se jolla pääsen sinne mihin haluan. Olen aina kannattanut pääsykokeita, ja tulen aina kannattamaankin. http://mattiviikate.newsvine.com/
- HUONO LUKIOSSA
Pääsykokeet olla pitää ehdottomasti. Esim. taidealoilla pääsykoe näyttää osaamisen. Mitä järkeä L:N PAPEREILLA JOS ET OSAA ESIM SOITTAA JA HAET PEDAGOKOKSI. TAIDOLLA SE MITATAAN EI TODISTUKSELLA.
- ärsyyntynyt minä
Voi paska taas tuommosta paskanjauhantaa.
Ilman muuta lukiotodistuksella on päästävä yliopistoon, niinhän muissakin maissa on Eikä edes tuota ylioppilaskoetta tarvita, todistus riittää.
Suomessa on aivan paskakäytännöt, vanhentuneet ja mädät.
Ylioppilaskoekin on vain ihmisen kiduttamista, tarkoituksena on karsia kovalla kädellä niin paljon kuin mahdollista ylliopistoista pois.
ÄRSYTTÄÄ. - työlukiolainen
Joo, ensinn laiskotellaan lukion ajan ja sitten pitäis päästä niitten ohi jotka tekivät kunnolla töitä koko lukion läpi, maksamalla kalliit pääsykoekurssit.
Tää on sairasta, markkinavoimat tässäkin taas jyllää.
Ei muuta ku töihin lukion aikana niin ei tartte täällä kitistä.- fghjiuy
Ehdottomasti pääsykokeet tulisi pitää jatkossakin.
Kirjoitin lukiosta B:n paperit. Kirjoitukset menivät minulla todella ala-arvoisesti. Olin kuitenkin 8-9 arvosanan oppilas mutta kirjoitukset floppasivat täysin.
Eihän tuollaisilla papereilla minnekään päästä niinpä luin kovasti kauppakorkean pääsykokeisiin ja pääsin sisään.
Olen nyt suorittanut 289 opintopistettä kahdessa vuodessa (suositus vuodessa 60op)
- Tavalla tai toisella
Pääsykoeton sisäänpääsy olisi tasa-arvoisempi. Köyhien on mentävä töihin ja luettava pääsykokeisiin siinä ohessa. Rikkailla on varaa käydä vaikka kuinka monella preppauskurssilla.
Toisaalta, entäpä jos lukion on joutunut suorittamaan vaikka pitkäaikaissairaana tai jos on joutunut sinnittelemään muiden ongelmien kanssa, olisiko silloin vielä lisätaakkana ovien sulkeutuminen jatko-opinnoilta?
Kompromissi paras ratkaisu. Esim. 40 % voisi päästä ilman pääsykokeita sisään. Auttaisi tsemppaamaan lukiossa ja jatko-opinnotkin sujuisivat paremmin ja nopeammin, kun on tottunut tekemään töitä opintojen eteen. - amis se vaan tienaa
Joo todellakin pelkällä todistuksella. Mun ei ois tarvinnu hakea ollenkaan jos tollanen päätös ois tehty. Amis mentiin kirjaimellisesti lukematta läpi, harvat läksytkin mitä tuli niin jäi tekemättä. Piti olla loistava tulevaisuus -Töitä saatte tehdä niin paljon kun haluutte ja palkankin saatte päättää ite. Juu ei oo tarvinnu noihi työkkärin päivärahoista enempää vaatia... Ammattipapereilla en ole tarvinnu vielä mihinkään.
- sdajASKLDJsad
hyvät on minun mielestäni nuo pääsykokeet muute, mutta
yliopistojen pitäisi vähän enemmän yhteistyötä tehdä.
Nytkin joutuu ajamaan ristiin rastiin suomea ja käydä neljässä pääsykokeessa
samaan aineeseen. Tämänkin vielä suijuisi elleivät kokeet olisi niin lähekkäin.
Ensin maanantaina tampereella ja tiistai aamuna oulussa. Sitten seuraavalla viikolla
edellispäivänä kuopiossa ja seuraava Turussa! No siinäpä näkee vähän suomea
ajellessa. Monissa aineissa on ilmeisesti tajuttu alkaa tehdä yhteistyötä, mutta monissa ei.
Vähänhän sekin sekoittaa, että täytyy lukea neljää eri aihetta yhtäaikaa.
Tuosta kuitenkin vielä selviää, kun onneksi aloitin lukemisen aika aikaisin. Toisaalta minä pidin
välivuoden, enkä ollu kirjoittamassa tänä keväänä, mitenköhän nuo selviytyvät neljästä kirjasta, jotka
ovat tänä vuonna kirjoittaneetkin. Kun heillä on paljon vähemmän aikaa lukea.
Mutta tuo ristiin rastiin ajaminen kyllä hieman rasittaa.- J
sdajASKLDJsad, eikö aineesi kokeita voinut tehdä muilla paikkakunnilla, kuin juuri siellä mihin pyrit? Kylläpä vaan esim. monen yliopiston aineen kokeen voi tehdä muualla kuin juuri siellä kaupungissa, missä yliopisto on. Tampereen yliopiston pääsykokeen voi tehdä esim. Oulussa ja toisin päin, ettei tarvitse ajaa juurikaan koko maan läpi, jotta kokeeseen pääsee.
Pääsykokeet ovat yleensäkin hyvä asia. Eihän lukiolainen vielä alussa, noin 15-16-vuotiaana, osaa päättää mitä aineita lukiossa lukisi, jotta voisi sitten suoraan niillä papereilla hakea haluamaansa ammattiin. Ne, jotka oikeasti tietävät mitä haluavat elämältään tai minkä ammatin haluavat, menevät yleensä ammattikouluun tai kauppikseen, jotkut lukioonkin, jos heidän haluamansa ala sitä edellyttää (esim. lääkäriksi tai lakimieheksi haluavat). Mutta entä jos et vielä 15-vuotiaana tiedä mitä haluat? Ei sitä vaan alaikäisenä kovinkaan moneen työpaikkaan edes haeta, kun ei oteta alaikäisiä töihin. Niin, mitä sitten? Lukioon vaan miettimään mitä elämältään haluaa. Onhan sekin parempi, kuin jäädä kotiin makaamaan!
Suomessa olisi todella paljon työttömiä ja kouluttamattomia nuoria, jos ei lukioon otettaisi muuta kuin kaikki motivoituneet ja sillä jotakin saavuttavat (lääkärin opinnot...) nuoret.
Pääsykokeetkin tarvitaan, jotta sitten ne elämänmiettijät lukiolaiset voivat myös hakea opiskelemaan! Jos ei vielä lukionkaan aikana osaa päättää mitä elämältään haluaa oikeasti, ei siihen lukioon tule oikeasti panostettua niin paljon, että niillä papereilla suoraan johonkin korkeakouluun otettaisiin, ninimerkillä kokemusta on.
Itsekin pääsin kieliä lukemaan yliopistoon, kun lukion lopulla ajattelin, että kielet on kivoja, en muutakaan keksi, haenpa lukemaan kieliä, jotta en tyhjän päälle jää. Ja niin sitä vaan nyt jo viisi vuotta on kohta kielten parissa puuhailtu ja kivaa on. En olisi ikinä päässyt mihinkään kouluun pelkillä lukion numeroilla, vana pääsykoe minut pelasti!
- pääsykokeet on pop
pääsykokeista haittaa:
--------------------------------
aikaa menee "hukkaan"
lukeminen on ikävää
joutuu opiskelemaan pääsykoekirjat
tähän menee aikaa ja rahaa
kirjat maksaa
pääsykoekirjat maksaa
hakijat eriarvoisessa asemassa
(toisilla rahaa kirjoihin, lukemiseen ja pääsykoekurssiin)
pääsykokeista hyötyä:
joutuu kunnolla punnitsemaan, mikä ala kiinnostaa
huomaa lukiessaan, kiinnostaako
huomaa lukiessaan, osaako ja oppiiko
huomaa lukiessaan, uskooko motivaation riittävän
monivuotiseen opiskeluun
koulut saa oppilaita, jotka osaa perusteet hyvin,
jotka on motivoituneita, jotka todennäköisesti
ei heti keskeytä tai ala heti laiskottelemaan
jos ei olisi pääsykokeita, niin
hyödyt
nopeammin kouluun
ei pääsykokeen aiheuttamaan eriarvoistumista
ja haitat
------------------------------
sisääntulevat oppilaat eivät osaisi alasta vielä juuri mitään
moni huomaisi vasta koulussa, että ei osaa, opi, ei kiinnosta,
ei jaksa, ei viitsi, ja lopettaisi
ja vielä tämä valikoituminen;
kuhunkin kouluun valikoituisi suhteessa paljon
lukion kilttejä ja ahkeria,
kun taas pääsykoe suosii
sellaisia yrittelijäitä, itsenäisiä, itseensä uskovia,
jotka uskaltavat tarttua härkää sarvista,
investoida aikaa, vaivaa ja rahaa, ja
ryhtyä hankkeeseen, jonka onnistuminen ei
ole varmaa
sitä paitsi sitten lukioarvosanoja pitäisi korottaa
koko ajan ja yläasteelta asti olisi hirveät paineet
lukioarvosanojen ja kirjoitusarvosanan suhteen
ja ei se lukioarvosanojenkaan saaminen ole tasa-arvoista:
jos kotona on asiat "kunnossa", eli vanhemmat
tukee ja kannustaa sekä henkisesti että taloudellisesti,
on paljon helpompaa saada hyviä numeroita kuin
jos vaikkapa rahaa ei ole mihinkään ja varsinkaan
jos vanhempien välit toisiinsa tai lapsiin aiheuttavat
itkua ja hammasten kiristelyä enemmän kuin toisilla.
pääsykokeiden hyödyt painaa siis enemmän kuin haitat
isompi ongelma on tosiaan tuo svenskasprågiga suosiminen;
paremmat eväät kehdosta hautaan, mm. 2-5 x helpompaa
ja todennäköisempää päästä kouluun ja saada töitä jne jne
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 465870
- 495361
- 493734
- 143685
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise993401- 313136
- 592894
- 582756
- 552413
- 381854